Analysoikaa, mistä tällainen viestintätyyli kertoo? Onko töykeyttä?

Sun pitää ottaa asia puheeksi jos tuo tyyli jatkuu. Se on töykeä, tarkoituksella tai ilman.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Varmistaisin vielä että oliko tarkoitus, että etenemme tässä tilanteessa tavalla x? Vai pitäisikö sittenkin edetä tavalla y?"

Kysymykseni oli tuollainen.

ap

Niin siis et ollut ymmärtänyt etenemistapaa x vaan teit ehdotuksen tavasta y. Kyllä minäkin kysyisin, että mikä on ongelma. 

Joo, en ollut ymmärtänyt, koska sitä ei oltu selkeästi sovittu missään. Miksi silti pitää vastata noin töykeästi?

ap

Ei olekaan mitään syytä vastata töykeästi. Aina pitäisi muistaa olla töissä kohtelias ja kunnioittava, niin säilyy mukavan sopuisa ilmapiiri.

Ymmärrän kyllä, että joissakin tilanteissa on parempi varmistella asioita, jos tehdään yhdessä projekteja tai on vaikkapa oppimassa uusia asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Varmistaisin vielä että oliko tarkoitus, että etenemme tässä tilanteessa tavalla x? Vai pitäisikö sittenkin edetä tavalla y?"

Kysymykseni oli tuollainen.

ap

Miten itse vastaisit tuohon kohteliaasti?

Suosittelen, että etenet juuri tuolla tavalla x, mutta voit kokeilla myös tapaa y  jos se tuntuu sinusta itsestäsi helpommalta.

T. Eri

Voi sen noinkin runoilla.

Jos toimintatapa on vain makuasia, niin etenkin miehisillä aloilla kysymys on oikeasti omituinen - tiedäthän itsekin että kumpikin tapa on ok! Ilmankos tulee ihmettelyä siitä että mikä ongelma. Tuollaiset mielipideasiat sooloillaan siten kuin itsestä tuntuu.

T. Insinööri

Vierailija kirjoitti:

"Mitä nyt siis haluat että tehdään asialle?"

Tämä olisi pitänyt sanoa näin:

"Mielestäni voimme edetä asiassa tavalla x, koska..."

Tuo olisi ollut hyvä vastaus kysymykseeni. 

ap

Eli työkaverin olisi pitänyt kertoa sinulle mitä ollaan tekemässä, millä perusteella, antaa sinun päättää mutta ottaa vastuu päätöksestä ja pukea se mielipiteen muotoon että et loukkaantuisi ja sitten odotella josko se eteneminen joskus kehittyy ihan tekemiseksi.

Vierailija kirjoitti:

"Varmistaisin vielä että oliko tarkoitus, että etenemme tässä tilanteessa tavalla x? Vai pitäisikö sittenkin edetä tavalla y?"

Kysymykseni oli tuollainen.

ap

Eli on yhteisesti sovittu, että asia tehdään tavalla X. Miksi sitten haluat sooloilla ja muuttaa jo sovittuja asioita? Ihan ymmärrettävää, että työkaveri kyseenalaistaa mitä vikaa tavassa X on, että sinusta juttu pitäisi tehdä tavalla Y.

Mä laitan kökkövastaajille (esim. tj meillä asiantuntijaorganisaatiossa) jo valmiiksi tuon, että kysyn nyt kun en tätä nykykäytäntöä tunne. Luulisi olevan itsestäänselvää, etten lämpimikseni kysele, mutta eipä pääse kuittailemaan, että mikä on ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Varmistaisin vielä että oliko tarkoitus, että etenemme tässä tilanteessa tavalla x? Vai pitäisikö sittenkin edetä tavalla y?"

Kysymykseni oli tuollainen.

ap

Eli on yhteisesti sovittu, että asia tehdään tavalla X. Miksi sitten haluat sooloilla ja muuttaa jo sovittuja asioita? Ihan ymmärrettävää, että työkaveri kyseenalaistaa mitä vikaa tavassa X on, että sinusta juttu pitäisi tehdä tavalla Y.

Tätä on nyt mahdotonta selittää täällä täysin. Oltiin sovittu, että etenemme tavalla z. Tämä z voidaan toteuttaa joko tavalla x tai y, ja tästä ei ollut täysin varmuutta, kummalla tavalla tuo z toteutetaan. Kyseinen kollega työskentelee osastolla, joka viime kädessä tekee päätöksen etenemistavasta, minun yksikköni toteuttaa sen käytännössä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Sun pitää ottaa asia puheeksi jos tuo tyyli jatkuu. Se on töykeä, tarkoituksella tai ilman.

Olen samaa mieltä. Otin kerran puhetyylin puheeksi kollegan kanssa, kun hän toistuvasti puhui päälleni ja oli muutenkin erittäin tyly tavatessamme. Aiemmin hän oli ollut ihan erilainen. Hän kielsi asian, mutta vähäksi aikaa rauhoittui. Homma jatkui hieman lievempänä, mutta annoin sen olla ja otin henkisesti etäisyyttä (olin toki tavatessamme aina ystävällinen ja kohtelias). Sitten muutaman vuoden päästä hän alkoikin olla minua kohtaan taas ystävällisempi kuten joskus aiemmin. Tilanne olisi kyllä ollut paljon vaikeampi, jos tekisimme paljon töitä yhdessä.

Erittäin yleistä Suomessa. Oma työpaikka on sen verran kansainvälinen, että kohteliaampi viestintätyyli on tarttunut myös suomalaisiin. Muualla asioidessa kyllä huomaa, että olemme enemmän poikkeus kuin sääntö.

Myös tuollainen jumittuminen voi olla syytä ottaa puheeksi. 

Se että koet kenties töykeäksi vastauksen, voi kertoa enemmän sinusta. Miksi et vastaisi omalla analyysillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Varmistaisin vielä että oliko tarkoitus, että etenemme tässä tilanteessa tavalla x? Vai pitäisikö sittenkin edetä tavalla y?"

Kysymykseni oli tuollainen.

ap

Eli on yhteisesti sovittu, että asia tehdään tavalla X. Miksi sitten haluat sooloilla ja muuttaa jo sovittuja asioita? Ihan ymmärrettävää, että työkaveri kyseenalaistaa mitä vikaa tavassa X on, että sinusta juttu pitäisi tehdä tavalla Y.

Tätä on nyt mahdotonta selittää täällä täysin. Oltiin sovittu, että etenemme tavalla z. Tämä z voidaan toteuttaa joko tavalla x tai y, ja tästä ei ollut täysin varmuutta, kummalla tavalla tuo z toteutetaan. Kyseinen kollega työskentelee osastolla, joka viime kädessä tekee päätöksen etenemistavasta, minun yksikköni toteuttaa sen käytännössä.

ap

Valita hänelle ratkaisujen erot. Hän ei tunne sinun osastoasi, vaan pelkästään omansa.

"Hei.

Pyysit minulta Y. Kumpi palvelee teitä paremmin:

Voimme tehdä sen tavalla Z, jolloin

+ Valmistuu viikossa

- Kankea, ei voi täydentää jatkossa

- Jatkossa siis ainoa toimintatapa on Ö

Tai tavalla X, jolloin

- Valmistuu kuukaudessa

- Maksaa X00 kertaa enemmän

+ Jää tilaa toteuttaa Å myöhemmin "

Jos et tiedä eroja, keskustele eroista alaistesi tai kollegojesi kanssa. Olet todennäköisesti yksityisellä puolella töissä, siellä on vähemmän hierarkiaa ja viestinnän pitää olla TEHOKASTA eikä tuommoisia avoimia kysymyksiä ole tapana lähettää.

Työpaikallakaan ei enää puhuta vaan viestitellään? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Varmistaisin vielä että oliko tarkoitus, että etenemme tässä tilanteessa tavalla x? Vai pitäisikö sittenkin edetä tavalla y?"

Kysymykseni oli tuollainen.

ap

Eli on yhteisesti sovittu, että asia tehdään tavalla X. Miksi sitten haluat sooloilla ja muuttaa jo sovittuja asioita? Ihan ymmärrettävää, että työkaveri kyseenalaistaa mitä vikaa tavassa X on, että sinusta juttu pitäisi tehdä tavalla Y.

Tätä on nyt mahdotonta selittää täällä täysin. Oltiin sovittu, että etenemme tavalla z. Tämä z voidaan toteuttaa joko tavalla x tai y, ja tästä ei ollut täysin varmuutta, kummalla tavalla tuo z toteutetaan. Kyseinen kollega työskentelee osastolla, joka viime kädessä tekee päätöksen etenemistavasta, minun yksikköni toteuttaa sen käytännössä.

ap

Valita hänelle ratkaisujen erot. Hän ei tunne sinun osastoasi, vaan pelkästään omansa.

"Hei.

Pyysit minulta Y. Kumpi palvelee teitä paremmin:

Voimme tehdä sen tavalla Z, jolloin

+ Valmistuu viikossa

- Kankea, ei voi täydentää jatkossa

- Jatkossa siis ainoa toimintatapa on Ö

Tai tavalla X, jolloin

- Valmistuu kuukaudessa

- Maksaa X00 kertaa enemmän

+ Jää tilaa toteuttaa Å myöhemmin "

Jos et tiedä eroja, keskustele eroista alaistesi tai kollegojesi kanssa. Olet todennäköisesti yksityisellä puolella töissä, siellä on vähemmän hierarkiaa ja viestinnän pitää olla TEHOKASTA eikä tuommoisia avoimia kysymyksiä ole tapana lähettää.

Oli tapa mikä tahansa, niin ap:n saama vastaus on ollut töykeä ja kertoo enemmänkin vastapuolen viestintätaidoista, kuin ap:n kyvystä muitoilla kysymyksiä.

Edetäänkö tavalla x vai y ei ole avoin kysymys. Voihan se olla, että k.o. tapojen haitat ja hyödyt on jo aiemmin käyty läpi, eikä niitä ollut tarpeen toistaa viestissä.

Kansainvälisessä yritysmaailmassa viestintä on hyvin kohteliasta ja jos on tottunut kohteliaaseen viestintään, niin tuon tyyppiset vastaukset tuntuvat todella töykeiltä.

Vierailija kirjoitti:

Tuli melkein kyyneleet silmiin ja tosi ahdistunut olo. Sellainen, että anteeksi että kysyin, ja että minua nyt pidetään varmaan ihan tyhmänä. Vaikka vaan varmistin yhden asian. Mielestäni viestintätyyli ei pitäisi olla sellainen, jossa vastaanottajalle tulee olo "anteeksi että kysyin".

ap

No miksi? Olisit nyt vaan vastannut siihen, että mikä se ongelma on, kun sitä kerran kysyttiin. Kyllä se kommunikointi katkesi nyt sinuun AP ja sinä olet se kommunikaatio ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Varmistaisin vielä että oliko tarkoitus, että etenemme tässä tilanteessa tavalla x? Vai pitäisikö sittenkin edetä tavalla y?"

Kysymykseni oli tuollainen.

ap

Eli on yhteisesti sovittu, että asia tehdään tavalla X. Miksi sitten haluat sooloilla ja muuttaa jo sovittuja asioita? Ihan ymmärrettävää, että työkaveri kyseenalaistaa mitä vikaa tavassa X on, että sinusta juttu pitäisi tehdä tavalla Y.

Tätä on nyt mahdotonta selittää täällä täysin. Oltiin sovittu, että etenemme tavalla z. Tämä z voidaan toteuttaa joko tavalla x tai y, ja tästä ei ollut täysin varmuutta, kummalla tavalla tuo z toteutetaan. Kyseinen kollega työskentelee osastolla, joka viime kädessä tekee päätöksen etenemistavasta, minun yksikköni toteuttaa sen käytännössä.

ap

Valita hänelle ratkaisujen erot. Hän ei tunne sinun osastoasi, vaan pelkästään omansa.

"Hei.

Pyysit minulta Y. Kumpi palvelee teitä paremmin:

Voimme tehdä sen tavalla Z, jolloin

+ Valmistuu viikossa

- Kankea, ei voi täydentää jatkossa

- Jatkossa siis ainoa toimintatapa on Ö

Tai tavalla X, jolloin

- Valmistuu kuukaudessa

- Maksaa X00 kertaa enemmän

+ Jää tilaa toteuttaa Å myöhemmin "

Jos et tiedä eroja, keskustele eroista alaistesi tai kollegojesi kanssa. Olet todennäköisesti yksityisellä puolella töissä, siellä on vähemmän hierarkiaa ja viestinnän pitää olla TEHOKASTA eikä tuommoisia avoimia kysymyksiä ole tapana lähettää.

Oli tapa mikä tahansa, niin ap:n saama vastaus on ollut töykeä ja kertoo enemmänkin vastapuolen viestintätaidoista, kuin ap:n kyvystä muitoilla kysymyksiä.

Edetäänkö tavalla x vai y ei ole avoin kysymys. Voihan se olla, että k.o. tapojen haitat ja hyödyt on jo aiemmin käyty läpi, eikä niitä ollut tarpeen toistaa viestissä.

Kansainvälisessä yritysmaailmassa viestintä on hyvin kohteliasta ja jos on tottunut kohteliaaseen viestintään, niin tuon tyyppiset vastaukset tuntuvat todella töykeiltä.

Ei ollut törkeä, vaan lyhyt ja ytimekäs kysymys. Juuri tuollaista kommunikoinnin pitääkin olla. Enemmän ihmetyttää, että kahden sanan kysymys tulkitaan jonain muuna kun kysymyksenä ja vedetään siitä omia ihmeellisiä tulkintoja.

Ehkä kannattaa ennemmin soittaa.

Työpaikalla saa kyllä olla tunteet ja ihmisyys mukana, mutta tällainen kollegan käytöksen analysointi ei kuulu mihinkään yhteyteen. Omassa terapiassa voi jutella siitä, että miksi toiset ihmiset aiheuttaa itsessä näin vahvoja reaktioita. Se ei ole väärin, että aiheuttaa, mutta eihän työpaikalla voi pyytää toisia... Niin, en oikein tiedä mitä pitäisi pyytää? Olemaan jotain muuta kuin he ovat? Loukkaantuminen asiaan keskittyvästä suorasta kysymyksestä on henkilökohtainen ongelma, ei työyhteisön tai kysymyksen esittäneen kollegan ongelma.

Töykeää? Sanoisin ennemmin, että törkeää!

Ehkä hän vain vilpittömästi halusi tietää, mikä ongelma on ja mitä haluaisit sille tehtävän. Tai sitten ei. Itse osaat arvioida sitä paremmin kuin me, jos tunnet henkilön.

Enempi noista kyllä paistaa se, että AP on kokoajan tukeutumassa muihin päätöstenteossa ja siellä koitetaan vihjaista että voisi ottaa vähän vastuuta myös itse, eikä tukeutua muihin. Varsinkin tuo vika, ensinmäinen vastaus nyt on aivan perus, kun kysytään mikä se ongelma nyt on.