Kertokaa minulle, koska en ymmärrä. Miten joku lapsi tai nuori voi oikeasti saada kaikista kokeista 10

Peruskoulusta ja lukiosta pääsi läpi 9,x keskiarvolla kuuntelemalla vaan tunnilla ja tekemällä läksyt heti kotiin tullessa kun asiat vielä muisti.

Hauska knoppitieto: kun kirjoitin lukiosta, äitini kertoi että ala-asteella opettaja oli soittanut kotiin ja pyytänyt vanhempiani käskemään minua tehdä koulutehtävät hitaammin tunnilla. Koska tein liian nopeasti ja häiritsin sitten muita. Äiti ei ollut näin sitten kuitenkaan neuvonut.

Mitä peruskoulussa opin; kun tekee just vain sen mitä vaaditaan, saa omaa aikaa eikä tarvitse ahkeroida missään. Nykyisin olen akateemisella alalla konsultti ja myyn tietopalveluita 140e+alv tuntihinnalla. Teen töitä 2-3 päivää viikossa. Loput viikosta harrastan ja vietän omaa aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Miten selittyy taito- ja taideaineiden kympit? Voiko oikeasti ola 10 arvoiset taidot kaikista?

Älykkyyden ymmärrän auttavan lukuaineiden kohdalla, mutta se ei varmaankaan auta saamaan esim liikunnasta 10.

Älykkyys on mielestäni muutenkin hieman heikko selitys, sillä vain muutama prosentti ihmisistä yltää Mensan tasolle ja kaikki heistä eivät ole niitä 10 oppilaita. 10 täytyy siis olla paljon myös niillä jotka ovat älykkyydeltään keskinkertaisia.

-ap

Ei ketään varmasti kiinnosta kaikki peruskoulun tai lukion oppiaineet yhtä paljoa, mutta kyllä kaikista aineista hyvien numeroiden saaminen kertoo aika paljon työmoraalista. Lupaa tulevaisuutta varten hyvää, yhtä kaikki. Mikä pitää tehdä, pitää se tehdä hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun 2 kaverii on tollaisia.

Ne vaan on älykkäitä. Toinen on erikoislääkäri, mutta sairastui psyykkisesti ja on eläkkeellä. Toinen sekoilee seksuaalisuutensa kanssa.

Kyllä he varmaan myös lukivat läksyjä keskimääräistä enemmän. Serkkuni kirjoitti 6 L:ää ja sanoi, että kyllä se työtä vaati, mutta mainitsi myös omistavansa hyvän muistin.

Muisti on yksi älykkyyden ilmenemismuodoista.

Hänen suoritustaan verrataan opetussuunnitelman tavoitteisiin ja arvosana tulee sen mukaan, miten hyvin hän on päässyt tavoitteisiin. Ei kymppi tarkoita sitä, että osaa täydellisesti esimerkiksi äidinkieltä tai matematiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Miten selittyy taito- ja taideaineiden kympit? Voiko oikeasti ola 10 arvoiset taidot kaikista?

Älykkyyden ymmärrän auttavan lukuaineiden kohdalla, mutta se ei varmaankaan auta saamaan esim liikunnasta 10.

Älykkyys on mielestäni muutenkin hieman heikko selitys, sillä vain muutama prosentti ihmisistä yltää Mensan tasolle ja kaikki heistä eivät ole niitä 10 oppilaita. 10 täytyy siis olla paljon myös niillä jotka ovat älykkyydeltään keskinkertaisia.

Kun kouluun ei mene paljon aikaa, ehtii harrastaa muuta.

-ap

Mä sain ala- ja yläasteella melkeinpä aina kokeesta kympin, muutama ysi plussa/puolikas tuli joskus. Koulu on aina ollut mulle helppoa,  ja myös luin kokeisiin enemmän kuin monet muut. Päättötodistuksen ka oli 9,9, ainoa ysi oli liikunnasta, jossa olin perushyvä mutten kympin oppilas. Tiesin muutaman muunkin, jolla oli lukuaineiden keskiarvo kympin, mutta en ketään jolla ihan kaikki olisi ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun 2 kaverii on tollaisia.

Ne vaan on älykkäitä. Toinen on erikoislääkäri, mutta sairastui psyykkisesti ja on eläkkeellä. Toinen sekoilee seksuaalisuutensa kanssa.

Kyllä he varmaan myös lukivat läksyjä keskimääräistä enemmän. Serkkuni kirjoitti 6 L:ää ja sanoi, että kyllä se työtä vaati, mutta mainitsi myös omistavansa hyvän muistin.

Muisti on yksi älykkyyden ilmenemismuodoista.

Työmuisti ainakin, mutta hyvää pitkäaikaismuistia en ole nähnyt liitettävän älykkyyteen.

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykkäille ihmisille peruskoulu on naurettavan helppo. Toisaalta puolet ihmisistä on keskivertoa tyhmempiä. Ja se tyhmyys, voi luoja...

Nykyään jotkut opettajat päästävät kokeesta läpi, jos saa 20 prosenttia oikein. Se on osaamisena puhdas nolla. Arvioisin, että yleisopetuksen oppilaista noin viidesosa ei pysty enää käytännössä todella oppimaan yläkoulun uusia asioita esimerkiksi äikässä ja matikassa. Toki he voivat oppia uusia enkun sanoja tai uusia kasvilajeja, mutta abstrakti ajattelu ei riitä esimerkiksi matemaattiseen ajatteluun tai tekstin tulkintaan. Mutta vanhoilla pohjilla mennään läpi ja luullaan, että osataan.

Samaan aikaan se paras viidesosa on aivan eri sfääreissä ja kituu, kun jotkut vielä ysillä pohtivat, onko keltainen verbi vai ei.

Selvästi keskivertoa älykkäämpi ihminen on yleensä hyvä kaikessa ainakin peruskoulun tasolla. Sitä se älykkyys tarkoittaa. Kaikkein heikoimmat taas ovat heikkoja kaikessa. He eivät opi pallopelin sääntöjä, ovat kömpelöitä, eivät pysty itseohjautuvaan työhön keittiössä, eivät opi kieliä tai matikkaa jne.

Ja nämä on niitä juttuja, joita ei opettaja voi julkisesti sanoa, koska on leikittävä, että kaikille on mahdollista oppia peruskoulun asiat.

T. Yläkoulun opettaja

Sivuhuomautuksena, jännä kuulla tuo nyt nelikymppisenä ekaa kertaa opettajan suusta, vaikka kaikki tuon jo peruskoulussa tiesivät. Sitä ei vain saanut sanoa ääneen. Toisaalta, olisiko ääneen sanominen mitään muuttanutkaan.

se on vähän niinkuin kierre, opit asioita - kiinnostus herää - opit lisää ja se muuttuu koko ajan helpommaksi. Aivot harjaantuu oppimaan ja osan asioista pystyy jo päättelemään. Monet mun tietämät osaajat, on erityisen hyviä myös liikunassa ja taiteissa, aivot tykkää, kun niitä käytetään monipuolisesti.

En tiedä mutta näin sivusta omaa lasta seuranneena helpolta näytti. Lapsi ollut aina lahjakas, tunnollinen ja kunnianhimoinen kaikessa mihin alkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun 2 kaverii on tollaisia.

Ne vaan on älykkäitä. Toinen on erikoislääkäri, mutta sairastui psyykkisesti ja on eläkkeellä. Toinen sekoilee seksuaalisuutensa kanssa.

Kyllä he varmaan myös lukivat läksyjä keskimääräistä enemmän. Serkkuni kirjoitti 6 L:ää ja sanoi, että kyllä se työtä vaati, mutta mainitsi myös omistavansa hyvän muistin.

Muisti on yksi älykkyyden ilmenemismuodoista.

..., mutta hyvää pitkäaikaismuistia en ole nähnyt liitettävän älykkyyteen.

Mitähän tuolla oikein tarkoitat? Mulla ainakin on ollut erittäin hyvä pitäaikaismuisti, useat kaverit ovat nyt vanhempana ihmetelleet että miten muistan tuollaisia asioita sieltä nuoruudesta.

Olen perushyvä kaikessa ja tykkäsin oppia. Minut laitettiin harrastamaan liikuntaa ja käsitöitä. Pienet puutteet peitti se, että olin mukava ja hyvin käyttäytyvä tyttö. Peruskoulun keskiarvo oli 9,7.

Yliopistossa ja työelämässä taas en niin pärjääkään, koska en uskalla mokata ja häpeän paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun 2 kaverii on tollaisia.

Ne vaan on älykkäitä. Toinen on erikoislääkäri, mutta sairastui psyykkisesti ja on eläkkeellä. Toinen sekoilee seksuaalisuutensa kanssa.

Kyllä he varmaan myös lukivat läksyjä keskimääräistä enemmän. Serkkuni kirjoitti 6 L:ää ja sanoi, että kyllä se työtä vaati, mutta mainitsi myös omistavansa hyvän muistin.

Muisti on yksi älykkyyden ilmenemismuodoista.

..., mutta hyvää pitkäaikaismuistia en ole nähnyt liitettävän älykkyyteen.

Mitähän tuolla oikein tarkoitat? Mulla ainakin on ollut erittäin hyvä pitäaikaismuisti, useat kaverit ovat nyt vanhempana ihmetelleet että miten muistan tuollaisia asioita sieltä nuoruudesta.

Eikös tuo juuri sitä tarkoita mitä tuossa lukee? Eli hyvä muisti ei ole vielä varma merkki älykkyydestä.

Tuli nyt sinänsä jostain opettajan kommentista vähän kurja olo omien lasten puolesta, jotka ei ole siis mitään kympin oppilaita. Ovat sellaisia 7-8 oppilaita, vaikka tekevät tosi ahkerasti töitä. Mä jotenkin toivoisin että tällaistenkin lasten arvo nähtäisiin. He eivät ole kaikkein lahjakkaimpia, eivät älykkäämpiä, eivät kauneimpia eivätkä yleensä ottaen missään parhaita. Ovat kuitenkin tunnollisia, kohteliaita, yritteliäitä, sinnikkäitä, ihania lapsia. Voi kun edes joku opettaja näkisi heidän hyvät puolensa ja sanoisi joskus jonkin kauniin sanan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun 2 kaverii on tollaisia.

Ne vaan on älykkäitä. Toinen on erikoislääkäri, mutta sairastui psyykkisesti ja on eläkkeellä. Toinen sekoilee seksuaalisuutensa kanssa.

Kyllä he varmaan myös lukivat läksyjä keskimääräistä enemmän. Serkkuni kirjoitti 6 L:ää ja sanoi, että kyllä se työtä vaati, mutta mainitsi myös omistavansa hyvän muistin.

Muisti on yksi älykkyyden ilmenemismuodoista.

..., mutta hyvää pitkäaikaismuistia en ole nähnyt liitettävän älykkyyteen.

Mitähän tuolla oikein tarkoitat? Mulla ainakin on ollut erittäin hyvä pitäaikaismuisti, useat kaverit ovat nyt vanhempana ihmetelleet että miten muistan tuollaisia asioita sieltä nuoruudesta.

Eikös tuo juuri sitä tarkoita mitä tuossa lukee? Eli hyvä muisti ei ole vielä varma merkki älykkyydestä.

Mielestäni on.

Minun esikoinen. Opettajat sanoneet lahjakkaaksi ja huippuälykkääksi.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu on pilipalikoulu nykyään! Sen jälkeen voi joutua tekemään lukiossa jo jotain. Amis on leikkikoulu myös nykyään.

Valitettavasti lukiolaiset on nykyään sitä mieltä että vaan niitä kirjoitettavia aineita edes yritetään vähän lukea. Muut vitosella läpi. T. Lukion ope

Vierailija kirjoitti:

Miten selittyy taito- ja taideaineiden kympit? Voiko oikeasti ola 10 arvoiset taidot kaikista?

Älykkyyden ymmärrän auttavan lukuaineiden kohdalla, mutta se ei varmaankaan auta saamaan esim liikunnasta 10.

Älykkyys on mielestäni muutenkin hieman heikko selitys, sillä vain muutama prosentti ihmisistä yltää Mensan tasolle ja kaikki heistä eivät ole niitä 10 oppilaita. 10 täytyy siis olla paljon myös niillä jotka ovat älykkyydeltään keskinkertaisia.

-ap

Miksei älykäs voi olla liikunnassa kympin oppilas. Itse olen huomannut, että lukuaineissa hyvä on usein hyvä myös taito- ja taideaineissa. Tietenkin on olemassa myös yhden aineen lahjakkuuksia, mutta selkeää jakoa lukuihmisiin ja käytännön ihmisiin ei taida enää olla..

Vierailija kirjoitti:

Oikeasti älykkäille ihmisille peruskoulu on naurettavan helppo. Toisaalta puolet ihmisistä on keskivertoa tyhmempiä. Ja se tyhmyys, voi luoja...

Nykyään jotkut opettajat päästävät kokeesta läpi, jos saa 20 prosenttia oikein. Se on osaamisena puhdas nolla. Arvioisin, että yleisopetuksen oppilaista noin viidesosa ei pysty enää käytännössä todella oppimaan yläkoulun uusia asioita esimerkiksi äikässä ja matikassa. Toki he voivat oppia uusia enkun sanoja tai uusia kasvilajeja, mutta abstrakti ajattelu ei riitä esimerkiksi matemaattiseen ajatteluun tai tekstin tulkintaan. Mutta vanhoilla pohjilla mennään läpi ja luullaan, että osataan.

Samaan aikaan se paras viidesosa on aivan eri sfääreissä ja kituu, kun jotkut vielä ysillä pohtivat, onko keltainen verbi vai ei.

Selvästi keskivertoa älykkäämpi ihminen on yleensä hyvä kaikessa ainakin peruskoulun tasolla. Sitä se älykkyys tarkoittaa. Kaikkein heikoimmat taas ovat heikkoja kaikessa. He eivät opi pallopelin sääntöjä, ovat kömpelöitä, eivät pysty itseohjautuvaan työhön keittiössä, eivät opi kieliä tai matikkaa jne.

Ja nämä on niitä juttuja, joita ei opettaja voi julkisesti sanoa, koska on leikittävä, että kaikille on mahdollista oppia peruskoulun asiat.

T. Yläkoulun opettaja

Peruskoulu opettaa älykkäät lapset laiskoiksi. Ei ole tasokursseja, ei eriytetä ylöspäin, niinpä tehtävät ehtii tehdä jo tunnilla. Lapsen luokka eteni äärimmäisen hitaasti matematiikassa. Karu yllätys odotti hyvän keskiarvon lukion pitkän matematiikan kursseilla, jossa opettajan lempilause tuntui olevan en käy tätä tarkemmin läpi, koska tämä on käyty jo peruskoulun puolella... no ei oltu.

Taitoaineissa ei mitata pelkästään teknistä osaamista vaan myös asennetta: piirtääkö mielellään, osallistuuko tunnilla, jne. Keskitasoinenkin oppilas voi siis saada hyviä numeroita, kun osoittaa hyvää asennetta opiskeltavaa asiaa kohtaan.

Itse kävin kouluni keskiarvolla 9,7. Neljäsluokkalainen poikani on samalla tiellä.

En tosiaan ole huippuälykäs, mutta nopea oppija kyllä.