Kertokaa minulle, koska en ymmärrä. Miten joku lapsi tai nuori voi oikeasti saada kaikista kokeista 10

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykkäille ihmisille peruskoulu on naurettavan helppo. Toisaalta puolet ihmisistä on keskivertoa tyhmempiä. Ja se tyhmyys, voi luoja...

Nykyään jotkut opettajat päästävät kokeesta läpi, jos saa 20 prosenttia oikein. Se on osaamisena puhdas nolla. Arvioisin, että yleisopetuksen oppilaista noin viidesosa ei pysty enää käytännössä todella oppimaan yläkoulun uusia asioita esimerkiksi äikässä ja matikassa. Toki he voivat oppia uusia enkun sanoja tai uusia kasvilajeja, mutta abstrakti ajattelu ei riitä esimerkiksi matemaattiseen ajatteluun tai tekstin tulkintaan. Mutta vanhoilla pohjilla mennään läpi ja luullaan, että osataan.

Samaan aikaan se paras viidesosa on aivan eri sfääreissä ja kituu, kun jotkut vielä ysillä pohtivat, onko keltainen verbi vai ei.

Selvästi keskivertoa älykkäämpi ihminen on yleensä hyvä kaikessa ainakin peruskoulun tasolla. Sitä se älykkyys tarkoittaa. Kaikkein heikoimmat taas ovat heikkoja kaikessa. He eivät opi pallopelin sääntöjä, ovat kömpelöitä, eivät pysty itseohjautuvaan työhön keittiössä, eivät opi kieliä tai matikkaa jne.

Ja nämä on niitä juttuja, joita ei opettaja voi julkisesti sanoa, koska on leikittävä, että kaikille on mahdollista oppia peruskoulun asiat.

T. Yläkoulun opettaja

Sivuhuomautuksena, jännä kuulla tuo nyt nelikymppisenä ekaa kertaa opettajan suusta, vaikka kaikki tuon jo peruskoulussa tiesivät. Sitä ei vain saanut sanoa ääneen. Toisaalta, olisiko ääneen sanominen mitään muuttanutkaan.

Täällä nelikymppinen, jonka yläasteen viimeisellä luokalla oppilaat jaettiin matematiikassa kahteen tasoryhmään sen mukaan, aikooko jatkaa lukioon vai ei. Tämä oli tietysti epävirallinen jako, koska peruskoulussa ei tasoryhmiä saanyt olla. Oppilaat saivat itse valita, kumpaan ryhmään haluavat. Oli kyllä hyvä käytäntö kaikkien kannalta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu on pilipalikoulu nykyään! Sen jälkeen voi joutua tekemään lukiossa jo jotain. Amis on leikkikoulu myös nykyään.

Valitettavasti lukiolaiset on nykyään sitä mieltä että vaan niitä kirjoitettavia aineita edes yritetään vähän lukea. Muut vitosella läpi. T. Lukion ope

Lapsen lukiossa opetettiin noin jo ensimmäisellä viikolla. Valitsette vain niitä aineita mitä tarvitsette jatko-opintoihin, muista ei mitään väliä, kunhan jotenkin läpi.

Lukio on muuttunut raskaaksi ja kurjaksi paikaksi.

Se,  ongelma  Suomessa on, että lahjakkaat tasapäistetään keskitasolle.

En viitsi omia ongelmiani tässä alkaa enempää tuoda esiin, mutta olisi minusta voinut tulla jotain merkittävääkin.

Kateus vei motivaation. Ja kiusaajat ovat niitä kyvyttömiä usein (vasemmisto) kadehtijoita, joilla omat kyvyt eivät vain riitä.

Eikä niiden yleissivistys kuitenkaan kummonen ole. Pänttäämällä ne saa hyviä numeroita. Älykkäät ei ole aina parhaita oppilaita.

Älyllä ja/tai opiskelutaidolla.

Vierailija kirjoitti:

Eikä niiden yleissivistys kuitenkaan kummonen ole. Pänttäämällä ne saa hyviä numeroita. Älykkäät ei ole aina parhaita oppilaita.

Sinun on varmasti vaikea ymmärtää, että osa saa 10 ilman minkäänlaista pänttäämistä.

Utelias, kiinnostunut "kaikesta", matemaattisesti lahjakas. Annoin koulun alkaessa ohjeeksi että kuuntelee tunnilla häiriköimättä ja tekee läksynsä. Kielet ei kiinnosta, mutta niistäkin on ysit. Liikunnasta saa ysin kun on tunnilla kaikessa mukana oikeat varusteet päällä eikä soita suutaan opelle. Kotona päivällispöydässä pohditaan esimerkiksi piilo-opetussuunnitelmia.

Oliko syystorkassa 11 kpl kymppjä ja loput ysejä. Koko peruskoulun aikana on yhdessä kokeessa tullut 8, eka uskonnonkoe kun et-oppilas ei jaksanut enää yksin tietokonetehtäviä ja meni ussan tunneille. Tuo et-opetus on koko peruskoulun ajan ollut vain säälittävä vitsi, mikä pitää vain istua läpi, ei mitään ammattitaitoa tai kiinnostusta opettajilla.

Enempi mä ihmettelen niitä, jotka nyt ysillä vitosen matikallla ja viimeisenä iltana väkerretyllä äikän esitelmällä ovat menossa lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Taitoaineissa ei mitata pelkästään teknistä osaamista vaan myös asennetta: piirtääkö mielellään, osallistuuko tunnilla, jne. Keskitasoinenkin oppilas voi siis saada hyviä numeroita, kun osoittaa hyvää asennetta opiskeltavaa asiaa kohtaan.

Itse kävin kouluni keskiarvolla 9,7. Neljäsluokkalainen poikani on samalla tiellä.

En tosiaan ole huippuälykäs, mutta nopea oppija kyllä.

Onko mahdollista, että taiteellisilta taidoiltaan keskinkertainen lapsi, jolla on "asenne kohdallaan", voi saada parempia numeroita kuin taiteellisesti lahjakas, jolla "ei ole asenne kohdallaan"?

Mihin tällaisella arvostelutavalla pyritään?

Eikö tässä ole erittäin suuri riski sen suhteen, että opettajaa käytöksellään miellyttävä lapsi saa parempia numeroita eikä varsinainen osaaminen tai lahjakkuus olekaan ratkaiseva?

Vierailija kirjoitti:

Miten selittyy taito- ja taideaineiden kympit? Voiko oikeasti ola 10 arvoiset taidot kaikista?

Älykkyyden ymmärrän auttavan lukuaineiden kohdalla, mutta se ei varmaankaan auta saamaan esim liikunnasta 10.

Älykkyys on mielestäni muutenkin hieman heikko selitys, sillä vain muutama prosentti ihmisistä yltää Mensan tasolle ja kaikki heistä eivät ole niitä 10 oppilaita. 10 täytyy siis olla paljon myös niillä jotka ovat älykkyydeltään keskinkertaisia.

-ap

Se liikunnan kymppi hoituu sillä, että vanhemmat ovat liikunnanopettajan kavereita tai kaupungin kermaa. Ei mitään tekemistä suoritustason kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykkäille ihmisille peruskoulu on naurettavan helppo. Toisaalta puolet ihmisistä on keskivertoa tyhmempiä. Ja se tyhmyys, voi luoja...

Nykyään jotkut opettajat päästävät kokeesta läpi, jos saa 20 prosenttia oikein. Se on osaamisena puhdas nolla. Arvioisin, että yleisopetuksen oppilaista noin viidesosa ei pysty enää käytännössä todella oppimaan yläkoulun uusia asioita esimerkiksi äikässä ja matikassa. Toki he voivat oppia uusia enkun sanoja tai uusia kasvilajeja, mutta abstrakti ajattelu ei riitä esimerkiksi matemaattiseen ajatteluun tai tekstin tulkintaan. Mutta vanhoilla pohjilla mennään läpi ja luullaan, että osataan.

Samaan aikaan se paras viidesosa on aivan eri sfääreissä ja kituu, kun jotkut vielä ysillä pohtivat, onko keltainen verbi vai ei.

Selvästi keskivertoa älykkäämpi ihminen on yleensä hyvä kaikessa ainakin peruskoulun tasolla. Sitä se älykkyys tarkoittaa. Kaikkein heikoimmat taas ovat heikkoja kaikessa. He eivät opi pallopelin sääntöjä, ovat kömpelöitä, eivät pysty itseohjautuvaan työhön keittiössä, eivät opi kieliä tai matikkaa jne.

Ja nämä on niitä juttuja, joita ei opettaja voi julkisesti sanoa, koska on leikittävä, että kaikille on mahdollista oppia peruskoulun asiat.

T. Yläkoulun opettaja

Noin se on. Jotkut vanhemmat toivovat ja ajattelevat, että jos tukea työnnetään ja annetaan heidän heikoille lapsilleen ja on vielä avustaja jatkuvasti vieressä, niin tulokset paranevat. Ei se mene niin. Usein näillä on jo ennen kouluikää havaittuja suuria ongelmia mm.nuisyissa, tiedon käsittelyssä, kielen rakenteiden havaitsemisessa jne.jne., jotka eivät "parane". Niiden kanssa on tultava toimeen. Kaikki eivät opi koskaan kaikkea. Se vaan on fakta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten selittyy taito- ja taideaineiden kympit? Voiko oikeasti ola 10 arvoiset taidot kaikista?

Älykkyyden ymmärrän auttavan lukuaineiden kohdalla, mutta se ei varmaankaan auta saamaan esim liikunnasta 10.

Älykkyys on mielestäni muutenkin hieman heikko selitys, sillä vain muutama prosentti ihmisistä yltää Mensan tasolle ja kaikki heistä eivät ole niitä 10 oppilaita. 10 täytyy siis olla paljon myös niillä jotka ovat älykkyydeltään keskinkertaisia.

-ap

Miksei älykäs voi olla liikunnassa kympin oppilas. Itse olen huomannut, että lukuaineissa hyvä on usein hyvä myös taito- ja taideaineissa. Tietenkin on olemassa myös yhden aineen lahjakkuuksia, mutta selkeää jakoa lukuihmisiin ja käytännön ihmisiin ei taida enää olla..

Matematiikka-, liikunta- ja taideainemenestys ovat sidoksissa toisiinsa. Vaativat hyvää tilan hahmottamiskykyä.

Työkaveri oli fiksu, hauska ja hänellä oli erittäin hyvä todistus. 

Hän opiskelee lääkäriksi.

Kannattaa valita fiksut vanhemmat, kannustava koti ja hyvä ympäristö, älystäkään ei ole haittaa. 

Lukiossa ihmettelin kun hissanope tinkasi poissaoloselvityksiä luokkakavereilta vaikka olin itsekin ollut välillä pois tunneilta. Myöhemmin vasta tajusin että ei se opettaja minun poissaoloistani välittänyt koska tiesi että saan kurrsin kokeesta joka tapauksessa 10 tai 10-.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitoaineissa ei mitata pelkästään teknistä osaamista vaan myös asennetta: piirtääkö mielellään, osallistuuko tunnilla, jne. Keskitasoinenkin oppilas voi siis saada hyviä numeroita, kun osoittaa hyvää asennetta opiskeltavaa asiaa kohtaan.

Itse kävin kouluni keskiarvolla 9,7. Neljäsluokkalainen poikani on samalla tiellä.

En tosiaan ole huippuälykäs, mutta nopea oppija kyllä.

Onko mahdollista, että taiteellisilta taidoiltaan keskinkertainen lapsi, jolla on "asenne kohdallaan", voi saada parempia numeroita kuin taiteellisesti lahjakas, jolla "ei ole asenne kohdallaan"?

Mihin tällaisella arvostelutavalla pyritään?

Eikö tässä ole erittäin suuri riski sen suhteen, että opettajaa käytöksellään miellyttävä lapsi saa parempia numeroita eikä varsinainen osaaminen tai lahjakkuus olekaan ratkaiseva?

Pitää ne tunnilla annetut tehtävät saada suoritetuiksi. Jos vain osa töistä on tehty asennevamman vuoksi, eihän kovin hyvää numeroa voi lahjakkaallekaan antaa.

Kukaan ei voi olla kympin oppilas kuvataiteissa, musiikissa, liikunnassa, matemaattisesti ja kielellisesti lahjakas.

Meillä olivat ne oppilaat jotka tulivat varakkaista perheistä.

Köyhempien perheiden lapset saivat kasia, vaikka olisivat olleet todella lahjakkaita.

Lukuaineista jos sai kymppejä, niin muutkin aineet oli kymppejä.

Jos soitit viulua ja pelasit tennistä ym. ja hyvästä perheestä niin hupsista vaan, kun kymppejä sateli.

Että terveisiä vaan Hankoon.

Eikö opiskeluteknisillä taidoilla ole merkitystä? Amk/yo-tasolla auttaa se, että hallitsee kirjoittamisen. Kun tietää, miten essee tai raportti laaditaan, saa jo puolet pisteistä.

Onko samaa ala- tai yläasteella?

Peruskoulun asiat ovat kyllä aika yksinkertaisia, jos jaksaa seurata tunnilla ja ymmärtää kerrotun niin se on kymppi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykkäille ihmisille peruskoulu on naurettavan helppo. Toisaalta puolet ihmisistä on keskivertoa tyhmempiä. Ja se tyhmyys, voi luoja...

Nykyään jotkut opettajat päästävät kokeesta läpi, jos saa 20 prosenttia oikein. Se on osaamisena puhdas nolla. Arvioisin, että yleisopetuksen oppilaista noin viidesosa ei pysty enää käytännössä todella oppimaan yläkoulun uusia asioita esimerkiksi äikässä ja matikassa. Toki he voivat oppia uusia enkun sanoja tai uusia kasvilajeja, mutta abstrakti ajattelu ei riitä esimerkiksi matemaattiseen ajatteluun tai tekstin tulkintaan. Mutta vanhoilla pohjilla mennään läpi ja luullaan, että osataan.

Samaan aikaan se paras viidesosa on aivan eri sfääreissä ja kituu, kun jotkut vielä ysillä pohtivat, onko keltainen verbi vai ei.

Selvästi keskivertoa älykkäämpi ihminen on yleensä hyvä kaikessa ainakin peruskoulun tasolla. Sitä se älykkyys tarkoittaa. Kaikkein heikoimmat taas ovat heikkoja kaikessa. He eivät opi pallopelin sääntöjä, ovat kömpelöitä, eivät pysty itseohjautuvaan työhön keittiössä, eivät opi kieliä tai matikkaa jne.

Ja nämä on niitä juttuja, joita ei opettaja voi julkisesti sanoa, koska on leikittävä, että kaikille on mahdollista oppia peruskoulun asiat.

T. Yläkoulun opettaja

Peruskoulu opettaa älykkäät lapset laiskoiksi. Ei ole tasokursseja, ei eriytetä ylöspäin, niinpä tehtävät ehtii tehdä jo tunnilla. Lapsen luokka eteni äärimmäisen hitaasti matematiikassa. Karu yllätys odotti hyvän keskiarvon lukion pitkän matematiikan kursseilla, jossa opettajan lempilause tuntui olevan en käy tätä tarkemmin läpi, koska tämä on käyty jo peruskoulun puolella... no ei oltu.

Yläkoulussa pitäisi ysiluokan matematiikka jakaa lukioon meneville ja muille, jotta pudotus ja sokki ei olisi niin iso lukiossa!

Tekemällä läksyt, kuuntelemalla tunnilla, lukemalla kokeisiin ja olemalla aktiivinen.

Esikoiseni keskiarvo 9,69 ja kuopuksen 9,9.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun asiat ovat kyllä aika yksinkertaisia, jos jaksaa seurata tunnilla ja ymmärtää kerrotun niin se on kymppi.

Peruskoulussa on niin paljon heikkoja ja osa kehitysvammaisia, että jokaisen normaaliälyisen pitäisi pysyä mukana. Oppikirjat on helppoja, kuvat isoja jne. mutta jos ei kuuntele tunnilla eikä lue läksyjä, niin helposti putoaa kelkasta. Ei se vaadi siis muuta kuin nornaalia entivanhaista koulunkäyntiä, että pärjää!