Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mihin pääskyset ovat hävinneet
pääsky
16.05.2023 |
Meillä oli ennen kaikki räystäänaluset täynnä pääskysenpesiä, mutta nyt on jo toinen vuosi kun pääskyset eivät tule ollenkaan. Kuka tietää mihin ne ovat kadonneet ja miksi?
Kommentit (101)
Tampereella pääskyset tulleet ihan joka vuosi. Tämän kevään tilanne on että västäräkkejä on, mutta pääskysiä ei vielä. Tulevat varmaan ennen kesäkuuta. Hyönteisiä lentää ikkunasta sisään ihan hitokseen vaikka asun keskustassa ylimmässä kerroksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/aihe/a/20-311122
Voit minimoida tuhoja perustamalla niittyjä, auttamalla hyönteisiä, jättämällä hyttysten torjuntalaitteet kauppoihin, auttamalla pesimisessä.
Maatalouden karja-ja maitotalous aiheuttaa ilmastonmuutoksen, joten sen on loputtava ja keinoja keksittävä muualta.
Lihan-ja maidontuotannon jatkaminen tuhoaa luonnon ja pääskyt siinä sivussajoka tapauksessa. Se on kuin hölmöläisen peiton jatkamista.
Maisemointiin keskittynyt karja, joka elelee tyytyväisenä märehtien kymmeniä vuosia voisi olla ratkaisu ja osittain onkin jo.
Vaan kun se pitää se elanto jostain saada maaseudullakin. Maisemointiin keskittynyt karja ei tuota juuri mitään, ja kaupunkilainen ei maisemointikarjan katselusta halua maksaa. Myös maaseudun asukas joutuu kaupassa käydessään maksamaan ostoksensa ihan oikealla rahalla. Maksuvälineeksi ei kelpaa mielikuvat taikka kaupunkilaisten hyvesignalointi.
Ratkaisu ei voi olla tuhoavampi kuin ongelma. Luontokato on asia, johon täytyy vaikuttaa tukimuodoin.
Luontokatoa se hyönteisten, lintujen ja petoeläinten häviäminen on kun esim lehmätilalliset lopettavat. Mutta kun osa ei osaa huutaa kuin että luontokato pitää estää. Ostakaa edes pari hehtaaria metsää ja hoitakaa sitä. Missä on teidän toimet? Vai onko käsi yhteiskunnan ja järjestöjen lompakolla?
Mihin villi luonto mahtuu, kun joka paikka on täynnä avohakkuuta, asutusta ja peltoja?
Pienemmällä pinta-alalla pystytään tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa. Lehmät syö järkyttävän määrän ja tuottaa sitten pienen kikkareen.
Asutushan on viime vuosina keskittynyt erittäin vahvasti kaupunkeihin ja entistä suurempi tila jää luonnolle, kun asuminen ja tuotanto valuu pohjoisesta etelään. Suojeltu ala on myös kasvanut viime vuosina huomattavasti.
Suomessa ei pystytä tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa kuin aivan Lounais-Suomessa, jos eläintuotanto lopetetaan.
Ihan huttua puhetta. Ja huomio, pienempi pinta-ala riittääkin ihan hyvin, kun tuotetaan ruokaa suoraan ihmisille!
Missäpäin Suomea viljelet tilaasi? Lukisin mielelläni lisää kokemuksistasi, esim. siitä kuinka saat kannattavuuden toimimaan tuotantokustannusten noustessa.
Vai oliko sittenkin niin, ettei sinulla mitään tilaa edes ole, mutta osaat antaa neuvoja teoriassa, niinku.
Viljelen Pirkanmaalla. Toimeentulosta ei ole huolta, koska tila ei ole minulle tulonlähde vaan elämäntapa. Saan tuloni asiantuntijatöistä ja omaisuuden tuloista. Maanviljely on kuitenkin aidosti omasta mielestäni näistä töistä merkityksellisin ja tärkein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/aihe/a/20-311122
Voit minimoida tuhoja perustamalla niittyjä, auttamalla hyönteisiä, jättämällä hyttysten torjuntalaitteet kauppoihin, auttamalla pesimisessä.
Maatalouden karja-ja maitotalous aiheuttaa ilmastonmuutoksen, joten sen on loputtava ja keinoja keksittävä muualta.
Lihan-ja maidontuotannon jatkaminen tuhoaa luonnon ja pääskyt siinä sivussajoka tapauksessa. Se on kuin hölmöläisen peiton jatkamista.
Maisemointiin keskittynyt karja, joka elelee tyytyväisenä märehtien kymmeniä vuosia voisi olla ratkaisu ja osittain onkin jo.
Vaan kun se pitää se elanto jostain saada maaseudullakin. Maisemointiin keskittynyt karja ei tuota juuri mitään, ja kaupunkilainen ei maisemointikarjan katselusta halua maksaa. Myös maaseudun asukas joutuu kaupassa käydessään maksamaan ostoksensa ihan oikealla rahalla. Maksuvälineeksi ei kelpaa mielikuvat taikka kaupunkilaisten hyvesignalointi.
Ratkaisu ei voi olla tuhoavampi kuin ongelma. Luontokato on asia, johon täytyy vaikuttaa tukimuodoin.
Luontokatoa se hyönteisten, lintujen ja petoeläinten häviäminen on kun esim lehmätilalliset lopettavat. Mutta kun osa ei osaa huutaa kuin että luontokato pitää estää. Ostakaa edes pari hehtaaria metsää ja hoitakaa sitä. Missä on teidän toimet? Vai onko käsi yhteiskunnan ja järjestöjen lompakolla?
Mihin villi luonto mahtuu, kun joka paikka on täynnä avohakkuuta, asutusta ja peltoja?
Pienemmällä pinta-alalla pystytään tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa. Lehmät syö järkyttävän määrän ja tuottaa sitten pienen kikkareen.
Asutushan on viime vuosina keskittynyt erittäin vahvasti kaupunkeihin ja entistä suurempi tila jää luonnolle, kun asuminen ja tuotanto valuu pohjoisesta etelään. Suojeltu ala on myös kasvanut viime vuosina huomattavasti.
Suomessa ei pystytä tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa kuin aivan Lounais-Suomessa, jos eläintuotanto lopetetaan.
Ihan huttua puhetta. Ja huomio, pienempi pinta-ala riittääkin ihan hyvin, kun tuotetaan ruokaa suoraan ihmisille!
Ei riitä. Esim. se jumaloitu härkäpapu ei kasva Tampereen yläpuolella eikä Varsinais-Suomen savisilla pelloilla. Sitten kun koko väestö vielä pakkautuu sinne maatalouden kannalta parhaalle alueelle Etelä-Suomeen ja se rakennetaan täyteen, pellot eivät yksinkertaisesti riitä ruoan tuottamiseen.
Näinhän se toimii. Suomi on täynnä savisia maita. Liian sateinen ja liian kuiva kesä ovat turmioksi trendikkäille härkäpavulle, viljoista puhumattakaan. Mutta eihän tarvi kuin hakea ruoka kaupasta tai tilata Woltia?
1970-luvulla hyönteisiä oli todella paljon. Nyt todella vähän.
Miten karjamäärä on kehittynyt tuossa ajassa? Onko karjalle syötettävä rehu muuttunut tuossa ajassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/aihe/a/20-311122
Voit minimoida tuhoja perustamalla niittyjä, auttamalla hyönteisiä, jättämällä hyttysten torjuntalaitteet kauppoihin, auttamalla pesimisessä.
Maatalouden karja-ja maitotalous aiheuttaa ilmastonmuutoksen, joten sen on loputtava ja keinoja keksittävä muualta.
Lihan-ja maidontuotannon jatkaminen tuhoaa luonnon ja pääskyt siinä sivussajoka tapauksessa. Se on kuin hölmöläisen peiton jatkamista.
Maisemointiin keskittynyt karja, joka elelee tyytyväisenä märehtien kymmeniä vuosia voisi olla ratkaisu ja osittain onkin jo.
Vaan kun se pitää se elanto jostain saada maaseudullakin. Maisemointiin keskittynyt karja ei tuota juuri mitään, ja kaupunkilainen ei maisemointikarjan katselusta halua maksaa. Myös maaseudun asukas joutuu kaupassa käydessään maksamaan ostoksensa ihan oikealla rahalla. Maksuvälineeksi ei kelpaa mielikuvat taikka kaupunkilaisten hyvesignalointi.
Ratkaisu ei voi olla tuhoavampi kuin ongelma. Luontokato on asia, johon täytyy vaikuttaa tukimuodoin.
Luontokatoa se hyönteisten, lintujen ja petoeläinten häviäminen on kun esim lehmätilalliset lopettavat. Mutta kun osa ei osaa huutaa kuin että luontokato pitää estää. Ostakaa edes pari hehtaaria metsää ja hoitakaa sitä. Missä on teidän toimet? Vai onko käsi yhteiskunnan ja järjestöjen lompakolla?
Mihin villi luonto mahtuu, kun joka paikka on täynnä avohakkuuta, asutusta ja peltoja?
Pienemmällä pinta-alalla pystytään tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa. Lehmät syö järkyttävän määrän ja tuottaa sitten pienen kikkareen.
Asutushan on viime vuosina keskittynyt erittäin vahvasti kaupunkeihin ja entistä suurempi tila jää luonnolle, kun asuminen ja tuotanto valuu pohjoisesta etelään. Suojeltu ala on myös kasvanut viime vuosina huomattavasti.
Suomessa ei pystytä tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa kuin aivan Lounais-Suomessa, jos eläintuotanto lopetetaan.
Ihan huttua puhetta. Ja huomio, pienempi pinta-ala riittääkin ihan hyvin, kun tuotetaan ruokaa suoraan ihmisille!
Missäpäin Suomea viljelet tilaasi? Lukisin mielelläni lisää kokemuksistasi, esim. siitä kuinka saat kannattavuuden toimimaan tuotantokustannusten noustessa.
Vai oliko sittenkin niin, ettei sinulla mitään tilaa edes ole, mutta osaat antaa neuvoja teoriassa, niinku.
Viljelen Pirkanmaalla. Toimeentulosta ei ole huolta, koska tila ei ole minulle tulonlähde vaan elämäntapa. Saan tuloni asiantuntijatöistä ja omaisuuden tuloista. Maanviljely on kuitenkin aidosti omasta mielestäni näistä töistä merkityksellisin ja tärkein.
Täältä vahva komppaus. Vanhemmista toinen on tilan ulkopuolella töissä ja tila on lähinnä harrastus, vaikka vie 24/7 aikaa ja viimeisimmän 10 vuoden aikana rahaa vievä harrastus. Mutta silti tärkeä ja kuten edellinen sanoi, elämäntapa. Mutta pelkällä tilalla ei pärjää ja saa olla säästeliäs.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/aihe/a/20-311122
Voit minimoida tuhoja perustamalla niittyjä, auttamalla hyönteisiä, jättämällä hyttysten torjuntalaitteet kauppoihin, auttamalla pesimisessä.
Maatalouden karja-ja maitotalous aiheuttaa ilmastonmuutoksen, joten sen on loputtava ja keinoja keksittävä muualta.
Lihan-ja maidontuotannon jatkaminen tuhoaa luonnon ja pääskyt siinä sivussajoka tapauksessa. Se on kuin hölmöläisen peiton jatkamista.
Maisemointiin keskittynyt karja, joka elelee tyytyväisenä märehtien kymmeniä vuosia voisi olla ratkaisu ja osittain onkin jo.
Vaan kun se pitää se elanto jostain saada maaseudullakin. Maisemointiin keskittynyt karja ei tuota juuri mitään, ja kaupunkilainen ei maisemointikarjan katselusta halua maksaa. Myös maaseudun asukas joutuu kaupassa käydessään maksamaan ostoksensa ihan oikealla rahalla. Maksuvälineeksi ei kelpaa mielikuvat taikka kaupunkilaisten hyvesignalointi.
Ratkaisu ei voi olla tuhoavampi kuin ongelma. Luontokato on asia, johon täytyy vaikuttaa tukimuodoin.
Luontokatoa se hyönteisten, lintujen ja petoeläinten häviäminen on kun esim lehmätilalliset lopettavat. Mutta kun osa ei osaa huutaa kuin että luontokato pitää estää. Ostakaa edes pari hehtaaria metsää ja hoitakaa sitä. Missä on teidän toimet? Vai onko käsi yhteiskunnan ja järjestöjen lompakolla?
Mihin villi luonto mahtuu, kun joka paikka on täynnä avohakkuuta, asutusta ja peltoja?
Pienemmällä pinta-alalla pystytään tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa. Lehmät syö järkyttävän määrän ja tuottaa sitten pienen kikkareen.
Asutushan on viime vuosina keskittynyt erittäin vahvasti kaupunkeihin ja entistä suurempi tila jää luonnolle, kun asuminen ja tuotanto valuu pohjoisesta etelään. Suojeltu ala on myös kasvanut viime vuosina huomattavasti.
Suomessa ei pystytä tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa kuin aivan Lounais-Suomessa, jos eläintuotanto lopetetaan.
Ihan huttua puhetta. Ja huomio, pienempi pinta-ala riittääkin ihan hyvin, kun tuotetaan ruokaa suoraan ihmisille!
Ei riitä. Esim. se jumaloitu härkäpapu ei kasva Tampereen yläpuolella eikä Varsinais-Suomen savisilla pelloilla. Sitten kun koko väestö vielä pakkautuu sinne maatalouden kannalta parhaalle alueelle Etelä-Suomeen ja se rakennetaan täyteen, pellot eivät yksinkertaisesti riitä ruoan tuottamiseen.
Näinhän se toimii. Suomi on täynnä savisia maita. Liian sateinen ja liian kuiva kesä ovat turmioksi trendikkäille härkäpavulle, viljoista puhumattakaan. Mutta eihän tarvi kuin hakea ruoka kaupasta tai tilata Woltia?
Eihän tarvi kuin ymmärtää, että kun kasvi viljellään suoraan ihmiselle tarvitaan huomattavasti vähemmän pinta-alaa. Miksi tämä ei tuu ymmärretyksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/aihe/a/20-311122
Voit minimoida tuhoja perustamalla niittyjä, auttamalla hyönteisiä, jättämällä hyttysten torjuntalaitteet kauppoihin, auttamalla pesimisessä.
Maatalouden karja-ja maitotalous aiheuttaa ilmastonmuutoksen, joten sen on loputtava ja keinoja keksittävä muualta.
Lihan-ja maidontuotannon jatkaminen tuhoaa luonnon ja pääskyt siinä sivussajoka tapauksessa. Se on kuin hölmöläisen peiton jatkamista.
Maisemointiin keskittynyt karja, joka elelee tyytyväisenä märehtien kymmeniä vuosia voisi olla ratkaisu ja osittain onkin jo.
Vaan kun se pitää se elanto jostain saada maaseudullakin. Maisemointiin keskittynyt karja ei tuota juuri mitään, ja kaupunkilainen ei maisemointikarjan katselusta halua maksaa. Myös maaseudun asukas joutuu kaupassa käydessään maksamaan ostoksensa ihan oikealla rahalla. Maksuvälineeksi ei kelpaa mielikuvat taikka kaupunkilaisten hyvesignalointi.
Ratkaisu ei voi olla tuhoavampi kuin ongelma. Luontokato on asia, johon täytyy vaikuttaa tukimuodoin.
Luontokatoa se hyönteisten, lintujen ja petoeläinten häviäminen on kun esim lehmätilalliset lopettavat. Mutta kun osa ei osaa huutaa kuin että luontokato pitää estää. Ostakaa edes pari hehtaaria metsää ja hoitakaa sitä. Missä on teidän toimet? Vai onko käsi yhteiskunnan ja järjestöjen lompakolla?
Mihin villi luonto mahtuu, kun joka paikka on täynnä avohakkuuta, asutusta ja peltoja?
Pienemmällä pinta-alalla pystytään tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa. Lehmät syö järkyttävän määrän ja tuottaa sitten pienen kikkareen.
Asutushan on viime vuosina keskittynyt erittäin vahvasti kaupunkeihin ja entistä suurempi tila jää luonnolle, kun asuminen ja tuotanto valuu pohjoisesta etelään. Suojeltu ala on myös kasvanut viime vuosina huomattavasti.
Suomessa ei pystytä tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa kuin aivan Lounais-Suomessa, jos eläintuotanto lopetetaan.
Ihan huttua puhetta. Ja huomio, pienempi pinta-ala riittääkin ihan hyvin, kun tuotetaan ruokaa suoraan ihmisille!
Missäpäin Suomea viljelet tilaasi? Lukisin mielelläni lisää kokemuksistasi, esim. siitä kuinka saat kannattavuuden toimimaan tuotantokustannusten noustessa.
Vai oliko sittenkin niin, ettei sinulla mitään tilaa edes ole, mutta osaat antaa neuvoja teoriassa, niinku.
Ok, eli nyt ymmärrän hyökkäävän tyylisi. Olet huolissasi omasta toimeentulostasi. Ymmärrettävää, niin olivat aikoinaan myös kankaankutojat kun tekniikka kehittyi ja työt ns. loppuivat. Oikeasti työ muuntui, ja tuli kokonaan uusi muoto tehdä työtä. Nyt on edessä sama murros, joten ottaahan se tiukoille.
Tehotuotanto imee hirveästi verovaroja, kun sama ruokamäärä voitaisiin tuottaa pienemmällä alueella ja panostuksella. Pitäisi myös kehittää luonnon monimuotoisuutta tukevia aloja ja alkaa vaatia siihen tukea.
Mutta ei. Pakko tuottaa todella huonolla hyötysuhteella ravintoa, joka voitaisiin korvata järkevämmin tuotetulla ravinnolla.
En ole huolissani toimeentulostani. Olen työssä metallipajassa, joka valmistaa koneitten osia. Olin elämäni kolmekymmentä ensimmäistä vuotta pienen lypsykarjatilan asukas, ja samalla tilalla (ilman lysykarjaa) asun edelleen.
Se, mikä minua sieppaa on kaupunkien besserwisserit, kuten sinä. Se arrogantti asenne jolla armeliaasti jaat ylimaallista viisautta tyhmille maalaistolloille, mutta vahingossakaan et itse laita tikkua ristiin vouhottamiesi asioitten eteen.
Jos ihminen ei ole koskaan nähnyt sontatalikkoa muualla kuin rautakaupan mainoksessa, saati käsissään pitänyt, niin heidän "tietonsa" ja "ohjeensa" voi jättää omaan arvoonsa. Sama kuin minä alkaisin antamaan ohjeita Helsingin metron ja julkisen liikenteen aikatauluihin, kun en ole eläessäni kumpaakaan siellä käyttänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1970-luvulla hyönteisiä oli todella paljon. Nyt todella vähän.
Miten karjamäärä on kehittynyt tuossa ajassa? Onko karjalle syötettävä rehu muuttunut tuossa ajassa?
Vuonna 1946 lypsylehmiä oli 1,1 miljoonaa, nyt 285 000. Määrä on romahtanut lähes neljäsosaan. Tiloja 4600, 10 vuotta sitten oli noin 10 000
Rehussa ei ole ainakaan muutosta huonompaan. 1980- ja 1990-luvuilla tehtiin rehu aumaan ja käytettiin AIV:ta, joka siis pidensi rehun säilyvyyttä. Multaa siellä tuppas olemaan ja paljon joutui heittämään pois. Nykyään riippuu tilakoosta, mutta rehun laatu parempi eikä kukaan taida enää tehdä aumarehua.
Varmaan kaikki muuttaneet meidän hevostallille, siellä niitä riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/aihe/a/20-311122
Voit minimoida tuhoja perustamalla niittyjä, auttamalla hyönteisiä, jättämällä hyttysten torjuntalaitteet kauppoihin, auttamalla pesimisessä.
Maatalouden karja-ja maitotalous aiheuttaa ilmastonmuutoksen, joten sen on loputtava ja keinoja keksittävä muualta.
Lihan-ja maidontuotannon jatkaminen tuhoaa luonnon ja pääskyt siinä sivussajoka tapauksessa. Se on kuin hölmöläisen peiton jatkamista.
Maisemointiin keskittynyt karja, joka elelee tyytyväisenä märehtien kymmeniä vuosia voisi olla ratkaisu ja osittain onkin jo.
Vaan kun se pitää se elanto jostain saada maaseudullakin. Maisemointiin keskittynyt karja ei tuota juuri mitään, ja kaupunkilainen ei maisemointikarjan katselusta halua maksaa. Myös maaseudun asukas joutuu kaupassa käydessään maksamaan ostoksensa ihan oikealla rahalla. Maksuvälineeksi ei kelpaa mielikuvat taikka kaupunkilaisten hyvesignalointi.
Ratkaisu ei voi olla tuhoavampi kuin ongelma. Luontokato on asia, johon täytyy vaikuttaa tukimuodoin.
Luontokatoa se hyönteisten, lintujen ja petoeläinten häviäminen on kun esim lehmätilalliset lopettavat. Mutta kun osa ei osaa huutaa kuin että luontokato pitää estää. Ostakaa edes pari hehtaaria metsää ja hoitakaa sitä. Missä on teidän toimet? Vai onko käsi yhteiskunnan ja järjestöjen lompakolla?
Mihin villi luonto mahtuu, kun joka paikka on täynnä avohakkuuta, asutusta ja peltoja?
Pienemmällä pinta-alalla pystytään tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa. Lehmät syö järkyttävän määrän ja tuottaa sitten pienen kikkareen.
Asutushan on viime vuosina keskittynyt erittäin vahvasti kaupunkeihin ja entistä suurempi tila jää luonnolle, kun asuminen ja tuotanto valuu pohjoisesta etelään. Suojeltu ala on myös kasvanut viime vuosina huomattavasti.
Suomessa ei pystytä tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa kuin aivan Lounais-Suomessa, jos eläintuotanto lopetetaan.
Ihan huttua puhetta. Ja huomio, pienempi pinta-ala riittääkin ihan hyvin, kun tuotetaan ruokaa suoraan ihmisille!
Missäpäin Suomea viljelet tilaasi? Lukisin mielelläni lisää kokemuksistasi, esim. siitä kuinka saat kannattavuuden toimimaan tuotantokustannusten noustessa.
Vai oliko sittenkin niin, ettei sinulla mitään tilaa edes ole, mutta osaat antaa neuvoja teoriassa, niinku.
Ok, eli nyt ymmärrän hyökkäävän tyylisi. Olet huolissasi omasta toimeentulostasi. Ymmärrettävää, niin olivat aikoinaan myös kankaankutojat kun tekniikka kehittyi ja työt ns. loppuivat. Oikeasti työ muuntui, ja tuli kokonaan uusi muoto tehdä työtä. Nyt on edessä sama murros, joten ottaahan se tiukoille.
Tehotuotanto imee hirveästi verovaroja, kun sama ruokamäärä voitaisiin tuottaa pienemmällä alueella ja panostuksella. Pitäisi myös kehittää luonnon monimuotoisuutta tukevia aloja ja alkaa vaatia siihen tukea.
Mutta ei. Pakko tuottaa todella huonolla hyötysuhteella ravintoa, joka voitaisiin korvata järkevämmin tuotetulla ravinnolla.
En ole huolissani toimeentulostani. Olen työssä metallipajassa, joka valmistaa koneitten osia. Olin elämäni kolmekymmentä ensimmäistä vuotta pienen lypsykarjatilan asukas, ja samalla tilalla (ilman lysykarjaa) asun edelleen.
Se, mikä minua sieppaa on kaupunkien besserwisserit, kuten sinä. Se arrogantti asenne jolla armeliaasti jaat ylimaallista viisautta tyhmille maalaistolloille, mutta vahingossakaan et itse laita tikkua ristiin vouhottamiesi asioitten eteen.
Jos ihminen ei ole koskaan nähnyt sontatalikkoa muualla kuin rautakaupan mainoksessa, saati käsissään pitänyt, niin heidän "tietonsa" ja "ohjeensa" voi jättää omaan arvoonsa. Sama kuin minä alkaisin antamaan ohjeita Helsingin metron ja julkisen liikenteen aikatauluihin, kun en ole eläessäni kumpaakaan siellä käyttänyt.
Herranen aika, mä oon ite maalaistyttö ja vanhempien tila lopetti 1980-luvulla. Riittääkö lieteojassa uiminen sinulle? Olen lypsänyt lehmiä alle koulukäisestä.
Mutta olen myös tiedonhaluinen ja ymmärrän asioita laajemmassa mittakaavassa. Luontokato ja ilmastonmuutos on kaikille uhka, kaupunkilaisille ja maalaisille.
Ihan normaalisti pyörii pääskysiä ja hyönteisiä ainakin täällä Etelä-Karjalan alueella. Lintuja tuntuu (ja kuuluu) olevan jopa normaalia enemmän, nytkin kuuluu neljän-viiden eri linnun kovaäänistä tsirputusta. Tsirputtavat myös öisin nyt niin paljon, että melkein piti laittaa ikkuna kiinni, mutta kivahan noita on kuunnella perinteisen lokkien rääkymisen sijaan.
Kimalaisia pyörii myös jotenkin normaalia enemmän tai ehkä se on sama pulska kaveri, mikä pörrää työpisteen luona kaiket päivät (ovet auki ulos).
Perhosia näkyy myös, erityisesti sitruunaperhosia.
Toki työpiste on kosken vieressä, missä vihreää luontoa on paljon ympärillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/aihe/a/20-311122
Voit minimoida tuhoja perustamalla niittyjä, auttamalla hyönteisiä, jättämällä hyttysten torjuntalaitteet kauppoihin, auttamalla pesimisessä.
Maatalouden karja-ja maitotalous aiheuttaa ilmastonmuutoksen, joten sen on loputtava ja keinoja keksittävä muualta.
Lihan-ja maidontuotannon jatkaminen tuhoaa luonnon ja pääskyt siinä sivussajoka tapauksessa. Se on kuin hölmöläisen peiton jatkamista.
Maisemointiin keskittynyt karja, joka elelee tyytyväisenä märehtien kymmeniä vuosia voisi olla ratkaisu ja osittain onkin jo.
Vaan kun se pitää se elanto jostain saada maaseudullakin. Maisemointiin keskittynyt karja ei tuota juuri mitään, ja kaupunkilainen ei maisemointikarjan katselusta halua maksaa. Myös maaseudun asukas joutuu kaupassa käydessään maksamaan ostoksensa ihan oikealla rahalla. Maksuvälineeksi ei kelpaa mielikuvat taikka kaupunkilaisten hyvesignalointi.
Ratkaisu ei voi olla tuhoavampi kuin ongelma. Luontokato on asia, johon täytyy vaikuttaa tukimuodoin.
Luontokatoa se hyönteisten, lintujen ja petoeläinten häviäminen on kun esim lehmätilalliset lopettavat. Mutta kun osa ei osaa huutaa kuin että luontokato pitää estää. Ostakaa edes pari hehtaaria metsää ja hoitakaa sitä. Missä on teidän toimet? Vai onko käsi yhteiskunnan ja järjestöjen lompakolla?
Mihin villi luonto mahtuu, kun joka paikka on täynnä avohakkuuta, asutusta ja peltoja?
Pienemmällä pinta-alalla pystytään tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa. Lehmät syö järkyttävän määrän ja tuottaa sitten pienen kikkareen.
Asutushan on viime vuosina keskittynyt erittäin vahvasti kaupunkeihin ja entistä suurempi tila jää luonnolle, kun asuminen ja tuotanto valuu pohjoisesta etelään. Suojeltu ala on myös kasvanut viime vuosina huomattavasti.
Suomessa ei pystytä tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa kuin aivan Lounais-Suomessa, jos eläintuotanto lopetetaan.
Ihan huttua puhetta. Ja huomio, pienempi pinta-ala riittääkin ihan hyvin, kun tuotetaan ruokaa suoraan ihmisille!
Missäpäin Suomea viljelet tilaasi? Lukisin mielelläni lisää kokemuksistasi, esim. siitä kuinka saat kannattavuuden toimimaan tuotantokustannusten noustessa.
Vai oliko sittenkin niin, ettei sinulla mitään tilaa edes ole, mutta osaat antaa neuvoja teoriassa, niinku.
Ok, eli nyt ymmärrän hyökkäävän tyylisi. Olet huolissasi omasta toimeentulostasi. Ymmärrettävää, niin olivat aikoinaan myös kankaankutojat kun tekniikka kehittyi ja työt ns. loppuivat. Oikeasti työ muuntui, ja tuli kokonaan uusi muoto tehdä työtä. Nyt on edessä sama murros, joten ottaahan se tiukoille.
Tehotuotanto imee hirveästi verovaroja, kun sama ruokamäärä voitaisiin tuottaa pienemmällä alueella ja panostuksella. Pitäisi myös kehittää luonnon monimuotoisuutta tukevia aloja ja alkaa vaatia siihen tukea.
Mutta ei. Pakko tuottaa todella huonolla hyötysuhteella ravintoa, joka voitaisiin korvata järkevämmin tuotetulla ravinnolla.
En ole huolissani toimeentulostani. Olen työssä metallipajassa, joka valmistaa koneitten osia. Olin elämäni kolmekymmentä ensimmäistä vuotta pienen lypsykarjatilan asukas, ja samalla tilalla (ilman lysykarjaa) asun edelleen.
Se, mikä minua sieppaa on kaupunkien besserwisserit, kuten sinä. Se arrogantti asenne jolla armeliaasti jaat ylimaallista viisautta tyhmille maalaistolloille, mutta vahingossakaan et itse laita tikkua ristiin vouhottamiesi asioitten eteen.
Jos ihminen ei ole koskaan nähnyt sontatalikkoa muualla kuin rautakaupan mainoksessa, saati käsissään pitänyt, niin heidän "tietonsa" ja "ohjeensa" voi jättää omaan arvoonsa. Sama kuin minä alkaisin antamaan ohjeita Helsingin metron ja julkisen liikenteen aikatauluihin, kun en ole eläessäni kumpaakaan siellä käyttänyt.
Olen itsekin maalaislähtöinen henkilö ja huomannut kehä 3 sisällä asuessa, että suurin osa arvostaa suomalaista ruokaa.
Tälle palstalle on pesiytynyt muutama Animalia, Greenpeace ja Oikeutta Eläimille -järjestöjen mielipiteiden muokkaajia. Niitä etsitään kyseisissä järjestöissä lähes jatkuvasti-sometyöntekijä tms nimellä. Marginaalin ihmisiä, mutta pyrkivät mustamaalaamaan näissä keskusteluissa.
Yhteistä näille on tuollaisten luontokato on estettävä, lopetetaan maatalous-tyyppiset whataboutismit ja muut älyttömät heitot. Mutta kun ei ole koulutusta, vain ideologia ja rahasta puutetta niin kai ihminen keksii mitä vain.
Vierailija kirjoitti:
Sama homma hyönteisten suhteen. Pihassamme alkoi vkonloppuna hedelmäpuu kukkia. Pölyttäjiä ei missään, vaikka puun tuoksu todella houkutteleva. Muutaman perhosen olen nähnyt, muuten loistavat hyönteiset poissaolollaan. Todella pelottavaa. Luonto tietää jotain, mitä me emme.
Meillä harvensi naapuri noiden pölyttäjien määrää repimällä voikukat tontin rajalta ja tuo ukko sen ku tykkää joka toinen viikko ajella nurmet vielä matalaks, että ei jää apilatkaan tuohon kukkimaan. Harmittaa, nyt kun omat alppiruusutkaan ei vedä omalle tontilleni pölyttäjiä entiseen tapaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maatilalla Etelä-Pohjanmaalla oli ihan normaalisti pääskysiä viikonloppuna. Kyseessä julkisuudessa paljon parjatut eläintilat. Kyseisessä kunnassa ja kylässä on enää kourallinen eläintiloja. Mitäs veikkaatte, miten pääskysille käy kun tilat lopettavat?
Pääskyset yrittävät etsiä vimmatusti uutta tilaa, jossa kärpäsiä ja osa nääntyy nälkään kun kaikille ei riitä ravintoa. Kamala katsoa sivusta, mutta nähty ja todistettu omakohtaisesti.
Tämä, meillä vielä tulevat normaalisti navettaan vaikka lehmät on laitettu pois 3 vuotta sitten
Pieni kantajansa vielä on omiksi tarpeiksi.
Jännityksellä odotan koska hylkäävät meidät.
Terv, Etelä-Pohjanmaalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/aihe/a/20-311122
Voit minimoida tuhoja perustamalla niittyjä, auttamalla hyönteisiä, jättämällä hyttysten torjuntalaitteet kauppoihin, auttamalla pesimisessä.
Maatalouden karja-ja maitotalous aiheuttaa ilmastonmuutoksen, joten sen on loputtava ja keinoja keksittävä muualta.
Lihan-ja maidontuotannon jatkaminen tuhoaa luonnon ja pääskyt siinä sivussajoka tapauksessa. Se on kuin hölmöläisen peiton jatkamista.
Maisemointiin keskittynyt karja, joka elelee tyytyväisenä märehtien kymmeniä vuosia voisi olla ratkaisu ja osittain onkin jo.
Vaan kun se pitää se elanto jostain saada maaseudullakin. Maisemointiin keskittynyt karja ei tuota juuri mitään, ja kaupunkilainen ei maisemointikarjan katselusta halua maksaa. Myös maaseudun asukas joutuu kaupassa käydessään maksamaan ostoksensa ihan oikealla rahalla. Maksuvälineeksi ei kelpaa mielikuvat taikka kaupunkilaisten hyvesignalointi.
Ratkaisu ei voi olla tuhoavampi kuin ongelma. Luontokato on asia, johon täytyy vaikuttaa tukimuodoin.
Luontokatoa se hyönteisten, lintujen ja petoeläinten häviäminen on kun esim lehmätilalliset lopettavat. Mutta kun osa ei osaa huutaa kuin että luontokato pitää estää. Ostakaa edes pari hehtaaria metsää ja hoitakaa sitä. Missä on teidän toimet? Vai onko käsi yhteiskunnan ja järjestöjen lompakolla?
Mihin villi luonto mahtuu, kun joka paikka on täynnä avohakkuuta, asutusta ja peltoja?
Pienemmällä pinta-alalla pystytään tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa. Lehmät syö järkyttävän määrän ja tuottaa sitten pienen kikkareen.
Asutushan on viime vuosina keskittynyt erittäin vahvasti kaupunkeihin ja entistä suurempi tila jää luonnolle, kun asuminen ja tuotanto valuu pohjoisesta etelään. Suojeltu ala on myös kasvanut viime vuosina huomattavasti.
Suomessa ei pystytä tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa kuin aivan Lounais-Suomessa, jos eläintuotanto lopetetaan.
Ihan huttua puhetta. Ja huomio, pienempi pinta-ala riittääkin ihan hyvin, kun tuotetaan ruokaa suoraan ihmisille!
Missäpäin Suomea viljelet tilaasi? Lukisin mielelläni lisää kokemuksistasi, esim. siitä kuinka saat kannattavuuden toimimaan tuotantokustannusten noustessa.
Vai oliko sittenkin niin, ettei sinulla mitään tilaa edes ole, mutta osaat antaa neuvoja teoriassa, niinku.
Ok, eli nyt ymmärrän hyökkäävän tyylisi. Olet huolissasi omasta toimeentulostasi. Ymmärrettävää, niin olivat aikoinaan myös kankaankutojat kun tekniikka kehittyi ja työt ns. loppuivat. Oikeasti työ muuntui, ja tuli kokonaan uusi muoto tehdä työtä. Nyt on edessä sama murros, joten ottaahan se tiukoille.
Tehotuotanto imee hirveästi verovaroja, kun sama ruokamäärä voitaisiin tuottaa pienemmällä alueella ja panostuksella. Pitäisi myös kehittää luonnon monimuotoisuutta tukevia aloja ja alkaa vaatia siihen tukea.
Mutta ei. Pakko tuottaa todella huonolla hyötysuhteella ravintoa, joka voitaisiin korvata järkevämmin tuotetulla ravinnolla.
En ole huolissani toimeentulostani. Olen työssä metallipajassa, joka valmistaa koneitten osia. Olin elämäni kolmekymmentä ensimmäistä vuotta pienen lypsykarjatilan asukas, ja samalla tilalla (ilman lysykarjaa) asun edelleen.
Se, mikä minua sieppaa on kaupunkien besserwisserit, kuten sinä. Se arrogantti asenne jolla armeliaasti jaat ylimaallista viisautta tyhmille maalaistolloille, mutta vahingossakaan et itse laita tikkua ristiin vouhottamiesi asioitten eteen.
Jos ihminen ei ole koskaan nähnyt sontatalikkoa muualla kuin rautakaupan mainoksessa, saati käsissään pitänyt, niin heidän "tietonsa" ja "ohjeensa" voi jättää omaan arvoonsa. Sama kuin minä alkaisin antamaan ohjeita Helsingin metron ja julkisen liikenteen aikatauluihin, kun en ole eläessäni kumpaakaan siellä käyttänyt.
Herranen aika, mä oon ite maalaistyttö ja vanhempien tila lopetti 1980-luvulla. Riittääkö lieteojassa uiminen sinulle? Olen lypsänyt lehmiä alle koulukäisestä.
Mutta olen myös tiedonhaluinen ja ymmärrän asioita laajemmassa mittakaavassa. Luontokato ja ilmastonmuutos on kaikille uhka, kaupunkilaisille ja maalaisille.
Luontokato ja ilmastonmuutos on kaikille uhka, kaupunkilaisille ja maalaisille. Et sitten osaa mitään muuta sanoa. Ei perusteluja, ei omia toimenpiteitä eikä järkeä. Jos vanhempien tilasin on lopettanut jo 1980-luvulla, niin millä tavalla voit edes verrata nykypäivään?
Pelkään, että olet yksi niistä, jotka luulevat Netflixin jenkkimaatiloista, että samanlaista olisi Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maatilalla Etelä-Pohjanmaalla oli ihan normaalisti pääskysiä viikonloppuna. Kyseessä julkisuudessa paljon parjatut eläintilat. Kyseisessä kunnassa ja kylässä on enää kourallinen eläintiloja. Mitäs veikkaatte, miten pääskysille käy kun tilat lopettavat?
Pääskyset yrittävät etsiä vimmatusti uutta tilaa, jossa kärpäsiä ja osa nääntyy nälkään kun kaikille ei riitä ravintoa. Kamala katsoa sivusta, mutta nähty ja todistettu omakohtaisesti.
Tämä, meillä vielä tulevat normaalisti navettaan vaikka lehmät on laitettu pois 3 vuotta sitten
Pieni kantajansa vielä on omiksi tarpeiksi.
Jännityksellä odotan koska hylkäävät meidät.Terv, Etelä-Pohjanmaalta.
Pieni LANTAKASA
Auttaisiko pääskysiä, jos ihmisten omat lantakasat kuivikekäymälöiden avulla lisäisivät luonnon rehevyyttä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/aihe/a/20-311122
Voit minimoida tuhoja perustamalla niittyjä, auttamalla hyönteisiä, jättämällä hyttysten torjuntalaitteet kauppoihin, auttamalla pesimisessä.
Maatalouden karja-ja maitotalous aiheuttaa ilmastonmuutoksen, joten sen on loputtava ja keinoja keksittävä muualta.
Lihan-ja maidontuotannon jatkaminen tuhoaa luonnon ja pääskyt siinä sivussajoka tapauksessa. Se on kuin hölmöläisen peiton jatkamista.
Maisemointiin keskittynyt karja, joka elelee tyytyväisenä märehtien kymmeniä vuosia voisi olla ratkaisu ja osittain onkin jo.
Vaan kun se pitää se elanto jostain saada maaseudullakin. Maisemointiin keskittynyt karja ei tuota juuri mitään, ja kaupunkilainen ei maisemointikarjan katselusta halua maksaa. Myös maaseudun asukas joutuu kaupassa käydessään maksamaan ostoksensa ihan oikealla rahalla. Maksuvälineeksi ei kelpaa mielikuvat taikka kaupunkilaisten hyvesignalointi.
Ratkaisu ei voi olla tuhoavampi kuin ongelma. Luontokato on asia, johon täytyy vaikuttaa tukimuodoin.
Luontokatoa se hyönteisten, lintujen ja petoeläinten häviäminen on kun esim lehmätilalliset lopettavat. Mutta kun osa ei osaa huutaa kuin että luontokato pitää estää. Ostakaa edes pari hehtaaria metsää ja hoitakaa sitä. Missä on teidän toimet? Vai onko käsi yhteiskunnan ja järjestöjen lompakolla?
Mihin villi luonto mahtuu, kun joka paikka on täynnä avohakkuuta, asutusta ja peltoja?
Pienemmällä pinta-alalla pystytään tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa. Lehmät syö järkyttävän määrän ja tuottaa sitten pienen kikkareen.
Asutushan on viime vuosina keskittynyt erittäin vahvasti kaupunkeihin ja entistä suurempi tila jää luonnolle, kun asuminen ja tuotanto valuu pohjoisesta etelään. Suojeltu ala on myös kasvanut viime vuosina huomattavasti.
Suomessa ei pystytä tuottamaan suoraan ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa kuin aivan Lounais-Suomessa, jos eläintuotanto lopetetaan.
Ihan huttua puhetta. Ja huomio, pienempi pinta-ala riittääkin ihan hyvin, kun tuotetaan ruokaa suoraan ihmisille!
Ei riitä. Esim. se jumaloitu härkäpapu ei kasva Tampereen yläpuolella eikä Varsinais-Suomen savisilla pelloilla. Sitten kun koko väestö vielä pakkautuu sinne maatalouden kannalta parhaalle alueelle Etelä-Suomeen ja se rakennetaan täyteen, pellot eivät yksinkertaisesti riitä ruoan tuottamiseen.
Näinhän se toimii. Suomi on täynnä savisia maita. Liian sateinen ja liian kuiva kesä ovat turmioksi trendikkäille härkäpavulle, viljoista puhumattakaan. Mutta eihän tarvi kuin hakea ruoka kaupasta tai tilata Woltia?
Eihän tarvi kuin ymmärtää, että kun kasvi viljellään suoraan ihmiselle tarvitaan huomattavasti vähemmän pinta-alaa. Miksi tämä ei tuu ymmärretyksi?
Samalla tulet unohtaneeksi, että Suomi ei ole Ranska. Pohjoisemmassa Suomessa ei kasva leipävilja ja Lapissa ei kasva kuin nurmi. Saat perustella, jos olet eri mieltä. Ja kuriositeettina: Suomen pelasti toisen maailmansodan aikana lehmät. Leipäviljaa ei saatu oikein mistään päin maailmaa ja oli katovuodet. Miettikää sitä kun ääriolosuhteet lisääntyvät. Vilja ei tule automaattisesti pöytään. Eikä kohta maitotuotteetkaan.
Vierailija kirjoitti:
Auttaisiko pääskysiä, jos ihmisten omat lantakasat kuivikekäymälöiden avulla lisäisivät luonnon rehevyyttä?
Mitä veikkaat, mitä sanoisi a) naapuri ja b) ympäristöviranomaiset? En kiellä, mutta maatiloillakin on todella tarkat säännöt lannan pitämiselle, ettei tule valumia ja levitykselle.
Ja pääskyset muuten tarvitsevat PALJON erilaisia hyönteisiä. Kerran kesäpäivän kunniaksi laskin että pääskynen lensi taukoamatta pesän ja hyönteisten väliä. Oli yllätys itsellekin.
Alue: Aihe vapaa
Tässähän on erittäin hyvä syy tukea maaseudulla asumista ja etätyömahdollisuuksia. JOTTA parhaat alueet voidaan pyhittää ruuantuotannolle. Lisäksi ilmastonmuutos etenee ja luo uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi hamppua voitaisiin jalostaa ja viljellä hienosti vientiin asti.