Lue keskustelun säännöt.
Mies haluaa ilman muuta isyystestin kun lapsi syntyy. On 100% hänen lapsi, mutta vaikeasti selitettävä tilanne
17.05.2023 |
10 vuotta sitten minulla oli sellainen typerä yhden yön syrjähyppy hänen kaverinsa kanssa. Olin aivan tiun taun kännissä ja kerroin siitä heti miehelle. Kesti aikansa, mutta pääsimme asian yli. Nyt odotan ensimmäistä lastamme ja mies vaatii vaatimalla isyystestiä, vaikka sanoo aina, että luottaa minuun. No nyt menee kohta minun luottamus häneen. Kuinka voi olla noin ilkeä. Luulin, että asia on kuopattu jo.
Kommentit (556)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se isyystesti pettämisen mahdollisuutta poista millään tavalla. Jos joku epäilee ettei lapsi olisikaan hänen, niin ihan varmasti epäilee toista pettämisestä edelleen vaikka lapsi olisikin hänen.
Kysymys siis kuuluu, kuka haluaa elää sellaisen kanssa, joka aina epäilee pettämisestä?
Ei tietenkään poista niin, mutta antaa syyn lähteä, jos epäily osuu oikeaan.
Miksi epäily tai luottamuspula ei ole syy lähteä?
Miksi olisi? Varsinkin jos tulee isäksi.
Ei kai se epäilevä mihinkään lähdekään, mutta voihan se lähteä johon ei luoteta.
Toki, siitä vaan.
Kuulostaa mielenkiintoiselle että haluat isäksi mutta et elää lapsen kanssa.
Missä noin sanottiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni sanoo että heille on ihan ok että isä vaatii isyystestiä. Isyystestiä tarvitaan kun halutaan selvittää isyys. Isyystestin vaatimiseen liittyy siis aina epäilys että isä ei olekaan isä. Miksi siis monelle on ihan ok, että mies epäilee ettei olekaan isä, eli toisin sanoen siis epäilee jonkun muun olevan isä?
No mulle ainakin olisi, koska varmasti jokin asia meidän suhteessa tai minussa saisi hänet noin ajattelemaan. Eipä olisi iso asia.
Siis sekö ei olisi sinulle mikään iso asia vaan ihan ok, että mies epäilisi sinua pettämisestä?
Miksei olisi? Jos mä olisin pettänyt kerran, se jo riittäisi ymmärtämään miestäni. Vielä, jos jollain tavalla olisin antanut aihetta epäillä edelleen, miksi mies ei epäilisi? Siihen luottamukseen tarvitaan ihan molemmilta sitä että on luotettava ja luottamuksen arvoinen.
Ja miten se mies osoittaa sen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se isyystesti pettämisen mahdollisuutta poista millään tavalla. Jos joku epäilee ettei lapsi olisikaan hänen, niin ihan varmasti epäilee toista pettämisestä edelleen vaikka lapsi olisikin hänen.
Kysymys siis kuuluu, kuka haluaa elää sellaisen kanssa, joka aina epäilee pettämisestä?
Ei tietenkään poista niin, mutta antaa syyn lähteä, jos epäily osuu oikeaan.
Miksi epäily tai luottamuspula ei ole syy lähteä?
Miksi olisi? Varsinkin jos tulee isäksi.
Ei kai se epäilevä mihinkään lähdekään, mutta voihan se lähteä johon ei luoteta.
Toki, siitä vaan.
Sit sitä isyyden tunnustamista vaaditaan kuitenkin ja se mies sen testinsä saa. Ap ottaa lusikan kauniiseen käteen vain.
Kuka vaatii isyydentunnustamista, aloittaja vai?
Lapselle kirjataan isä, ei sitä tarvitse vaatia. Ja eiköhän apn mies asian hoitaisi ihan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroa tuollaisesta miehestä. Tuollaiset epäilevät tyypit ei usko edes sitä isyystestin tulosta, vaikka testi osoittaisikin lapsen olevan hänen, vaan seuraavaksi mies alkaa epäillä sinua testin väärentämisestä.
Todennäköisesti mies jatkaa tuota epäilevää käytöstään myös lapsen kasvaessa, milloin kuittailee lapsen näyttävät joltain muulta kuin häneltä ja milloin jotain muuta.
Ero ja yksinhuoltajuus sinulle on paras mahdollinen vaihtoehto.
Älä koskaan hanki lapsia. Lapset ansaitsevat tasapainoisen, aikuisen ja vastuuntuntoisen äidin. Sinä et sellainen ole.
Ai kun en halua elää epäilevän ja epätasapainoisen miehen kanssa saati kasvattaa yhteistä lasta tämän kanssa?
Joopajoo.
Tässä nähdään, iten traumatisoiva kokemus on tulla petetyksi. - Helppohan pettäjän on todeta, et olin kännissä ja tulin pettäneeksi sua sun kaveris kanssa sori siitä. Petetty käy sen jälkeen melkoisen helvetin läpi ja elää asian kanssa lopun ikää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se isyystesti pettämisen mahdollisuutta poista millään tavalla. Jos joku epäilee ettei lapsi olisikaan hänen, niin ihan varmasti epäilee toista pettämisestä edelleen vaikka lapsi olisikin hänen.
Kysymys siis kuuluu, kuka haluaa elää sellaisen kanssa, joka aina epäilee pettämisestä?
Ei tietenkään poista niin, mutta antaa syyn lähteä, jos epäily osuu oikeaan.
Miksi epäily tai luottamuspula ei ole syy lähteä?
Miksi olisi? Varsinkin jos tulee isäksi.
Ei kai se epäilevä mihinkään lähdekään, mutta voihan se lähteä johon ei luoteta.
Toki, siitä vaan.
Sit sitä isyyden tunnustamista vaaditaan kuitenkin ja se mies sen testinsä saa. Ap ottaa lusikan kauniiseen käteen vain.
Kuka vaatii isyydentunnustamista, aloittaja vai?
Lapselle kirjataan isä, ei sitä tarvitse vaatia. Ja eiköhän apn mies asian hoitaisi ihan itse.
Ei kirjata, jos sitä ei huoltaja vaadi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekisin varmaan abortin jos mies paljastuisi epäilijäksi ja vainoharhaiseksi.
En halua lapselleni niin paskoja geenejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni sanoo että heille on ihan ok että isä vaatii isyystestiä. Isyystestiä tarvitaan kun halutaan selvittää isyys. Isyystestin vaatimiseen liittyy siis aina epäilys että isä ei olekaan isä. Miksi siis monelle on ihan ok, että mies epäilee ettei olekaan isä, eli toisin sanoen siis epäilee jonkun muun olevan isä?
No mulle ainakin olisi, koska varmasti jokin asia meidän suhteessa tai minussa saisi hänet noin ajattelemaan. Eipä olisi iso asia.
Siis sekö ei olisi sinulle mikään iso asia vaan ihan ok, että mies epäilisi sinua pettämisestä?
Miksei olisi? Jos mä olisin pettänyt kerran, se jo riittäisi ymmärtämään miestäni. Vielä, jos jollain tavalla olisin antanut aihetta epäillä edelleen, miksi mies ei epäilisi? Siihen luottamukseen tarvitaan ihan molemmilta sitä että on luotettava ja luottamuksen arvoinen.
Ja miten se mies osoittaa sen?
Osoittaa minkä? Tämä kuvitteellinen mies varmaan olisi osoittanut luotettavuutensa, jos en häntä epäilisi. Jos mäkin epäilisin miestäni pettämisestä, mulla ei siihen dna-testiä olisi joo, sit varmaan pitäisi mennä keskustelulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Semmonen naisvihaketju. Onko ylilaudalla remppa vai mikä?
Toivottavasti mies ei ole lapsen isä, kun ap on noin tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tapauksen missä lapsen isä kysyi raskaana olevalta puolisoltaan onko varmuudella isä , nainen loukkaantui tästä ja valehteli ettei ole ja tiet erosivat. Isä ei ole tähän päivään mennessä saanut tietää totuutta . Jos DNA testi olisi rutiinitesti tämä ei olisi mahdollista .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se isyystesti pettämisen mahdollisuutta poista millään tavalla. Jos joku epäilee ettei lapsi olisikaan hänen, niin ihan varmasti epäilee toista pettämisestä edelleen vaikka lapsi olisikin hänen.
Kysymys siis kuuluu, kuka haluaa elää sellaisen kanssa, joka aina epäilee pettämisestä?
Ei tietenkään poista niin, mutta antaa syyn lähteä, jos epäily osuu oikeaan.
Miksi epäily tai luottamuspula ei ole syy lähteä?
Miksi olisi? Varsinkin jos tulee isäksi.
Ei kai se epäilevä mihinkään lähdekään, mutta voihan se lähteä johon ei luoteta.
Toki, siitä vaan.
Sit sitä isyyden tunnustamista vaaditaan kuitenkin ja se mies sen testinsä saa. Ap ottaa lusikan kauniiseen käteen vain.
Kuka vaatii isyydentunnustamista, aloittaja vai?
Lapselle kirjataan isä, ei sitä tarvitse vaatia. Ja eiköhän apn mies asian hoitaisi ihan itse.
Ei kirjata, jos sitä ei huoltaja vaadi.
Ja ap ei vaatisi?
Ennen isyyden tunnustamista suorittaa lapsen kotikunnan lastenvalvoja isyyden selvittämisen, jossa pyritään varmistumaan siitä, että mies, joka vahvistetaan lapsen isäksi, on todella siittänyt lapsen. Saatuaan väestörekisteriviranomaiselta tiedon avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta, lastenvalvoja ottaa yhteyttä lapsen äitiin ja selostaa tälle isyyden vahvistamisen oikeusvaikutuksia. Jos lapsen äiti vastustaa isyyden selvittämistä, lastenvalvoja voi jatkaa selvitystä ainoastaan, jos hänelle on ilmoittautunut mies, joka haluaa isyytensä vahvistettavaksi. Mikäli äiti haluaa isyyden selvittämistä, hänelle syntyy velvollisuus antaa lastenvalvojalle totuudenmukaiset tiedot isyyden selvittämiseksi tarpeellisista seikoista. Äidin lisäksi lastenvalvoja voi tarvittaessa neuvotella oletetun isän ja mahdollisten todistajien kanssa, hankkia lääketieteellisen asiantuntijalausunnon lapsen siittämisajankohdasta ja ryhtyä asianosaisten suostumuksella toimenpiteisiin veritutkimuksen tekemiseksi asianosaisista. Asianosaisten ollessa tunnustamisesta yhtämieltä näiden selvitysten hankkiminen ei ole yleensä tarpeen.
Jos isyyttä ei saada vahvistetuksi tunnustamisella, voidaan isyyden vahvistamiseksi ajaa kannetta tuomioistuimessa. Oikeus ajaa kannetta on lapsella. Alaikäisen lapsen puhevaltaa oikeudenkäynnissä käyttää lastenvalvoja. Myös lapsen äiti voi edustaa lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen missä lapsen isä kysyi raskaana olevalta puolisoltaan onko varmuudella isä , nainen loukkaantui tästä ja valehteli ettei ole ja tiet erosivat. Isä ei ole tähän päivään mennessä saanut tietää totuutta . Jos DNA testi olisi rutiinitesti tämä ei olisi mahdollista .
Miksi isä ei testiä vaatinut ja isyyttä tunnistanut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän tapauksen missä lapsen isä kysyi raskaana olevalta puolisoltaan onko varmuudella isä , nainen loukkaantui tästä ja valehteli ettei ole ja tiet erosivat. Isä ei ole tähän päivään mennessä saanut tietää totuutta . Jos DNA testi olisi rutiinitesti tämä ei olisi mahdollista .
Miksi isä ei testiä vaatinut ja isyyttä tunnistanut?
*tunnustanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksin olemisessa on kyllä aika paljon hyviä puolia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se isyystesti pettämisen mahdollisuutta poista millään tavalla. Jos joku epäilee ettei lapsi olisikaan hänen, niin ihan varmasti epäilee toista pettämisestä edelleen vaikka lapsi olisikin hänen.
Kysymys siis kuuluu, kuka haluaa elää sellaisen kanssa, joka aina epäilee pettämisestä?
Ei tietenkään poista niin, mutta antaa syyn lähteä, jos epäily osuu oikeaan.
Miksi epäily tai luottamuspula ei ole syy lähteä?
Miksi olisi? Varsinkin jos tulee isäksi.
Ei kai se epäilevä mihinkään lähdekään, mutta voihan se lähteä johon ei luoteta.
Toki, siitä vaan.
Sit sitä isyyden tunnustamista vaaditaan kuitenkin ja se mies sen testinsä saa. Ap ottaa lusikan kauniiseen käteen vain.
Kuka vaatii isyydentunnustamista, aloittaja vai?
Lapselle kirjataan isä, ei sitä tarvitse vaatia. Ja eiköhän apn mies asian hoitaisi ihan itse.
Ei kirjata, jos sitä ei huoltaja vaadi.
Ja ap ei vaatisi?
Ennen isyyden tunnustamista suorittaa lapsen kotikunnan lastenvalvoja isyyden selvittämisen, jossa pyritään varmistumaan siitä, että mies, joka vahvistetaan lapsen isäksi, on todella siittänyt lapsen. Saatuaan väestörekisteriviranomaiselta tiedon avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta, lastenvalvoja ottaa yhteyttä lapsen äitiin ja selostaa tälle isyyden vahvistamisen oikeusvaikutuksia. Jos lapsen äiti vastustaa isyyden selvittämistä, lastenvalvoja voi jatkaa selvitystä ainoastaan, jos hänelle on ilmoittautunut mies, joka haluaa isyytensä vahvistettavaksi. Mikäli äiti haluaa isyyden selvittämistä, hänelle syntyy velvollisuus antaa lastenvalvojalle totuudenmukaiset tiedot isyyden selvittämiseksi tarpeellisista seikoista. Äidin lisäksi lastenvalvoja voi tarvittaessa neuvotella oletetun isän ja mahdollisten todistajien kanssa, hankkia lääketieteellisen asiantuntijalausunnon lapsen siittämisajankohdasta ja ryhtyä asianosaisten suostumuksella toimenpiteisiin veritutkimuksen tekemiseksi asianosaisista. Asianosaisten ollessa tunnustamisesta yhtämieltä näiden selvitysten hankkiminen ei ole yleensä tarpeen.
Jos isyyttä ei saada vahvistetuksi tunnustamisella, voidaan isyyden vahvistamiseksi ajaa kannetta tuomioistuimessa. Oikeus ajaa kannetta on lapsella. Alaikäisen lapsen puhevaltaa oikeudenkäynnissä käyttää lastenvalvoja. Myös lapsen äiti voi edustaa lasta.
Isyyden vahvistamista ei edes tehdä ensisijaisesti isyystestin perustella vaan se selvitetään lastenvalvojan kyselyllä. Oletteko olleet sukupuoliyhteydessä sillä ja sillä aika välillä, jos siinä kohtaa vielä äiti vastaa kyselyssä että hänellä ei kyseisenä ajankohtana ollut sukupuoliyhteyttä muiden kanssa, asia on melko selvä ihan ilman isyystestiäkin. Eikä asia riipu mitenkään siitä että isä ei lapsen äitiin luota.
"Tiutau kännissä" olevan paneminen on raiskaus.
Kuulostaa lapseni isältä. Meidän suhteessa ei ollut koskaan pettämistä ainakaan minun puoleltani ja ihan yhdessä suunniteltiin ja yritettiin lasta.
Kun olin raskaana, alkoi mies esittää epäilyksiä siitä, ettei lapsi olisikaan hänen. Yritti laskea sitä milloin lapsi on saanut alkunsa. Hänen mielestään olin tullut raskaaksi liian nopeasti yrityksen alettua. Raskaaksi olin tullut ensimmäisestä yrityskierrosta. Mies alkoi heitellä kommentteja jopa muiden ihmisten kuullen, että niin onkohan se edes mun lapsi tai jos se nyt on mun lapsikaan. Ne kommentit satutti.
Tässä vaiheessa alkoi tulla mukaan myös muita juttuja, kuten sen kontrollointi, kenen kanssa puhuin tai keneen olin yhteydessä. Mies olisi halunnut katsoa puhelimestani puheluni ja viestini, ja kun en antanut, oli se hänen mielestään varma merkki siitä että minulla on jotain salattavaa. Aloin pelätä, että mies tekee minulle jotain ja aloin viettää aikaa ystävieni ja perheeni luona. Tästä miehen syytökset yltyi, olin kuulemma käynyt vaan vieraissa.
En sitten enää jaksanut tuota kuviota, vaan halusin erota. Eron jälkeen mies alkoi levittää huhuja yhteiseen tuttavapiiriin, että olin pettänyt häntä ja raskaana toiselle miehelle. Kaiken lisäksi mies yritti saada minua takaisin uhkailemalla vaikka ja millä. Asuin jonkin aikaa vanhempieni luona. En olisi kestänyt sitä kaikkea ilman läheisiäni. Se ero oli todennäköisesti minun ja lapseni onni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se isyystesti pettämisen mahdollisuutta poista millään tavalla. Jos joku epäilee ettei lapsi olisikaan hänen, niin ihan varmasti epäilee toista pettämisestä edelleen vaikka lapsi olisikin hänen.
Kysymys siis kuuluu, kuka haluaa elää sellaisen kanssa, joka aina epäilee pettämisestä?
Ei tietenkään poista niin, mutta antaa syyn lähteä, jos epäily osuu oikeaan.
Miksi epäily tai luottamuspula ei ole syy lähteä?
Miksi olisi? Varsinkin jos tulee isäksi.
Ei kai se epäilevä mihinkään lähdekään, mutta voihan se lähteä johon ei luoteta.
Toki, siitä vaan.
Sit sitä isyyden tunnustamista vaaditaan kuitenkin ja se mies sen testinsä saa. Ap ottaa lusikan kauniiseen käteen vain.
Kuka vaatii isyydentunnustamista, aloittaja vai?
Lapselle kirjataan isä, ei sitä tarvitse vaatia. Ja eiköhän apn mies asian hoitaisi ihan itse.
Ei kirjata, jos sitä ei huoltaja vaadi.
Ja ap ei vaatisi?
Ennen isyyden tunnustamista suorittaa lapsen kotikunnan lastenvalvoja isyyden selvittämisen, jossa pyritään varmistumaan siitä, että mies, joka vahvistetaan lapsen isäksi, on todella siittänyt lapsen. Saatuaan väestörekisteriviranomaiselta tiedon avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta, lastenvalvoja ottaa yhteyttä lapsen äitiin ja selostaa tälle isyyden vahvistamisen oikeusvaikutuksia. Jos lapsen äiti vastustaa isyyden selvittämistä, lastenvalvoja voi jatkaa selvitystä ainoastaan, jos hänelle on ilmoittautunut mies, joka haluaa isyytensä vahvistettavaksi. Mikäli äiti haluaa isyyden selvittämistä, hänelle syntyy velvollisuus antaa lastenvalvojalle totuudenmukaiset tiedot isyyden selvittämiseksi tarpeellisista seikoista. Äidin lisäksi lastenvalvoja voi tarvittaessa neuvotella oletetun isän ja mahdollisten todistajien kanssa, hankkia lääketieteellisen asiantuntijalausunnon lapsen siittämisajankohdasta ja ryhtyä asianosaisten suostumuksella toimenpiteisiin veritutkimuksen tekemiseksi asianosaisista. Asianosaisten ollessa tunnustamisesta yhtämieltä näiden selvitysten hankkiminen ei ole yleensä tarpeen.
Jos isyyttä ei saada vahvistetuksi tunnustamisella, voidaan isyyden vahvistamiseksi ajaa kannetta tuomioistuimessa. Oikeus ajaa kannetta on lapsella. Alaikäisen lapsen puhevaltaa oikeudenkäynnissä käyttää lastenvalvoja. Myös lapsen äiti voi edustaa lasta.
Isyyden vahvistamista ei edes tehdä ensisijaisesti isyystestin perustella vaan se selvitetään lastenvalvojan kyselyllä. Oletteko olleet sukupuoliyhteydessä sillä ja sillä aika välillä, jos siinä kohtaa vielä äiti vastaa kyselyssä että hänellä ei kyseisenä ajankohtana ollut sukupuoliyhteyttä muiden kanssa, asia on melko selvä ihan ilman isyystestiäkin. Eikä asia riipu mitenkään siitä että isä ei lapsen äitiin luota.
Mutta isäoletettu voi sen testin vaatia. Tässä kohtaa nyt annettiin ymmärtää että ap voisi vain lähteä ja sit sanoa ettei mies saa koskaan tietää onko isä vai ei. Niin se ei mene. Mies sen testin saa halutessaan ja sit väännetään huoltajuusasiat, elarit lätkähtää automaattisesti.
Kerran petturi, aina petturi. Luottamus menetetään vain kerran. Fool me once, shame on you, fool me twice, shame on me.
Kuka vaatii isyydentunnustamista, aloittaja vai?