Lue keskustelun säännöt.
Lapsi jäi puistoonkun tarhan täti ei osannut laskea yhdeksään
13.05.2023 |
Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Heini Valppu-Virenius vahvistaa tapahtuneen. Hänen mukaansa lapsi ehti olla puistossa yksin ilman omaa ryhmäänsä viitisen minuuttia.
Valppu-Virenius kertoo, että asiassa oli kyse inhimillisestä virheestä.
Lapsiryhmä on lähtenyt siirtymään ulkoiluun käytettävästä puistosta tien toiselle puolelle päiväkodin pihalle. Lapset on laskettu ja lapsilista on ollut mukana, mutta siinä on tapahtunut harmillisesti laskuvirhe.
Valppu-Vireniuksen mukaan ryhmässä oli kaikkiaan yhdeksän lasta.
Työntekijältä ei voi vaatia että osaisi laskea yhdeksään. Yhdeksän on niin harmillinen pariton luku. Kahdeksaan olisi varmasti osannut laskea.
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut töissä helsinkiläisessä päiväkodissa. Kerran jollakin vierailulla kaukana päiväkodista kaksi lasta unohtui,kun opettajalla oli niin kiire. Sen paikan työntekijä juoksi ratikkapysäkille ja huusi, että teiltä jäi pari lasta. Onneksi ratikka ei ehtinyt tulla. Samassa päiväkodissa minun olisi pitänyt jäädä yksin lähes koko ryhmän kanssa. Sanoin toiselle lastenhoitajalle, että liikaa lapsia yhdelle aikuiselle. Hän jäi itse paikalle ja myöhemmin oli kertonut muille päiväkodin aikuisille, että en uskalla jäädä yksin lasten kanssa.
Miksi pitää retkeillä jossain kaukana päiväkodista? En ikinä tule tajuamaan tätä. Miksei ne lähitienoot riitä?
Veikkaanpa ettei oikeastaan kukaan nauti niistä teatteri- ja museoretkistä ja ai että, kun unohdat jonkun lapsen toiselle puolelle kaupunkia. Siinähän sitten toivot että se lapsi on turvassa, eikä kaapattu tai auton alla kun 20min päästä pääset seuraavalla ratikalla/bussilla siihen mihin lapsi unohtui. Ja siis miten stressaavaa sen on pakko olla hoitajillekin.
Hyvin harvoin sattuu mitään, joten ei sitä aktiivisesti pelätä ainakaan useimpien toimesta. Ja toisaalta jos homma hoidetaan kunnolla, niin lapsen katoamisen, karkaamisen tai onnettomuuteen joutumisen riski ei ole käytännössä sen suurempi kuin mitä päiväkodilla ollessakaan.
Toki fakta on, että monissa päiväkodeissa retkiä ei hoideta kunnolla, ja esimerkiksi kävely kadun varressa tapahtuu epämääräisenä laumana joka voi venyä pituussuunnassa 50 metriä pitkäksi. Mutta eivät nämäkään tapaukset tosi onnettomuuksiin pääty kuin aniharvoin.
Usein tosiaan näkee päiväkotiryhmiä, jossa viimeiset lapset haahuilevat paljonkin ryhmän perässä. Tai pph:t yhteisretkellä juoruavat keskenään ja ainoat selkeästi turvassa olevat ovat ne, jotka istuvat vaunuissa.
Puistossa ei tiedetä mitään lasten puuhista yms.
Päiväkodissa ei saisi leipääntyä ja luottaa siihen ettei mitään käy. Toki ne ei ole omia lapsia, mutta mielestäni sitä suuremmalla syyllä pitäisi pitää heistä hyvä huoli. Virhe vähän eri luokkaa ja vaikeammin korjattavissa kuin jonkun paperinpyörittäjän moka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tossa on kivi. Heitä, jos olet itse erehtymätön.
On vähän eri asia että ottaa töissä väärän määrän valokopioita kuin että unohtaa lapsen. On virheitä, joita ei saa sattua.
Niinpä. Ja on se tosiasia että se valokopion ottaja tienaa monta sataa euroa enenmän taukojen kera kuin se joka hoitaa niitä lapsia. Miksiköhän joku väsyy? Ja ihmisiä kaikki ollaan. Virhe on virhe oli se saamaton paperin pala tai lapsi. Virhe se silti on. Onneksi jotkut on niin täydellisiä että voi lynkata toisia surutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tossa on kivi. Heitä, jos olet itse erehtymätön.
On vähän eri asia että ottaa töissä väärän määrän valokopioita kuin että unohtaa lapsen. On virheitä, joita ei saa sattua.
Jep. Tämä on vähän kuin tuomari tuomitsisi syyttömän elinkautiseen tai lääkäri ei jaksaisi tutkia kunnolla ja lähettäisi Buranan kanssa kotiin jonkun joka tuskin hengittää.
Asioita joita vain ei saa sattua. Voi olla että asia saadaan ajoissa korjattua tai sitten ei. Ja seuraukset ovat ihan hirveät jos menee pahimmalla mahdollisella tavalla pieleen.
Melkein jokaisessa työssä on virheitä, joita ei vain saa tehdä. Ei kaupan myyjäkään saa työntää pähkinäkauhaa vahingossa pähkinättömien karkkien laariin, koska seuraukset voivat olla hirveät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään "tarhan tätejä". Nykyään on varhaiskasvattajat. Anna arvo lapsesi varhaiskasvatukselle äläkä tädittele varhaiskasvattajia, kiitos.
T: vakaope
Kuulehan nyt: Minulle ja pojalleni (joka on nyt jo täysi-ikäinen) se on aina ollut ja tulee olemaan tarhan täti/setä. Samoin kun kaupassa on kaupan täti/setä oli heillä ikä ja koulutus ihan mikä tahansa. En itsekään halua että minua kutsuttaisiin töissä Tohtoriksi vaan oppilaat käyttävät ihan vaan etunimeäni jotta tajuaisin minulle puhuttavan.
Tässä näkyy se arvostus: on tarhan tätejä ja setiä, samoin kuin kaupan tätejä ja setiä, pienellä kirjoitettuna.
Mutta se Tohtori sitten kirjoitetaankin isolla kirjaimella!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tossa on kivi. Heitä, jos olet itse erehtymätön.
On vähän eri asia että ottaa töissä väärän määrän valokopioita kuin että unohtaa lapsen. On virheitä, joita ei saa sattua.
Niinpä. Ja on se tosiasia että se valokopion ottaja tienaa monta sataa euroa enenmän taukojen kera kuin se joka hoitaa niitä lapsia. Miksiköhän joku väsyy? Ja ihmisiä kaikki ollaan. Virhe on virhe oli se saamaton paperin pala tai lapsi. Virhe se silti on. Onneksi jotkut on niin täydellisiä että voi lynkata toisia surutta.
Itse vastaan ihmisten henkilötietojen luovuttamisesta eteenpäin 2100e/kk palkalla. Mutta ehkä palkkaan vedoten voin todeta, että haittaako se nyt niin paljon jos jonkun turvakieltoihmisen tiedot menee murhanhimoiselle eksälle? Kun ei sitä nyt niin kauhean usein kumminkaan satu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tossa on kivi. Heitä, jos olet itse erehtymätön.
On vähän eri asia että ottaa töissä väärän määrän valokopioita kuin että unohtaa lapsen. On virheitä, joita ei saa sattua.
Niinpä. Ja on se tosiasia että se valokopion ottaja tienaa monta sataa euroa enenmän taukojen kera kuin se joka hoitaa niitä lapsia. Miksiköhän joku väsyy? Ja ihmisiä kaikki ollaan. Virhe on virhe oli se saamaton paperin pala tai lapsi. Virhe se silti on. Onneksi jotkut on niin täydellisiä että voi lynkata toisia surutta.
Näitä sattuu niin usein, että kyllä tässä on keskustelun paikka. Ei niitä lapsia saa jäädä mihinkään.
Ja päiväkoti ei voi todellakaan kuitata asiaa sillä, että ei se kauaa ollut. Varsinkaan kun tapahtumat eivät ole voineet käydä 5min aikana oikein mitenkään. Tulee mieleen se tapaus, jossa päiväkoti väitti että vain 5 min mennyt ja vanhemmalla oli todisteet että oli jo kauan yrittänyt tavoittaa ryhmän aikuisia.
Päiväkotien pitää viestiä rehellisesti mitä on käynyt, selvittää miksi ja parantaa toimintaa. Ei tällaisia voi painaa villaisella.
Itse vakaasti uskon, että suurin osa haluaa hoitaa lapset kunnolla ja suhtautuu työhönsä vakavasti. Lopuista olisi päästävä eroon. Ja näistä tilanteista on otettava opiksi. Ei niitä voi vain lakaista maton alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut töissä helsinkiläisessä päiväkodissa. Kerran jollakin vierailulla kaukana päiväkodista kaksi lasta unohtui,kun opettajalla oli niin kiire. Sen paikan työntekijä juoksi ratikkapysäkille ja huusi, että teiltä jäi pari lasta. Onneksi ratikka ei ehtinyt tulla. Samassa päiväkodissa minun olisi pitänyt jäädä yksin lähes koko ryhmän kanssa. Sanoin toiselle lastenhoitajalle, että liikaa lapsia yhdelle aikuiselle. Hän jäi itse paikalle ja myöhemmin oli kertonut muille päiväkodin aikuisille, että en uskalla jäädä yksin lasten kanssa.
Miksi pitää retkeillä jossain kaukana päiväkodista? En ikinä tule tajuamaan tätä. Miksei ne lähitienoot riitä?
Veikkaanpa ettei oikeastaan kukaan nauti niistä teatteri- ja museoretkistä ja ai että, kun unohdat jonkun lapsen toiselle puolelle kaupunkia. Siinähän sitten toivot että se lapsi on turvassa, eikä kaapattu tai auton alla kun 20min päästä pääset seuraavalla ratikalla/bussilla siihen mihin lapsi unohtui. Ja siis miten stressaavaa sen on pakko olla hoitajillekin.
Hyvin harvoin sattuu mitään, joten ei sitä aktiivisesti pelätä ainakaan useimpien toimesta. Ja toisaalta jos homma hoidetaan kunnolla, niin lapsen katoamisen, karkaamisen tai onnettomuuteen joutumisen riski ei ole käytännössä sen suurempi kuin mitä päiväkodilla ollessakaan.
Toki fakta on, että monissa päiväkodeissa retkiä ei hoideta kunnolla, ja esimerkiksi kävely kadun varressa tapahtuu epämääräisenä laumana joka voi venyä pituussuunnassa 50 metriä pitkäksi. Mutta eivät nämäkään tapaukset tosi onnettomuuksiin pääty kuin aniharvoin.
Tosin se ei auta silloin kun se päättyy onnettomuuteen, että kyseessä on harvinainen tapahtuma. Varsinkaan jos syy onnettomuudelle on päiväkodin tunarointi. Erikseen tietysti sellaiset tapahtumat joihin ei voi varautua.
Ja olen vakaasti sitä mieltä, että joko ne retket hoidetaan kunnolla kunnollisella suunnittelulla ja toteutuksella tai niille ei mennä. Ja kunnolliseen suunnitteluun sisältyy se, että aikuisten joukossa on henkilö joka varmasti ei unohda lasta. Tällä retkellä selvästi ei ollut, jos noin pienessä ryhmässä onnistuu jonkun hukkaamaan.
Kaikenlaisia riskejä otetaan päiväkodeissa. Jos mietitään vaikka aitoja mistä isommat lapset pääsevät helposti kiipeämään yli. Tällaisille aidoille ei välttämättä ole muuta perustetta kuin se, että korkea aita olisi liian julma ja että aidan tukipuut (jotka toimivat askelmina) ulkopuolelle sijoitettuina olisivat rumat ja siksi ne on sijoitettu aidan sisäpuolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan käsittämätöntä. Luin jutun ja ällistyin varhaiskasvatuksen antamasta syystä: inhimillinen laskuvirhe!
Siis minkälaisia ihmisiä on niiden muuten aivan ihanien päiväkotihoitajien joukossa!
Jos ei yhdeksään kykene laskemaan, niin panee pelottamaan.
" Kenkää tuommoiselle hoitajalle. Kamalaa jos ollaan tuolla tasolla. Mitäs jos ohikulkija ei olisi huomannut asiaa ja puuttunut siihen. "
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut töissä helsinkiläisessä päiväkodissa. Kerran jollakin vierailulla kaukana päiväkodista kaksi lasta unohtui,kun opettajalla oli niin kiire. Sen paikan työntekijä juoksi ratikkapysäkille ja huusi, että teiltä jäi pari lasta. Onneksi ratikka ei ehtinyt tulla. Samassa päiväkodissa minun olisi pitänyt jäädä yksin lähes koko ryhmän kanssa. Sanoin toiselle lastenhoitajalle, että liikaa lapsia yhdelle aikuiselle. Hän jäi itse paikalle ja myöhemmin oli kertonut muille päiväkodin aikuisille, että en uskalla jäädä yksin lasten kanssa.
Miksi pitää retkeillä jossain kaukana päiväkodista? En ikinä tule tajuamaan tätä. Miksei ne lähitienoot riitä?
Veikkaanpa ettei oikeastaan kukaan nauti niistä teatteri- ja museoretkistä ja ai että, kun unohdat jonkun lapsen toiselle puolelle kaupunkia. Siinähän sitten toivot että se lapsi on turvassa, eikä kaapattu tai auton alla kun 20min päästä pääset seuraavalla ratikalla/bussilla siihen mihin lapsi unohtui. Ja siis miten stressaavaa sen on pakko olla hoitajillekin.
Hyvin harvoin sattuu mitään, joten ei sitä aktiivisesti pelätä ainakaan useimpien toimesta. Ja toisaalta jos homma hoidetaan kunnolla, niin lapsen katoamisen, karkaamisen tai onnettomuuteen joutumisen riski ei ole käytännössä sen suurempi kuin mitä päiväkodilla ollessakaan.
Toki fakta on, että monissa päiväkodeissa retkiä ei hoideta kunnolla, ja esimerkiksi kävely kadun varressa tapahtuu epämääräisenä laumana joka voi venyä pituussuunnassa 50 metriä pitkäksi. Mutta eivät nämäkään tapaukset tosi onnettomuuksiin pääty kuin aniharvoin.
Tosin se ei auta silloin kun se päättyy onnettomuuteen, että kyseessä on harvinainen tapahtuma. Varsinkaan jos syy onnettomuudelle on päiväkodin tunarointi. Erikseen tietysti sellaiset tapahtumat joihin ei voi varautua.
Ja olen vakaasti sitä mieltä, että joko ne retket hoidetaan kunnolla kunnollisella suunnittelulla ja toteutuksella tai niille ei mennä. Ja kunnolliseen suunnitteluun sisältyy se, että aikuisten joukossa on henkilö joka varmasti ei unohda lasta. Tällä retkellä selvästi ei ollut, jos noin pienessä ryhmässä onnistuu jonkun hukkaamaan.
Kaikenlaisia riskejä otetaan päiväkodeissa. Jos mietitään vaikka aitoja mistä isommat lapset pääsevät helposti kiipeämään yli. Tällaisille aidoille ei välttämättä ole muuta perustetta kuin se, että korkea aita olisi liian julma ja että aidan tukipuut (jotka toimivat askelmina) ulkopuolelle sijoitettuina olisivat rumat ja siksi ne on sijoitettu aidan sisäpuolelle.
Nämä on ihan yhtä typeriä juttuja kuin kauas suuntautuvat retket. Miksi tehdä elämästä vaikeaa, kun siitä voisi tehdä helpompaakin.
Meidän lasten edellisessä päiväkodissa yksi lapsi muuten kiipesi juuri noita tukipuita pitkin pois päiväkodin pihalta. Pihalla oli vain laitoshuoltaja (vai millä nimikkeellä siellä ovat) vahtimassa lapsia. Asia kävi ilmi kun ko laikkari lähetti viestin vahingossa kaikille perheille koko henkilökunnan sijasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkomailla käyttävät tämäntyylisiä niin ei huku lapset retkellä: http://www.walkodile.com/product/2/walkodile
Päiväkodeissahan on aikuisia tarhapaikanhaiijoitakin käytetty. Miettikää, taustoja ei tutki kukaan vaikka lain mukaan pitäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut töissä helsinkiläisessä päiväkodissa. Kerran jollakin vierailulla kaukana päiväkodista kaksi lasta unohtui,kun opettajalla oli niin kiire. Sen paikan työntekijä juoksi ratikkapysäkille ja huusi, että teiltä jäi pari lasta. Onneksi ratikka ei ehtinyt tulla. Samassa päiväkodissa minun olisi pitänyt jäädä yksin lähes koko ryhmän kanssa. Sanoin toiselle lastenhoitajalle, että liikaa lapsia yhdelle aikuiselle. Hän jäi itse paikalle ja myöhemmin oli kertonut muille päiväkodin aikuisille, että en uskalla jäädä yksin lasten kanssa.
Miksi pitää retkeillä jossain kaukana päiväkodista? En ikinä tule tajuamaan tätä. Miksei ne lähitienoot riitä?
Veikkaanpa ettei oikeastaan kukaan nauti niistä teatteri- ja museoretkistä ja ai että, kun unohdat jonkun lapsen toiselle puolelle kaupunkia. Siinähän sitten toivot että se lapsi on turvassa, eikä kaapattu tai auton alla kun 20min päästä pääset seuraavalla ratikalla/bussilla siihen mihin lapsi unohtui. Ja siis miten stressaavaa sen on pakko olla hoitajillekin.
Tuossa tapauksessa ei ymmärtääkseni päiväkodin johtajalle kerrottu. Harmittaa vieläkin etten itse kertonut vaikka seurauksena olisin saanut haukut ryhmän opelta ja vakituiselta hoitajalta. Itse olin sijainen ja monestakin syystä lähdin tuosta paikasta parin kuukauden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Tossa on kivi. Heitä, jos olet itse erehtymätön.
*kops*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tässä ketjussa nyt on kivitetty nuo laskutaidottomat hoitajat, niin itse ihmettelen myös tuon toisen ryhmän, joka oli juuri poistumassa puistosta, aikuisia. Näkevät, että pieni lapsi jäämässä yksin puistoon, mutta kun ei ollut heidän ryhmästään, niin eivät välittäneet puuttua ennen kuin ohikulkija puhutteli heitä. Koko tapaus on kyllä käsittämätön, kaikkine aikuisineen.
Vierailija kirjoitti:
Kun tässä ketjussa nyt on kivitetty nuo laskutaidottomat hoitajat, niin itse ihmettelen myös tuon toisen ryhmän, joka oli juuri poistumassa puistosta, aikuisia. Näkevät, että pieni lapsi jäämässä yksin puistoon, mutta kun ei ollut heidän ryhmästään, niin eivät välittäneet puuttua ennen kuin ohikulkija puhutteli heitä. Koko tapaus on kyllä käsittämätön, kaikkine aikuisineen.
Itsekin kiinnitin tähän huomiota. Mietin että jos luulivat siellä olevan kolmannenkin ryhmän? Mutta outo juttu. Ainoa normaali aikuinen tapauksessa ilmeisesti tuo ohikulkija.
Tai sitten se lapsi on ollut siellä aika paljon kauemmin kuin 5min ja se toinen ryhmä ei ole edes huomannut sitä unohtuneen lapsen ryhmää ja unohtunut lapsi ollut ihan ok tämän uuden ryhmän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tossa on kivi. Heitä, jos olet itse erehtymätön.
On vähän eri asia että ottaa töissä väärän määrän valokopioita kuin että unohtaa lapsen. On virheitä, joita ei saa sattua.
Niinpä. Ja on se tosiasia että se valokopion ottaja tienaa monta sataa euroa enenmän taukojen kera kuin se joka hoitaa niitä lapsia. Miksiköhän joku väsyy? Ja ihmisiä kaikki ollaan. Virhe on virhe oli se saamaton paperin pala tai lapsi. Virhe se silti on. Onneksi jotkut on niin täydellisiä että voi lynkata toisia surutta.
Itse vastaan ihmisten henkilötietojen luovuttamisesta eteenpäin 2100e/kk palkalla. Mutta ehkä palkkaan vedoten voin todeta, että haittaako se nyt niin paljon jos jonkun turvakieltoihmisen tiedot menee murhanhimoiselle eksälle? Kun ei sitä nyt niin kauhean usein kumminkaan satu.
Tämä on ehkä osuvin vertaus. Jos lähettää henkilötietoja väärin, niin suurimmalla osalla kerroista ei varmaan satu mitään ikävää. Vastaanottaja vain ilmoittaa että väärät paperit.
Mutta mitäpä siinä vaiheessa kun niillä tehdään jotain väärin (vastaamo)? Onko se silloin, että se nyt oli yksi kerta ja vain vähän tietoja ja ei näitä paljon satu ja lähettäjän palkkakin on pieni...
Vierailija kirjoitti:
en hyväksy kirjoitti:
Minun on vaikea hyväksyä tällaista välinpitämättömyyttä ja holtittomuutta. Miltä tuntuisi, jos olisit itse sen jätetyn lapsen äiti/ vanhempi?
Itse saisin sellaisen raivarin, siinä tulisi ruumiita!
Olen luottanut näihin aikuisiin, jotka pitävät huolta pikkuisestani minun ollessa töissä. Ovatko he luottamukeni arvoisia?
Siinä kyllä iskee ns. "paska tuulettimeen" hyvin nopeasti!
Sunlaiset vanhemmat on osasyy miksi lopetin työnteon. Ja moni muu. Jos aikuisen itsehillintä ja keskustelutaito on tota tasoa niin sen tietää millaisia mukuloita niissä piireissä kasvaa.
Ja olen itsekin äiti. Lapsi oli ollut kadoksissa (puistossa aitojen sisällä) 5 minuuttia, virheitä sattuu. Ei sitä tiedä kuinka paljon siellä on ollut muita (ulkopuolisia) lapsia samaan aikaan, usein lasten kanssa on enemmän tai vähemmän härdelliä. Itse olin siinä työssä kognitiivisesti niin kuormittunut että juuri tuollaisia virheitä alkoi sattumaan. Itse annan arvoa niille jotka sitä työtä vielä jaksaa.
Et ole ainoa tuosta syystä alaa vaihtanut. Tuttuni rakasti työtään lasten kanssa, mutta vanhemmilta tuli kuraa silmille jatkuvasti. Päiväkoti oli vilkasliikenteisen tien lähellä ja sillointällöin joku lapsen tuoja/ hakija jätti kiireissään portin sulkematta. Alan vaihto oli ainoa vaihtoehto, että selvisi ilman totaalista loppuunpalamista. Vielä yli kymmenen vuoden jälkeen hän näkee painajaisia siitä työstä ja ahdistuu, kun jossakin on lapsi karannut hoitopaikasta. Jo silloin oli vaikea saada sijaisia ja nyt taitaa olla mahdotonta. Sijaiset eivät tunne lapsia ulkonäöltä, eivätkä nimeltä. Varmaan tuollakin on ollut kysymys ihan muusta, kuin ettei osattaisi laskea yhdeksään. Eikös sinnekin nykyään vaadita pitkää matikkaa, että yliopiston ovet edes aukeavat alalle opiskeleville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun tässä ketjussa nyt on kivitetty nuo laskutaidottomat hoitajat, niin itse ihmettelen myös tuon toisen ryhmän, joka oli juuri poistumassa puistosta, aikuisia. Näkevät, että pieni lapsi jäämässä yksin puistoon, mutta kun ei ollut heidän ryhmästään, niin eivät välittäneet puuttua ennen kuin ohikulkija puhutteli heitä. Koko tapaus on kyllä käsittämätön, kaikkine aikuisineen.
Itsekin kiinnitin tähän huomiota. Mietin että jos luulivat siellä olevan kolmannenkin ryhmän? Mutta outo juttu. Ainoa normaali aikuinen tapauksessa ilmeisesti tuo ohikulkija.
Tai sitten se lapsi on ollut siellä aika paljon kauemmin kuin 5min ja se toinen ryhmä ei ole edes huomannut sitä unohtuneen lapsen ryhmää ja unohtunut lapsi ollut ihan ok tämän uuden ryhmän kanssa.
Juttu antoi ymmärtää että puistossa on erilliset leikkialueet eri ryhmille. Ehkä ei ollut näköyhteyttä siihen yksinäiseen muksuun? Ja varmasti oli vahtimista omassakin ryhmässä, ei ne hoitajat ole mitään MaijaPoppasia jotka juoksevat jokaisen itkevän piltin perässä. Mahdollisesti olettivat että taapero on vanhempansa kanssa liikenteessä, jos edes huomasivat koko taaperoa.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomailla käyttävät tämäntyylisiä niin ei huku lapset retkellä: http://www.walkodile.com/product/2/walkodile
kaskun ei jeesusteippiä..
voisko lapsetkin opettaa siihen, että on olemassa sääntöjän ja ohjeita, joita noudattaa ja jos ei homma toimi, niin kaikki on sitten siinä päiväkodin pihassa saman kävyn ympärillä
Tai ei tunnista sairautta vaikka on opiskellut lääkäriksi ja potilas kuolee.