Lue keskustelun säännöt.
Lapsi jäi puistoonkun tarhan täti ei osannut laskea yhdeksään
13.05.2023 |
Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen aluepäällikkö Heini Valppu-Virenius vahvistaa tapahtuneen. Hänen mukaansa lapsi ehti olla puistossa yksin ilman omaa ryhmäänsä viitisen minuuttia.
Valppu-Virenius kertoo, että asiassa oli kyse inhimillisestä virheestä.
Lapsiryhmä on lähtenyt siirtymään ulkoiluun käytettävästä puistosta tien toiselle puolelle päiväkodin pihalle. Lapset on laskettu ja lapsilista on ollut mukana, mutta siinä on tapahtunut harmillisesti laskuvirhe.
Valppu-Vireniuksen mukaan ryhmässä oli kaikkiaan yhdeksän lasta.
Työntekijältä ei voi vaatia että osaisi laskea yhdeksään. Yhdeksän on niin harmillinen pariton luku. Kahdeksaan olisi varmasti osannut laskea.
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heille ei ole opetettu laskemaan sormia apua käyttäen. Useimmat pienet hoidettavatkin osaavat laskea kymmeneen sormia apuna käyttäen. Seuraavan kerran voisivat kysyä joltain viisivuotiaalta jos hän vaikka näyttäisi montako sormea on yhdeksän.
Ei siellä mitään kelpoisia töissä ole. Ketä ovat sattuneet saamaan paskapaikkaan hetkeksi paskalla palkalla jostain ostarilta tai torilta.
Tätä olin juuri tulossa sanomaan itsekin, tosin vähän eri sanoin. Eihän näitä tapahtuisi, jos siellä olisivat ne varhaiskasvattajat ja lastenhoitajat lain mukaisissa määrissä ja kokoonpanoissa, mutta kun siellä on luultavasti ollut sen vaka-open sijaisena lastenhoitaja, ja lastenhoitajan paikalla joku varamiespalvelusta tulemaan suostunut kuka tahansa ohikulkija. Näiltä satunnaisilta hätävaratyypeiltä ei vaadita edes rikosrekisteriotetta ja varmisteta, ettei ole lapsiin kohdistuvaa rikostaustaa, kun hehän ovat vain hätävara ja apukäsi, joita ilmankaan ei pärjätä.
9 lasta ja 3 aikuista ja nimilista.
Ei voi olla mahdotonta laskea että lapsia lähtee sama määrä pois kuin sinne tuotiinkin.
Siis aikuistenoikeasti nyt.
No siis, totuushan on se ettei lapsia laskettu. Ei kukaan pysty laskemaan yhdeksään väärin, silmillä näkee suoraan kahdeksan ja yhdeksän eron laskemattakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liittyykö tääkin siihen että ihmisiä on liikaa? Jättivät tahallaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en hyväksy kirjoitti:
Minun on vaikea hyväksyä tällaista välinpitämättömyyttä ja holtittomuutta. Miltä tuntuisi, jos olisit itse sen jätetyn lapsen äiti/ vanhempi?
Itse saisin sellaisen raivarin, siinä tulisi ruumiita!
Olen luottanut näihin aikuisiin, jotka pitävät huolta pikkuisestani minun ollessa töissä. Ovatko he luottamukeni arvoisia?
Siinä kyllä iskee ns. "paska tuulettimeen" hyvin nopeasti!
Sunlaiset vanhemmat on osasyy miksi lopetin työnteon. Ja moni muu. Jos aikuisen itsehillintä ja keskustelutaito on tota tasoa niin sen tietää millaisia mukuloita niissä piireissä kasvaa.
Ja olen itsekin äiti. Lapsi oli ollut kadoksissa (puistossa aitojen sisällä) 5 minuuttia, virheitä sattuu. Ei sitä tiedä kuinka paljon siellä on ollut muita (ulkopuolisia) lapsia samaan aikaan, usein lasten kanssa on enemmän tai vähemmän härdelliä. Itse olin siinä työssä kognitiivisesti niin kuormittunut että juuri tuollaisia virheitä alkoi sattumaan. Itse annan arvoa niille jotka sitä työtä vielä jaksaa.
Hyvä että jätit alan. Ei se ole hyväksyttävä selitys sille että lapsi jää yksin puistoon, että ei enää pysty edes yksinkertaista pluslaskua tekemään. Sellaiset eivät sovellu alalle, jossa ollaan vastuussa pienistä lapsista.
Ei, vaan sinä ja muut työtä ei-tehneet ei ymmärrä millaisia tilanteita siellä tulee vastaan + työn kuormittavuus, jonka vuoksi joku lapsi unohtuu joskus johonkin. Kyse ei ole siitä ettei osaa laskea yhdeksään, ja jos ei sitä ymmärrä ei ymmärrä myöskään millaisesta työstä on kyse. Tollanen vinoilu asiasta ei korjaa mitään eikä auta ennaltaehkäisemään niitä tilanteita.
Ja kyllä, olen todella onnellinen että jätin alan. Muutama ex-kollega on vielä alalla ja kuulen paljon kuinka hullummaksi työ vaan menee koko ajan.
Tässä pitäisi rehellisesti myöntää, että kiire ja väsymys aiheuttaa näitä tilanteita. Eikä aina lakaista maton alle ja todeta että se nyt oli vain 5 min jne
Jos päiväkodit itse antavat signaalia että on hyväksyttävää unohtaa lapsi hetkeksi, niin mikään ei muutu ikinä. Esim subjektiivinen päivähoito-oikeus tulisi poistaa. Mutta hoitajamäärät säilyttää silti ennallaan. Ei tulisi edes nykyistä kalliimmaksi. Päin vastoin, koska ruokaan menisi vähemmän rahaa.
Huolestuttavinta tässä tapauksessa melkeinpä onkin se, miten päiväkoti tähän asiaan suhtautui vähätellen. Taisi olla pisara meressä ja jäävuoren huippu. Tämä tapaus sattui vain tulemaan julki.
Niinpä. Lasten unohtuminen sinne tänne niin arkipäivää, ettei sitä edes pidetä outona?
Kiva viedä lapsi maanantaina hoitoon, kun työntekijät ajattelevat näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heille ei ole opetettu laskemaan sormia apua käyttäen. Useimmat pienet hoidettavatkin osaavat laskea kymmeneen sormia apuna käyttäen. Seuraavan kerran voisivat kysyä joltain viisivuotiaalta jos hän vaikka näyttäisi montako sormea on yhdeksän.
Ei siellä mitään kelpoisia töissä ole. Ketä ovat sattuneet saamaan paskapaikkaan hetkeksi paskalla palkalla jostain ostarilta tai torilta.
Tätä olin juuri tulossa sanomaan itsekin, tosin vähän eri sanoin. Eihän näitä tapahtuisi, jos siellä olisivat ne varhaiskasvattajat ja lastenhoitajat lain mukaisissa määrissä ja kokoonpanoissa, mutta kun siellä on luultavasti ollut sen vaka-open sijaisena lastenhoitaja, ja lastenhoitajan paikalla joku varamiespalvelusta tulemaan suostunut kuka tahansa ohikulkija. Näiltä satunnaisilta hätävaratyypeiltä ei vaadita edes rikosrekisteriotetta ja varmisteta, ettei ole lapsiin kohdistuvaa rikostaustaa, kun hehän ovat vain hätävara ja apukäsi, joita ilmankaan ei pärjätä.
9 lasta ja 3 aikuista ja nimilista.
Ei voi olla mahdotonta laskea että lapsia lähtee sama määrä pois kuin sinne tuotiinkin.
Siis aikuistenoikeasti nyt.
Niinpä. Yksi kumpaankin käteen ja silmät kolmanteen. Äkkiä olisi selvinnyt että joku puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Ööööö....Mitä väliä jos 9 lähtee metsäretkellä ja kahdeksan palaa takaisin?
Ei mittään, turhaa joutavasta nipottaa, jos 90pros lapsista tallella, hyvinhän se män, vajjaa 10pros vaan hukkui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en hyväksy kirjoitti:
Minun on vaikea hyväksyä tällaista välinpitämättömyyttä ja holtittomuutta. Miltä tuntuisi, jos olisit itse sen jätetyn lapsen äiti/ vanhempi?
Itse saisin sellaisen raivarin, siinä tulisi ruumiita!
Olen luottanut näihin aikuisiin, jotka pitävät huolta pikkuisestani minun ollessa töissä. Ovatko he luottamukeni arvoisia?
Siinä kyllä iskee ns. "paska tuulettimeen" hyvin nopeasti!
Sunlaiset vanhemmat on osasyy miksi lopetin työnteon. Ja moni muu. Jos aikuisen itsehillintä ja keskustelutaito on tota tasoa niin sen tietää millaisia mukuloita niissä piireissä kasvaa.
Ja olen itsekin äiti. Lapsi oli ollut kadoksissa (puistossa aitojen sisällä) 5 minuuttia, virheitä sattuu. Ei sitä tiedä kuinka paljon siellä on ollut muita (ulkopuolisia) lapsia samaan aikaan, usein lasten kanssa on enemmän tai vähemmän härdelliä. Itse olin siinä työssä kognitiivisesti niin kuormittunut että juuri tuollaisia virheitä alkoi sattumaan. Itse annan arvoa niille jotka sitä työtä vielä jaksaa.
Hyvä että jätit alan. Ei se ole hyväksyttävä selitys sille että lapsi jää yksin puistoon, että ei enää pysty edes yksinkertaista pluslaskua tekemään. Sellaiset eivät sovellu alalle, jossa ollaan vastuussa pienistä lapsista.
Ei, vaan sinä ja muut työtä ei-tehneet ei ymmärrä millaisia tilanteita siellä tulee vastaan + työn kuormittavuus, jonka vuoksi joku lapsi unohtuu joskus johonkin. Kyse ei ole siitä ettei osaa laskea yhdeksään, ja jos ei sitä ymmärrä ei ymmärrä myöskään millaisesta työstä on kyse. Tollanen vinoilu asiasta ei korjaa mitään eikä auta ennaltaehkäisemään niitä tilanteita.
Ja kyllä, olen todella onnellinen että jätin alan. Muutama ex-kollega on vielä alalla ja kuulen paljon kuinka hullummaksi työ vaan menee koko ajan.
Tässä pitäisi rehellisesti myöntää, että kiire ja väsymys aiheuttaa näitä tilanteita. Eikä aina lakaista maton alle ja todeta että se nyt oli vain 5 min jne
Jos päiväkodit itse antavat signaalia että on hyväksyttävää unohtaa lapsi hetkeksi, niin mikään ei muutu ikinä. Esim subjektiivinen päivähoito-oikeus tulisi poistaa. Mutta hoitajamäärät säilyttää silti ennallaan. Ei tulisi edes nykyistä kalliimmaksi. Päin vastoin, koska ruokaan menisi vähemmän rahaa.
Huolestuttavinta tässä tapauksessa melkeinpä onkin se, miten päiväkoti tähän asiaan suhtautui vähätellen. Taisi olla pisara meressä ja jäävuoren huippu. Tämä tapaus sattui vain tulemaan julki.
Itse olisin ainakin aivan kauhuissani, jos olisin unohtanut jonkun toisen lapsen johonkin yksikseen. En ikinä kehtaisi sanoa että se nyt oli vain 5 minuuttia. Tosin mulla ei ole tapana hukata lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Liittyykö tääkin siihen että ihmisiä on liikaa? Jättivät tahallaan?
Oliko unohtunut lapsi joku kiukutteleva lellitty räkänokka, joka tekee jokaisesta hoitopäivästä vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
en hyväksy kirjoitti:
Minun on vaikea hyväksyä tällaista välinpitämättömyyttä ja holtittomuutta. Miltä tuntuisi, jos olisit itse sen jätetyn lapsen äiti/ vanhempi?
Itse saisin sellaisen raivarin, siinä tulisi ruumiita!
Olen luottanut näihin aikuisiin, jotka pitävät huolta pikkuisestani minun ollessa töissä. Ovatko he luottamukeni arvoisia?
Siinä kyllä iskee ns. "paska tuulettimeen" hyvin nopeasti!
Sunlaiset vanhemmat on osasyy miksi lopetin työnteon. Ja moni muu. Jos aikuisen itsehillintä ja keskustelutaito on tota tasoa niin sen tietää millaisia mukuloita niissä piireissä kasvaa.
Ja olen itsekin äiti. Lapsi oli ollut kadoksissa (puistossa aitojen sisällä) 5 minuuttia, virheitä sattuu. Ei sitä tiedä kuinka paljon siellä on ollut muita (ulkopuolisia) lapsia samaan aikaan, usein lasten kanssa on enemmän tai vähemmän härdelliä. Itse olin siinä työssä kognitiivisesti niin kuormittunut että juuri tuollaisia virheitä alkoi sattumaan. Itse annan arvoa niille jotka sitä työtä vielä jaksaa.
Hyvä että jätit alan. Ei se ole hyväksyttävä selitys sille että lapsi jää yksin puistoon, että ei enää pysty edes yksinkertaista pluslaskua tekemään. Sellaiset eivät sovellu alalle, jossa ollaan vastuussa pienistä lapsista.
Ei, vaan sinä ja muut työtä ei-tehneet ei ymmärrä millaisia tilanteita siellä tulee vastaan + työn kuormittavuus, jonka vuoksi joku lapsi unohtuu joskus johonkin. Kyse ei ole siitä ettei osaa laskea yhdeksään, ja jos ei sitä ymmärrä ei ymmärrä myöskään millaisesta työstä on kyse. Tollanen vinoilu asiasta ei korjaa mitään eikä auta ennaltaehkäisemään niitä tilanteita.
Ja kyllä, olen todella onnellinen että jätin alan. Muutama ex-kollega on vielä alalla ja kuulen paljon kuinka hullummaksi työ vaan menee koko ajan.
Tässä pitäisi rehellisesti myöntää, että kiire ja väsymys aiheuttaa näitä tilanteita. Eikä aina lakaista maton alle ja todeta että se nyt oli vain 5 min jne
Jos päiväkodit itse antavat signaalia että on hyväksyttävää unohtaa lapsi hetkeksi, niin mikään ei muutu ikinä. Esim subjektiivinen päivähoito-oikeus tulisi poistaa. Mutta hoitajamäärät säilyttää silti ennallaan. Ei tulisi edes nykyistä kalliimmaksi. Päin vastoin, koska ruokaan menisi vähemmän rahaa.
Hoitajilla ei ole mitään sananvaltaa siihen miten asiat kerrotaan medialle. Päinvastoin, meillä ainakin oli ihan selkeä kielto että vain päiväkodin johtaja saa antaa lausuntoja jos tulee jotain tämmöisiä juttuja eteen. Ja heille tottakai isommat pomot sanelee mitä mediaan luritellaan. Ja tiedän että kun jotain tapahtuu niin vahvuuteen lasketaan jopa toisessa ryhmätilassa olleita aikuisia tai jotain siivoojia.
Tiedän että on olemassa esim 16 lapsen ALLE 3-vuotiaiden ryhmiä, vaikka laki sanoo että yhdessä ryhmässä saa olla max kolmen kasvatusvastuullisen verran lapsia (eli alle 3-vuotiaissa 12 lasta). Tämäkin kierretään hienosti selittämällä että siinä on kaksi ryhmää jotka vuorottelee tiloja; käytännössä näin ei tietenkään ole koska 2 hoitajaa ei millään pysty hoitamaan 8 alle 3-vuotiasta aikahaarukassa 6.15-17 + tilat ei ole oikeasti mitoitettu 16 lapselle vaan mukaan on laskettu jopa komerot ja eteiset leikkitiloiksi.
Päiväkodin viestinnästähän oli puhe. Se että johtajalla on pokkaa vähätellä tällaista on ongelma. Ilmoittakaa ne työpaikkanne aville. Sen te voitte tehdä, vaikkette voisikaan myöntää että lapsi unohtui puistoon jo 15 min sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on ihan järkyttävää. Miten voi kaksi hoitajaa unohtaa yhden lapsen, yhdeksän joukosta.
Olin opiskeluaikana 2 kk päiväkodissa harjoittelemassa. Mut laitettiin yksin jopa 13:sta lapsen kanssa ulos.
Laskin koko ajan päitä. Oli talvi, lapset otti hanskoja pois, söivät lunta. Oli rikkinäinen keinu, sekä metallinen kiipeilyteline,johon saattoivat laitta kielensä. Aidassa reikä, josta pari villiä poikaa yritti ulos.
Olin aivan kauhuissani. Laskin vain koko ajan niitä lasten päitä, että kaikki tallella.
Kun vakkarit hoitajat vihdoin saapui ulos, niin raivostuin. Huusin heille, että minä en saa olla yksin näin monen lapsen kanssa, en pysty turvaamaan heidän oloaan, ja olen vielä harjoittelija. Että missä helvetissä olette olleet tunnin.
Vastaus oli pöyristyttävä. No,oltiin kahvilla, kun ajateltiin, että sä olet niin vastuullinen, kun olet jo itsekin äiti, etkä mikään teini? Nyt tiedät mitä meidän työ on.
Siitä paikasta kävelin sisään, soitin päiväkodin johtajalle, kerroin tapahtuman ja että jätän kesken harjoitteluni. En halua ottaa sitä vastuuta, että mut syyllistetään, jos jollekin lapselle sattuu jotain, ja vakkarit vaan kahvilla.
Soitin opettajalleni ammattikorkeaan saman tien. Kerroin miten asiat on.
Kahden tunnin kuluttua oli palaveri, johtajan, opettajani, työntekijöiden ja mun kanssa.
Raivosin siellä, että näin vähänkö teillä on vastuuta? Jätätte yksin, vaikka lapsia on 13?Kahvituntiko kestää tunnin? Ja mitä helvettiä tarkoittaa tuo, että nyt tiedät mitä meidän työ on?
Olivat hiljaa ja vaivaantuneita. Saivat kirjallisen varoituksen. Kävelin ulos sieltä, vaikka opettajani yritti estellä, sekä johtaja.
Hain uuden paikan harjoitteluun. En pystynyt enää menemään tuonne.
Siellä oli niin paljon muitakin epäkohtia. Tein heistä ja päiväkodista huoli ilmoituksen kunnalle.
Se eteni, ja siellä tehtiin tarkastukset ja avi otti sen myös tarkastuksen alle.
Lapset oli ihania ja suloisia. Mutta ei kai heidänkään tarvitse sietää sitä, että hoitajalla ei ole aikaa tehdä niitä lumikakkuja, ottaa syliin, keinua yhdessä, kun kaikki aika menee vain hysteeriseen päiden laskemiseen.
Eli perusjuttua työntekijöiden mukaan nakata harjoittelija pihalle lasten kanssa ja sluibata tunti kahvilla?
No se kyllä selittää paljon joistain päiväkodeista.
Meillä on onneksi todella kiva päiväkoti ja asialliset hoitajat. En ole esim ikinä nähnyt että pihalla juoruaisivat keskenään, vaikka haen lapset epäsäännöllisesti. Ovat aina pitkin pihaa oikeasti valvomassa lapsia. Heillä ei tosin ollut mitään ongelmaa päiväuniajan lyhentämisessä eikä missään muussakaan.
Ilmeisesti hyvässä paikassa kaikki sujuu vaikka olisi kunnan päiväkoti.
Peruskauraa, valitettavasti. Naapuritalossa on päiväkoti ja neljän talon muodostamassa "sisäpihassa" leikkipuisto, mihin minulla on suora näkyvyys.
Huomaan kyllä, milloin päiväkodissa on opiskelijoita: he leikittävät ja ovat lasten kanssa, vakinaiset seisovat ringissä keskellä pihaa juoruten? tai mistä sitten ikinä puhuvatkaan, mutta kukaan ei tarkkaile lapsia.
Tai sitten vakaopet ovat mutatisoituneet ja heillä on silmät myös selässä. Ehkä se on myös pääsyvaatimuksena koulutukseen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä löysin koulun pihalta sinne unohtuneen ekaluokkalaisen itkemästä.
Iltiksen oli pitänyt hakea mutta dumpannut siihen.
Onneksi lapsi tiesi mihin iltikseen oli menossa, soitin sinne ja sieltä vastattiin aijaa ei me tiedetty montako piti hakea.
Ja seuraavaksi ehdotettiin että minä saatan sen lapsen sinne. Siis totaalisen vieras ihminen olin! Sanoin että odotan lapsen kanssa pihalla mutta todellakaan en ala heidän töitään hoitaa sentään.
Hmm, itse jäin ekaluokalla koulun ympäristöön tutkimaan paikkoja ja muutenkin kuljin vapaasti ympäristössä noin viiden kilometrin säteellä. 70-luvulla oli vähän eri meininki.
Vierailija kirjoitti:
Tossa on kivi. Heitä, jos olet itse erehtymätön.
No ainakaan en ole hukannut yhtään lasta, en omiani enkä muiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä löysin koulun pihalta sinne unohtuneen ekaluokkalaisen itkemästä.
Iltiksen oli pitänyt hakea mutta dumpannut siihen.
Onneksi lapsi tiesi mihin iltikseen oli menossa, soitin sinne ja sieltä vastattiin aijaa ei me tiedetty montako piti hakea.
Ja seuraavaksi ehdotettiin että minä saatan sen lapsen sinne. Siis totaalisen vieras ihminen olin! Sanoin että odotan lapsen kanssa pihalla mutta todellakaan en ala heidän töitään hoitaa sentään.
Meidän lapselle kävi myös näin. Oli mennyt vessaan tunnin jälkeen kun ryhmä oli lähtenyt ippehoitajien johdolla ippeen.
Oli onneksi ehtinyt tällä meidän pienellä alueella kulkea sen matkan jo pari kertaa, niin oli sitten mennyt itsekseen perästä. Iloisena kertoivat ippestä haettaessa, että olikin unohtunut, mutta reippaasti tullut perästä.
Hyvä homma sinällään, mutta mitä jos olisi ollut joku arempi lapsi tai lapsi jolle reitti ei ole tuttu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on ihan järkyttävää. Miten voi kaksi hoitajaa unohtaa yhden lapsen, yhdeksän joukosta.
Olin opiskeluaikana 2 kk päiväkodissa harjoittelemassa. Mut laitettiin yksin jopa 13:sta lapsen kanssa ulos.
Laskin koko ajan päitä. Oli talvi, lapset otti hanskoja pois, söivät lunta. Oli rikkinäinen keinu, sekä metallinen kiipeilyteline,johon saattoivat laitta kielensä. Aidassa reikä, josta pari villiä poikaa yritti ulos.
Olin aivan kauhuissani. Laskin vain koko ajan niitä lasten päitä, että kaikki tallella.
Kun vakkarit hoitajat vihdoin saapui ulos, niin raivostuin. Huusin heille, että minä en saa olla yksin näin monen lapsen kanssa, en pysty turvaamaan heidän oloaan, ja olen vielä harjoittelija. Että missä helvetissä olette olleet tunnin.
Vastaus oli pöyristyttävä. No,oltiin kahvilla, kun ajateltiin, että sä olet niin vastuullinen, kun olet jo itsekin äiti, etkä mikään teini? Nyt tiedät mitä meidän työ on.
Siitä paikasta kävelin sisään, soitin päiväkodin johtajalle, kerroin tapahtuman ja että jätän kesken harjoitteluni. En halua ottaa sitä vastuuta, että mut syyllistetään, jos jollekin lapselle sattuu jotain, ja vakkarit vaan kahvilla.
Soitin opettajalleni ammattikorkeaan saman tien. Kerroin miten asiat on.
Kahden tunnin kuluttua oli palaveri, johtajan, opettajani, työntekijöiden ja mun kanssa.
Raivosin siellä, että näin vähänkö teillä on vastuuta? Jätätte yksin, vaikka lapsia on 13?Kahvituntiko kestää tunnin? Ja mitä helvettiä tarkoittaa tuo, että nyt tiedät mitä meidän työ on?
Olivat hiljaa ja vaivaantuneita. Saivat kirjallisen varoituksen. Kävelin ulos sieltä, vaikka opettajani yritti estellä, sekä johtaja.
Hain uuden paikan harjoitteluun. En pystynyt enää menemään tuonne.
Siellä oli niin paljon muitakin epäkohtia. Tein heistä ja päiväkodista huoli ilmoituksen kunnalle.
Se eteni, ja siellä tehtiin tarkastukset ja avi otti sen myös tarkastuksen alle.
Lapset oli ihania ja suloisia. Mutta ei kai heidänkään tarvitse sietää sitä, että hoitajalla ei ole aikaa tehdä niitä lumikakkuja, ottaa syliin, keinua yhdessä, kun kaikki aika menee vain hysteeriseen päiden laskemiseen.
Eli perusjuttua työntekijöiden mukaan nakata harjoittelija pihalle lasten kanssa ja sluibata tunti kahvilla?
No se kyllä selittää paljon joistain päiväkodeista.
Meillä on onneksi todella kiva päiväkoti ja asialliset hoitajat. En ole esim ikinä nähnyt että pihalla juoruaisivat keskenään, vaikka haen lapset epäsäännöllisesti. Ovat aina pitkin pihaa oikeasti valvomassa lapsia. Heillä ei tosin ollut mitään ongelmaa päiväuniajan lyhentämisessä eikä missään muussakaan.
Ilmeisesti hyvässä paikassa kaikki sujuu vaikka olisi kunnan päiväkoti.Peruskauraa, valitettavasti. Naapuritalossa on päiväkoti ja neljän talon muodostamassa "sisäpihassa" leikkipuisto, mihin minulla on suora näkyvyys.
Huomaan kyllä, milloin päiväkodissa on opiskelijoita: he leikittävät ja ovat lasten kanssa, vakinaiset seisovat ringissä keskellä pihaa juoruten? tai mistä sitten ikinä puhuvatkaan, mutta kukaan ei tarkkaile lapsia.
Tai sitten vakaopet ovat mutatisoituneet ja heillä on silmät myös selässä. Ehkä se on myös pääsyvaatimuksena koulutukseen...
Ei ne ehdi leikkimään kun pitää miettiä akateemisia vakajuttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut töissä helsinkiläisessä päiväkodissa. Kerran jollakin vierailulla kaukana päiväkodista kaksi lasta unohtui,kun opettajalla oli niin kiire. Sen paikan työntekijä juoksi ratikkapysäkille ja huusi, että teiltä jäi pari lasta. Onneksi ratikka ei ehtinyt tulla. Samassa päiväkodissa minun olisi pitänyt jäädä yksin lähes koko ryhmän kanssa. Sanoin toiselle lastenhoitajalle, että liikaa lapsia yhdelle aikuiselle. Hän jäi itse paikalle ja myöhemmin oli kertonut muille päiväkodin aikuisille, että en uskalla jäädä yksin lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut töissä helsinkiläisessä päiväkodissa. Kerran jollakin vierailulla kaukana päiväkodista kaksi lasta unohtui,kun opettajalla oli niin kiire. Sen paikan työntekijä juoksi ratikkapysäkille ja huusi, että teiltä jäi pari lasta. Onneksi ratikka ei ehtinyt tulla. Samassa päiväkodissa minun olisi pitänyt jäädä yksin lähes koko ryhmän kanssa. Sanoin toiselle lastenhoitajalle, että liikaa lapsia yhdelle aikuiselle. Hän jäi itse paikalle ja myöhemmin oli kertonut muille päiväkodin aikuisille, että en uskalla jäädä yksin lasten kanssa.
Miksi pitää retkeillä jossain kaukana päiväkodista? En ikinä tule tajuamaan tätä. Miksei ne lähitienoot riitä?
Veikkaanpa ettei oikeastaan kukaan nauti niistä teatteri- ja museoretkistä ja ai että, kun unohdat jonkun lapsen toiselle puolelle kaupunkia. Siinähän sitten toivot että se lapsi on turvassa, eikä kaapattu tai auton alla kun 20min päästä pääset seuraavalla ratikalla/bussilla siihen mihin lapsi unohtui. Ja siis miten stressaavaa sen on pakko olla hoitajillekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut töissä helsinkiläisessä päiväkodissa. Kerran jollakin vierailulla kaukana päiväkodista kaksi lasta unohtui,kun opettajalla oli niin kiire. Sen paikan työntekijä juoksi ratikkapysäkille ja huusi, että teiltä jäi pari lasta. Onneksi ratikka ei ehtinyt tulla. Samassa päiväkodissa minun olisi pitänyt jäädä yksin lähes koko ryhmän kanssa. Sanoin toiselle lastenhoitajalle, että liikaa lapsia yhdelle aikuiselle. Hän jäi itse paikalle ja myöhemmin oli kertonut muille päiväkodin aikuisille, että en uskalla jäädä yksin lasten kanssa.
Miksi pitää retkeillä jossain kaukana päiväkodista? En ikinä tule tajuamaan tätä. Miksei ne lähitienoot riitä?
Veikkaanpa ettei oikeastaan kukaan nauti niistä teatteri- ja museoretkistä ja ai että, kun unohdat jonkun lapsen toiselle puolelle kaupunkia. Siinähän sitten toivot että se lapsi on turvassa, eikä kaapattu tai auton alla kun 20min päästä pääset seuraavalla ratikalla/bussilla siihen mihin lapsi unohtui. Ja siis miten stressaavaa sen on pakko olla hoitajillekin.
Hyvin harvoin sattuu mitään, joten ei sitä aktiivisesti pelätä ainakaan useimpien toimesta. Ja toisaalta jos homma hoidetaan kunnolla, niin lapsen katoamisen, karkaamisen tai onnettomuuteen joutumisen riski ei ole käytännössä sen suurempi kuin mitä päiväkodilla ollessakaan.
Toki fakta on, että monissa päiväkodeissa retkiä ei hoideta kunnolla, ja esimerkiksi kävely kadun varressa tapahtuu epämääräisenä laumana joka voi venyä pituussuunnassa 50 metriä pitkäksi. Mutta eivät nämäkään tapaukset tosi onnettomuuksiin pääty kuin aniharvoin.
en hyväksy kirjoitti:
Minun on vaikea hyväksyä tällaista välinpitämättömyyttä ja holtittomuutta. Miltä tuntuisi, jos olisit itse sen jätetyn lapsen äiti/ vanhempi?
Itse saisin sellaisen raivarin, siinä tulisi ruumiita!
Olen luottanut näihin aikuisiin, jotka pitävät huolta pikkuisestani minun ollessa töissä. Ovatko he luottamukeni arvoisia?
Siinä kyllä iskee ns. "paska tuulettimeen" hyvin nopeasti!
Aivan...itsehän ei IKINÄ tee virheitä töissä? Ja jos teet niin siitä seuraa ruumiita? En yhtään ihmettele että sinun lapsesi saattaisi unohtua johonkin jos asenteesi on tuo. Ne naiset ja miehet ovat myös siellä vain töissä. Ei ne heidän omia lapsiaan ole. Joskus olen kuullut että kaupassa kuullutetaan kun lapsi on kadonnut vanhemmaltaan niin mistä voi noutaa. Siis mitä HITTOA! Eikö nyt yhtä tai kahta lasta saa pidettyä silmällä sen vertaa ettei kadota? Lapset huostaan tuollaisilta välinpitämättömiltä ihmisiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut töissä helsinkiläisessä päiväkodissa. Kerran jollakin vierailulla kaukana päiväkodista kaksi lasta unohtui,kun opettajalla oli niin kiire. Sen paikan työntekijä juoksi ratikkapysäkille ja huusi, että teiltä jäi pari lasta. Onneksi ratikka ei ehtinyt tulla. Samassa päiväkodissa minun olisi pitänyt jäädä yksin lähes koko ryhmän kanssa. Sanoin toiselle lastenhoitajalle, että liikaa lapsia yhdelle aikuiselle. Hän jäi itse paikalle ja myöhemmin oli kertonut muille päiväkodin aikuisille, että en uskalla jäädä yksin lasten kanssa.
Miksi pitää retkeillä jossain kaukana päiväkodista? En ikinä tule tajuamaan tätä. Miksei ne lähitienoot riitä?
Veikkaanpa ettei oikeastaan kukaan nauti niistä teatteri- ja museoretkistä ja ai että, kun unohdat jonkun lapsen toiselle puolelle kaupunkia. Siinähän sitten toivot että se lapsi on turvassa, eikä kaapattu tai auton alla kun 20min päästä pääset seuraavalla ratikalla/bussilla siihen mihin lapsi unohtui. Ja siis miten stressaavaa sen on pakko olla hoitajillekin.
Hyvin harvoin sattuu mitään, joten ei sitä aktiivisesti pelätä ainakaan useimpien toimesta. Ja toisaalta jos homma hoidetaan kunnolla, niin lapsen katoamisen, karkaamisen tai onnettomuuteen joutumisen riski ei ole käytännössä sen suurempi kuin mitä päiväkodilla ollessakaan.
Toki fakta on, että monissa päiväkodeissa retkiä ei hoideta kunnolla, ja esimerkiksi kävely kadun varressa tapahtuu epämääräisenä laumana joka voi venyä pituussuunnassa 50 metriä pitkäksi. Mutta eivät nämäkään tapaukset tosi onnettomuuksiin pääty kuin aniharvoin.
Tosin se ei auta silloin kun se päättyy onnettomuuteen, että kyseessä on harvinainen tapahtuma. Varsinkaan jos syy onnettomuudelle on päiväkodin tunarointi. Erikseen tietysti sellaiset tapahtumat joihin ei voi varautua.
Ja olen vakaasti sitä mieltä, että joko ne retket hoidetaan kunnolla kunnollisella suunnittelulla ja toteutuksella tai niille ei mennä. Ja kunnolliseen suunnitteluun sisältyy se, että aikuisten joukossa on henkilö joka varmasti ei unohda lasta. Tällä retkellä selvästi ei ollut, jos noin pienessä ryhmässä onnistuu jonkun hukkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Tossa on kivi. Heitä, jos olet itse erehtymätön.
On vähän eri asia että ottaa töissä väärän määrän valokopioita kuin että unohtaa lapsen. On virheitä, joita ei saa sattua.
Jep. Ymmärrän miksi näitä sattuu. Mutta näitä ei saisi sattua. Lapsi ei ole korvattavissa eikä lapsiin voi suhtautua tuollaisella "hups" -asenteella.
Hyvä tosiaan vaihtaa alaa, jos alkaa tuntua siltä ettei yhden lapsen katoaminen nyt niin paha juttu ole.