Lue keskustelun säännöt.
Opintolaina stressaa
08.05.2023 |
Itselläni opintolainaa noin 12 000 euroa (tiedän monella tilanne paljon pahempi). Ja pienen osan olenkin tästä laittanut poikimaan sijoituksiin. Otin lainaa sillä periaatteella, ettei tarvitse rahasta stressata ja opettajatkin lupaili, että kaikki työllistyy varmasti. Kumminkaan en ole töitä saanut omalta alaltani.
Teen töitä 4 päivänä viikossa 4 tuntia alle 10€/h palkalla. Haaveilen siitä, että ennen kaikkea olisi enemmän töitä, mutta myös siitä, että palkkas tulisi enemmän. Edes 1500€\kk palkka helpottaisi elämää ja stressiä.
Rahat riittävät juuri ja juuri elämiseen. Vuokra 400€\kk, ruoka 150€\kk, kuntosalijäsenyys 25€\kk (pakko olla jotain tälläistä, ettei ihan masennu). Elämästä ei enää oikein pysty nipistämään. Elän vanhassa kerrostaloläävässä, jossa kukaan ei viihdy, ruoaksi ostan halvinta mahdollista, maistui tai ei.
En enää keksi mitä tekisin. En kelpaa mihinkään parempiin töihin, vaikka 2 ammattitutkintoa ja työkokemusta monista pazkaduuneista. Yrittänyt olen, mutta aina sama vastaus "kiitos, mutta ei kiitos".Lisäksi oman alan töihin hakeminen pelottaa, koska opettajien asenne koulussa oli silminnähden sellainen, ettei minusta mitään kumminkaan tule.
Pelottaa, että oma talous menee ihan täydelliseen konkurssiin.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ei todellakaan.
Nykyopiskelijat saavat opuntimateriaalin sähköisiltä alustoilta ja koko tuo 270 e voi käyttää ruokaan. Sillä muuten saa 100 kpl 2,70 euron ateriaa kuukaudessa (opiskelija ruuan hinta on 2,70 e kpl Helsingissä, valtion tukemaa ruokaa), eli 3,33 ateriaa saa päivässä opiskelija nykyisin.Ennen , 1990 luvulla, opintoraha ei edes riittänyt kurssikirjojen ostamiseen. Se ensimmäinen opiskelija ruokalan ateriakin ostettiin ennen velka rahoilla.
Olin opiskelija 1990-luvun alussa. Opintoraha asumislisineen - muistan että 50 markkaa jäi yli kuukaudessa käytettäväksi asumismenojen jälkeen. Tuon ajan jälkeen asumisen hinta kallistui huomattavasti.
Lainaa oli pakko ottaa että sai ruokaa ja kirjat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
80-90 lukujen taitteessa otin yhteensä reilut 30 donaa markoissa opintolainaa, se opintoraha ei riittänyt tosiaan kuin yhteen kirjaan. Pakko oli ottaa velkaa, ahdisti tai ei. Nyt on sama homma, rohkeutta ja erityisesti näkemystä pitää löytyä. Maailma on kova ja paha paikka.
Opintoraha oli 107 euroa (verotonta tuloa) 90-luvun alussa vuoteen 1992, jolloin sen määrä kasvoi yli 260 euroon ja se muutettiin verotettavaksi tuloksi. Koska rahan arvo oli silloin eri, sen arvo oli nykyistä suurempi. Tämä on faktaa vaikka miten jankuttaisi.
Vierailija kirjoitti:
Jep kyllä sitä on vmäistä maksaa pois kun on ottanut. Kannattaa välttää jos mahdollista.
Ei ole yhtään vmaista maksaa pois, kun alkupalkka valmistumisen jälkeen on 6500 e kk. Olen kiitollinen kun suomessa on opintotuki lainoineen, niin sain opiskeltua tutkinnon. Vanhempani eivät olisi rahoittaneet tutkintoani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ei todellakaan.
Nykyopiskelijat saavat opuntimateriaalin sähköisiltä alustoilta ja koko tuo 270 e voi käyttää ruokaan. Sillä muuten saa 100 kpl 2,70 euron ateriaa kuukaudessa (opiskelija ruuan hinta on 2,70 e kpl Helsingissä, valtion tukemaa ruokaa), eli 3,33 ateriaa saa päivässä opiskelija nykyisin.Ennen , 1990 luvulla, opintoraha ei edes riittänyt kurssikirjojen ostamiseen. Se ensimmäinen opiskelija ruokalan ateriakin ostettiin ennen velka rahoilla.
Olin opiskelija 1990-luvun alussa. Opintoraha asumislisineen - muistan että 50 markkaa jäi yli kuukaudessa käytettäväksi asumismenojen jälkeen. Tuon ajan jälkeen asumisen hinta kallistui huomattavasti.
Lainaa oli pakko ottaa että sai ruokaa ja kirjat.
Edelleenkin nykyopiskelija saa vähemmän tukea kuin opiskelijat vuonna 1992. Mikä kohta tässä on vaikea ymmärtää? Siksi nykyopiskelijat ovat velkaantuneempia ja tilanne vain huononee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
80-90 lukujen taitteessa otin yhteensä reilut 30 donaa markoissa opintolainaa, se opintoraha ei riittänyt tosiaan kuin yhteen kirjaan. Pakko oli ottaa velkaa, ahdisti tai ei. Nyt on sama homma, rohkeutta ja erityisesti näkemystä pitää löytyä. Maailma on kova ja paha paikka.
Mulla oli 70 000 Mk. Eikä stressannut. Hyvin on maksettu pois asunto - ja opintolainat. Miehellä oli myös tuo maksimi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ei todellakaan.
Nykyopiskelijat saavat opuntimateriaalin sähköisiltä alustoilta ja koko tuo 270 e voi käyttää ruokaan. Sillä muuten saa 100 kpl 2,70 euron ateriaa kuukaudessa (opiskelija ruuan hinta on 2,70 e kpl Helsingissä, valtion tukemaa ruokaa), eli 3,33 ateriaa saa päivässä opiskelija nykyisin.Ennen , 1990 luvulla, opintoraha ei edes riittänyt kurssikirjojen ostamiseen. Se ensimmäinen opiskelija ruokalan ateriakin ostettiin ennen velka rahoilla.
Olin opiskelija 1990-luvun alussa. Opintoraha asumislisineen - muistan että 50 markkaa jäi yli kuukaudessa käytettäväksi asumismenojen jälkeen. Tuon ajan jälkeen asumisen hinta kallistui huomattavasti.
Lainaa oli pakko ottaa että sai ruokaa ja kirjat.
Edelleenkin nykyopiskelija saa vähemmän tukea kuin opiskelijat vuonna 1992. Mikä kohta tässä on vaikea ymmärtää? Siksi nykyopiskelijat ovat velkaantuneempia ja tilanne vain huononee.
Edelleenkin, nykyopiskelijat saavat anteeksi -40 prosenttia ja he saavat paremmin opintorahaa kuin 1990 luvulla, 25%>10-12%.
Mene matikan kertauskurssille, niin tajuat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ei todellakaan.
Nykyopiskelijat saavat opuntimateriaalin sähköisiltä alustoilta ja koko tuo 270 e voi käyttää ruokaan. Sillä muuten saa 100 kpl 2,70 euron ateriaa kuukaudessa (opiskelija ruuan hinta on 2,70 e kpl Helsingissä, valtion tukemaa ruokaa), eli 3,33 ateriaa saa päivässä opiskelija nykyisin.Ennen , 1990 luvulla, opintoraha ei edes riittänyt kurssikirjojen ostamiseen. Se ensimmäinen opiskelija ruokalan ateriakin ostettiin ennen velka rahoilla.
Sun väitteet on monta kertaa jo osoitettu vääriksi. Miksi koko ajan toistelet tuota väärää väitettä 90-luvusta?
Olen itsekin opiskellut yliopistossa 90-luvulla. En ottanut penniäkään opintolainaa kuten eivät useimmat opiskelukaverinikaan. Lainanottoa vältettiin. En myöskään ostanut yhtään kurssikirjaa.
Et varmaan ollut lääkiksessä? Vuosikurssi 198x? Hesassa?
En ollut. Se nyt vielä puuttuu, jos joku lääkäri on täällä ulisemassa 90-luvun tuista. Härskiyden huippu.
Lähes identtinen tilanne oli itsellänikin, paitsi, ettei ollut sijoituksia. Tiukassa tilanteessa neuvottelin lyhennysvapaan pankin kanssa ja kummasti se laina tuli sitten maksettua pienistäkin tuloista vuosien varrella. Korkojen maksu innosti kovasti lyhentämään.
Sen maksaa, minkä syö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ei todellakaan.
Nykyopiskelijat saavat opuntimateriaalin sähköisiltä alustoilta ja koko tuo 270 e voi käyttää ruokaan. Sillä muuten saa 100 kpl 2,70 euron ateriaa kuukaudessa (opiskelija ruuan hinta on 2,70 e kpl Helsingissä, valtion tukemaa ruokaa), eli 3,33 ateriaa saa päivässä opiskelija nykyisin.Ennen , 1990 luvulla, opintoraha ei edes riittänyt kurssikirjojen ostamiseen. Se ensimmäinen opiskelija ruokalan ateriakin ostettiin ennen velka rahoilla.
Olin opiskelija 1990-luvun alussa. Opintoraha asumislisineen - muistan että 50 markkaa jäi yli kuukaudessa käytettäväksi asumismenojen jälkeen. Tuon ajan jälkeen asumisen hinta kallistui huomattavasti.
Lainaa oli pakko ottaa että sai ruokaa ja kirjat.
Edelleenkin nykyopiskelija saa vähemmän tukea kuin opiskelijat vuonna 1992. Mikä kohta tässä on vaikea ymmärtää? Siksi nykyopiskelijat ovat velkaantuneempia ja tilanne vain huononee.
Edelleenkin, nykyopiskelijat saavat anteeksi -40 prosenttia ja he saavat paremmin opintorahaa kuin 1990 luvulla, 25%>10-12%.
Mene matikan kertauskurssille, niin tajuat.
Yksiselitteisesti valhetta. Miksi hoet paikkaansapitämötöntä väitettä? 90-luvun opiskelijat sai paremmat tuet. 90-lukua kun on muukin aika kuin 90-91. Vuosina 1992-1999 opintorahan ostovoima oli nykyistä parempi. Tätä ennen taas opintolaina oli korkotuettua, mitä se ei enää ole.
1990-luvulla opintolainan ottaminen romahti. Silloset opiskelijat ottivat paljon vähemmän lainaa kuin nykyiset. Tämä on tosiasia joka ei jankuttamalla muuksi muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-90 lukujen taitteessa otin yhteensä reilut 30 donaa markoissa opintolainaa, se opintoraha ei riittänyt tosiaan kuin yhteen kirjaan. Pakko oli ottaa velkaa, ahdisti tai ei. Nyt on sama homma, rohkeutta ja erityisesti näkemystä pitää löytyä. Maailma on kova ja paha paikka.
Mulla oli 70 000 Mk. Eikä stressannut. Hyvin on maksettu pois asunto - ja opintolainat. Miehellä oli myös tuo maksimi.
Joo, vaikka oli korkotuki, niin en ajanut lainaa tappiin. Kävin olosuhteisiin nähden hyväpalkkaisessa duunissa, olin aina rahapulan iskiessä vartijana. Varasuunnitelmana mulla oli siivota tai vartioida, jos oman alan töitä ei olisi. Niitä löytyi ja keplottelin sen korkotukiajan loppuun. Neuvottelin pankissa uuden lainan ja rollasin sillä opintolainan jämät pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kauheaa, että opintolainan ottamisesta on tullut normi. Järkyttävää valmistua velat niskassa.
Opiskelijat: välttäkää lainan ottoa. Asukaa soluissa tai kotona. Ei yksiöissä velkarahalla.
Siis mitä mä just luin? Etkö tajua että Suomessa opiskelija ei aina ole nuori joka voi asua vanhempiensa luona. Voiko soluun muuttaa vauvan kanssa kahdestaan? Entä jos vanhemmat ovat kuolleet enkä aikuisena enää voi muuttaa lapsuudenkotiin jota ei enää edes ole olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Opintoraha oli 107 euroa (verotonta tuloa) 90-luvun alussa vuoteen 1992, jolloin sen määrä kasvoi yli 260 euroon ja se muutettiin verotettavaksi tuloksi. Koska rahan arvo oli silloin eri, sen arvo oli nykyistä suurempi. Tämä on faktaa vaikka miten jankuttaisi.
Korjaus, se muuten oli 350 Mk kk 1990 luvun alussa. Lainaa sai syyslukukaudeksi noin 7500 Mk. Laske siitä. Lisäksi tuli opiskelijan asumislisä noin 300 Mk kk joka kattoi melkein koko soluasunnon (3x3 m2) huoneen kuukausivuokran, ei ihan kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-90 lukujen taitteessa otin yhteensä reilut 30 donaa markoissa opintolainaa, se opintoraha ei riittänyt tosiaan kuin yhteen kirjaan. Pakko oli ottaa velkaa, ahdisti tai ei. Nyt on sama homma, rohkeutta ja erityisesti näkemystä pitää löytyä. Maailma on kova ja paha paikka.
Mulla oli 70 000 Mk. Eikä stressannut. Hyvin on maksettu pois asunto - ja opintolainat. Miehellä oli myös tuo maksimi.
Joo, vaikka oli korkotuki, niin en ajanut lainaa tappiin. Kävin olosuhteisiin nähden hyväpalkkaisessa duunissa, olin aina rahapulan iskiessä vartijana. Varasuunnitelmana mulla oli siivota tai vartioida, jos oman alan töitä ei olisi. Niitä löytyi ja keplottelin sen korkotukiajan loppuun. Neuvottelin pankissa uuden lainan ja rollasin sillä opintolainan jämät pois.
Nykyään ei ole korkotukea. Se korkotuki tuli valtiolle niin kalliiksi, että se lopetettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ei todellakaan.
Nykyopiskelijat saavat opuntimateriaalin sähköisiltä alustoilta ja koko tuo 270 e voi käyttää ruokaan. Sillä muuten saa 100 kpl 2,70 euron ateriaa kuukaudessa (opiskelija ruuan hinta on 2,70 e kpl Helsingissä, valtion tukemaa ruokaa), eli 3,33 ateriaa saa päivässä opiskelija nykyisin.Ennen , 1990 luvulla, opintoraha ei edes riittänyt kurssikirjojen ostamiseen. Se ensimmäinen opiskelija ruokalan ateriakin ostettiin ennen velka rahoilla.
Olin opiskelija 1990-luvun alussa. Opintoraha asumislisineen - muistan että 50 markkaa jäi yli kuukaudessa käytettäväksi asumismenojen jälkeen. Tuon ajan jälkeen asumisen hinta kallistui huomattavasti.
Lainaa oli pakko ottaa että sai ruokaa ja kirjat.
Edelleenkin nykyopiskelija saa vähemmän tukea kuin opiskelijat vuonna 1992. Mikä kohta tässä on vaikea ymmärtää? Siksi nykyopiskelijat ovat velkaantuneempia ja tilanne vain huononee.
Edelleenkin, nykyopiskelijat saavat anteeksi -40 prosenttia ja he saavat paremmin opintorahaa kuin 1990 luvulla, 25%>10-12%.
Mene matikan kertauskurssille, niin tajuat.
Yksiselitteisesti valhetta. Miksi hoet paikkaansapitämötöntä väitettä? 90-luvun opiskelijat sai paremmat tuet. 90-lukua kun on muukin aika kuin 90-91. Vuosina 1992-1999 opintorahan ostovoima oli nykyistä parempi. Tätä ennen taas opintolaina oli korkotuettua, mitä se ei enää ole.
1990-luvulla opintolainan ottaminen romahti. Silloset opiskelijat ottivat paljon vähemmän lainaa kuin nykyiset. Tämä on tosiasia joka ei jankuttamalla muuksi muutu.
Täällä on joku nykyinen pullamössö opiskelija, joka valittaa ja jonka opiskelut takkuilee ja joka pelkää elämää !
Pistä se 270 e vaikka Pelikoneeseen jos et muuten pärjää elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-90 lukujen taitteessa otin yhteensä reilut 30 donaa markoissa opintolainaa, se opintoraha ei riittänyt tosiaan kuin yhteen kirjaan. Pakko oli ottaa velkaa, ahdisti tai ei. Nyt on sama homma, rohkeutta ja erityisesti näkemystä pitää löytyä. Maailma on kova ja paha paikka.
Mulla oli 70 000 Mk. Eikä stressannut. Hyvin on maksettu pois asunto - ja opintolainat. Miehellä oli myös tuo maksimi.
Joo, vaikka oli korkotuki, niin en ajanut lainaa tappiin. Kävin olosuhteisiin nähden hyväpalkkaisessa duunissa, olin aina rahapulan iskiessä vartijana. Varasuunnitelmana mulla oli siivota tai vartioida, jos oman alan töitä ei olisi. Niitä löytyi ja keplottelin sen korkotukiajan loppuun. Neuvottelin pankissa uuden lainan ja rollasin sillä opintolainan jämät pois.
Nykyään ei ole korkotukea. Se korkotuki tuli valtiolle niin kalliiksi, että se lopetettiin.
Paljonkos ne korot on nykyisin opintolainassa, onko yli 5%?
Valtiohan sen lainan takaa.
Takaus tarkoittaa, että valtio maksaa sen pois, jos et itse pysty maksamaan.
Riskitön laina opiskelijalle ja hänen vanhemmilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opintoraha oli 107 euroa (verotonta tuloa) 90-luvun alussa vuoteen 1992, jolloin sen määrä kasvoi yli 260 euroon ja se muutettiin verotettavaksi tuloksi. Koska rahan arvo oli silloin eri, sen arvo oli nykyistä suurempi. Tämä on faktaa vaikka miten jankuttaisi.
Korjaus, se muuten oli 350 Mk kk 1990 luvun alussa. Lainaa sai syyslukukaudeksi noin 7500 Mk. Laske siitä. Lisäksi tuli opiskelijan asumislisä noin 300 Mk kk joka kattoi melkein koko soluasunnon (3x3 m2) huoneen kuukausivuokran, ei ihan kokonaan.
Opintoraha suureni 107 eurosta 264 euroon vuonna 1992. Lisäksi se raha oli ennen korotusta verotonta ja opintolaina korkotuettua. Ja tosiaan se korotus tuli jo 1992, jolloin korkotuki poistui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-90 lukujen taitteessa otin yhteensä reilut 30 donaa markoissa opintolainaa, se opintoraha ei riittänyt tosiaan kuin yhteen kirjaan. Pakko oli ottaa velkaa, ahdisti tai ei. Nyt on sama homma, rohkeutta ja erityisesti näkemystä pitää löytyä. Maailma on kova ja paha paikka.
Mulla oli 70 000 Mk. Eikä stressannut. Hyvin on maksettu pois asunto - ja opintolainat. Miehellä oli myös tuo maksimi.
Joo, vaikka oli korkotuki, niin en ajanut lainaa tappiin. Kävin olosuhteisiin nähden hyväpalkkaisessa duunissa, olin aina rahapulan iskiessä vartijana. Varasuunnitelmana mulla oli siivota tai vartioida, jos oman alan töitä ei olisi. Niitä löytyi ja keplottelin sen korkotukiajan loppuun. Neuvottelin pankissa uuden lainan ja rollasin sillä opintolainan jämät pois.
Nykyään ei ole korkotukea. Se korkotuki tuli valtiolle niin kalliiksi, että se lopetettiin.
Paljonkos ne korot on nykyisin opintolainassa, onko yli 5%?
Valtiohan sen lainan takaa.
Takaus tarkoittaa, että valtio maksaa sen pois, jos et itse pysty maksamaan.
Riskitön laina opiskelijalle ja hänen vanhemmilleen.
Opintolainan korko on markkinakorko + pankin marginaali. Lainan korot pääomitetaan toisin kuin vanhassa korkotuetussa lainassa, jota saatiin ennen vuotta 1992.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ei todellakaan.
Nykyopiskelijat saavat opuntimateriaalin sähköisiltä alustoilta ja koko tuo 270 e voi käyttää ruokaan. Sillä muuten saa 100 kpl 2,70 euron ateriaa kuukaudessa (opiskelija ruuan hinta on 2,70 e kpl Helsingissä, valtion tukemaa ruokaa), eli 3,33 ateriaa saa päivässä opiskelija nykyisin.Ennen , 1990 luvulla, opintoraha ei edes riittänyt kurssikirjojen ostamiseen. Se ensimmäinen opiskelija ruokalan ateriakin ostettiin ennen velka rahoilla.
Olin opiskelija 1990-luvun alussa. Opintoraha asumislisineen - muistan että 50 markkaa jäi yli kuukaudessa käytettäväksi asumismenojen jälkeen. Tuon ajan jälkeen asumisen hinta kallistui huomattavasti.
Lainaa oli pakko ottaa että sai ruokaa ja kirjat.
Edelleenkin nykyopiskelija saa vähemmän tukea kuin opiskelijat vuonna 1992. Mikä kohta tässä on vaikea ymmärtää? Siksi nykyopiskelijat ovat velkaantuneempia ja tilanne vain huononee.
Edelleenkin, nykyopiskelijat saavat anteeksi -40 prosenttia ja he saavat paremmin opintorahaa kuin 1990 luvulla, 25%>10-12%.
Mene matikan kertauskurssille, niin tajuat.
Yksiselitteisesti valhetta. Miksi hoet paikkaansapitämötöntä väitettä? 90-luvun opiskelijat sai paremmat tuet. 90-lukua kun on muukin aika kuin 90-91. Vuosina 1992-1999 opintorahan ostovoima oli nykyistä parempi. Tätä ennen taas opintolaina oli korkotuettua, mitä se ei enää ole.
1990-luvulla opintolainan ottaminen romahti. Silloset opiskelijat ottivat paljon vähemmän lainaa kuin nykyiset. Tämä on tosiasia joka ei jankuttamalla muuksi muutu.
Miksi höpötät. Minulla on vanhoja kauppakuitteja ysäriltä. Sen ajan esim. elatustuella olisi saanut 3 pakettia vaippoja. Sinä et tiedä lama-ajasta mitään, joten ole edes hiljaa.
Jep kyllä sitä on vmäistä maksaa pois kun on ottanut. Kannattaa välttää jos mahdollista.