Yle: VATT:n selvitys: Useammin maksettava tuki ehkäisee kulutuspiikkejä

Luin jutun, ja tuli kyllä sama käsitys, että nämä tutkijat eivät elä tuensaajien kanssa samassa universumissa.

Ovat tutkineet juoppoja jotka tuhlaa rahansa heti alkoholiin. Alkossa on aina etuiden maksupäivänä selvä piikki myynnissä.

Hyväosaiset kyllä tietävät, miten köyhien ja työttömien tulee elää. Liika kuluttaminen on ihan kauheaa.

Jos saa toimeentulotukea, niin silloin ei olekaan tarkoitus säästää vaan maksaa välttämättömät laskut ja ruoka.

Säästää voi taas kun tienaa itse omat rahansa. Ei ole tarkoitus että yhteiskunta säästää kollektion hlökohtaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Jos saa toimeentulotukea, niin silloin ei olekaan tarkoitus säästää vaan maksaa välttämättömät laskut ja ruoka.

Säästää voi taas kun tienaa itse omat rahansa. Ei ole tarkoitus että yhteiskunta säästää kollektion hlökohtaisesti.

Yhteiskunnan ei ole tarkoitus avustaa säästämään, mutta kuitenkin asumistuella kerryttää toisten omaisuutta eli siis niiden jotka saavat asumistukea omistusasuntoonsa. Olisi se järkyttävää, jos toimeentulotuella jäisi kymppi ylimääräistä kuussa, mutta kyllä nyt toiselle täytyy oma asunto maksaa.

Tutkijoille säästäminen tarkoittaa sitä, että tuensaajalla on rahaa ruokaan vielä 3 vko kuluttua tukien saamisesta. Monella ei ole eli he eivät kykene säästämään rahaa edes 4 vko verran, jotta 4 vko jaksosta ei olla nälässä viimeistä viikkoa.

"Tämä tutkimusasetelma yhdessä yksityiskohtaisten rekisteri- ja kulutustutkimusaineistojen kanssa mahdollisti maksupäivien vaikutusten luotettavien syy-seuraussuhteiden tutkimisen."

Että semmosta. 

Tukia pitäisi antaa kerralla 1 vko tarpeisiin, koska etuudensaajat eivät kykene hallinnoimaan omia varojaan lainkaan.

Tämä on vaan jatkumoa kehitykselle "et omista mitään ja olet onnellinen". Jatkossa elät kädestä suuhun ja nautit päivittäisen ötökkäannoksen hymyssä suin sillä muuta et saa.

Vierailija kirjoitti:

Luin jutun, ja tuli kyllä sama käsitys, että nämä tutkijat eivät elä tuensaajien kanssa samassa universumissa.

Niin, miksi meillä on eläkkeenmaksupäivänä kulutuspiikki? Siksikö, että rahat pitää käyttää heti eikä vasta 25 päivän kuluttua?

Kummallinen tutkimustulos. Ja vaikka tulos olisi oikeakin, niin mitä väliä. Palkansaajana mulla ei ole muita tuloja kuin palkkani. Maksan laskuni aina palkkapäivänä tai heti, kun e-lasku on ilmestynyt verkkopankkiini. Vaikka laskun eräpäivä olisikin vasta viikon tai kahden päästä. Kun raha tipahtaa tilille vain kerran kuukaudessa, pystyn ostamaan esimerkiksi talouspaperit, pesuaineet yms yms koko kuukaudeksi kerralla ja katsomaan edullisimman tarjouksen. Kaapit ja pakastimet täyteen. Sitten ei tarvitsekaan käydä kaupassa kuin silloin tällöin hakemassa jotain tuoretuotteita. Laktoosittomat maitotaloustuotteet säilyvät kevyesti parikin viikkoa ennen parasta ennen -päivää, joten jos  on hyviä tarjouksia, voi ostaa paljon kerralla. Mulla on kavereita, joille raha tilille tulee tipotellen ja usein heillä on se tilanne, että kun samalla mitättömällä rahalla pitää maksaa sekä laskuja että ostaa päivittäistavaroita, on ostettava pienempiä eriä, jotka yleensä ovat kilohinnaltaan tai kappalemääriltään kalliimpia. 

Itselläkin on aina kulutuspiikki kuun alussa, vaikka palkalla elänkin enkä tukien varassa. Sillon on puhelinlaskut, netit, vuokra yms maksettava.

"VATT arvioi, että säästäminen vähenee, jos etuus tulee kerran kuussa. Säästön aste tipahti 3–5 prosenttia vertailussa."

Paljonkohan VATT:in arvioissa oli tuo keskimääräinen säästö, joka putosi sitten sen 3-5%? Jäikö säästöön ehkä kymppi vähemmän?

Sikäli kun sitä säästöä yleensä hirveästi syntyi?

Tässähän verokkiaineistona oli työ-ja kansaneläkkeen saajat ennen vuotta 2013, kun eläke maksettiin eri tavalla eri ryhmille.

Eli ihan tosi ajantasaista tutkimusta taas kerran. Käyttistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin jutun, ja tuli kyllä sama käsitys, että nämä tutkijat eivät elä tuensaajien kanssa samassa universumissa.

Niin, miksi meillä on eläkkeenmaksupäivänä kulutuspiikki? Siksikö, että rahat pitää käyttää heti eikä vasta 25 päivän kuluttua?

Eri tavalla etuuksia saavien ryhmien välillä ero kulutuksessa oli % kulutuksessa ja 3-5% "säästön asteessa".

Eli jos toinen mummo sai pienestä kansaneläkkeestä säästöön  50€ niin se toinen kerralla eläkkeensä saanut säästi vain 47,50€?

Huimia eroja. Hurjia tuloksia. Hirmuisen hyödyllistä. 

Kun  3 tutkijaa tutkii ikivanhaa aineistoa vaikkapa vuoden, niin paljonko tällainen tutkimus maksoi veronmaksajille??

Ja tämä ei taatusti ole ainut turha tutkimus tässä maassa.

Korjaus avaukseen: Säästön aste  tipahti 3-5%. Ei siis 35%,

Typo. Pahoittelen virhettä.

Vierailija kirjoitti:

"VATT arvioi, että säästäminen vähenee, jos etuus tulee kerran kuussa. Säästön aste tipahti 3–5 prosenttia vertailussa."

Paljonkohan VATT:in arvioissa oli tuo keskimääräinen säästö, joka putosi sitten sen 3-5%? Jäikö säästöön ehkä kymppi vähemmän?

Sikäli kun sitä säästöä yleensä hirveästi syntyi?

Tässähän verokkiaineistona oli työ-ja kansaneläkkeen saajat ennen vuotta 2013, kun eläke maksettiin eri tavalla eri ryhmille.

Eli ihan tosi ajantasaista tutkimusta taas kerran. Käyttistä?

Tuo keskimääräinen säästö 3-5% tarkoitti sitä, että tuolla määrällä tutkittavista (aineiston henkilöistä) rahat oli kokonaan loppu jo ennen seuraavien etuuksien saamista. Eli jopa 5% oli rahattomana.

Vierailija kirjoitti:

"VATT arvioi, että säästäminen vähenee, jos etuus tulee kerran kuussa. Säästön aste tipahti 3–5 prosenttia vertailussa."

Paljonkohan VATT:in arvioissa oli tuo keskimääräinen säästö, joka putosi sitten sen 3-5%? Jäikö säästöön ehkä kymppi vähemmän?

Sikäli kun sitä säästöä yleensä hirveästi syntyi?

Tässähän verokkiaineistona oli työ-ja kansaneläkkeen saajat ennen vuotta 2013, kun eläke maksettiin eri tavalla eri ryhmille.

Eli ihan tosi ajantasaista tutkimusta taas kerran. Käyttistä?

Hurjia paljastuksia. Toinen eläkeläinen säästi euron enemmän kuin toinen. VATT:ille talouden Nobel?

Ja toki osa Vauvapalstalaisista teki tästä heti päätelmän, että soskupummit juovat heti kaikki rahansa.

Tuskinpa he lukivat tuota artikkelia. Päätelmä oli heti selvä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"VATT arvioi, että säästäminen vähenee, jos etuus tulee kerran kuussa. Säästön aste tipahti 3–5 prosenttia vertailussa."

Paljonkohan VATT:in arvioissa oli tuo keskimääräinen säästö, joka putosi sitten sen 3-5%? Jäikö säästöön ehkä kymppi vähemmän?

Sikäli kun sitä säästöä yleensä hirveästi syntyi?

Tässähän verokkiaineistona oli työ-ja kansaneläkkeen saajat ennen vuotta 2013, kun eläke maksettiin eri tavalla eri ryhmille.

Eli ihan tosi ajantasaista tutkimusta taas kerran. Käyttistä?

Tuo keskimääräinen säästö 3-5% tarkoitti sitä, että tuolla määrällä tutkittavista (aineiston henkilöistä) rahat oli kokonaan loppu jo ennen seuraavien etuuksien saamista. Eli jopa 5% oli rahattomana.

Ai sitäkö se tarkoittikin? Kiva kun selvensit!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"VATT arvioi, että säästäminen vähenee, jos etuus tulee kerran kuussa. Säästön aste tipahti 3–5 prosenttia vertailussa."

Paljonkohan VATT:in arvioissa oli tuo keskimääräinen säästö, joka putosi sitten sen 3-5%? Jäikö säästöön ehkä kymppi vähemmän?

Sikäli kun sitä säästöä yleensä hirveästi syntyi?

Tässähän verokkiaineistona oli työ-ja kansaneläkkeen saajat ennen vuotta 2013, kun eläke maksettiin eri tavalla eri ryhmille.

Eli ihan tosi ajantasaista tutkimusta taas kerran. Käyttistä?

Tuo keskimääräinen säästö 3-5% tarkoitti sitä, että tuolla määrällä tutkittavista (aineiston henkilöistä) rahat oli kokonaan loppu jo ennen seuraavien etuuksien saamista. Eli jopa 5% oli rahattomana.

Ai sitäkö se tarkoittikin? Kiva kun selvensit!

Kun rahaa saa vähän kerran viikossa, niin sitä käytetään niukemmin, jolloin "säästöön" jää koko ajan (mikä ei tarkoita sitä, etteikö näitä säästöjä käytettäisi vaikka seuraavalla viikolla eikä synny tilanteita, joissa rahat on kokonaan loppu.

Painaa on raskas kantaa.

Kauas on pitkä matka.

T: VATT