Miksi monet naiset kehuvat kuinka eivät ota enään miestä
Kommentit (854)
Vierailija kirjoitti:
Kieltämättä mietin etten enää ottaisi miestä kotiini asumaan jos tästä suhteesta lähden.
Halveksuntaa, v*ttuilua, nalkuttamista, ei mitään kiinnostusta minua, kiinnostuksenkohteitani tai tarpeitani kohtaan. Seksiä ei ole ollut pitkään aikaan. Kaikki mitä teen, teen väärin ja kommunikaatio puuttuu miehen puolelta kokonaan. Ei kuuntele vaan päättelee ja sitä kautta syyttää minua erinäisistä asioista.
Myös luottamus on petetty ja pidetty varalla.Esimerkki elämästäni: Meillä on vielä pienet lapset. Joka isänpäivä olen herännyt valmistamaan kunnon aamupalan lasten kanssa ja panostanut siihen.
Äitienpäivänä mies on tehnyt tämän yhden kerran, jonka jälkeen ilmoitti ettei koskaan enää, vaikka olin tuosta teosta todella iloinen ja onnellinen. Sanoi vaan että hänhän ei tuommoisia viitsi tehdä ja ennen äitienpäivää on oikein muistuttanut että turha odottaa mitään tämmöistä :DKun sitä itse yrittää toimia avoimesti, keskustella ja kuunnella ja ilahduttaa toista parhaansa mukaan, ja toisen osalta toiminta on tätä.
En väitä että kaikilla olisi näin. Mutta tämä olisi ainakin oma syy siihen miksen miestä enää ottaisi.
Miten meni kumppanin valinta omasta mielestä? Miksi kiinnostuit narsistisesta pellestä?
Vierailija kirjoitti:
Olen 40 vuotias mies pääkaupunkiseudulta, ns. ylempää keskiluokkaa. Tuttavapiirissäni ei ole juuri ollenkaan sinkkuja, vaan lähes kaikki kaverit ovat parisuhteessa. Ja ne muutamat mies- ja nais sinkut joita tunnen, on kyllä edelleen ihan aktiivisia deittailijoita jotka hakevat itselleen kumppania.
En tunne kirjaimellisesti yhtäkään tällaista "en tarvitse miestä mihinkään" naista. Missä kaikki tällaiset naiset oikein lymyilevät? Ovatko he olemassa vain vauvalla 😀?
Minä olen edelleen parisuhteessa. Tämä meidän parisuhde on pitkä ja hyvä, mutta ainakin minulle elämän viimeinen.
Tunnen useita naisia, jotka ovat eronneet tai jääneet leskeksi siinä kuudenkympin tienoilla tai jälkeen. Heillä sulhasehdokkaita pyörii nurkissa ihan haitaksi asti. Syy on selvä, miehet etsivät itselleen passaajaa. Naisia ei kiinnosta, se vaihe elämässä on jo ohi. Monella on ensimmäistä kertaa elämässä tilanne, jossa saa elää täysin itselleen ja se tuntuu hyvälle.
Kokemuksia alkoon menevistä miehistä ja enemmissä määrin muutkin päihteet kuvioissa mukana. Joko menet samaan mukaan tai lähdet rakentamaan parempaa elämää. Toisat ei voi väkisin muuttaa. Katteettomat lupaukset. Tulen kohta -kotiin jeejee ei koskaan tule kun on ilmoittanut.
Miksi pyörittää tyhjää myllyä jos jyvät ovat loppu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 40 vuotias mies pääkaupunkiseudulta, ns. ylempää keskiluokkaa. Tuttavapiirissäni ei ole juuri ollenkaan sinkkuja, vaan lähes kaikki kaverit ovat parisuhteessa. Ja ne muutamat mies- ja nais sinkut joita tunnen, on kyllä edelleen ihan aktiivisia deittailijoita jotka hakevat itselleen kumppania.
En tunne kirjaimellisesti yhtäkään tällaista "en tarvitse miestä mihinkään" naista. Missä kaikki tällaiset naiset oikein lymyilevät? Ovatko he olemassa vain vauvalla 😀?
Minä olen edelleen parisuhteessa. Tämä meidän parisuhde on pitkä ja hyvä, mutta ainakin minulle elämän viimeinen.
Tunnen useita naisia, jotka ovat eronneet tai jääneet leskeksi siinä kuudenkympin tienoilla tai jälkeen. Heillä sulhasehdokkaita pyörii nurkissa ihan haitaksi asti. Syy on selvä, miehet etsivät itselleen passaajaa. Naisia ei kiinnosta, se vaihe elämässä on jo ohi. Monella on ensimmäistä kertaa elämässä tilanne, jossa saa elää täysin itselleen ja se tuntuu hyvälle.
Itse olen kyllä kuullut ihan päinvastaista.
Kuulemma täyspäisistä, ok näköisistä yli 60v miehistä on todella, todella verinen kilpailu saman ikäisten naisten keskuudessa, koska iso osa tuon ikäisistä miehistä on jo aivan vaari kunnossa, pahasti alkoholisoituneita, tai ihan vaan jo kuolleita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joudun todennäköisesti muuttamaan metsään. Kärsin ulkonäöstäni. Aina olisi joku kysymässä numeroa. Milloin suostutaan tajuamaan ettei söpö ulkokuori tarkoita suoraa lupaa lähestyä?
Metsään muuttaminen on yksi vaihtoehto, mutta helpompi on ottaa mallia aatesiskoistasi. Hiukset siniseksi, rautaa naamaan ja suupielet kohti lattiaa.
Se on vähän epäreiluakin, näyttää heteronaiselta, ellei ole, ja sitten valittaa miesten huomiosta.
Mikä oikeus miehellä on ahdistella naisia?
Riippuu sanan ahdistelu määritelmästä. Sitähän on jo porukkaa, joille se on ahdistelua kun mies istuu, puhuu, tai vaan on olemassa. Tässä yksi maan suurimmista lehdistä pohtii, ollaanko me edes ihmisiä: https://www.aamulehti.fi/ihmiset/art-2000007411907.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottakaa naiset hyvin koulutettu akateeminen mies.
Minun mieheni lähtee konsertteihin, taidenäyttelyyn, omistaa museokortin ja on laatutietoinen. Maksaa aina ravintolassa ja kokkaa mielellään. Itse kokkaan huonosti.
Hän kehuu ulkonäköäni ja kysyy aina miten voin ja on huolehtiva.
Älkää ottako huonoa miestä pilaamaan elämäänne. Jos ottaa huonon, saa huonoa.
Tässä kiteytyy miten absurdi tilanne on. Se, että mies on hankkinut koulutuksen, osaa laittaa ruokaa, käy museoissa ja omaa peruskäytöstapoja, on jo jokin ihmeellinen suoritus jota tulisi ihailla ja tekee miehestä "hyvän". Meille itsenäisille naisille nuo kaikki on perusasioita, itselle asetettu minimivaatimus.
Se on palstan naisille ihmeellinen suoritus koska he ovat olleet miesten kanssa joista ei mihinkään ole. Absurdia on se että tehdään huonoja valintoja ja sitten valitetaan kun ei mennytkään hyvin.
"Palstan naisilta"? Hyvin selektiivinen on näkösi, koska esimerkiksi tässä ketjussa kaikki "naiset" eivät ole niin kertoneet.
Kannattaa myös huomioida, että tämän tyyppiset nettifoorumit kuten Ylilauta ja Vauva.fi houkuttelevat puoleensa hyvin matalatasoisia ihmisiä.
Eli ei kannata tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä sen perusteella mitä tämän palstan naiset tänne kirjoittelevat, koska iso osa näistä kirjoittelijoista on täysiä luusereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 40 vuotias mies pääkaupunkiseudulta, ns. ylempää keskiluokkaa. Tuttavapiirissäni ei ole juuri ollenkaan sinkkuja, vaan lähes kaikki kaverit ovat parisuhteessa. Ja ne muutamat mies- ja nais sinkut joita tunnen, on kyllä edelleen ihan aktiivisia deittailijoita jotka hakevat itselleen kumppania.
En tunne kirjaimellisesti yhtäkään tällaista "en tarvitse miestä mihinkään" naista. Missä kaikki tällaiset naiset oikein lymyilevät? Ovatko he olemassa vain vauvalla 😀?
Koska sinun "tuttavapiiriin" ei näitä kuulu,niin silloinhan ilmiötä ei ole olemassa. Ihan varmastihan samalla kierrättyspisteellä käyvä "tuttavanainen" on myös sinulle kertonut roskien lajittelun yhteydessä,miten "hän ei tarvitse miestä", kuten myös hyvänpäiväntuttavasi" naapurista😃
Että ei nyt ihan uskottavaa. Sori.
Tuo otos on tietenkin liian pieni, vai kuinka? Mutta palstanaisen otos huonosta parisuhteestaan on kattava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vaalea pitkähiuksinen työssäkäyvä nainen, harrastan tanssia ja joogaa. Vientiä ois. Lomalla käyn joogaleireillä ulkomailla lämpimissä maissa, eli en tarvitse lomaseuraa.
Olin tinderissä, sain mätsit jokaisesta tykkäyksestä.
Joitain tapailin, se menee enimmäkseen näin.
Mies tulee käymään, asettuu sohvalle ja häntä pitää syöttää, juottaa ja jututtaa. Hän haluaa seksiä.
Olenko palvelija ja miksi olen?
Kertokaa nyt hyvät ihmiset että mitä miehillä on tarjottavana?
Kavereiden kanssa tehdään kaikkea hauskaa, käydään ulkona, jutellaan, juorutaan, tanssitaan, shoppaillaan ym.
Miksi olisin jonkun miehen ilotyttö ja äitipalvelija? Mitä saan siitä? Mitä järkeä siinä on? En tajua.
Tää. Tunnen paljon tosi kauniita, fiksuja ja filmaattisia naisia, jotka kelpaisi käytännössä kelle vaan miehelle. Kuitenkin nämä naiset on mieluummin yksin.
Se ongelma on just tässä kiteytettynä. Vanhat roolit ei enää päde, miehet vielä hakevat uutta rooliaan. On vielä olemassa näitä mammanpoikia joita ei kukaan tervejärkinen nainen huoli.
Sitten on näitä miehiä jotka haluaa että nainen on korkeakoulutettu, mallin mitoissa, loistokokki ja ottaa vastaan sen miehensä ruoka pöydässä ja mustat pitsit yllä - oman pitkän työpäivänsä päätteeksi. Näitä miehiä on oikeasti olemassa!
En tiedä mihin ollaan menossa?
Minä olen tällainen nainen. Taustalla on ihan kivoja parisuhteita ja avioliittojakin 2 joista toisesta 1 esiteini-ikäinen lapsi. Yksi katastrofisuhdekin mulla oli nuoruudessa mutta ei se vienyt luottamusta miehiin. Tajusin vain eron jälkeen, että parisuhde ei ole minua varten luotu konsepti. Voihan toki olla, että en ole vaan koskaan tavannut "sitä oikeaa" mutta en osaa sitä kaivatakaan. Jokaisen eron jälkeen päällimmäinen tunne on ollut helpotus. Nykyisin en enää yritä toimia yhteiskunnan odotusten mukaan vaan ainoastaan itseni. Pidän siitä että omasta kodista ja arjesta vastaan ainoastaan minä. Parisuhde on kiva vain jos sellaista kaipaa ja haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 40 vuotias mies pääkaupunkiseudulta, ns. ylempää keskiluokkaa. Tuttavapiirissäni ei ole juuri ollenkaan sinkkuja, vaan lähes kaikki kaverit ovat parisuhteessa. Ja ne muutamat mies- ja nais sinkut joita tunnen, on kyllä edelleen ihan aktiivisia deittailijoita jotka hakevat itselleen kumppania.
En tunne kirjaimellisesti yhtäkään tällaista "en tarvitse miestä mihinkään" naista. Missä kaikki tällaiset naiset oikein lymyilevät? Ovatko he olemassa vain vauvalla 😀?
Minä olen edelleen parisuhteessa. Tämä meidän parisuhde on pitkä ja hyvä, mutta ainakin minulle elämän viimeinen.
Tunnen useita naisia, jotka ovat eronneet tai jääneet leskeksi siinä kuudenkympin tienoilla tai jälkeen. Heillä sulhasehdokkaita pyörii nurkissa ihan haitaksi asti. Syy on selvä, miehet etsivät itselleen passaajaa. Naisia ei kiinnosta, se vaihe elämässä on jo ohi. Monella on ensimmäistä kertaa elämässä tilanne, jossa saa elää täysin itselleen ja se tuntuu hyvälle.
Itse olen kyllä kuullut ihan päinvastaista.
Kuulemma täyspäisistä, ok näköisistä yli 60v miehistä on todella, todella verinen kilpailu saman ikäisten naisten keskuudessa, koska iso osa tuon ikäisistä miehistä on jo aivan vaari kunnossa, pahasti alkoholisoituneita, tai ihan vaan jo kuolleita.
Haluavatko nuo naiset muuttaa miesten kanssa yhteen vai etsivätkö he kevyttä seurustelua ja seuraa erilaisiin menoihin? Kyseessä on ihan eri asia.
Ot mutta vaikka elän onnellisessa ja hyvin pitkässä liitossa, en aio enää pariutua, jos ero joskus tuleekin. Rumasti sanottuna muut ihmiset elämässäni tuntuvat pettymyksiltä siihen nähden, paljonko itse panostan vastavuoroisesti heihin.
Vierailija kirjoitti:
Ukot on katkeria kun eivät saa. Ahdistelu ei enää riitäkkään naisten kaatamiseen.
Onko ahdistelu joskus riittänyt naisten kaatamiseen?
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin en enää yritä toimia yhteiskunnan odotusten mukaan vaan ainoastaan itseni. .
Tuo on juuri yhteiskunnan odotusten mukaan toimimista. Itsekkyys ja hedonismi. Unohda perhe, tuota lisäarvoa osakkeenomistajille. Vietä elämäsi tietokoneen äärellä ja kuluta. Tunnetko tyhjyyttä? Ota masennuslääkkeitä ja kuluta lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukot on katkeria kun eivät saa. Ahdistelu ei enää riitäkkään naisten kaatamiseen.
Onko ahdistelu joskus riittänyt naisten kaatamiseen?
Puhuu jostain 1800-luvusta. Täällä on aika iäkästä väkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joudun todennäköisesti muuttamaan metsään. Kärsin ulkonäöstäni. Aina olisi joku kysymässä numeroa. Milloin suostutaan tajuamaan ettei söpö ulkokuori tarkoita suoraa lupaa lähestyä?
Metsään muuttaminen on yksi vaihtoehto, mutta helpompi on ottaa mallia aatesiskoistasi. Hiukset siniseksi, rautaa naamaan ja suupielet kohti lattiaa.
Se on vähän epäreiluakin, näyttää heteronaiselta, ellei ole, ja sitten valittaa miesten huomiosta.
Mikä oikeus miehellä on ahdistella naisia?
Riippuu sanan ahdistelu määritelmästä. Sitähän on jo porukkaa, joille se on ahdistelua kun mies istuu, puhuu, tai vaan on olemassa. Tässä yksi maan suurimmista lehdistä pohtii, ollaanko me edes ihmisiä: https://www.aamulehti.fi/ihmiset/art-2000007411907.html
Nainen kuin nainen ymmärtää kyllä lähestymisen motiivin. Inhottavaa tulla nähdyksi jonain aukkona mihin voi purkaa paineensa.
Laatunainen nähdään laatunaisena.
Vierailija kirjoitti:
Olen vaalea pitkähiuksinen työssäkäyvä nainen, harrastan tanssia ja joogaa. Vientiä ois. Lomalla käyn joogaleireillä ulkomailla lämpimissä maissa, eli en tarvitse lomaseuraa.
Olin tinderissä, sain mätsit jokaisesta tykkäyksestä.
Joitain tapailin, se menee enimmäkseen näin.
Mies tulee käymään, asettuu sohvalle ja häntä pitää syöttää, juottaa ja jututtaa. Hän haluaa seksiä.
Olenko palvelija ja miksi olen?
Kertokaa nyt hyvät ihmiset että mitä miehillä on tarjottavana?
Kavereiden kanssa tehdään kaikkea hauskaa, käydään ulkona, jutellaan, juorutaan, tanssitaan, shoppaillaan ym.
Miksi olisin jonkun miehen ilotyttö ja äitipalvelija? Mitä saan siitä? Mitä järkeä siinä on? En tajua.
Lol
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joudun todennäköisesti muuttamaan metsään. Kärsin ulkonäöstäni. Aina olisi joku kysymässä numeroa. Milloin suostutaan tajuamaan ettei söpö ulkokuori tarkoita suoraa lupaa lähestyä?
Metsään muuttaminen on yksi vaihtoehto, mutta helpompi on ottaa mallia aatesiskoistasi. Hiukset siniseksi, rautaa naamaan ja suupielet kohti lattiaa.
Se on vähän epäreiluakin, näyttää heteronaiselta, ellei ole, ja sitten valittaa miesten huomiosta.
Mikä oikeus miehellä on ahdistella naisia?
Riippuu sanan ahdistelu määritelmästä. Sitähän on jo porukkaa, joille se on ahdistelua kun mies istuu, puhuu, tai vaan on olemassa. Tässä yksi maan suurimmista lehdistä pohtii, ollaanko me edes ihmisiä: https://www.aamulehti.fi/ihmiset/art-2000007411907.html
Nainen kuin nainen ymmärtää kyllä lähestymisen motiivin. Inhottavaa tulla nähdyksi jonain aukkona mihin voi purkaa paineensa.
Laatunainen nähdään laatunaisena.
Ja munan työntö munan työntämisenä. Toi oli vain kauniimpi tapa sanoa haluan panna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukot on katkeria kun eivät saa. Ahdistelu ei enää riitäkkään naisten kaatamiseen.
Onko ahdistelu joskus riittänyt naisten kaatamiseen?
Mun eno pokasi vaimonsa 70-luvun lopulla tämän pitämästä kahvilasta. Sai työskennellä jonkun aikaa kunnes enolta tuli pyyntö luopua kahviosta ja ryhtyä kotirouvaksi. Nykyisellään tuossa olisi melkoisesti varoitusmerkkejä. Esim. 1. Älä koskaan luovu omista tuloista 2. Äläkä jumahda täysin miehen vallan alle.
Vuosikymmenet meni. Lopputuloksena väsynyt,enon äänten korottamisesta kuulonsa menettänyt eläkeläinen. Kyseinen nainen osasi kestitä. Sääli sinänsä että joutui luopumaan yrityksestään. Oisi voinut netota kyvyillään..
Olen 40 vuotias mies pääkaupunkiseudulta, ns. ylempää keskiluokkaa. Tuttavapiirissäni ei ole juuri ollenkaan sinkkuja, vaan lähes kaikki kaverit ovat parisuhteessa. Ja ne muutamat mies- ja nais sinkut joita tunnen, on kyllä edelleen ihan aktiivisia deittailijoita jotka hakevat itselleen kumppania.
En tunne kirjaimellisesti yhtäkään tällaista "en tarvitse miestä mihinkään" naista. Missä kaikki tällaiset naiset oikein lymyilevät? Ovatko he olemassa vain vauvalla 😀?