Lue keskustelun säännöt.
Hoitajapula
17.05.2023 |
Tänäkään vuonna meidän osastolle ei hakenut yhtään sairaanhoitajaa kesätöihin. Myöskään vakituisia toimia ei saada täytettyä.
Johdon hokemaan mantran " tulijoita on" on mennyt usko. Samalla johto tuli pahasti aliarvioineeksi työntekijät.
Miten mahtaa kesä mennä?
Jos henkilökuntaa ei ole tarpeeksi ja työolot vaativat/hankalat pelkään ettei ihmiset jaksa joustaa ja venyä edes hälytysrahoilla.
Ja kuka haluaisi kauniina kesäpäivänä jäädä aamusta iltaan, kun voi olla ulkona. Kesä on niin lyhyt.
Lisäksi kolmivuorotyö on rankkaa. Vuorotyö tutkitusti lyhentää elinikää ja altistaa vakaville sairauksille.
Johto ja päättäjät herätkää jo ja pelastakaa edes se mitä jäljellä on. Tarvitaan rahaa konkreettisesti sekä paljon parannuksia työoloihin.
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Mä oon jäänyt miettiin sitä viikon takaista A-studiota. Joku ohjelmassa sanoi, että Suomessa on monta kymmentä sairaalaa enemmän kuin vaikka Tanskassa. Ja kun jokaisen sairaalan jokainen osasto pitää pyörittää, ei hoitajat ikinä riitä.
Mä mietin sen niin, että jos osastolla A on 10 potilasta, B kahdeksan ja C kahdeksan (keksin nämä päästäni, tiedän, että osastot ovat isompia!).
Niin yhteensä potilaita on 26 ja niiden hoitamiseen tarvitaan tietty määrä hoitajia. Jos pienemmissä sairaaloissa on kaksi yövuorossa, niin tarvitaan yhteensä 6 hoitajaa /yö..
Entä jos isommasta yksikössä olisi neljä hoitajaa / yö? Laskennallisesti vapautuisi 2 hoitajaa.
Mä toivoisin, että myös hoitajat alkaisi oikeasti miettiä, miten näitä ongelmia voisi ratkoa. Jotain muuta ajatusta kuin oman palkkapussin lihottamista. Hoitajilla on kuitenkin ymmärrys juuri siitä osastolla olosta.
No mutta, onhan hoitoja jo nyt keskitetty yliopistosairaaloihin. Tiettyjä hoitoja ei anneta keskussairaalassa vaan aina yliopistosairaalassa.
Lisäksin on hoitoja joita annetaan ainoastaan Helsingissä.
Eikö tällaisen erityiosaamisen pitäisi näkyä myös palkassa korkeampana peruspalkkana tai palkanlisänä? Uskon että arvostus lisäisi pitovoimaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ex-hoitsu kirjoitti:
Pakkorokotuslaki (TTL 48 a) ja pakkotyölaki sekä yleinen vittuilu hoitajille kantavat hedelmää!
Lisää fasismia ja kyykyttämistä vaan! Kyllä se siitä!
Onko dataa paljonko poistunut vaikka -22v jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rasittavinta on se, kun hoitajia ja kentällä työtätekeviä ei kuunnella. Johdetaan ylhäältä alas ja shitti sitten valuu alas. Kaikki yhtenäiset käytännöt ja kaiken tunkeminen samaan pakettiin kunnioittamatta yksikön toiveita ja tarpeita on väärin.
Työvuoroautonomiaa ei kunnioiteta, kolmen viikon listassa työvuoroja on vaihdettu yli puolet silmiä räpäyttämättä ja keskustelematta asianosaisten kanssa.
Työvuorot on aliresursoitu. On se rankkaa. Ihmiset ovat väsyneitä ja ottavat loparit. Mieluisampia töitä löytyy osaaville ja ahkerille.
Tästä varoitettiin jo ennen koronaa. Korona oli viimeinen piste ja osoitus miten hoitajia ei kunnioiteta, heidän työoloista ei välitetä eikä heitä arvosteta siten, että saisivat kunnollista palkkaa tehdystä työstä esim 25-30€/h. Kaupungilla sairaanhoitajan palkka on 15e/h. Mahtavaa olla uran huipulla. Amiksesta vastavalmistuneena pojan aloituspaikka on 20e/h.
Älähän vitsaile noilla palkoilla.
Ihan katsoin äitini palkkaliuskasta. 60 vuotias sairaanhoitaja, joka keikkailee Turun kaupungilla oman työn ohessa saa palkkaa 15,6e/h. Surkea palkka. Ei ihme, että ihmiset juoksee ovista ulos.
Vierailija kirjoitti:
Mites ne opiskelijat, joita teillä oletettavasti on ollut? Oletteko kiusanneet heidät pois pelistä?
Niitä opiskelijoita puhutaan aina olevan, vaan kas kummaa hoitajia ei valmistu ollenkaa sitä vauhtia kuin pitäisi
t. sh opiskelija joka aloitti 42hlö luokalla mutta toista vuotta päättäessä meitä on enää 23
Vierailija kirjoitti:
Auttaisiko jos hoitajille lähetettäisiin sellaisia kannustavia postikortteja?
Vielä astetta papempi, mitä jos itse vielä tulostaisivat korttinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isommat yksiköt tuskin ovat ratkaisu. Ainakin nyt kaikki isot yksiköt ovat huonoja houkuttelemaan työntekijöitä. Työmatkat kohtuuttomia, työssäkäyntiä tukevat fasiliteetit riittämättömiä jne. Esim. pukukoppeja ei ole riittävästi, koska ovat "kalliita hukkaneliöitä", parkkipaikat eivät riitä jne. Lisäksi sijaitsevat usein alueilla, joiden läheisyydessä hoitohenkilökunnan palkoilla ei voi asua. Esim. itse työskentelen erikoissairaanhoidossa keskussairaalassa reilun 100 km päässä pääkaupunkiseudulta. Asun yksin omistamassani rivarikaksiossa, josta maksoin 75 000 euroa muutama vuosi sitten. 15 vuoden laina-ajalla asumiskustannukseni ovat lainoineen, vastikkeineen, vesineen ja sähköineen n. 750 euroa kuussa. Työmatkani on n. 15 minuuttia autolla tai 35 minuuttia polkupyörällä. Jos yksikköni leikkaukset siirrettäisiin Siltasairaalaan, ei minua mikään houkuttelisi perässä. Mieluummin vaihtaisin alaa.
Terveydenhuollon prosesseissa sen sijaan olisi paljon tehostettavaa. Päivystysleikkausta odottava potilas saattaa pahimmillaan maata lähes viikon osastolla syömättä ja juomatta saaden aina puolilta öiltä iltapalan, kun leikkaus taas siirtyy seuraavalle päivälle. Tässä ajassa vie turhaan vuodeosaston resursseja ja ikäihmisen kunto heikkenee jo huomattavasti. Jos olisi päässyt heti toimenpiteeseen, olisi jo samassa ajassa todennäköisesti päässyt kotiin tai jatkohoitoon. Osa tästä olisi korjattavissa ihan paremmalla suunnittelulla ja vuokaavioilla.
Isoin tulppa on kuitenkin ikäihmisten hoivapalveluissa. Kotona-asumisen tukemiseen käytetään hirveästi resursseja, kun kotona ei enää pärjää. Kotihoito käy viisikin kertaa, päivystyksessä ollaan kerran viikossa ja on tavallista, että viimeisestä vuodesta ennen hoivapaikkaa 9-10 kuukautta kuluu erikoissairaanhoidossa odottamassa perusterveyden sairaalapaikkaa, siellä odottamassa kotiutus/kuntoutusyksikkö paikkaa ja sitten taas muutaman päivän tai parin viikon kotijaksolla, joka päättyy taas päivystykseen. Ajoissa saatu tarpeiden mukaan tehostuva hoivapaikka säästäisi todella paljon sekä työtä että rahaa. Rohkeammin pitäisi myös viedä erikoissairaanhoidon palveluita hoivakoteihin. Ei vuodepotilaan oikeasti tarvitsisi maata sairaalassa saamassa suonensisäisiä antibiootteja kolmesti päivässä keuhkokuumeeseen tai sappirakkotulehdukseen, kun kotisairaala voisi ne tuoda hoivakotiin ja ottaa samalla labrat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaisiko jos hoitajille lähetettäisiin sellaisia kannustavia postikortteja?
Vielä astetta papempi, mitä jos itse vielä tulostaisivat korttinsa.
Vielä banaani, niin tuskin kukaan hoitaja haluaisi pitää edes kesälomaansa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisitte seisseet yhtenä rintamana rokotepakkoa vastaan. Nyt lähti 40% hoitajista kun eivät ottaneet piikkipassia. Osa ei ole tullut takaisin eikä tule.
Vierailija kirjoitti:
Isommat yksiköt tuskin ovat ratkaisu. Ainakin nyt kaikki isot yksiköt ovat huonoja houkuttelemaan työntekijöitä. Työmatkat kohtuuttomia, työssäkäyntiä tukevat fasiliteetit riittämättömiä jne. Esim. pukukoppeja ei ole riittävästi, koska ovat "kalliita hukkaneliöitä", parkkipaikat eivät riitä jne.
Jep 30 min parkkipaikan etsintään, 10 minuuttia parkkipaikalta työpaikan ulko-ovelle kävelyä, 10 minuuttia vaateautomaatille ja sieltä pukukopille, 5 minuuttia vaatteiden vaihtoon ja 10 minuuttia pukukopilta omalle työpisteelle. Sitten alkaa vasta palkanmaksu. Houkuttelee kuin kilo melenaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isommat yksiköt tuskin ovat ratkaisu. Ainakin nyt kaikki isot yksiköt ovat huonoja houkuttelemaan työntekijöitä. Työmatkat kohtuuttomia, työssäkäyntiä tukevat fasiliteetit riittämättömiä jne. Esim. pukukoppeja ei ole riittävästi, koska ovat "kalliita hukkaneliöitä", parkkipaikat eivät riitä jne. Lisäksi sijaitsevat usein alueilla, joiden läheisyydessä hoitohenkilökunnan palkoilla ei voi asua. Esim. itse työskentelen erikoissairaanhoidossa keskussairaalassa reilun 100 km päässä pääkaupunkiseudulta. Asun yksin omistamassani rivarikaksiossa, josta maksoin 75 000 euroa muutama vuosi sitten. 15 vuoden laina-ajalla asumiskustannukseni ovat lainoineen, vastikkeineen, vesineen ja sähköineen n. 750 euroa kuussa. Työmatkani on n. 15 minuuttia autolla tai 35 minuuttia polkupyörällä. Jos yksikköni leikkaukset siirrettäisiin Siltasairaalaan, ei minua mikään houkuttelisi perässä. Mieluummin vaihtaisin alaa.
Terveydenhuollon prosesseissa sen sijaan olisi paljon tehostettavaa. Päivystysleikkausta odottava potilas saattaa pahimmillaan maata lähes viikon osastolla syömättä ja juomatta saaden aina puolilta öiltä iltapalan, kun leikkaus taas siirtyy seuraavalle päivälle. Tässä ajassa vie turhaan vuodeosaston resursseja ja ikäihmisen kunto heikkenee jo huomattavasti. Jos olisi päässyt heti toimenpiteeseen, olisi jo samassa ajassa todennäköisesti päässyt kotiin tai jatkohoitoon. Osa tästä olisi korjattavissa ihan paremmalla suunnittelulla ja vuokaavioilla.
Isoin tulppa on kuitenkin ikäihmisten hoivapalveluissa. Kotona-asumisen tukemiseen käytetään hirveästi resursseja, kun kotona ei enää pärjää. Kotihoito käy viisikin kertaa, päivystyksessä ollaan kerran viikossa ja on tavallista, että viimeisestä vuodesta ennen hoivapaikkaa 9-10 kuukautta kuluu erikoissairaanhoidossa odottamassa perusterveyden sairaalapaikkaa, siellä odottamassa kotiutus/kuntoutusyksikkö paikkaa ja sitten taas muutaman päivän tai parin viikon kotijaksolla, joka päättyy taas päivystykseen. Ajoissa saatu tarpeiden mukaan tehostuva hoivapaikka säästäisi todella paljon sekä työtä että rahaa. Rohkeammin pitäisi myös viedä erikoissairaanhoidon palveluita hoivakoteihin. Ei vuodepotilaan oikeasti tarvitsisi maata sairaalassa saamassa suonensisäisiä antibiootteja kolmesti päivässä keuhkokuumeeseen tai sappirakkotulehdukseen, kun kotisairaala voisi ne tuoda hoivakotiin ja ottaa samalla labrat.
Ikäihmisten hoivapalveluiden tulppa johtuu paljolti siitä, että hoivakodeissa hoitajat saavat huonompaa palkkaa kuin hoitajat muualla. Paikkoja on paljon tyhjillään, koska hoitajia ei enää ole. Tätä liitot parhaillaan yrittävät korjata ja neuvotteluita käydään.
Kyllä hoivakodeissa käy kotisairaanhoito nytkin. Hoivakodeissa asuvat ovat pääsääntöisesti erittäin monisairaita, joilla on palliatiivinen hoitolinja. Harva hyötyy enää erikoissairaanhoidosta tai siirroista. Ennemminkin rohkeammin tekisin hoidon rajauksia hoivakodeissa asuville.
T:Hoivakodissa työskentelevä
Vierailija kirjoitti:
Isommat yksiköt tuskin ovat ratkaisu. Ainakin nyt kaikki isot yksiköt ovat huonoja houkuttelemaan työntekijöitä. Työmatkat kohtuuttomia, työssäkäyntiä tukevat fasiliteetit riittämättömiä jne. Esim. pukukoppeja ei ole riittävästi, koska ovat "kalliita hukkaneliöitä", parkkipaikat eivät riitä jne. Lisäksi sijaitsevat usein alueilla, joiden läheisyydessä hoitohenkilökunnan palkoilla ei voi asua. Esim. itse työskentelen erikoissairaanhoidossa keskussairaalassa reilun 100 km päässä pääkaupunkiseudulta. Asun yksin omistamassani rivarikaksiossa, josta maksoin 75 000 euroa muutama vuosi sitten. 15 vuoden laina-ajalla asumiskustannukseni ovat lainoineen, vastikkeineen, vesineen ja sähköineen n. 750 euroa kuussa. Työmatkani on n. 15 minuuttia autolla tai 35 minuuttia polkupyörällä. Jos yksikköni leikkaukset siirrettäisiin Siltasairaalaan, ei minua mikään houkuttelisi perässä. Mieluummin vaihtaisin alaa.
Terveydenhuollon prosesseissa sen sijaan olisi paljon tehostettavaa. Päivystysleikkausta odottava potilas saattaa pahimmillaan maata lähes viikon osastolla syömättä ja juomatta saaden aina puolilta öiltä iltapalan, kun leikkaus taas siirtyy seuraavalle päivälle. Tässä ajassa vie turhaan vuodeosaston resursseja ja ikäihmisen kunto heikkenee jo huomattavasti. Jos olisi päässyt heti toimenpiteeseen, olisi jo samassa ajassa todennäköisesti päässyt kotiin tai jatkohoitoon. Osa tästä olisi korjattavissa ihan paremmalla suunnittelulla ja vuokaavioilla.
Isoin tulppa on kuitenkin ikäihmisten hoivapalveluissa. Kotona-asumisen tukemiseen käytetään hirveästi resursseja, kun kotona ei enää pärjää. Kotihoito käy viisikin kertaa, päivystyksessä ollaan kerran viikossa ja on tavallista, että viimeisestä vuodesta ennen hoivapaikkaa 9-10 kuukautta kuluu erikoissairaanhoidossa odottamassa perusterveyden sairaalapaikkaa, siellä odottamassa kotiutus/kuntoutusyksikkö paikkaa ja sitten taas muutaman päivän tai parin viikon kotijaksolla, joka päättyy taas päivystykseen. Ajoissa saatu tarpeiden mukaan tehostuva hoivapaikka säästäisi todella paljon sekä työtä että rahaa. Rohkeammin pitäisi myös viedä erikoissairaanhoidon palveluita hoivakoteihin. Ei vuodepotilaan oikeasti tarvitsisi maata sairaalassa saamassa suonensisäisiä antibiootteja kolmesti päivässä keuhkokuumeeseen tai sappirakkotulehdukseen, kun kotisairaala voisi ne tuoda hoivakotiin ja ottaa samalla labrat.
Sinänsä kannatettava ajatus viedä erikoissairaanhoitoa hoivakotiin. Pitää kuitenkin huomioida, että potilaan vointi ja kunto pitää kestää hoivakodissa asumisen. Jos potilas tarvitsee tehostetun palveluasumisen tai terveyskeskuksen vuodeosastotasoista hoitoa sen iv antibiootin ja verikokeiden oton lisäksi ei hoivakoti ole oikea paikka vaikka potilas siellä normaalisti asuisikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisitte seisseet yhtenä rintamana rokotepakkoa vastaan. Nyt lähti 40% hoitajista kun eivät ottaneet piikkipassia. Osa ei ole tullut takaisin eikä tule.
Eivät tajunneet. Nyt valittavat kun joutuvat tekemään noiden poislähteiden työt.
ex-hoitsu kirjoitti:
Pakkorokotuslaki (TTL 48 a) ja pakkotyölaki sekä yleinen vittuilu hoitajille kantavat hedelmää!
Lisää fasismia ja kyykyttämistä vaan! Kyllä se siitä!
Juu! Se että TYÖVÄENPUOLUE Sdp vei hoitajilta laillisen lakkoaseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isommat yksiköt tuskin ovat ratkaisu. Ainakin nyt kaikki isot yksiköt ovat huonoja houkuttelemaan työntekijöitä. Työmatkat kohtuuttomia, työssäkäyntiä tukevat fasiliteetit riittämättömiä jne. Esim. pukukoppeja ei ole riittävästi, koska ovat "kalliita hukkaneliöitä", parkkipaikat eivät riitä jne. Lisäksi sijaitsevat usein alueilla, joiden läheisyydessä hoitohenkilökunnan palkoilla ei voi asua. Esim. itse työskentelen erikoissairaanhoidossa keskussairaalassa reilun 100 km päässä pääkaupunkiseudulta. Asun yksin omistamassani rivarikaksiossa, josta maksoin 75 000 euroa muutama vuosi sitten. 15 vuoden laina-ajalla asumiskustannukseni ovat lainoineen, vastikkeineen, vesineen ja sähköineen n. 750 euroa kuussa. Työmatkani on n. 15 minuuttia autolla tai 35 minuuttia polkupyörällä. Jos yksikköni leikkaukset siirrettäisiin Siltasairaalaan, ei minua mikään houkuttelisi perässä. Mieluummin vaihtaisin alaa.
Terveydenhuollon prosesseissa sen sijaan olisi paljon tehostettavaa. Päivystysleikkausta odottava potilas saattaa pahimmillaan maata lähes viikon osastolla syömättä ja juomatta saaden aina puolilta öiltä iltapalan, kun leikkaus taas siirtyy seuraavalle päivälle. Tässä ajassa vie turhaan vuodeosaston resursseja ja ikäihmisen kunto heikkenee jo huomattavasti. Jos olisi päässyt heti toimenpiteeseen, olisi jo samassa ajassa todennäköisesti päässyt kotiin tai jatkohoitoon. Osa tästä olisi korjattavissa ihan paremmalla suunnittelulla ja vuokaavioilla.
Isoin tulppa on kuitenkin ikäihmisten hoivapalveluissa. Kotona-asumisen tukemiseen käytetään hirveästi resursseja, kun kotona ei enää pärjää. Kotihoito käy viisikin kertaa, päivystyksessä ollaan kerran viikossa ja on tavallista, että viimeisestä vuodesta ennen hoivapaikkaa 9-10 kuukautta kuluu erikoissairaanhoidossa odottamassa perusterveyden sairaalapaikkaa, siellä odottamassa kotiutus/kuntoutusyksikkö paikkaa ja sitten taas muutaman päivän tai parin viikon kotijaksolla, joka päättyy taas päivystykseen. Ajoissa saatu tarpeiden mukaan tehostuva hoivapaikka säästäisi todella paljon sekä työtä että rahaa. Rohkeammin pitäisi myös viedä erikoissairaanhoidon palveluita hoivakoteihin. Ei vuodepotilaan oikeasti tarvitsisi maata sairaalassa saamassa suonensisäisiä antibiootteja kolmesti päivässä keuhkokuumeeseen tai sappirakkotulehdukseen, kun kotisairaala voisi ne tuoda hoivakotiin ja ottaa samalla labrat.
Sinänsä kannatettava ajatus viedä erikoissairaanhoitoa hoivakotiin. Pitää kuitenkin huomioida, että potilaan vointi ja kunto pitää kestää hoivakodissa asumisen. Jos potilas tarvitsee tehostetun palveluasumisen tai terveyskeskuksen vuodeosastotasoista hoitoa sen iv antibiootin ja verikokeiden oton lisäksi ei hoivakoti ole oikea paikka vaikka potilas siellä normaalisti asuisikin.
Aivan, jos yhdellä hoitajalla on 15 yhden autettavaa eikä työparia niin ei hänellä millään voi olla 12 yhden autettavaa ja kolme kahden autettavaa sairaalakuntoista asukasta.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon jäänyt miettiin sitä viikon takaista A-studiota. Joku ohjelmassa sanoi, että Suomessa on monta kymmentä sairaalaa enemmän kuin vaikka Tanskassa. Ja kun jokaisen sairaalan jokainen osasto pitää pyörittää, ei hoitajat ikinä riitä.
Mä mietin sen niin, että jos osastolla A on 10 potilasta, B kahdeksan ja C kahdeksan (keksin nämä päästäni, tiedän, että osastot ovat isompia!).
Niin yhteensä potilaita on 26 ja niiden hoitamiseen tarvitaan tietty määrä hoitajia. Jos pienemmissä sairaaloissa on kaksi yövuorossa, niin tarvitaan yhteensä 6 hoitajaa /yö..
Entä jos isommasta yksikössä olisi neljä hoitajaa / yö? Laskennallisesti vapautuisi 2 hoitajaa.
Mä toivoisin, että myös hoitajat alkaisi oikeasti miettiä, miten näitä ongelmia voisi ratkoa. Jotain muuta ajatusta kuin oman palkkapussin lihottamista. Hoitajilla on kuitenkin ymmärrys juuri siitä osastolla olosta.
Niin sinunko mielestäsi maan kymmenet ja sadat tuhannet hoitajat eivät ikinä mieti työtään koskevia asioita? Pelkkää palkkaa miettivät? Oletko sinä siellä kärpäsenä katossa?
Johan oli alentuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Tanska on maantieteellisesti aika paljon pienempiSuomi pitkä maa, kai siellä Lapissakin hoitoa pitää antaa eikä lennättää kaikkia Tampereelle?
Hoitajamitoitusta voi toki järkeistää, mutta pitää olla valmius hoitaa keskellä yötä myös esim. isommat onnettomuudet. Päivystys on sitä
varten JOS jotain sattuu niin apua saa..Kuljettaminen maksaa myös ja siihenkin tarvitaan ihmiset, vaikka isoja sairaaloita olisi muutama ja pienet lakkautettaisiin.. Nykyaikana järkevää olisi hyödyntää esim. etäpalveluita.Järkevää olisi myös ottaa hoitajilta kaikki ruuanjaot ym. muut pois mihin ei tarvita hoitajan koulutusta. Vaikka lukiolaiset kesätöihin ulkoiluttamaan ja syöttämään ja petaamaan sänkyjä.
Ruuanjako ja ruokatilaukset pois hoitajilta sairaaloissa mutta sinne tarvitaan oikeita työntekijöitä (siistijä, hoitoapulainen) eikä mitään koululaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meille haettiin keväällä kahta sairaanhoitajaa ja kuutta lähihoitajaa vakituisiin työsuhteisiin. Hakijoita nolla. Moni miettii irtisanoutumista koska ei jaksa enää tehdä töitä jatkuvalla vajaamiehityksellä. Meillä on viimeksi ollut täysi miehitys vuorossa maaliskuun puolivälissä. Lomakaudesta tulee hirveä koska sijaisia ei ole. Opiskelija meillä on ollut harjoittelussa viimeksi pari vuotta sitten. Opiskelijoitakaan ei enää ole. Työnä tämä on parasta mitä kuvitella saatan mutta näillä resursseilla en kauaa jaksa minäkään.
Minkätyyppinen yksikkö? Palveluasuminen?
Kysyn samaa aloittajalta. Veikkaan vuodeosastoa?
Joo, erikoissairaanhoidon vuodeosasto. Terkuin ap
Itsekin olin aikoinaan vastaavassa ja tuli kaikki alan ammattitaudit ja oli pakko lopettaa t. kysyjä.
Syitä miksi lähdin toiselle alalle:
- asiakasmäärien jatkuva kasvu, ei enää mahdollisuutta tehdä asioita hyvin
- koulutuksiin miltei mahdotonta päästä ja budjetti niihin oli 100€ per vuosi per työntekijä
- palkkakehitys olematon: 25 vuoden jälkeen peruspalkan (päivätyö, ei vuorolisiä) päälle kokemuslisät n.200€/kk ja yli kymmenen vuoden erityisosaamisesta 70€/kk (tämä myönnettiin vasta viimeisen työvuoden aikana)
- lähiesihenkilöiden jatkuva vaihtuminen, ylemmän johdon autoritäärinen johtamistyyli
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isommat yksiköt tuskin ovat ratkaisu. Ainakin nyt kaikki isot yksiköt ovat huonoja houkuttelemaan työntekijöitä. Työmatkat kohtuuttomia, työssäkäyntiä tukevat fasiliteetit riittämättömiä jne. Esim. pukukoppeja ei ole riittävästi, koska ovat "kalliita hukkaneliöitä", parkkipaikat eivät riitä jne. Lisäksi sijaitsevat usein alueilla, joiden läheisyydessä hoitohenkilökunnan palkoilla ei voi asua. Esim. itse työskentelen erikoissairaanhoidossa keskussairaalassa reilun 100 km päässä pääkaupunkiseudulta. Asun yksin omistamassani rivarikaksiossa, josta maksoin 75 000 euroa muutama vuosi sitten. 15 vuoden laina-ajalla asumiskustannukseni ovat lainoineen, vastikkeineen, vesineen ja sähköineen n. 750 euroa kuussa. Työmatkani on n. 15 minuuttia autolla tai 35 minuuttia polkupyörällä. Jos yksikköni leikkaukset siirrettäisiin Siltasairaalaan, ei minua mikään houkuttelisi perässä. Mieluummin vaihtaisin alaa.
Terveydenhuollon prosesseissa sen sijaan olisi paljon tehostettavaa. Päivystysleikkausta odottava potilas saattaa pahimmillaan maata lähes viikon osastolla syömättä ja juomatta saaden aina puolilta öiltä iltapalan, kun leikkaus taas siirtyy seuraavalle päivälle. Tässä ajassa vie turhaan vuodeosaston resursseja ja ikäihmisen kunto heikkenee jo huomattavasti. Jos olisi päässyt heti toimenpiteeseen, olisi jo samassa ajassa todennäköisesti päässyt kotiin tai jatkohoitoon. Osa tästä olisi korjattavissa ihan paremmalla suunnittelulla ja vuokaavioilla.
Isoin tulppa on kuitenkin ikäihmisten hoivapalveluissa. Kotona-asumisen tukemiseen käytetään hirveästi resursseja, kun kotona ei enää pärjää. Kotihoito käy viisikin kertaa, päivystyksessä ollaan kerran viikossa ja on tavallista, että viimeisestä vuodesta ennen hoivapaikkaa 9-10 kuukautta kuluu erikoissairaanhoidossa odottamassa perusterveyden sairaalapaikkaa, siellä odottamassa kotiutus/kuntoutusyksikkö paikkaa ja sitten taas muutaman päivän tai parin viikon kotijaksolla, joka päättyy taas päivystykseen. Ajoissa saatu tarpeiden mukaan tehostuva hoivapaikka säästäisi todella paljon sekä työtä että rahaa. Rohkeammin pitäisi myös viedä erikoissairaanhoidon palveluita hoivakoteihin. Ei vuodepotilaan oikeasti tarvitsisi maata sairaalassa saamassa suonensisäisiä antibiootteja kolmesti päivässä keuhkokuumeeseen tai sappirakkotulehdukseen, kun kotisairaala voisi ne tuoda hoivakotiin ja ottaa samalla labrat.
Sinänsä kannatettava ajatus viedä erikoissairaanhoitoa hoivakotiin. Pitää kuitenkin huomioida, että potilaan vointi ja kunto pitää kestää hoivakodissa asumisen. Jos potilas tarvitsee tehostetun palveluasumisen tai terveyskeskuksen vuodeosastotasoista hoitoa sen iv antibiootin ja verikokeiden oton lisäksi ei hoivakoti ole oikea paikka vaikka potilas siellä normaalisti asuisikin.
Kevyempi hoiva on ainakin omalla alueellani ajettu vanhuspuolella lähes kokonaan alas, hoivakodilla tarkoitin tehostettua 24/7 hoivaa. Yleensä ovat jo siellä olleet vuodepotilaita tai pyörätuoliin avustettuja tai kovin muistisairaita. Silti makailevat usein sairaalassa. Joskus toki syystäkin. Iskeeminen jalka täytyy amputoida vuodepotilaaltakin ja voihan sen sappirakonkin dreneerata, vaikka leikkauskelpoinen ei potilas olisikaan, mutta paljon voitaisiin viedä suoraan hoivapaikkaankin.
Mutta tosiaan hoivapäätösten nopeampi tekeminen ja turhan laitoskuntoutuksen väliin jättäminen auttaisi paljon. Jos ihminen ei oikein ole kotona tähän asti pärjännyt, niin reisiamputaation jälkeen pärjää varmasti entistä huonommin. Jos ei viettäisikään viikkoa kirurgisella vuodeosastolla, kuukautta perusterveyden vuodeosastolla ja kahta kuukautta kuntoutusosastolla, vaan siirtyisi suoraan kirurgiselta vuodeosastolta arviointipaikalle tehostettuun hoivaan ja sieltä mahdollisimman pikaisesti lopulliseen hoivakotiin ja kotikuntoutus näihin? Säästettäisiin pitkä penni, koska sairaalahoito maksaa moninkertaisesti sen, minkä hoiva.
Älähän vitsaile noilla palkoilla.