Lue keskustelun säännöt.
Loppuun palanut opettaja
10.05.2023 |
Olen opettaja yläkoulussa. Aineenopettajana toimiminen on ollut unelma-ammattini ja rakastan työtäni. Kuitenkin viime aikoina (parin vuoden aikana), olen myös alkanut inhoamaan työtäni.
Näen valtavasti aikaa ja vaivaa tuntien eteen ja valmistelen huolella töiden ohjeet. Teen lisäksi oppilaille lisämateriaalia opetuksen tueksi, jos heillä on vaikeuksia oppiaineessani. Olenkin saanut osalta oppilailta kiitosta vaivannäöstä. En ole täydellinen, mutta pyrin parantamaan omaa tekemistäni ja ammattitaitoani. Nautin nuorten kohtaamisesta ja heidän onnistumisen näkemistä. Välillä työ on todella turhauttavaa nuorten perseilyn takia tai kun heillä ei ole minkäänlaista motivaatiota. Siitä huolimatta haluan tehdä heidän kanssaan töitä ja auttaa heitä eteenpäin elämässään.
Sitten tulee se toinen puoli... Viime aikoina työssäni kuormittaa eniten huoltajat. Kyseessä on muutamat tapaukset. Suurin osa huoltajista on edelleen mukavia ja yhteistyö sujuu hyvin.
On niin kiitettävän/erinomaisen tason oppilaiden huoltajia, jotka ovat kimpussa heti, jos heidän lapsensa saa kokeesta/kurssityöstä arvosanaksi 9. Se on kuulemma huono arvosana ja nuori ansaitsi 10. Vaikka kuinka selittää arvioinnin kriteerit, niin siitä huolimatta opettajana on kuulemma väärässä. Viestittely jatkuu ja parhaimmillaan tullaan koululle vaatimaan vastauksia, jotka jo useampaan kertaan on annettu.
Sen lisäksi on myös ne huoltajat, jotka eivät näe omassa lapsessa mitään virheitä. Jos lapsi ei pääse kokeesta läpi, se on opettajan vika. Jos nuori riehuu tunneilla ja siitä laittaa wilmaan merkinnän, niin ei heidän lapsensa ole käyttäytynyt noin. Opettaja on vain heidän lastaan vastaan ja kohtelee tätä eriarvoisesti. Samoin myös heidän lapsellaan pitäisi olla omia vapauksia.
Kouluissa on lisääntynyt nuorten levottomuus, oppimistulokset ovat menneet alaspäin ja mitään ei saa enää vaatia heidän tekevän. Kun puututaan tähän huonoon käytökseen, laitetaan oppilaita tekemään töitä ja annetaan sanktioita sääntöjen rikkomisesta, pääsee iltansa viettämään wilmassa vastailemassa huoltajien vihaisiin viesteihin. Yhä useampi antaa periksi eikä jaksa enää puuttua kaikkeen. Osa tunnollisista uupuu alta aika yksin ja vaihtaa alaa.
Mikähän on Suomen koulujen tulevaisuus? Itse tuskin tulen olemaan tällä alalla enää useaa vuotta, kun en vain enää henkisesti jaksa.
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Koulumme opettajista muutama hakee joka kevät toisiin töihin. Eivät pääse.
Paitsi yksi pääsi ja palasi vuosi myöhemmin takaisin virkaansa, kun piti päättää, jatkaako yksityisellä vai palaako opettajaksi. Palasi.
Täällä toivotaan reksin hakevan jonnekkin muualle töihin.
Koko koulu raikastuisi, opet rentoutuisi, lapset ja nuoret myös jotka ovat tärkeimpiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ope, käyppäs joskus kokeilemassa ihan oikeita töitä ja palaat sitten takaisin kun ymmärrät jotain oikeasta elämästä. Opettajat pääsevät niin helpolla!
Mikä on mielestäsi "oikeaa työtä"?
Akateemiset käsienheilutteluammatit kampaviinereiden voimalla eivät ole oikeaa työtä.
Minulla on vähintään muutaman kuukauden kokemus:
- mansikoiden poimimisesta
- puistotyöstä hautausmaalla
- nuoriso-ohjaajan hommasta
- torimyyjän hommasta
- lehtien aamu(yö) jakamisesta
- lastenhoidosta sekä yksityisenä perheen "piikana" että perhepäivähoitajana.
Mahtaako joku näistä edustaa "oikeaa työtä"?
Oli miten oli, niin opettajan työ on näitä ylivoimaisesti rankin ja aikaa/voimia vievin. On se todella antoisaakin (siksi sitä teenkin), mutta ainakin itse menen kyllä usein ihan jaksamisen äärirajoilla. Kaikki lyhyemmät lomatkin menevät työntekoon, ainoastaan kesälomalla ehtii vähän levätäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä joku äiti tai isä, joka on lähtenyt kritisomaan opettajaa arvosanoista? Voisitko esittäytyä, kiitos. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi sinä arvioit lastasi paremmin kuin tehtävään koulutettu opettaja. En ole ope,joten eipä ole käynyt mielessänikään, että lähtisin sekaantumaan opettajan töihin. En mene sähkäriäkään neuvomaan, miten asennukset tehdään.
Olen kerran kysynyt perusteluja. Lapseni sai alakoulussa liikunnasta seiskan ja oli tuolloin mm. voittanut yleisurheilukisoja ja on vähintään peruslahjakas liikunnallisesti (harrastaa cheerleadingiä ja heittelee voltteja ja perhosia yms vaivatta). Jos mä nyt oikein ymmärsin niin suunnistus (jota oli ollut kaksi kertaa) oli mennyt niin huonosti että siksi seitsemän.
Taitaa olla vähän kaunisteltu kertomus. Se että hallitsee oman harrastuksensa ei vaikuta arviointiin koulun liikuntatunneilla. Asenteessa on todennäköisesti paljonkin korjattavaa.
Kertomus ei ole lainkaan kaunisteltu. Minä perustelin vain sitä miksi pyysin perusteluja. Minähän en ole siellä koulussa mukana, minä tiedän vain sen mitä itse näen. Ja se mitä näin lapsessani ei vastannut sitä seiskaa.
Siinä olisi opettajalla ollut mahdollisuus kertoa minulle miten lapseni sitten koulussa käyttäytyy jolloin olisin voinut puhua lapseni kanssa oikeista asioista. Nyt kun vastaus oli liirumlaarum suunnistus meni huonosti niin totesin lapselleni että no, ensi kerralla opetellaan kartan lukemista tarkemmin.
Mutta toki kaikki vika on lapsessani. Ja mknussa. Koska yksikään opettaja ei koskaan arvioi pieleen eikä tee väärin missään tilanteessa.
Nykyäänhän taitoja ei arvioida liikunnassa käytännössä ollenkaan. Arvosana perustuu siihen, että on välineet mukana, yrittää parhaansa, mutta ei yritä olla muita parempi, vaan keskittyy kannustamaan muita parempiin suorituksiin. Ainoastaan semmoinen open pikku apuope voi saada kympin, ei mikään huippu-urheilija, joka tirskahtelee sen luokan kömpelön läskin suorituksille. Tämä on ihan opetussuunnitelmassa.
t. ope, vaan ei liikunnan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä joku äiti tai isä, joka on lähtenyt kritisomaan opettajaa arvosanoista? Voisitko esittäytyä, kiitos. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi sinä arvioit lastasi paremmin kuin tehtävään koulutettu opettaja. En ole ope,joten eipä ole käynyt mielessänikään, että lähtisin sekaantumaan opettajan töihin. En mene sähkäriäkään neuvomaan, miten asennukset tehdään.
Olen kerran kysynyt perusteluja. Lapseni sai alakoulussa liikunnasta seiskan ja oli tuolloin mm. voittanut yleisurheilukisoja ja on vähintään peruslahjakas liikunnallisesti (harrastaa cheerleadingiä ja heittelee voltteja ja perhosia yms vaivatta). Jos mä nyt oikein ymmärsin niin suunnistus (jota oli ollut kaksi kertaa) oli mennyt niin huonosti että siksi seitsemän.
Taitaa olla vähän kaunisteltu kertomus. Se että hallitsee oman harrastuksensa ei vaikuta arviointiin koulun liikuntatunneilla. Asenteessa on todennäköisesti paljonkin korjattavaa.
Kertomus ei ole lainkaan kaunisteltu. Minä perustelin vain sitä miksi pyysin perusteluja. Minähän en ole siellä koulussa mukana, minä tiedän vain sen mitä itse näen. Ja se mitä näin lapsessani ei vastannut sitä seiskaa.
Siinä olisi opettajalla ollut mahdollisuus kertoa minulle miten lapseni sitten koulussa käyttäytyy jolloin olisin voinut puhua lapseni kanssa oikeista asioista. Nyt kun vastaus oli liirumlaarum suunnistus meni huonosti niin totesin lapselleni että no, ensi kerralla opetellaan kartan lukemista tarkemmin.
Mutta toki kaikki vika on lapsessani. Ja mknussa. Koska yksikään opettaja ei koskaan arvioi pieleen eikä tee väärin missään tilanteessa.
Nykyäänhän taitoja ei arvioida liikunnassa käytännössä ollenkaan. Arvosana perustuu siihen, että on välineet mukana, yrittää parhaansa, mutta ei yritä olla muita parempi, vaan keskittyy kannustamaan muita parempiin suorituksiin. Ainoastaan semmoinen open pikku apuope voi saada kympin, ei mikään huippu-urheilija, joka tirskahtelee sen luokan kömpelön läskin suorituksille. Tämä on ihan opetussuunnitelmassa.
t. ope, vaan ei liikunnan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettele säätelemään työtäsi. Tässä ilmaiset vinkit:
1) Materiaalia on jo nyt aivan pirusti saatavilla. Ihmiset tekevät sitä työkseen. Omien lisämateriaalien tekemisessä ei ole kovin korkeaa panos-tuottosuhdetta.
2) Oppiminen on oppijan vastuulla. Älä käytä aikaa ja energiaa niihin, joita ei kiinnosta.
3) Älä ole Wilmassa virka-ajan ulkopuolella. Ärsyttäville vanhemmille suoraan 7 vrk viive vastauksille.
Ihan leppoisa duuni tämä on, kun opettelee priorisoimaan ja asettamaan rajat.
Näin ne opet kieroilee, jätetään tahallaan vastaamatta.7 vrk viive.
Kieroimmat virkamiehet on tullut vastaan koulunpuolelta jota pidän huolestuttavana ilmiönä, rehtori myös kiero kuin korkkiruuvi.Ei se minulta ole pois mutta yhdenkään lapsen ei pidä kärsimän millään tavalla ilkeistä henkilöistä.
Kieroilemisesta syyttämisen sijaan miettisin miksi on niin vaikeaa kirjoittaa asiallinen Wilma-viesti. Silloin saattaisi saada vastauksen hyvinkin nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa lähteä reissuun jossa ei oo ennen käynyt esim Tokio, vaikuttaa kiinnostavalta, varmaan ressit unohtuu, koko ajan uutta nähtävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä joku äiti tai isä, joka on lähtenyt kritisomaan opettajaa arvosanoista? Voisitko esittäytyä, kiitos. Olisi mielenkiintoista kuulla miksi sinä arvioit lastasi paremmin kuin tehtävään koulutettu opettaja. En ole ope,joten eipä ole käynyt mielessänikään, että lähtisin sekaantumaan opettajan töihin. En mene sähkäriäkään neuvomaan, miten asennukset tehdään.
No minä esim. kerroin lapselle, että matematiikassa 2x5 on sama kuin 5x2. Ope oli siis merkinnyt punakynällä virheeksi numeroiden "väärän" järjestyksen. Myös toisessa matikan tehtävässä kerroin että lapsen lasku oli oikein. Lapsi oli koulussa sanonut asiasta ja ope lähetti wilma-viestiä perään että tosiaan olihan ne laskut oikein ja hyvin sujuu ala-asteen matikka. Kyllä selkeät virheet on asiallista korjata. Tosin ala-asteella ihan sama tuleeko 9,5 vai 10-.
en edes katsonut onko oikein vai väärin, todistus kertoi kaiken, välillä tuli Wilmaan viestiä että hyvin menee ja loppuun asti hyvin meni.
Kuinka monen mielestä opettaja voi/saa valehdella?