Lue keskustelun säännöt.
Hoitajapula
17.05.2023 |
Tänäkään vuonna meidän osastolle ei hakenut yhtään sairaanhoitajaa kesätöihin. Myöskään vakituisia toimia ei saada täytettyä.
Johdon hokemaan mantran " tulijoita on" on mennyt usko. Samalla johto tuli pahasti aliarvioineeksi työntekijät.
Miten mahtaa kesä mennä?
Jos henkilökuntaa ei ole tarpeeksi ja työolot vaativat/hankalat pelkään ettei ihmiset jaksa joustaa ja venyä edes hälytysrahoilla.
Ja kuka haluaisi kauniina kesäpäivänä jäädä aamusta iltaan, kun voi olla ulkona. Kesä on niin lyhyt.
Lisäksi kolmivuorotyö on rankkaa. Vuorotyö tutkitusti lyhentää elinikää ja altistaa vakaville sairauksille.
Johto ja päättäjät herätkää jo ja pelastakaa edes se mitä jäljellä on. Tarvitaan rahaa konkreettisesti sekä paljon parannuksia työoloihin.
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isommat yksiköt tuskin ovat ratkaisu. Ainakin nyt kaikki isot yksiköt ovat huonoja houkuttelemaan työntekijöitä. Työmatkat kohtuuttomia, työssäkäyntiä tukevat fasiliteetit riittämättömiä jne. Esim. pukukoppeja ei ole riittävästi, koska ovat "kalliita hukkaneliöitä", parkkipaikat eivät riitä jne. Lisäksi sijaitsevat usein alueilla, joiden läheisyydessä hoitohenkilökunnan palkoilla ei voi asua. Esim. itse työskentelen erikoissairaanhoidossa keskussairaalassa reilun 100 km päässä pääkaupunkiseudulta. Asun yksin omistamassani rivarikaksiossa, josta maksoin 75 000 euroa muutama vuosi sitten. 15 vuoden laina-ajalla asumiskustannukseni ovat lainoineen, vastikkeineen, vesineen ja sähköineen n. 750 euroa kuussa. Työmatkani on n. 15 minuuttia autolla tai 35 minuuttia polkupyörällä. Jos yksikköni leikkaukset siirrettäisiin Siltasairaalaan, ei minua mikään houkuttelisi perässä. Mieluummin vaihtaisin alaa.
Terveydenhuollon prosesseissa sen sijaan olisi paljon tehostettavaa. Päivystysleikkausta odottava potilas saattaa pahimmillaan maata lähes viikon osastolla syömättä ja juomatta saaden aina puolilta öiltä iltapalan, kun leikkaus taas siirtyy seuraavalle päivälle. Tässä ajassa vie turhaan vuodeosaston resursseja ja ikäihmisen kunto heikkenee jo huomattavasti. Jos olisi päässyt heti toimenpiteeseen, olisi jo samassa ajassa todennäköisesti päässyt kotiin tai jatkohoitoon. Osa tästä olisi korjattavissa ihan paremmalla suunnittelulla ja vuokaavioilla.
Isoin tulppa on kuitenkin ikäihmisten hoivapalveluissa. Kotona-asumisen tukemiseen käytetään hirveästi resursseja, kun kotona ei enää pärjää. Kotihoito käy viisikin kertaa, päivystyksessä ollaan kerran viikossa ja on tavallista, että viimeisestä vuodesta ennen hoivapaikkaa 9-10 kuukautta kuluu erikoissairaanhoidossa odottamassa perusterveyden sairaalapaikkaa, siellä odottamassa kotiutus/kuntoutusyksikkö paikkaa ja sitten taas muutaman päivän tai parin viikon kotijaksolla, joka päättyy taas päivystykseen. Ajoissa saatu tarpeiden mukaan tehostuva hoivapaikka säästäisi todella paljon sekä työtä että rahaa. Rohkeammin pitäisi myös viedä erikoissairaanhoidon palveluita hoivakoteihin. Ei vuodepotilaan oikeasti tarvitsisi maata sairaalassa saamassa suonensisäisiä antibiootteja kolmesti päivässä keuhkokuumeeseen tai sappirakkotulehdukseen, kun kotisairaala voisi ne tuoda hoivakotiin ja ottaa samalla labrat.
Sinänsä kannatettava ajatus viedä erikoissairaanhoitoa hoivakotiin. Pitää kuitenkin huomioida, että potilaan vointi ja kunto pitää kestää hoivakodissa asumisen. Jos potilas tarvitsee tehostetun palveluasumisen tai terveyskeskuksen vuodeosastotasoista hoitoa sen iv antibiootin ja verikokeiden oton lisäksi ei hoivakoti ole oikea paikka vaikka potilas siellä normaalisti asuisikin.
Kevyempi hoiva on ainakin omalla alueellani ajettu vanhuspuolella lähes kokonaan alas, hoivakodilla tarkoitin tehostettua 24/7 hoivaa. Yleensä ovat jo siellä olleet vuodepotilaita tai pyörätuoliin avustettuja tai kovin muistisairaita. Silti makailevat usein sairaalassa. Joskus toki syystäkin. Iskeeminen jalka täytyy amputoida vuodepotilaaltakin ja voihan sen sappirakonkin dreneerata, vaikka leikkauskelpoinen ei potilas olisikaan, mutta paljon voitaisiin viedä suoraan hoivapaikkaankin.
Mutta tosiaan hoivapäätösten nopeampi tekeminen ja turhan laitoskuntoutuksen väliin jättäminen auttaisi paljon. Jos ihminen ei oikein ole kotona tähän asti pärjännyt, niin reisiamputaation jälkeen pärjää varmasti entistä huonommin. Jos ei viettäisikään viikkoa kirurgisella vuodeosastolla, kuukautta perusterveyden vuodeosastolla ja kahta kuukautta kuntoutusosastolla, vaan siirtyisi suoraan kirurgiselta vuodeosastolta arviointipaikalle tehostettuun hoivaan ja sieltä mahdollisimman pikaisesti lopulliseen hoivakotiin ja kotikuntoutus näihin? Säästettäisiin pitkä penni, koska sairaalahoito maksaa moninkertaisesti sen, minkä hoiva.
Totta, tehostettuun palveluasumiseen olisi mielekästä viedä erikoissairaanhoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon jäänyt miettiin sitä viikon takaista A-studiota. Joku ohjelmassa sanoi, että Suomessa on monta kymmentä sairaalaa enemmän kuin vaikka Tanskassa. Ja kun jokaisen sairaalan jokainen osasto pitää pyörittää, ei hoitajat ikinä riitä.
Mä mietin sen niin, että jos osastolla A on 10 potilasta, B kahdeksan ja C kahdeksan (keksin nämä päästäni, tiedän, että osastot ovat isompia!).
Niin yhteensä potilaita on 26 ja niiden hoitamiseen tarvitaan tietty määrä hoitajia. Jos pienemmissä sairaaloissa on kaksi yövuorossa, niin tarvitaan yhteensä 6 hoitajaa /yö..
Entä jos isommasta yksikössä olisi neljä hoitajaa / yö? Laskennallisesti vapautuisi 2 hoitajaa.
Mä toivoisin, että myös hoitajat alkaisi oikeasti miettiä, miten näitä ongelmia voisi ratkoa. Jotain muuta ajatusta kuin oman palkkapussin lihottamista. Hoitajilla on kuitenkin ymmärrys juuri siitä osastolla olosta.
No mutta, onhan hoitoja jo nyt keskitetty yliopistosairaaloihin. Tiettyjä hoitoja ei anneta keskussairaalassa vaan aina yliopistosairaalassa.
Lisäksin on hoitoja joita annetaan ainoastaan Helsingissä.Eikö tällaisen erityiosaamisen pitäisi näkyä myös palkassa korkeampana peruspalkkana tai palkanlisänä? Uskon että arvostus lisäisi pitovoimaa.
Kyllä palkat ovat jo nyt erilaiset tehtävänkuvasta riippuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon jäänyt miettiin sitä viikon takaista A-studiota. Joku ohjelmassa sanoi, että Suomessa on monta kymmentä sairaalaa enemmän kuin vaikka Tanskassa. Ja kun jokaisen sairaalan jokainen osasto pitää pyörittää, ei hoitajat ikinä riitä.
Mä mietin sen niin, että jos osastolla A on 10 potilasta, B kahdeksan ja C kahdeksan (keksin nämä päästäni, tiedän, että osastot ovat isompia!).
Niin yhteensä potilaita on 26 ja niiden hoitamiseen tarvitaan tietty määrä hoitajia. Jos pienemmissä sairaaloissa on kaksi yövuorossa, niin tarvitaan yhteensä 6 hoitajaa /yö..
Entä jos isommasta yksikössä olisi neljä hoitajaa / yö? Laskennallisesti vapautuisi 2 hoitajaa.
Mä toivoisin, että myös hoitajat alkaisi oikeasti miettiä, miten näitä ongelmia voisi ratkoa. Jotain muuta ajatusta kuin oman palkkapussin lihottamista. Hoitajilla on kuitenkin ymmärrys juuri siitä osastolla olosta.
No mutta, onhan hoitoja jo nyt keskitetty yliopistosairaaloihin. Tiettyjä hoitoja ei anneta keskussairaalassa vaan aina yliopistosairaalassa.
Lisäksin on hoitoja joita annetaan ainoastaan Helsingissä.Eikö tällaisen erityiosaamisen pitäisi näkyä myös palkassa korkeampana peruspalkkana tai palkanlisänä? Uskon että arvostus lisäisi pitovoimaa.
Kyllä palkat ovat jo nyt erilaiset tehtävänkuvasta riippuen.
Eivät ole, sama palkka, aivan sama työskenteletkö keskussairaalan kiireisessä päivystyksessä vai geriatrisella kuntoutusosastolla.
Tämähän siihen vaikuttaa, ei kukaan halua sinne 150 potilaan päivystykseen kun voi valita 15 potilaan lonkkaleikkaus-kuntoutusosaston.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon jäänyt miettiin sitä viikon takaista A-studiota. Joku ohjelmassa sanoi, että Suomessa on monta kymmentä sairaalaa enemmän kuin vaikka Tanskassa. Ja kun jokaisen sairaalan jokainen osasto pitää pyörittää, ei hoitajat ikinä riitä.
Mä mietin sen niin, että jos osastolla A on 10 potilasta, B kahdeksan ja C kahdeksan (keksin nämä päästäni, tiedän, että osastot ovat isompia!).
Niin yhteensä potilaita on 26 ja niiden hoitamiseen tarvitaan tietty määrä hoitajia. Jos pienemmissä sairaaloissa on kaksi yövuorossa, niin tarvitaan yhteensä 6 hoitajaa /yö..
Entä jos isommasta yksikössä olisi neljä hoitajaa / yö? Laskennallisesti vapautuisi 2 hoitajaa.
Mä toivoisin, että myös hoitajat alkaisi oikeasti miettiä, miten näitä ongelmia voisi ratkoa. Jotain muuta ajatusta kuin oman palkkapussin lihottamista. Hoitajilla on kuitenkin ymmärrys juuri siitä osastolla olosta.
No mutta, onhan hoitoja jo nyt keskitetty yliopistosairaaloihin. Tiettyjä hoitoja ei anneta keskussairaalassa vaan aina yliopistosairaalassa.
Lisäksin on hoitoja joita annetaan ainoastaan Helsingissä.Eikö tällaisen erityiosaamisen pitäisi näkyä myös palkassa korkeampana peruspalkkana tai palkanlisänä? Uskon että arvostus lisäisi pitovoimaa.
Kyllä palkat ovat jo nyt erilaiset tehtävänkuvasta riippuen.
Olisipa Tyksissä myös
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon jäänyt miettiin sitä viikon takaista A-studiota. Joku ohjelmassa sanoi, että Suomessa on monta kymmentä sairaalaa enemmän kuin vaikka Tanskassa. Ja kun jokaisen sairaalan jokainen osasto pitää pyörittää, ei hoitajat ikinä riitä.
Mä mietin sen niin, että jos osastolla A on 10 potilasta, B kahdeksan ja C kahdeksan (keksin nämä päästäni, tiedän, että osastot ovat isompia!).
Niin yhteensä potilaita on 26 ja niiden hoitamiseen tarvitaan tietty määrä hoitajia. Jos pienemmissä sairaaloissa on kaksi yövuorossa, niin tarvitaan yhteensä 6 hoitajaa /yö..
Entä jos isommasta yksikössä olisi neljä hoitajaa / yö? Laskennallisesti vapautuisi 2 hoitajaa.
Mä toivoisin, että myös hoitajat alkaisi oikeasti miettiä, miten näitä ongelmia voisi ratkoa. Jotain muuta ajatusta kuin oman palkkapussin lihottamista. Hoitajilla on kuitenkin ymmärrys juuri siitä osastolla olosta.
No mutta, onhan hoitoja jo nyt keskitetty yliopistosairaaloihin. Tiettyjä hoitoja ei anneta keskussairaalassa vaan aina yliopistosairaalassa.
Lisäksin on hoitoja joita annetaan ainoastaan Helsingissä.Eikö tällaisen erityiosaamisen pitäisi näkyä myös palkassa korkeampana peruspalkkana tai palkanlisänä? Uskon että arvostus lisäisi pitovoimaa.
Kyllä palkat ovat jo nyt erilaiset tehtävänkuvasta riippuen.
On toki. Meidän hyvinvointialueellakin teho-osaston sh saa 60 euroa kuussa enemmän kuin tehostetun hoivan sh. Tuohon korkeampaan palkkaluokkaan kuuluu teho-osaston lisäksi varahenkilöstöt, siis myös se varahenkilöstö, joka seilaa kahden terveyskeskuksen vuodeosaston väliä (onhan siinä jäätävä eri kerroksessa hississä pois, joten vaatii joustavuutta.) Kaikilla muilla palkka se alempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanska on maantieteellisesti aika paljon pienempiSuomi pitkä maa, kai siellä Lapissakin hoitoa pitää antaa eikä lennättää kaikkia Tampereelle?
Hoitajamitoitusta voi toki järkeistää, mutta pitää olla valmius hoitaa keskellä yötä myös esim. isommat onnettomuudet. Päivystys on sitä
varten JOS jotain sattuu niin apua saa..Kuljettaminen maksaa myös ja siihenkin tarvitaan ihmiset, vaikka isoja sairaaloita olisi muutama ja pienet lakkautettaisiin.. Nykyaikana järkevää olisi hyödyntää esim. etäpalveluita.Järkevää olisi myös ottaa hoitajilta kaikki ruuanjaot ym. muut pois mihin ei tarvita hoitajan koulutusta. Vaikka lukiolaiset kesätöihin ulkoiluttamaan ja syöttämään ja petaamaan sänkyjä.
Ruuanjako ja ruokatilaukset pois hoitajilta sairaaloissa mutta sinne tarvitaan oikeita työntekijöitä (siistijä, hoitoapulainen) eikä mitään koululaisia.
Tietysti tarvitaan. Kesällä on yleensä ihan kaikista ammattiryhmistä pula, parin vk-kuukauden työhön tutustumista ammattilaisen kanssa nämä koululaiset voisivat tehdä, apua on jo siitä, että petaa ne sängyt tai pesee vessat. Hoivakodissa tietysti pystyy tekemään enemmän mitä sairaalassa. Kaikenlaista hyllyjen täyttöä ja varastolaatikoiden purkamista ym. löytyy, mitä hoitajat tekee nyt. Muistaakseni Tays on koululaisia kesäapulaisina käyttänytkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rokotepakko vienyt ainakin nyt 35 000 alalta koko Suomesta.
Mitä järkeä vaatia k-rokoe ,josta ei hyötyä?
No ei todellakaan ole vienyt.
Mene muualle jauhamaan noita ja hanki itsellesi uusi uskonto, ketään ei enää kiinnosta. Liputan jatkossa asiattomaksi jos tämäkin ketju pilataan.
Hei rokotehullu, lehdissä ja netissä ollut paljon sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia jotka ihan omilla nimillään ja kasvoillaan antoivat haastatteluja kuinka lopettivat työt NIMENOMAAN näiden rokotepakkojen takia.
Vai väittääkö rokoteuskovainen että ne kaikki vaan valehtelee.
Sairaus tuo flunssapiikkienkin palvonta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mmmmmm kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanska on maantieteellisesti aika paljon pienempiSuomi pitkä maa, kai siellä Lapissakin hoitoa pitää antaa eikä lennättää kaikkia Tampereelle?
Hoitajamitoitusta voi toki järkeistää, mutta pitää olla valmius hoitaa keskellä yötä myös esim. isommat onnettomuudet. Päivystys on sitä
varten JOS jotain sattuu niin apua saa..Kuljettaminen maksaa myös ja siihenkin tarvitaan ihmiset, vaikka isoja sairaaloita olisi muutama ja pienet lakkautettaisiin.. Nykyaikana järkevää olisi hyödyntää esim. etäpalveluita.Järkevää olisi myös ottaa hoitajilta kaikki ruuanjaot ym. muut pois mihin ei tarvita hoitajan koulutusta. Vaikka lukiolaiset kesätöihin ulkoiluttamaan ja syöttämään ja petaamaan sänkyjä.
Ruuanjako ja ruokatilaukset pois hoitajilta sairaaloissa mutta sinne tarvitaan oikeita työntekijöitä (siistijä, hoitoapulainen) eikä mitään koululaisia.
Tietysti tarvitaan. Kesällä on yleensä ihan kaikista ammattiryhmistä pula, parin vk-kuukauden työhön tutustumista ammattilaisen kanssa nämä koululaiset voisivat tehdä, apua on jo siitä, että petaa ne sängyt tai pesee vessat. Hoivakodissa tietysti pystyy tekemään enemmän mitä sairaalassa. Kaikenlaista hyllyjen täyttöä ja varastolaatikoiden purkamista ym. löytyy, mitä hoitajat tekee nyt. Muistaakseni Tays on koululaisia kesäapulaisina käyttänytkin.
Laitoshuoltajistakin on pulaa. Paljon olisi tosiaan työtä täysin kouluttamattomillekin. Nyt hoitajat petaavat yllättävän paljon sänkyjä, täyttävät hyllyjä ja juoksuttavat tavaraa paikasta toiseen. Puhumattakaan sihteeritöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isommat yksiköt tuskin ovat ratkaisu. Ainakin nyt kaikki isot yksiköt ovat huonoja houkuttelemaan työntekijöitä. Työmatkat kohtuuttomia, työssäkäyntiä tukevat fasiliteetit riittämättömiä jne. Esim. pukukoppeja ei ole riittävästi, koska ovat "kalliita hukkaneliöitä", parkkipaikat eivät riitä jne. Lisäksi sijaitsevat usein alueilla, joiden läheisyydessä hoitohenkilökunnan palkoilla ei voi asua. Esim. itse työskentelen erikoissairaanhoidossa keskussairaalassa reilun 100 km päässä pääkaupunkiseudulta. Asun yksin omistamassani rivarikaksiossa, josta maksoin 75 000 euroa muutama vuosi sitten. 15 vuoden laina-ajalla asumiskustannukseni ovat lainoineen, vastikkeineen, vesineen ja sähköineen n. 750 euroa kuussa. Työmatkani on n. 15 minuuttia autolla tai 35 minuuttia polkupyörällä. Jos yksikköni leikkaukset siirrettäisiin Siltasairaalaan, ei minua mikään houkuttelisi perässä. Mieluummin vaihtaisin alaa.
Terveydenhuollon prosesseissa sen sijaan olisi paljon tehostettavaa. Päivystysleikkausta odottava potilas saattaa pahimmillaan maata lähes viikon osastolla syömättä ja juomatta saaden aina puolilta öiltä iltapalan, kun leikkaus taas siirtyy seuraavalle päivälle. Tässä ajassa vie turhaan vuodeosaston resursseja ja ikäihmisen kunto heikkenee jo huomattavasti. Jos olisi päässyt heti toimenpiteeseen, olisi jo samassa ajassa todennäköisesti päässyt kotiin tai jatkohoitoon. Osa tästä olisi korjattavissa ihan paremmalla suunnittelulla ja vuokaavioilla.
Isoin tulppa on kuitenkin ikäihmisten hoivapalveluissa. Kotona-asumisen tukemiseen käytetään hirveästi resursseja, kun kotona ei enää pärjää. Kotihoito käy viisikin kertaa, päivystyksessä ollaan kerran viikossa ja on tavallista, että viimeisestä vuodesta ennen hoivapaikkaa 9-10 kuukautta kuluu erikoissairaanhoidossa odottamassa perusterveyden sairaalapaikkaa, siellä odottamassa kotiutus/kuntoutusyksikkö paikkaa ja sitten taas muutaman päivän tai parin viikon kotijaksolla, joka päättyy taas päivystykseen. Ajoissa saatu tarpeiden mukaan tehostuva hoivapaikka säästäisi todella paljon sekä työtä että rahaa. Rohkeammin pitäisi myös viedä erikoissairaanhoidon palveluita hoivakoteihin. Ei vuodepotilaan oikeasti tarvitsisi maata sairaalassa saamassa suonensisäisiä antibiootteja kolmesti päivässä keuhkokuumeeseen tai sappirakkotulehdukseen, kun kotisairaala voisi ne tuoda hoivakotiin ja ottaa samalla labrat.
Sinänsä kannatettava ajatus viedä erikoissairaanhoitoa hoivakotiin. Pitää kuitenkin huomioida, että potilaan vointi ja kunto pitää kestää hoivakodissa asumisen. Jos potilas tarvitsee tehostetun palveluasumisen tai terveyskeskuksen vuodeosastotasoista hoitoa sen iv antibiootin ja verikokeiden oton lisäksi ei hoivakoti ole oikea paikka vaikka potilas siellä normaalisti asuisikin.
Kevyempi hoiva on ainakin omalla alueellani ajettu vanhuspuolella lähes kokonaan alas, hoivakodilla tarkoitin tehostettua 24/7 hoivaa. Yleensä ovat jo siellä olleet vuodepotilaita tai pyörätuoliin avustettuja tai kovin muistisairaita. Silti makailevat usein sairaalassa. Joskus toki syystäkin. Iskeeminen jalka täytyy amputoida vuodepotilaaltakin ja voihan sen sappirakonkin dreneerata, vaikka leikkauskelpoinen ei potilas olisikaan, mutta paljon voitaisiin viedä suoraan hoivapaikkaankin.
Mutta tosiaan hoivapäätösten nopeampi tekeminen ja turhan laitoskuntoutuksen väliin jättäminen auttaisi paljon. Jos ihminen ei oikein ole kotona tähän asti pärjännyt, niin reisiamputaation jälkeen pärjää varmasti entistä huonommin. Jos ei viettäisikään viikkoa kirurgisella vuodeosastolla, kuukautta perusterveyden vuodeosastolla ja kahta kuukautta kuntoutusosastolla, vaan siirtyisi suoraan kirurgiselta vuodeosastolta arviointipaikalle tehostettuun hoivaan ja sieltä mahdollisimman pikaisesti lopulliseen hoivakotiin ja kotikuntoutus näihin? Säästettäisiin pitkä penni, koska sairaalahoito maksaa moninkertaisesti sen, minkä hoiva.
Tehostetusta palveluasumisesta halutaan nykyään mahdollisimman paljon eroon sillä se on liian kallista ja raskas hoitomuoto. Tähtäin on tavalliseen palveluasumiseen. Jaksohoitopaikkoja suljetaan myös sillä sekin on liian kallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä viikolla tulen tekemään näillä näkymin ainakin kolmena päivänä ylitöitä, kun sairaanhoitajista on meillä pulaa. Yritän jaksaa, koska nyt minun ammatissani on mahdollisuus vihdoinkin tienata. Tuplatuntipalkka ja korotettu kutsuraha motivoi. Olen tänä vuonna tienannut jo normaalin puolen vuoden palkan neljässä kuukaudessa ja tulorajaa olen joutunut nostamaan niin, että hirvittää.
Mutta kyllähän se niin on ettei näin voi jatkua kovin pitkään. Hoitajat väsyy ja talous kärsii, kun työt saadaan hoidettua vain lyömällä rahaa tiskiin, että joku suostuu tulemaan ylitöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isommat yksiköt tuskin ovat ratkaisu. Ainakin nyt kaikki isot yksiköt ovat huonoja houkuttelemaan työntekijöitä. Työmatkat kohtuuttomia, työssäkäyntiä tukevat fasiliteetit riittämättömiä jne. Esim. pukukoppeja ei ole riittävästi, koska ovat "kalliita hukkaneliöitä", parkkipaikat eivät riitä jne. Lisäksi sijaitsevat usein alueilla, joiden läheisyydessä hoitohenkilökunnan palkoilla ei voi asua. Esim. itse työskentelen erikoissairaanhoidossa keskussairaalassa reilun 100 km päässä pääkaupunkiseudulta. Asun yksin omistamassani rivarikaksiossa, josta maksoin 75 000 euroa muutama vuosi sitten. 15 vuoden laina-ajalla asumiskustannukseni ovat lainoineen, vastikkeineen, vesineen ja sähköineen n. 750 euroa kuussa. Työmatkani on n. 15 minuuttia autolla tai 35 minuuttia polkupyörällä. Jos yksikköni leikkaukset siirrettäisiin Siltasairaalaan, ei minua mikään houkuttelisi perässä. Mieluummin vaihtaisin alaa.
Terveydenhuollon prosesseissa sen sijaan olisi paljon tehostettavaa. Päivystysleikkausta odottava potilas saattaa pahimmillaan maata lähes viikon osastolla syömättä ja juomatta saaden aina puolilta öiltä iltapalan, kun leikkaus taas siirtyy seuraavalle päivälle. Tässä ajassa vie turhaan vuodeosaston resursseja ja ikäihmisen kunto heikkenee jo huomattavasti. Jos olisi päässyt heti toimenpiteeseen, olisi jo samassa ajassa todennäköisesti päässyt kotiin tai jatkohoitoon. Osa tästä olisi korjattavissa ihan paremmalla suunnittelulla ja vuokaavioilla.
Isoin tulppa on kuitenkin ikäihmisten hoivapalveluissa. Kotona-asumisen tukemiseen käytetään hirveästi resursseja, kun kotona ei enää pärjää. Kotihoito käy viisikin kertaa, päivystyksessä ollaan kerran viikossa ja on tavallista, että viimeisestä vuodesta ennen hoivapaikkaa 9-10 kuukautta kuluu erikoissairaanhoidossa odottamassa perusterveyden sairaalapaikkaa, siellä odottamassa kotiutus/kuntoutusyksikkö paikkaa ja sitten taas muutaman päivän tai parin viikon kotijaksolla, joka päättyy taas päivystykseen. Ajoissa saatu tarpeiden mukaan tehostuva hoivapaikka säästäisi todella paljon sekä työtä että rahaa. Rohkeammin pitäisi myös viedä erikoissairaanhoidon palveluita hoivakoteihin. Ei vuodepotilaan oikeasti tarvitsisi maata sairaalassa saamassa suonensisäisiä antibiootteja kolmesti päivässä keuhkokuumeeseen tai sappirakkotulehdukseen, kun kotisairaala voisi ne tuoda hoivakotiin ja ottaa samalla labrat.
Sinänsä kannatettava ajatus viedä erikoissairaanhoitoa hoivakotiin. Pitää kuitenkin huomioida, että potilaan vointi ja kunto pitää kestää hoivakodissa asumisen. Jos potilas tarvitsee tehostetun palveluasumisen tai terveyskeskuksen vuodeosastotasoista hoitoa sen iv antibiootin ja verikokeiden oton lisäksi ei hoivakoti ole oikea paikka vaikka potilas siellä normaalisti asuisikin.
Kevyempi hoiva on ainakin omalla alueellani ajettu vanhuspuolella lähes kokonaan alas, hoivakodilla tarkoitin tehostettua 24/7 hoivaa. Yleensä ovat jo siellä olleet vuodepotilaita tai pyörätuoliin avustettuja tai kovin muistisairaita. Silti makailevat usein sairaalassa. Joskus toki syystäkin. Iskeeminen jalka täytyy amputoida vuodepotilaaltakin ja voihan sen sappirakonkin dreneerata, vaikka leikkauskelpoinen ei potilas olisikaan, mutta paljon voitaisiin viedä suoraan hoivapaikkaankin.
Mutta tosiaan hoivapäätösten nopeampi tekeminen ja turhan laitoskuntoutuksen väliin jättäminen auttaisi paljon. Jos ihminen ei oikein ole kotona tähän asti pärjännyt, niin reisiamputaation jälkeen pärjää varmasti entistä huonommin. Jos ei viettäisikään viikkoa kirurgisella vuodeosastolla, kuukautta perusterveyden vuodeosastolla ja kahta kuukautta kuntoutusosastolla, vaan siirtyisi suoraan kirurgiselta vuodeosastolta arviointipaikalle tehostettuun hoivaan ja sieltä mahdollisimman pikaisesti lopulliseen hoivakotiin ja kotikuntoutus näihin? Säästettäisiin pitkä penni, koska sairaalahoito maksaa moninkertaisesti sen, minkä hoiva.
Tehostetusta palveluasumisesta halutaan nykyään mahdollisimman paljon eroon sillä se on liian kallista ja raskas hoitomuoto. Tähtäin on tavalliseen palveluasumiseen. Jaksohoitopaikkoja suljetaan myös sillä sekin on liian kallista.
Päivystys ja esh vuodeosasto ne vasta kalliita ovatkin. Ja jos ihmiset eivät kodissaan pärjää, niin siellä he sitten ovat.
Omalla alueellani tavallista palveluasumista on todella vähän. Jos pärjää siellä, pärjää hyvinvointialueen mukaan sitten kotonakin.
Ongelmaan tässä toki on, että jopa tehostettu hoiva tulee halvemmaksi kuin 4-5 kotihoidon käyntiä vuorokaudessa, puhumattakaan niistä päivystys käynneistä ja sairaalajaksoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Petteri hoitaa 🤔🤣🤣🤣
= Otetaan hoitajilta asumistuet ja lapsilisät pois, niin innostuvat tekemään enemmän töitä.
Vierailija kirjoitti:
Tällä viikolla tulen tekemään näillä näkymin ainakin kolmena päivänä ylitöitä, kun sairaanhoitajista on meillä pulaa. Yritän jaksaa, koska nyt minun ammatissani on mahdollisuus vihdoinkin tienata. Tuplatuntipalkka ja korotettu kutsuraha motivoi. Olen tänä vuonna tienannut jo normaalin puolen vuoden palkan neljässä kuukaudessa ja tulorajaa olen joutunut nostamaan niin, että hirvittää.
Mutta kyllähän se niin on ettei näin voi jatkua kovin pitkään. Hoitajat väsyy ja talous kärsii, kun työt saadaan hoidettua vain lyömällä rahaa tiskiin, että joku suostuu tulemaan ylitöihin.
Minä olen jo väsynyt ja teen vain "pakollisia" ylitöitä. Silti viidesosa vuosituloistani on ylityökorvauksia ja kutsurahoja. Taas oli seinällä lista yli tusinasta ylityönä (100 % ylityökorvauksella) tarjolla olevasta vuorosta seuraavalle kolmelle viikolle. Ja tämä on ennen sairaustapauksia jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä konkreettisilla keinoilla hoitajapulaa on yritetty ratkaista?
Kentällä näyttää nyt siltä, ettei mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon jäänyt miettiin sitä viikon takaista A-studiota. Joku ohjelmassa sanoi, että Suomessa on monta kymmentä sairaalaa enemmän kuin vaikka Tanskassa. Ja kun jokaisen sairaalan jokainen osasto pitää pyörittää, ei hoitajat ikinä riitä.
Mä mietin sen niin, että jos osastolla A on 10 potilasta, B kahdeksan ja C kahdeksan (keksin nämä päästäni, tiedän, että osastot ovat isompia!).
Niin yhteensä potilaita on 26 ja niiden hoitamiseen tarvitaan tietty määrä hoitajia. Jos pienemmissä sairaaloissa on kaksi yövuorossa, niin tarvitaan yhteensä 6 hoitajaa /yö..
Entä jos isommasta yksikössä olisi neljä hoitajaa / yö? Laskennallisesti vapautuisi 2 hoitajaa.
Mä toivoisin, että myös hoitajat alkaisi oikeasti miettiä, miten näitä ongelmia voisi ratkoa. Jotain muuta ajatusta kuin oman palkkapussin lihottamista. Hoitajilla on kuitenkin ymmärrys juuri siitä osastolla olosta.
Hei, ne hoitajat on vuosi jo asiaa miettineet, se halu palkkapussin lihottamisesta on vain ainut asia mikä mediassa nousee esiin kun hoitajista keskustellaan ja se sama ilmiö näkyy valitettavasti myös tällä keskustelupalstallla. Todellisuus on että yhteiskunnalla ei ole varaa enää kansalaisiaan hoitaa sitä ei vaan vielä uskalleta ääneen sanoa.
Tämän päivän nuoret eivät myöskään halua tehdä hoitotyötä tai ainakaan niin että sitoutuisivat siihen siten että itsenä sillä uuvuttaisivat, puolet opiskelijoista lopettaa ennen kuin koulusta valmistuvat ja ne jotka valmistuvat haluavat päättää missä, miten ja milloin hoitotyötä tekevät eivät he enää vakituista työtä halua.
Julkaistu 08.05.2023
THL:n tilasto osoittaa työterveyshuollon diagnoosit vuosina 2018-2023. Suomen kansanterveys on romahtanut vuoden 2019 jälkeen, jota voidaan pitää viimeisenä normaalina vuotena. Vuonna 2020 ihmisiä pakotettiin sairaaloihin "pandemian" takia pienimmästäkin oireesta, mutta todellinen sairauspommi iski vuonna 2021, kun kokeelliset mRNA-piikitykset aloitettiin. Tilanne näyttää pahenevan vuonna 2023.
Lisäys diagnooseissa 5500%
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon jäänyt miettiin sitä viikon takaista A-studiota. Joku ohjelmassa sanoi, että Suomessa on monta kymmentä sairaalaa enemmän kuin vaikka Tanskassa. Ja kun jokaisen sairaalan jokainen osasto pitää pyörittää, ei hoitajat ikinä riitä.
Mä mietin sen niin, että jos osastolla A on 10 potilasta, B kahdeksan ja C kahdeksan (keksin nämä päästäni, tiedän, että osastot ovat isompia!).
Niin yhteensä potilaita on 26 ja niiden hoitamiseen tarvitaan tietty määrä hoitajia. Jos pienemmissä sairaaloissa on kaksi yövuorossa, niin tarvitaan yhteensä 6 hoitajaa /yö..
Entä jos isommasta yksikössä olisi neljä hoitajaa / yö? Laskennallisesti vapautuisi 2 hoitajaa.
Mä toivoisin, että myös hoitajat alkaisi oikeasti miettiä, miten näitä ongelmia voisi ratkoa. Jotain muuta ajatusta kuin oman palkkapussin lihottamista. Hoitajilla on kuitenkin ymmärrys juuri siitä osastolla olosta.
No mutta, onhan hoitoja jo nyt keskitetty yliopistosairaaloihin. Tiettyjä hoitoja ei anneta keskussairaalassa vaan aina yliopistosairaalassa.
Lisäksin on hoitoja joita annetaan ainoastaan Helsingissä.Eikö tällaisen erityiosaamisen pitäisi näkyä myös palkassa korkeampana peruspalkkana tai palkanlisänä? Uskon että arvostus lisäisi pitovoimaa.
Kyllä palkat ovat jo nyt erilaiset tehtävänkuvasta riippuen.
Eivät ole, sama palkka, aivan sama työskenteletkö keskussairaalan kiireisessä päivystyksessä vai geriatrisella kuntoutusosastolla.
Tämähän siihen vaikuttaa, ei kukaan halua sinne 150 potilaan päivystykseen kun voi valita 15 potilaan lonkkaleikkaus-kuntoutusosaston.
Huutista tälle:D. Nuo geriatriset kuntoutusosastot ovat törkeän raskaita paikkoja ja täynnä kaikkia mahdollisia raskashoitoisia sisätautisia potilaita kaikilla mahdollsilla vaivoilla. Nuo osastot eivät todellakaan houkuttele hoitajia vaihtoehtoina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon jäänyt miettiin sitä viikon takaista A-studiota. Joku ohjelmassa sanoi, että Suomessa on monta kymmentä sairaalaa enemmän kuin vaikka Tanskassa. Ja kun jokaisen sairaalan jokainen osasto pitää pyörittää, ei hoitajat ikinä riitä.
Mä mietin sen niin, että jos osastolla A on 10 potilasta, B kahdeksan ja C kahdeksan (keksin nämä päästäni, tiedän, että osastot ovat isompia!).
Niin yhteensä potilaita on 26 ja niiden hoitamiseen tarvitaan tietty määrä hoitajia. Jos pienemmissä sairaaloissa on kaksi yövuorossa, niin tarvitaan yhteensä 6 hoitajaa /yö..
Entä jos isommasta yksikössä olisi neljä hoitajaa / yö? Laskennallisesti vapautuisi 2 hoitajaa.
Mä toivoisin, että myös hoitajat alkaisi oikeasti miettiä, miten näitä ongelmia voisi ratkoa. Jotain muuta ajatusta kuin oman palkkapussin lihottamista. Hoitajilla on kuitenkin ymmärrys juuri siitä osastolla olosta.
Hei, ne hoitajat on vuosi jo asiaa miettineet, se halu palkkapussin lihottamisesta on vain ainut asia mikä mediassa nousee esiin kun hoitajista keskustellaan ja se sama ilmiö näkyy valitettavasti myös tällä keskustelupalstallla. Todellisuus on että yhteiskunnalla ei ole varaa enää kansalaisiaan hoitaa sitä ei vaan vielä uskalleta ääneen sanoa.
Tämän päivän nuoret eivät myöskään halua tehdä hoitotyötä tai ainakaan niin että sitoutuisivat siihen siten että itsenä sillä uuvuttaisivat, puolet opiskelijoista lopettaa ennen kuin koulusta valmistuvat ja ne jotka valmistuvat haluavat päättää missä, miten ja milloin hoitotyötä tekevät eivät he enää vakituista työtä halua.
Ei varmaan ole enää varaa hoitaa. Miksi lääkärit määräävät nihkeästi lisätutkimuksia perusterveydenhuollossa? Säästöpaineet?
Hoivakodit ovat yleensä tehostettua palveluasumista. Ei siellä juuri hyväkuntoisia ole.