Kertokaa minulle, koska en ymmärrä. Miten joku lapsi tai nuori voi oikeasti saada kaikista kokeista 10

Pitää olla nätti ja opelle kiltti sillä persoonallisuus on ainakin numeron verran.

Vierailija kirjoitti:

Kyse on hyvin pitkälle joissain aineissa opettajan miellyttämisestä. Kirjoittelet asioista opettajan mielestä oikein, vaikka tosiasiassa olisitkin aivan eri mieltä.

Niinku vaikka kielissä tai matikassa olet eri mieltä oikeasta vastauksesta? Mistä näitä urpoja sikiää?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä he varmaan myös lukivat läksyjä keskimääräistä enemmän.

Oikeasti nämä lukevat enemmän. Joskus paljonkin enemmän. Ei välttämättä läksyjä kun asiat tuli opittua jo tunnilla, mutta muuta sivistävää. Siitä se ero tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykkäille ihmisille peruskoulu on naurettavan helppo. Toisaalta puolet ihmisistä on keskivertoa tyhmempiä. Ja se tyhmyys, voi luoja...

Nykyään jotkut opettajat päästävät kokeesta läpi, jos saa 20 prosenttia oikein. Se on osaamisena puhdas nolla. Arvioisin, että yleisopetuksen oppilaista noin viidesosa ei pysty enää käytännössä todella oppimaan yläkoulun uusia asioita esimerkiksi äikässä ja matikassa. Toki he voivat oppia uusia enkun sanoja tai uusia kasvilajeja, mutta abstrakti ajattelu ei riitä esimerkiksi matemaattiseen ajatteluun tai tekstin tulkintaan. Mutta vanhoilla pohjilla mennään läpi ja luullaan, että osataan.

Samaan aikaan se paras viidesosa on aivan eri sfääreissä ja kituu, kun jotkut vielä ysillä pohtivat, onko keltainen verbi vai ei.

Selvästi keskivertoa älykkäämpi ihminen on yleensä hyvä kaikessa ainakin peruskoulun tasolla. Sitä se älykkyys tarkoittaa. Kaikkein heikoimmat taas ovat heikkoja kaikessa. He eivät opi pallopelin sääntöjä, ovat kömpelöitä, eivät pysty itseohjautuvaan työhön keittiössä, eivät opi kieliä tai matikkaa jne.

Ja nämä on niitä juttuja, joita ei opettaja voi julkisesti sanoa, koska on leikittävä, että kaikille on mahdollista oppia peruskoulun asiat.

T. Yläkoulun opettaja

Peruskoulu opettaa älykkäät lapset laiskoiksi. Ei ole tasokursseja, ei eriytetä ylöspäin, niinpä tehtävät ehtii tehdä jo tunnilla. Lapsen luokka eteni äärimmäisen hitaasti matematiikassa. Karu yllätys odotti hyvän keskiarvon lukion pitkän matematiikan kursseilla, jossa opettajan lempilause tuntui olevan en käy tätä tarkemmin läpi, koska tämä on käyty jo peruskoulun puolella... no ei oltu.

Yläkoulussa pitäisi ysiluokan matematiikka jakaa lukioon meneville ja muille, jotta pudotus ja sokki ei olisi niin iso lukiossa!

Onhan pitkässä matematiikassa pudotus kuitenkin suuri, jos ajatellaan, että pitkän matematiikan ottavat 8,9 ja 10 oppilaat. Arviointi on kuitenkin 4-10 eli raaasti jakaen peruskoulun 8 on lukion pitkän matematiikan 4-7, 9 on 6-8 ja 10 on 8-10.

Vierailija kirjoitti:

Eikä niiden yleissivistys kuitenkaan kummonen ole. Pänttäämällä ne saa hyviä numeroita. Älykkäät ei ole aina parhaita oppilaita.

Tällaiset älykkäät eivät sitten myöhemminkään osaa hyödyntää älykkyyttään eli siitä älykkyydestä ei ole heille mitään hyötyä. Tulee vain omituinen olo tyhmempien seurassa.

1. Ei ehkä korkea älykkyys, mutta kuitenkin normaalia parempi.

2- Työmoraali. Tunneilla kuunnellaan ja opitaan, kotona tehdään läksyjä ja opitaan.

Vierailija kirjoitti:

Eihän siellä kokeissa kysytä mitään, mitä ei ole tunnilla opetettu? Itselleni tunnilla opetetut asiat vaan jäi mieleen, ja läksyillä kerrattiin. Yli yhdeksän keskiarvoksi sitten lopulta peruskoulusta tuli.

Kyllä kympin arvosanoihin vaaditaan myös ajattelutaitoja, ei vain opitun osoittamista. Hyvää ainetta ei  kirjoiteta vain noudattamalla kielioppisääntöjä. Jos ei ole sanottavaa, ei ropise pisteitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on hyvin pitkälle joissain aineissa opettajan miellyttämisestä. Kirjoittelet asioista opettajan mielestä oikein, vaikka tosiasiassa olisitkin aivan eri mieltä.

Niinku vaikka kielissä tai matikassa olet eri mieltä oikeasta vastauksesta? Mistä näitä urpoja sikiää?

Juurikin kielissä ja matikassa opettajat usein opettavat väärin, ja jos opettaja on se entinen seiskan oppilas, väitteleminen ei johda kuin open saikkuihin ja oppilaan/vanhempien syyllistämiseen.

Silloin kun opettajan mielestä 2x7 on eri asia kuin 7x2 (toisesta saa pisteet, toisesta ei) tai kielissä opetetaan fraaseja mitä kielen kotimaassa ei ole kukaan käyttänyt kahteenkymmeneen vuoteen, voi miettiä rupeaako taistelemaan tuulimyllyjä vastaan vai onko helpompi vain hyväksyä että opettajaksi päätyvät nykyään ne joista ei mihinkään muuhun ole

Koska peruskoulu on järkyttävän helppo ja koealueet ovat todella suppeita. Lukiossa kympin oppilaiden määrä karsiutuu kielissä ja matemaattisissa aineissa. Teoria-aineet ovat edelleen helppoja.

Todella harva lapsi on 10 arvoinen kaikissa taideaineissa. Opettajat antavat huippuoppilaille mielellään näitä 10 arvosanoja myös taideaineisiin, vaikka taidot ei sinne asti oikeasti riittäisikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykkäille ihmisille peruskoulu on naurettavan helppo. Toisaalta puolet ihmisistä on keskivertoa tyhmempiä. Ja se tyhmyys, voi luoja...

Nykyään jotkut opettajat päästävät kokeesta läpi, jos saa 20 prosenttia oikein. Se on osaamisena puhdas nolla. Arvioisin, että yleisopetuksen oppilaista noin viidesosa ei pysty enää käytännössä todella oppimaan yläkoulun uusia asioita esimerkiksi äikässä ja matikassa. Toki he voivat oppia uusia enkun sanoja tai uusia kasvilajeja, mutta abstrakti ajattelu ei riitä esimerkiksi matemaattiseen ajatteluun tai tekstin tulkintaan. Mutta vanhoilla pohjilla mennään läpi ja luullaan, että osataan.

Samaan aikaan se paras viidesosa on aivan eri sfääreissä ja kituu, kun jotkut vielä ysillä pohtivat, onko keltainen verbi vai ei.

Selvästi keskivertoa älykkäämpi ihminen on yleensä hyvä kaikessa ainakin peruskoulun tasolla. Sitä se älykkyys tarkoittaa. Kaikkein heikoimmat taas ovat heikkoja kaikessa. He eivät opi pallopelin sääntöjä, ovat kömpelöitä, eivät pysty itseohjautuvaan työhön keittiössä, eivät opi kieliä tai matikkaa jne.

Ja nämä on niitä juttuja, joita ei opettaja voi julkisesti sanoa, koska on leikittävä, että kaikille on mahdollista oppia peruskoulun asiat.

T. Yläkoulun opettaja

Peruskoulu opettaa älykkäät lapset laiskoiksi. Ei ole tasokursseja, ei eriytetä ylöspäin, niinpä tehtävät ehtii tehdä jo tunnilla. Lapsen luokka eteni äärimmäisen hitaasti matematiikassa. Karu yllätys odotti hyvän keskiarvon lukion pitkän matematiikan kursseilla, jossa opettajan lempilause tuntui olevan en käy tätä tarkemmin läpi, koska tämä on käyty jo peruskoulun puolella... no ei oltu.

Yläkoulussa pitäisi ysiluokan matematiikka jakaa lukioon meneville ja muille, jotta pudotus ja sokki ei olisi niin iso lukiossa!

Onhan pitkässä matematiikassa pudotus kuitenkin suuri, jos ajatellaan, että pitkän matematiikan ottavat 8,9 ja 10 oppilaat. Arviointi on kuitenkin 4-10 eli raaasti jakaen peruskoulun 8 on lukion pitkän matematiikan 4-7, 9 on 6-8 ja 10 on 8-10.

Mun matematiikan numero romahti komeasti lukion pitkässä matematiikassa. Vasta teknisessä korkeakoulussa onnistuin saamaan kiitettävän numeron. Lukiossa oli yksi kurssi, jonka pääsin armosta läpi.

Perfektionisti-suorittajia. Menestyvät koulussa ja ehkä uralla, sekoavat yksityiselämässään jossain vaiheessa. Tai vaihtoehtoisesti suorittavat elämänsä loppuun asti.

Toki on ne, joilla on täydellinen muisti ja yhdistävät sen kuuliaisuuteen.

Usein puuttuu kyky soveltaa asioita. Siis näiltä molemmilla tyypeillä.

Ainahan niitä opettajien lemmikkejä on. Itseään ruokkiva kierre; oppilas saa ekan 10, ope kehuu ummet lammet, jonka jälkeen oppilaan on hampaat irvessä pidettävä se taso.

Muistakaa ihan oikeasti arvostaa niitä 7-8 puurtajaoppilaslapsianne - he ovat niitä, jotka tulevat menestymään elämässään. Pelkällä älyllä ja lahjakkuudella ei tee yhtään mitään, jos ei joutunut oppimaan näkemään vaivaa minkään eteen. Tuli ainakin tälle kympin oppilaalle karuna yllärinä, että yliopistossa ei ihan riitäkään peruskoulussa ja lukiossa toiminut opintopanos, jossa yhden illan kirjan vilkuilu riittää huippuarvosanoihin tai menestykseen, saati valmistumiseen. Ne kaikkein kovinta työtä tehneet seiskan oppilaat valmistuivat yliopistostakin, vaan mulla sen sijaan jäi yliopisto kesken ja päädyin duunariksi. Kukapa oisi peruskoulussa uskonut. Uskokaa te lapsiinne ja että kova työ kantaa hedelmää, palkitkaa panostuksesta älkääkä luonnonlahjakkuudesta. :)

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykkäille ihmisille peruskoulu on naurettavan helppo. Toisaalta puolet ihmisistä on keskivertoa tyhmempiä. Ja se tyhmyys, voi luoja...

Nykyään jotkut opettajat päästävät kokeesta läpi, jos saa 20 prosenttia oikein. Se on osaamisena puhdas nolla. Arvioisin, että yleisopetuksen oppilaista noin viidesosa ei pysty enää käytännössä todella oppimaan yläkoulun uusia asioita esimerkiksi äikässä ja matikassa. Toki he voivat oppia uusia enkun sanoja tai uusia kasvilajeja, mutta abstrakti ajattelu ei riitä esimerkiksi matemaattiseen ajatteluun tai tekstin tulkintaan. Mutta vanhoilla pohjilla mennään läpi ja luullaan, että osataan.

Samaan aikaan se paras viidesosa on aivan eri sfääreissä ja kituu, kun jotkut vielä ysillä pohtivat, onko keltainen verbi vai ei.

Selvästi keskivertoa älykkäämpi ihminen on yleensä hyvä kaikessa ainakin peruskoulun tasolla. Sitä se älykkyys tarkoittaa. Kaikkein heikoimmat taas ovat heikkoja kaikessa. He eivät opi pallopelin sääntöjä, ovat kömpelöitä, eivät pysty itseohjautuvaan työhön keittiössä, eivät opi kieliä tai matikkaa jne.

Ja nämä on niitä juttuja, joita ei opettaja voi julkisesti sanoa, koska on leikittävä, että kaikille on mahdollista oppia peruskoulun asiat.

T. Yläkoulun opettaja

En kyllä lähtisi asettelemaan kruunua teidän opettajienkaan kutreille. Peruskoulun nykyistä alennustilaa tarkasteltaessa myös teidän opettajien tulee katsoa peiliin.

Yksittäisten oppilaiden annetaan syrjäytyä, vanhemmille sanotaan vaan että "ei tässä hätää kun ei ole nelosvaroitusta". Sehän se on kaiken mitta, ei mitään hätää todellakaan! Se ikävä kyllä kertoo paljon opettajien ja opetuksen tasosta että tavoitteet on luokkaa "rimaa hipoen yli".

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykkäille ihmisille peruskoulu on naurettavan helppo. Toisaalta puolet ihmisistä on keskivertoa tyhmempiä. Ja se tyhmyys, voi luoja...

Nykyään jotkut opettajat päästävät kokeesta läpi, jos saa 20 prosenttia oikein. Se on osaamisena puhdas nolla. Arvioisin, että yleisopetuksen oppilaista noin viidesosa ei pysty enää käytännössä todella oppimaan yläkoulun uusia asioita esimerkiksi äikässä ja matikassa. Toki he voivat oppia uusia enkun sanoja tai uusia kasvilajeja, mutta abstrakti ajattelu ei riitä esimerkiksi matemaattiseen ajatteluun tai tekstin tulkintaan. Mutta vanhoilla pohjilla mennään läpi ja luullaan, että osataan.

Samaan aikaan se paras viidesosa on aivan eri sfääreissä ja kituu, kun jotkut vielä ysillä pohtivat, onko keltainen verbi vai ei.

Selvästi keskivertoa älykkäämpi ihminen on yleensä hyvä kaikessa ainakin peruskoulun tasolla. Sitä se älykkyys tarkoittaa. Kaikkein heikoimmat taas ovat heikkoja kaikessa. He eivät opi pallopelin sääntöjä, ovat kömpelöitä, eivät pysty itseohjautuvaan työhön keittiössä, eivät opi kieliä tai matikkaa jne.

Ja nämä on niitä juttuja, joita ei opettaja voi julkisesti sanoa, koska on leikittävä, että kaikille on mahdollista oppia peruskoulun asiat.

T. Yläkoulun opettaja

Itse olen pärjännyt paremmin yliopistossa kuin peruskoulussa. Kävin peruskoulun yläasteen mukautettuna enkä vieläkään oikein osaa kaikkea nykyisen alakoulun (entisen ala-asteen) matikkaa, koska opettajat eivät osanneet opettaa sitä minulle sopivalla tavalla ja tämä on ollut OK, koska osaan laskea riittävästi päässä ja laskimella eikä arjessa mahdollinen dyskalkulia tms. ole mitenkään menoa haitannut. 

AMK:ssa ja yliopistossa en ole tarvinnut matikkaa ja ihan hyvin on mennyt. Pikkuhiljaa opetuspuolellakin on ruvettu ymmärtämään yhä enemmän sitä, että koulun ei kuuluisi olla keinotekoinen esterata, jonka avulla syrjäytetään ihmisiä jatko-opinnoista ja työelämästä, vaan ihmisellä saa olla tietynlaista tuen tarvetta ja siltikin pitää kuunnella hänen taipumuksiaan. Minua yritettiin saada erityisammattioppilaitokseen ja menetin valtavasti vuosia sopivien kaverien ja opinto-ohjauksen puutteen takia. Lääkärit ja psykologit osasivat lähinnä murskata unelmia ja kertoa vahingoniloinen ilme naamalla, miten joku palikkatesti todisti keskinkertaisesta älykkyydestä tai miten "mun kaveri opiskelee sitä alaa, et sä pärjäis siellä". Näin sanoi psykiatriaan erikoistuva lääkäri. 

Nyt kun näytöt on enemmän tai vähemmän annettu, palikkatestiini saa laittaa ÄO:ksi vaikka 59 ja peruskoulun numeroa ruuvata myös alaspäin, koska loppujen lopuksi menneisyydellä ja todellisuutta tavoittelevilla testeillä on vähemmän merkitystä kuin todellisuudella ja saavutuksilla itsessään. 

Kaikilla ei toki mene näin, mutta kun sain itseluottamukseni rakennettua tyhjästä tukevaksi pystyin tunnistamaan oikeat vahvuuteni. 

Minä sain lähes kaikista aineista 10+, kun arvosteluasteikko ei riittänyt.

Eipä siitä minulle mitään iloa vuosien varrella ollut.

Ei niitä hyviä numeroita saada, vaan ne ansaitaan omalla työllä.

Vierailija kirjoitti:

Miten selittyy taito- ja taideaineiden kympit? Voiko oikeasti ola 10 arvoiset taidot kaikista?

Älykkyyden ymmärrän auttavan lukuaineiden kohdalla, mutta se ei varmaankaan auta saamaan esim liikunnasta 10.

Älykkyys on mielestäni muutenkin hieman heikko selitys, sillä vain muutama prosentti ihmisistä yltää Mensan tasolle ja kaikki heistä eivät ole niitä 10 oppilaita. 10 täytyy siis olla paljon myös niillä jotka ovat älykkyydeltään keskinkertaisia.

-ap

Oma kokemukseni on että nämä 10 oppilaat on joskus hyviä myös taideaineissa, mutta ei sitten liikunnassa. Hikipingot voi olla hyviä myös kuviksessa tai soittaa instrumenttia, vai liekkö syy ja seuraus toisinpäin näin sanotaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykkäille ihmisille peruskoulu on naurettavan helppo. Toisaalta puolet ihmisistä on keskivertoa tyhmempiä. Ja se tyhmyys, voi luoja...

Nykyään jotkut opettajat päästävät kokeesta läpi, jos saa 20 prosenttia oikein. Se on osaamisena puhdas nolla. Arvioisin, että yleisopetuksen oppilaista noin viidesosa ei pysty enää käytännössä todella oppimaan yläkoulun uusia asioita esimerkiksi äikässä ja matikassa. Toki he voivat oppia uusia enkun sanoja tai uusia kasvilajeja, mutta abstrakti ajattelu ei riitä esimerkiksi matemaattiseen ajatteluun tai tekstin tulkintaan. Mutta vanhoilla pohjilla mennään läpi ja luullaan, että osataan.

Samaan aikaan se paras viidesosa on aivan eri sfääreissä ja kituu, kun jotkut vielä ysillä pohtivat, onko keltainen verbi vai ei.

Selvästi keskivertoa älykkäämpi ihminen on yleensä hyvä kaikessa ainakin peruskoulun tasolla. Sitä se älykkyys tarkoittaa. Kaikkein heikoimmat taas ovat heikkoja kaikessa. He eivät opi pallopelin sääntöjä, ovat kömpelöitä, eivät pysty itseohjautuvaan työhön keittiössä, eivät opi kieliä tai matikkaa jne.

Ja nämä on niitä juttuja, joita ei opettaja voi julkisesti sanoa, koska on leikittävä, että kaikille on mahdollista oppia peruskoulun asiat.

T. Yläkoulun opettaja

Peruskoulu opettaa älykkäät lapset laiskoiksi. Ei ole tasokursseja, ei eriytetä ylöspäin, niinpä tehtävät ehtii tehdä jo tunnilla. Lapsen luokka eteni äärimmäisen hitaasti matematiikassa. Karu yllätys odotti hyvän keskiarvon lukion pitkän matematiikan kursseilla, jossa opettajan lempilause tuntui olevan en käy tätä tarkemmin läpi, koska tämä on käyty jo peruskoulun puolella... no ei oltu.

Yläkoulussa pitäisi ysiluokan matematiikka jakaa lukioon meneville ja muille, jotta pudotus ja sokki ei olisi niin iso lukiossa!

Onhan pitkässä matematiikassa pudotus kuitenkin suuri, jos ajatellaan, että pitkän matematiikan ottavat 8,9 ja 10 oppilaat. Arviointi on kuitenkin 4-10 eli raaasti jakaen peruskoulun 8 on lukion pitkän matematiikan 4-7, 9 on 6-8 ja 10 on 8-10.

Mun matematiikan numero romahti komeasti lukion pitkässä matematiikassa. Vasta teknisessä korkeakoulussa onnistuin saamaan kiitettävän numeron. Lukiossa oli yksi kurssi, jonka pääsin armosta läpi.

Näin kävi itselläkin. Tasohyppäys oli vain liian kova. Toisena ja kolmantena vuotena alkoi tulla taas kiitettävää, kun opin, että on pakko tehdä töitäkin. Kielissä en koskaan päässyt peruskoulun tasolle muussa kuulon ja tekstin ymmärryksessä.