Kertokaa minulle, koska en ymmärrä. Miten joku lapsi tai nuori voi oikeasti saada kaikista kokeista 10

Olin nuorena AP:n mainitsema lapsi. En ollut erityisen ahkera, mutta olin kuitenkin tunnollinen.

Läksyt tein aina, vaikka joskus vähän oikaisten ja puolivillaisesti. Läksyt tein viimeistään edellisenä välitunnilla luntaten.

Kokeisiin luin aina vasta edellisenä iltana. En edes nähnyt erityistä vaivaa, enkä ole keskvertoa fiksumpi nero.

Pärjäsin, koska hahmotan hyvin kokonaisuuksia ja erotan tärkeät asiat höttötekstistä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö opiskeluteknisillä taidoilla ole merkitystä? Amk/yo-tasolla auttaa se, että hallitsee kirjoittamisen. Kun tietää, miten essee tai raportti laaditaan, saa jo puolet pisteistä.

Onko samaa ala- tai yläasteella?

Ysiluokalla noita vasta tullut enempi vastaan. Aiemmat esitelmät oli sellaisia pintaraapaisuja että jos osasi toistaa otsikon ja laittaa asiaan kuuluvan kuvan, niin pääsi läpi. Alakoulun ope oli kuulemma ollut vähän ihmeissään kun lapseni esitelmän viimeisellä sivulla oli lähdeluettelo....

Ei se ole pelkästään ymmärtämisestä tai älykkyydestä kiinni. Pitää osata vastata kysymykseen. Se on taito mainita kaikki ne asiat mitkä oppikirjassa mainittiin, eikä pelkästään omasta mielestä tärkeimpiä syitä. Vastaukset pitää myös tavallaan personoida niitä tarkastavalle opettajalle.

Näillä kympin oppilailla on hyvä muisti ja voi olla muutamista aineista ihan kiinnostunutkin.

Jonkin verran kympin oppilas saa anteeksi virheitään muissa aineissa ja hieman riippuu nuoleskelun määrästä ja oppilaan viehätysvoimasta opettajan suuntaan. Ei siis mitään kieroutunutta, vaan sitä että oppilas miellyttää opettajan ajatuksia ihanneoppilaasta.

Musiikki, liikunta ja käsityöt ovat usein näiden oppilaiden kompastuskiviä, mutta helpohkosti näistäkin

heruu hyvä numero muun oppimenestyksen siivellä.

Toki on muutamia poikkeusyksilöitä, jotka ovat lahjakkaita kaikessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykkäille ihmisille peruskoulu on naurettavan helppo. Toisaalta puolet ihmisistä on keskivertoa tyhmempiä. Ja se tyhmyys, voi luoja...

Nykyään jotkut opettajat päästävät kokeesta läpi, jos saa 20 prosenttia oikein. Se on osaamisena puhdas nolla. Arvioisin, että yleisopetuksen oppilaista noin viidesosa ei pysty enää käytännössä todella oppimaan yläkoulun uusia asioita esimerkiksi äikässä ja matikassa. Toki he voivat oppia uusia enkun sanoja tai uusia kasvilajeja, mutta abstrakti ajattelu ei riitä esimerkiksi matemaattiseen ajatteluun tai tekstin tulkintaan. Mutta vanhoilla pohjilla mennään läpi ja luullaan, että osataan.

Samaan aikaan se paras viidesosa on aivan eri sfääreissä ja kituu, kun jotkut vielä ysillä pohtivat, onko keltainen verbi vai ei.

Selvästi keskivertoa älykkäämpi ihminen on yleensä hyvä kaikessa ainakin peruskoulun tasolla. Sitä se älykkyys tarkoittaa. Kaikkein heikoimmat taas ovat heikkoja kaikessa. He eivät opi pallopelin sääntöjä, ovat kömpelöitä, eivät pysty itseohjautuvaan työhön keittiössä, eivät opi kieliä tai matikkaa jne.

Ja nämä on niitä juttuja, joita ei opettaja voi julkisesti sanoa, koska on leikittävä, että kaikille on mahdollista oppia peruskoulun asiat.

T. Yläkoulun opettaja

Peruskoulu opettaa älykkäät lapset laiskoiksi. Ei ole tasokursseja, ei eriytetä ylöspäin, niinpä tehtävät ehtii tehdä jo tunnilla. Lapsen luokka eteni äärimmäisen hitaasti matematiikassa. Karu yllätys odotti hyvän keskiarvon lukion pitkän matematiikan kursseilla, jossa opettajan lempilause tuntui olevan en käy tätä tarkemmin läpi, koska tämä on käyty jo peruskoulun puolella... no ei oltu.

Yläkoulussa pitäisi ysiluokan matematiikka jakaa lukioon meneville ja muille, jotta pudotus ja sokki ei olisi niin iso lukiossa!

Lapsella on nyt toukokuun tuo jako. Käydään niitä asioita joita ei koko ryhmän kanssa ole ehditty. Ja sieltäkin on jo pari lähetetty takaisin asennevamman vuoksi.

Joku sähköalalle amikseen hakenut oli fyssanoplle ihmetellyt mihin näitä jännite-laskuja ikinä tarvitsee....

Osalta se tulee luonnostaan ja osa osaa opiskella.

Suurimmalla osalla valitettavasti opiskelutaidot ovat aivan olemattomat. Monella näin on vielä lukiossakin ja tulos on sen mukaista.

Opiskelemalla.

Yläasteella aloin "tosissani" opiskella ja sain kaikista lukuaineista kymppejä. Tein siis kotitehtävät ja ennen koetta kirjoitin muistiinpanot koealueesta. Kirjoittaminen on aina auttanut minua muistamaan, mutta ei välttämättä toimi muille. Kieliä opiskelin sellaisten kääntökorttien avulla. Lukiossa en jaksanut enää vaivautua, joten arvosanoja tuli haitarilla 7-10, painottuen ysiin. Siellä auttoi hyvät taustatiedot ja minulle tehokkaat opiskelutekniikat.

Taito- ja taideaineissa taisin saada kympit käsityöstä ja taiteesta (harrastuneisuus auttoi). Musiikista oli ehkä ysi? Siellä oli teoriaa mukana ja osallistuin tunneilla, joten sain sillä hyvän arvosanan. Taitoa ei niinkään löydy. Liikunnasta sain muistaakseni kasin ihan vain sillä, että olin aina mukana, osallistuin ja yritin. Liikunta oli ehdottomasti heikoin aineeni. Näissä auttoi harrastuneisuus ja muuten ihan vain yrittäminen.

Mitään näistä en sitten vanno numeron päälle, ei muisti riitä ihan niin pitkälle. Mutta kaiken keskiarvo oli lähes kympin ja lukuaineiden hiuskarvan verran vajaa kymppi.

Minä olin itse tuollainen lapsi ja oma lapseni on samanlainen.

Puolisoni vanhemmat aina kovaan ääneen päivittelevät näitä lapsenlapsensa koenumeroita, mikä ärsyttää minua ihan valtavasti, koska 1) tuo ei ole mitään hämmästyttävän poikkeuksellista ja 2) elämässä on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin koenumerot.

Kirjoitustaidolla pystyy hämäämään monia opettajia. Vähän puolivillaisempikin vastaus saattaa mennä täydestä, jos kirjoitat sen tyylikkäästi.

Vierailija kirjoitti:

Näillä kympin oppilailla on hyvä muisti ja voi olla muutamista aineista ihan kiinnostunutkin.

Jonkin verran kympin oppilas saa anteeksi virheitään muissa aineissa ja hieman riippuu nuoleskelun määrästä ja oppilaan viehätysvoimasta opettajan suuntaan. Ei siis mitään kieroutunutta, vaan sitä että oppilas miellyttää opettajan ajatuksia ihanneoppilaasta.

Musiikki, liikunta ja käsityöt ovat usein näiden oppilaiden kompastuskiviä, mutta helpohkosti näistäkin

heruu hyvä numero muun oppimenestyksen siivellä.

Toki on muutamia poikkeusyksilöitä, jotka ovat lahjakkaita kaikessa.

Usko sinä näin, jos se sinua lohduttaa.

Harvemmin ne, jotka eivät kouluaineissa pärjää, ovat erityisen lahjakkaita taitoaineissakaan. Kyllä ennemmin se lahjattomuus kasaantuu. Esim. kun ei osaa laskea, ei osaa myöskään käsitöissä mitata tai vetää suoraa viivaa.

Täytyy oppia tuntemaan opettajat. Katso, seuraa ja kuuntele. Silloin tiedät, kuinka vastaat koekysymyksiin ja mitä painottaen.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitustaidolla pystyy hämäämään monia opettajia. Vähän puolivillaisempikin vastaus saattaa mennä täydestä, jos kirjoitat sen tyylikkäästi.

Se onkin jo hyvä taito, jos osaa kirjoittaa tyylikkäästi. Tosi moni ei nimittäin osaa.

Tulevia pöpieläkeläisiä.

Kyse on hyvin pitkälle joissain aineissa opettajan miellyttämisestä. Kirjoittelet asioista opettajan mielestä oikein, vaikka tosiasiassa olisitkin aivan eri mieltä.

Lukeminen. Ihan siis tavallisten lastenkirjojen lukeminen ala-asteella, yleensä siinä vaiheessa useita päivässä. Yläasteella jo paksuja aikuisten romaaneja, kuten Täällä Pohjantähden alla. Ajattelu kehittyy ja vaikutus kumuloituu ikätovereihin verrattuna mitä pidemmälle mennään.

Lisäksi hyvä muisti ja kokonaisuuksien hahmottaminen, "helppo oppia uutta". Näillä päästään ysiin. Kiinnostus aiheeseen, niin kymppi. Esim. itsellä äidinkieli, historia ja uskonto pääsääntöisesti 10, maantieto ja bilsa 9, koska eivät kiinnostaneet (niin paljon).

Tietenkin oltava motivaatio, joka valitettavasti itsellä joskus perustui numeroon itseensä. Mutta motivaation perustana oli monipuolinen kiinnostus uusiin asioihin.

Nämä muut, kuvis, liikunta, käsityöt luokkaa 8-9. Ei ollut hahmottamiseen liittyvää häiriötä, mikä teki kaikesta oppimisesta riittävän helppoa. Lisäksi pääsääntöisesti myönteinen asenne ja riittävä sinnikkyys.

Ei ollut myöskään älypuhelimia kilpailemassa lukemisen ja läksyjen teon kanssa ajasta ja kiinnostuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Kyse on hyvin pitkälle joissain aineissa opettajan miellyttämisestä. Kirjoittelet asioista opettajan mielestä oikein, vaikka tosiasiassa olisitkin aivan eri mieltä.

Koulussa on melko vähän mielipideaineita, ehkä terveystieto... ja siinäkin päjää kun vastaa mitä kirjassa luki eikä omiaan.

Nykymittareilla kymppiä tosi vaikee saada. Kaikki opet ei tosin noudata näitä arviointikriteerejä.

Taisin olla tuo kympin ja ysin oppilas. Olin vähän laiska kouluaineissa ja monesti unohdin läksykirjat pulpettiin.

Kuitenkin tykkäsin lukea. Kävin jatkuvasti kirjastossa ja luin valtavan määrän erilaisia kirjoja. Minua kiinnosti eteenkin muinainen Egypti, Babylonia ja parapsykologia. Lisäksi valtava määrä erilaisia romaaneja. Taisi seassa olla pari Angelicaakin.

Vierailija kirjoitti:

Nykymittareilla kymppiä tosi vaikee saada. Kaikki opet ei tosin noudata näitä arviointikriteerejä.

Kokeesta saa kympin kun kaikki vastaukset ovat oikein. Ei siinä ole mitään salaliittoteoriaa.

Vierailija kirjoitti:

Taisin olla tuo kympin ja ysin oppilas. Olin vähän laiska kouluaineissa ja monesti unohdin läksykirjat pulpettiin.

Kuitenkin tykkäsin lukea. Kävin jatkuvasti kirjastossa ja luin valtavan määrän erilaisia kirjoja. Minua kiinnosti eteenkin muinainen Egypti, Babylonia ja parapsykologia. Lisäksi valtava määrä erilaisia romaaneja. Taisi seassa olla pari Angelicaakin.

Historia oli ihanaa. Luin aina historian oppikirjat heti kannesta kanteen, kun sain ne käteeni.

DI 52