Loppuun palanut opettaja
Olen opettaja yläkoulussa. Aineenopettajana toimiminen on ollut unelma-ammattini ja rakastan työtäni. Kuitenkin viime aikoina (parin vuoden aikana), olen myös alkanut inhoamaan työtäni.
Näen valtavasti aikaa ja vaivaa tuntien eteen ja valmistelen huolella töiden ohjeet. Teen lisäksi oppilaille lisämateriaalia opetuksen tueksi, jos heillä on vaikeuksia oppiaineessani. Olenkin saanut osalta oppilailta kiitosta vaivannäöstä. En ole täydellinen, mutta pyrin parantamaan omaa tekemistäni ja ammattitaitoani. Nautin nuorten kohtaamisesta ja heidän onnistumisen näkemistä. Välillä työ on todella turhauttavaa nuorten perseilyn takia tai kun heillä ei ole minkäänlaista motivaatiota. Siitä huolimatta haluan tehdä heidän kanssaan töitä ja auttaa heitä eteenpäin elämässään.
Sitten tulee se toinen puoli... Viime aikoina työssäni kuormittaa eniten huoltajat. Kyseessä on muutamat tapaukset. Suurin osa huoltajista on edelleen mukavia ja yhteistyö sujuu hyvin.
On niin kiitettävän/erinomaisen tason oppilaiden huoltajia, jotka ovat kimpussa heti, jos heidän lapsensa saa kokeesta/kurssityöstä arvosanaksi 9. Se on kuulemma huono arvosana ja nuori ansaitsi 10. Vaikka kuinka selittää arvioinnin kriteerit, niin siitä huolimatta opettajana on kuulemma väärässä. Viestittely jatkuu ja parhaimmillaan tullaan koululle vaatimaan vastauksia, jotka jo useampaan kertaan on annettu.
Sen lisäksi on myös ne huoltajat, jotka eivät näe omassa lapsessa mitään virheitä. Jos lapsi ei pääse kokeesta läpi, se on opettajan vika. Jos nuori riehuu tunneilla ja siitä laittaa wilmaan merkinnän, niin ei heidän lapsensa ole käyttäytynyt noin. Opettaja on vain heidän lastaan vastaan ja kohtelee tätä eriarvoisesti. Samoin myös heidän lapsellaan pitäisi olla omia vapauksia.
Kouluissa on lisääntynyt nuorten levottomuus, oppimistulokset ovat menneet alaspäin ja mitään ei saa enää vaatia heidän tekevän. Kun puututaan tähän huonoon käytökseen, laitetaan oppilaita tekemään töitä ja annetaan sanktioita sääntöjen rikkomisesta, pääsee iltansa viettämään wilmassa vastailemassa huoltajien vihaisiin viesteihin. Yhä useampi antaa periksi eikä jaksa enää puuttua kaikkeen. Osa tunnollisista uupuu alta aika yksin ja vaihtaa alaa.
Mikähän on Suomen koulujen tulevaisuus? Itse tuskin tulen olemaan tällä alalla enää useaa vuotta, kun en vain enää henkisesti jaksa.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä joku äiti tai isä, joka on lähtenyt kritisomaan opettajaa arvosanoista? Voisitko esittäytyä, kiitos. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi sinä arvioit lastasi paremmin kuin tehtävään koulutettu opettaja. En ole ope,joten eipä ole käynyt mielessänikään, että lähtisin sekaantumaan opettajan töihin. En mene sähkäriäkään neuvomaan, miten asennukset tehdään.
Olen kerran kysynyt perusteluja. Lapseni sai alakoulussa liikunnasta seiskan ja oli tuolloin mm. voittanut yleisurheilukisoja ja on vähintään peruslahjakas liikunnallisesti (harrastaa cheerleadingiä ja heittelee voltteja ja perhosia yms vaivatta). Jos mä nyt oikein ymmärsin niin suunnistus (jota oli ollut kaksi kertaa) oli mennyt niin huonosti että siksi seitsemän.
Lapsesi oli todennäköisesti ollut kauhea maanvaiva liikuntatunneilla. Jotenkin hirveä asenne tai riitelijä tai muiden haukkuja tai jotakin muuta. Joskus on näitä jonkin lajin mestareita, jotka perseilevät liikuntatunneilla, eivät tee kunnolla oikein mitään ja valittavat kaikesta, ovat ylimielisiä ja halveksivia ja pilaavat koko ryhmän ilon.
Usko pois, taitavalle ja tekevälle lapselle, jolla on asenne kunnossa ja varusteet mukana, ei taatusti anneta seiskaa todistukseen.
Usko pois, myös opettajissa on kaikenlaisia tyyppejä. Kaikki opettajat eivät ole aina tasapuolisia tai reiluja. Valtaosa varmasti mutta yksi mätä omena...
Tsemppiä kaikille opettajille. Ihan vanhempana olen huomannut, että joka luokalla on pari hankalaa vanhempaa,, jotka valittavat joka asiasta.
Voin vain kuvitella, millaisia Wilma-viestejä heiltä tulee, kun he ovat vanhempien Whatsapp-ryhmissäkin ihan mahdottomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä joku äiti tai isä, joka on lähtenyt kritisomaan opettajaa arvosanoista? Voisitko esittäytyä, kiitos. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi sinä arvioit lastasi paremmin kuin tehtävään koulutettu opettaja. En ole ope,joten eipä ole käynyt mielessänikään, että lähtisin sekaantumaan opettajan töihin. En mene sähkäriäkään neuvomaan, miten asennukset tehdään.
Olen kerran kysynyt perusteluja. Lapseni sai alakoulussa liikunnasta seiskan ja oli tuolloin mm. voittanut yleisurheilukisoja ja on vähintään peruslahjakas liikunnallisesti (harrastaa cheerleadingiä ja heittelee voltteja ja perhosia yms vaivatta). Jos mä nyt oikein ymmärsin niin suunnistus (jota oli ollut kaksi kertaa) oli mennyt niin huonosti että siksi seitsemän.
Taitaa olla vähän kaunisteltu kertomus. Se että hallitsee oman harrastuksensa ei vaikuta arviointiin koulun liikuntatunneilla. Asenteessa on todennäköisesti paljonkin korjattavaa.
Kertomus ei ole lainkaan kaunisteltu. Minä perustelin vain sitä miksi pyysin perusteluja. Minähän en ole siellä koulussa mukana, minä tiedän vain sen mitä itse näen. Ja se mitä näin lapsessani ei vastannut sitä seiskaa.
Siinä olisi opettajalla ollut mahdollisuus kertoa minulle miten lapseni sitten koulussa käyttäytyy jolloin olisin voinut puhua lapseni kanssa oikeista asioista. Nyt kun vastaus oli liirumlaarum suunnistus meni huonosti niin totesin lapselleni että no, ensi kerralla opetellaan kartan lukemista tarkemmin.
Mutta toki kaikki vika on lapsessani. Ja mknussa. Koska yksikään opettaja ei koskaan arvioi pieleen eikä tee väärin missään tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä joku äiti tai isä, joka on lähtenyt kritisomaan opettajaa arvosanoista? Voisitko esittäytyä, kiitos. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi sinä arvioit lastasi paremmin kuin tehtävään koulutettu opettaja. En ole ope,joten eipä ole käynyt mielessänikään, että lähtisin sekaantumaan opettajan töihin. En mene sähkäriäkään neuvomaan, miten asennukset tehdään.
Olen itse opettaja, eikä tulisi mieleenkään lähteä kritisoimaan lapseni luokanopettajan arviointeja. Tottakai käyn arvioinnit läpi ja niistä keskustellaan lapsen kanssa, mutta opettaja arvioi.
Parasta mitä vanhempi voi tehdä on hyväksyä oman lapsen taso, motivoida koulunkäyntiin ja opiskeluun ja auttaa tarvittaessa ymmärtämään opeteltuja asioita, jos lapsi ei ole nopea oppimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuitenkaan kannata ottaa lyhytaikaista sijaisuutta, jos haluaa opettajan työhön tutustua. Muutaman päivän sijaisuuteen kun kuuluu vain pitää opetustunnit, ei mitään muuta siitä kaikesta, mikä opettajan työhön kuuluu. Ja nekin sijaistunnit on kaikki ope sairaana suunnitellut ja materiaalit haalinut.
Näin mekin olemme vanhempina kuvitelleet, että opet tekee sijaisille. Mutta totuus olikin, ettei kukaan ohjeista sijaisia. Opetus on ihan mitä sattuu. Sijaisiin ei saa yhteyttä, opettajiin ei saa yhteyttä, rehtorit vastaa ehkä viidenteen viestiin ja vähättelee kaikkea.
Yhteydenotto kouluun on ihan tuskaa.
On myös tilanteita, että on pää vessanpöntössä ja silloin on hankala saada ohjeita sijaiselle aikaiseksi.
Ja sitten on myös sijaisia, jotka viis veisaavat, vaikka olisi miten tarkat ohjeet laatinut. Ovat vain itse puhelimella ja oppilaat kaikki tunnit myös.
Olen vahvasti sitä mieltä, että opettajat on aivan liian kilttejä!!! Sun pitää laittaa tuohon RAJA!! Miksi ihmeessä vastailet Wilmaan iltaisin? Se on sun lakisääteistä vapaa-aikaasi!! Vedä niille aikuisille rajat, ei tuosta muuten tule mitään.
Ei opettajalla ole virallista työaikaa. Tosin ei silti kannata illalla tai viikonloppuna vastailla. Wilmassa viestin voi toki onneksi ajastaa lähtemään vasta virka-aikaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä joku äiti tai isä, joka on lähtenyt kritisomaan opettajaa arvosanoista? Voisitko esittäytyä, kiitos. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi sinä arvioit lastasi paremmin kuin tehtävään koulutettu opettaja. En ole ope,joten eipä ole käynyt mielessänikään, että lähtisin sekaantumaan opettajan töihin. En mene sähkäriäkään neuvomaan, miten asennukset tehdään.
Olen kerran kysynyt perusteluja. Lapseni sai alakoulussa liikunnasta seiskan ja oli tuolloin mm. voittanut yleisurheilukisoja ja on vähintään peruslahjakas liikunnallisesti (harrastaa cheerleadingiä ja heittelee voltteja ja perhosia yms vaivatta). Jos mä nyt oikein ymmärsin niin suunnistus (jota oli ollut kaksi kertaa) oli mennyt niin huonosti että siksi seitsemän.
Taitaa olla vähän kaunisteltu kertomus. Se että hallitsee oman harrastuksensa ei vaikuta arviointiin koulun liikuntatunneilla. Asenteessa on todennäköisesti paljonkin korjattavaa.
Kertomus ei ole lainkaan kaunisteltu. Minä perustelin vain sitä miksi pyysin perusteluja. Minähän en ole siellä koulussa mukana, minä tiedän vain sen mitä itse näen. Ja se mitä näin lapsessani ei vastannut sitä seiskaa.
Siinä olisi opettajalla ollut mahdollisuus kertoa minulle miten lapseni sitten koulussa käyttäytyy jolloin olisin voinut puhua lapseni kanssa oikeista asioista. Nyt kun vastaus oli liirumlaarum suunnistus meni huonosti niin totesin lapselleni että no, ensi kerralla opetellaan kartan lukemista tarkemmin.
Mutta toki kaikki vika on lapsessani. Ja mknussa. Koska yksikään opettaja ei koskaan arvioi pieleen eikä tee väärin missään tilanteessa.
Koita nyt hyvä ihminen hyväksyä että lapsesi on seiskan oppilas. Kaltaisesi vanhemmat ovat syöpää opettajien keskuudessa.
Opettajana minulle ärsyttävin ryhmä on nämä vanhemmat, joiden lapsen piileviä lahjoja ei saada esille. Joko vaaditaan hirveästi apua/tukea ja/tai syyllistetään opettajia joka asiasta. Kyse on usein ns. keskitason oppilaista, joiden kotona on tajuton kunnianhimo. Se 7,5 keskiarvo ei riitä lapselle ja perheelle vaan aletaan aivan tosissaan selittämään, kuinka heistä lapsi olisi parempi, mutta kun joku on nyt tässä ja tekee kovin töitä jne. Että koulun pitää järjestää niukoista resursseista yksityisopetusta. Etevimmät hakee yksityisiltä lääkäreiltä todistuksia siitä, että lapsi tarvitsee tukea. Ihan kuin lääkärillä olisi oikeuksia tehdä mitään päätöksiä koulun tukitoimista.
Mietin aina unelmissani, että voisin sanoa suoraan asiat niin kuin me ne näemme. Voisi sanoa, että lapsesi on ahkera, työkykyinen ja hyväkäytöksinen. Hänellä on kavereita ja hän pärjää elämässä kyllä. Mutta sille me emme voi mitään, ettei äly vaan riitä parempaan ja se pitäisi kodin hyväksyä. Ei kuvitella, että lapsi on jotenkin numeroitaan lahjakkaampi niissä lukuaineissa ja ei ole subjektiivista oikeutta päättää lapsen tasoa vaikka matikan numerossa ja saada jotain yksilöopetusta niin paljon, että saa teidän mielestä oikean numeron.
Onhan se totta
Koulu kyllä tylsistyttää lapset ja on puuduttavaa
Lapseni on pienenä keskosena syntynyt
Siitä jäi ADHD. Hän on älykäs mutta keskittymiskyky on huono. Hän oppii kyllä mutta oletko opena ymmärtänyt miten kukin oppilas oppii? Vai lyttäämällä lasta ja haluat hänestä tyhmemmän kuin hän onkaan koska sitten on helpompaa
Se että opettajilta ja kasvattajilta otettiin valta pois sekä maahanmuutto ovat pilanneet Suomen ennen niin hyvin toimineen korkeatadoisen koululaitoksen. Tämä on totuus. Osansa ovat tehneet myös some sekä rap-musiikki sekä kännykät.
Vierailija kirjoitti:
Opettele säätelemään työtäsi. Tässä ilmaiset vinkit:
1) Materiaalia on jo nyt aivan pirusti saatavilla. Ihmiset tekevät sitä työkseen. Omien lisämateriaalien tekemisessä ei ole kovin korkeaa panos-tuottosuhdetta.
2) Oppiminen on oppijan vastuulla. Älä käytä aikaa ja energiaa niihin, joita ei kiinnosta.
3) Älä ole Wilmassa virka-ajan ulkopuolella. Ärsyttäville vanhemmille suoraan 7 vrk viive vastauksille.
Ihan leppoisa duuni tämä on, kun opettelee priorisoimaan ja asettamaan rajat.
Oppiminen on myös opettajan vastuulla ala-ikäisistä puhuttaessa.
Vierailija kirjoitti:
Opettele säätelemään työtäsi. Tässä ilmaiset vinkit:
1) Materiaalia on jo nyt aivan pirusti saatavilla. Ihmiset tekevät sitä työkseen. Omien lisämateriaalien tekemisessä ei ole kovin korkeaa panos-tuottosuhdetta.
2) Oppiminen on oppijan vastuulla. Älä käytä aikaa ja energiaa niihin, joita ei kiinnosta.
3) Älä ole Wilmassa virka-ajan ulkopuolella. Ärsyttäville vanhemmille suoraan 7 vrk viive vastauksille.
Ihan leppoisa duuni tämä on, kun opettelee priorisoimaan ja asettamaan rajat.
Näin ne opet kieroilee, jätetään tahallaan vastaamatta.7 vrk viive.
Kieroimmat virkamiehet on tullut vastaan koulunpuolelta jota pidän huolestuttavana ilmiönä, rehtori myös kiero kuin korkkiruuvi.Ei se minulta ole pois mutta yhdenkään lapsen ei pidä kärsimän millään tavalla ilkeistä henkilöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä joku äiti tai isä, joka on lähtenyt kritisomaan opettajaa arvosanoista? Voisitko esittäytyä, kiitos. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi sinä arvioit lastasi paremmin kuin tehtävään koulutettu opettaja. En ole ope,joten eipä ole käynyt mielessänikään, että lähtisin sekaantumaan opettajan töihin. En mene sähkäriäkään neuvomaan, miten asennukset tehdään.
No minä esim. kerroin lapselle, että matematiikassa 2x5 on sama kuin 5x2. Ope oli siis merkinnyt punakynällä virheeksi numeroiden "väärän" järjestyksen. Myös toisessa matikan tehtävässä kerroin että lapsen lasku oli oikein. Lapsi oli koulussa sanonut asiasta ja ope lähetti wilma-viestiä perään että tosiaan olihan ne laskut oikein ja hyvin sujuu ala-asteen matikka. Kyllä selkeät virheet on asiallista korjata. Tosin ala-asteella ihan sama tuleeko 9,5 vai 10-.
Joskus on kyllä perusteltua merkata virheeksi, jos kertolaskussa on numerot "väärin päin". Siinä vaiheessa kun opetellaan ymmärtämään mistä kertolaskussa on kyse, koulussa opetellaan myös merkkaamaan luvut "oikein päin". Eli jos vaikka kuvasta pitää tehdä kertolasku, ja kuvassa on kaksi viiden ryhmää, silloin kertolasku on 2x5. Jos kuvassa olisi viisi kahden ryhmää, silloin se olisi 5x2. Kertolaskun vaihdannaisuus opetetaan myöhemmin.
Mutta kyllä, selkeät virheet kokeen korjauksessa on asiallista korjata. Tässä ketjussa taisi kyllä olla ennemminkin kyse todistusarvosanoista.
Älä hyvä nainen lähde mukaan tuohon vanhempien pyöritykseen. Kerran kerrot arviointiperusteet, se riittää. Ei sun tartte saada niitä ymmärtämään tai olemaan samaa mieltä. Ei edes hyväksymään sitä arvosanaa. Sinä arvioit, eivät vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä joku äiti tai isä, joka on lähtenyt kritisomaan opettajaa arvosanoista? Voisitko esittäytyä, kiitos. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi sinä arvioit lastasi paremmin kuin tehtävään koulutettu opettaja. En ole ope,joten eipä ole käynyt mielessänikään, että lähtisin sekaantumaan opettajan töihin. En mene sähkäriäkään neuvomaan, miten asennukset tehdään.
No minä esim. kerroin lapselle, että matematiikassa 2x5 on sama kuin 5x2. Ope oli siis merkinnyt punakynällä virheeksi numeroiden "väärän" järjestyksen. Myös toisessa matikan tehtävässä kerroin että lapsen lasku oli oikein. Lapsi oli koulussa sanonut asiasta ja ope lähetti wilma-viestiä perään että tosiaan olihan ne laskut oikein ja hyvin sujuu ala-asteen matikka. Kyllä selkeät virheet on asiallista korjata. Tosin ala-asteella ihan sama tuleeko 9,5 vai 10-.
Joskus on kyllä perusteltua merkata virheeksi, jos kertolaskussa on numerot "väärin päin". Siinä vaiheessa kun opetellaan ymmärtämään mistä kertolaskussa on kyse, koulussa opetellaan myös merkkaamaan luvut "oikein päin". Eli jos vaikka kuvasta pitää tehdä kertolasku, ja kuvassa on kaksi viiden ryhmää, silloin kertolasku on 2x5. Jos kuvassa olisi viisi kahden ryhmää, silloin se olisi 5x2. Kertolaskun vaihdannaisuus opetetaan myöhemmin.
Mutta kyllä, selkeät virheet kokeen korjauksessa on asiallista korjata. Tässä ketjussa taisi kyllä olla ennemminkin kyse todistusarvosanoista.
Minä olen tämän opettanut lapsille ja valitettavasti myös huoltajille näin.
Jaossa on miljoona euroa. On silti eri asia saako sen miljoonan yksi henkilö 1x1000000 vai miljoona ihmistä yhden euron 10000001. Lukujen järjestyksellä on väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä joku äiti tai isä, joka on lähtenyt kritisomaan opettajaa arvosanoista? Voisitko esittäytyä, kiitos. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi sinä arvioit lastasi paremmin kuin tehtävään koulutettu opettaja. En ole ope,joten eipä ole käynyt mielessänikään, että lähtisin sekaantumaan opettajan töihin. En mene sähkäriäkään neuvomaan, miten asennukset tehdään.
Olen kerran kysynyt perusteluja. Lapseni sai alakoulussa liikunnasta seiskan ja oli tuolloin mm. voittanut yleisurheilukisoja ja on vähintään peruslahjakas liikunnallisesti (harrastaa cheerleadingiä ja heittelee voltteja ja perhosia yms vaivatta). Jos mä nyt oikein ymmärsin niin suunnistus (jota oli ollut kaksi kertaa) oli mennyt niin huonosti että siksi seitsemän.
Taitaa olla vähän kaunisteltu kertomus. Se että hallitsee oman harrastuksensa ei vaikuta arviointiin koulun liikuntatunneilla. Asenteessa on todennäköisesti paljonkin korjattavaa.
Liikunnan arviointikriteereihin suosittelen tutustumaan minäkin. Taitavat liikkujat eivät voi saada kasia enempää, jos ovat totaalisia mulkeroita muille oppilaille. Sosiaalisuutta ja osallistumista arvioidaan myös.
Taitaa olla vähän kaunisteltu kertomus. Se että hallitsee oman harrastuksensa ei vaikuta arviointiin koulun liikuntatunneilla. Asenteessa on todennäköisesti paljonkin korjattavaa.