Lue keskustelun säännöt.
Opintolaina stressaa
08.05.2023 |
Itselläni opintolainaa noin 12 000 euroa (tiedän monella tilanne paljon pahempi). Ja pienen osan olenkin tästä laittanut poikimaan sijoituksiin. Otin lainaa sillä periaatteella, ettei tarvitse rahasta stressata ja opettajatkin lupaili, että kaikki työllistyy varmasti. Kumminkaan en ole töitä saanut omalta alaltani.
Teen töitä 4 päivänä viikossa 4 tuntia alle 10€/h palkalla. Haaveilen siitä, että ennen kaikkea olisi enemmän töitä, mutta myös siitä, että palkkas tulisi enemmän. Edes 1500€\kk palkka helpottaisi elämää ja stressiä.
Rahat riittävät juuri ja juuri elämiseen. Vuokra 400€\kk, ruoka 150€\kk, kuntosalijäsenyys 25€\kk (pakko olla jotain tälläistä, ettei ihan masennu). Elämästä ei enää oikein pysty nipistämään. Elän vanhassa kerrostaloläävässä, jossa kukaan ei viihdy, ruoaksi ostan halvinta mahdollista, maistui tai ei.
En enää keksi mitä tekisin. En kelpaa mihinkään parempiin töihin, vaikka 2 ammattitutkintoa ja työkokemusta monista pazkaduuneista. Yrittänyt olen, mutta aina sama vastaus "kiitos, mutta ei kiitos".Lisäksi oman alan töihin hakeminen pelottaa, koska opettajien asenne koulussa oli silminnähden sellainen, ettei minusta mitään kumminkaan tule.
Pelottaa, että oma talous menee ihan täydelliseen konkurssiin.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ei todellakaan.
Nykyopiskelijat saavat opuntimateriaalin sähköisiltä alustoilta ja koko tuo 270 e voi käyttää ruokaan. Sillä muuten saa 100 kpl 2,70 euron ateriaa kuukaudessa (opiskelija ruuan hinta on 2,70 e kpl Helsingissä, valtion tukemaa ruokaa), eli 3,33 ateriaa saa päivässä opiskelija nykyisin.Ennen , 1990 luvulla, opintoraha ei edes riittänyt kurssikirjojen ostamiseen. Se ensimmäinen opiskelija ruokalan ateriakin ostettiin ennen velka rahoilla.
Olin opiskelija 1990-luvun alussa. Opintoraha asumislisineen - muistan että 50 markkaa jäi yli kuukaudessa käytettäväksi asumismenojen jälkeen. Tuon ajan jälkeen asumisen hinta kallistui huomattavasti.
Lainaa oli pakko ottaa että sai ruokaa ja kirjat.
Edelleenkin nykyopiskelija saa vähemmän tukea kuin opiskelijat vuonna 1992. Mikä kohta tässä on vaikea ymmärtää? Siksi nykyopiskelijat ovat velkaantuneempia ja tilanne vain huononee.
Eivät saa.
Nykyopiskelijat voi syödä 3 ateriaa opintorahalla päivässä. Ennen ei voinnut. Se ensimmäinenkin opiskelija ateria meni lainarahoista.
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ei todellakaan.
Nykyopiskelijat saavat opuntimateriaalin sähköisiltä alustoilta ja koko tuo 270 e voi käyttää ruokaan. Sillä muuten saa 100 kpl 2,70 euron ateriaa kuukaudessa (opiskelija ruuan hinta on 2,70 e kpl Helsingissä, valtion tukemaa ruokaa), eli 3,33 ateriaa saa päivässä opiskelija nykyisin.Ennen , 1990 luvulla, opintoraha ei edes riittänyt kurssikirjojen ostamiseen. Se ensimmäinen opiskelija ruokalan ateriakin ostettiin ennen velka rahoilla.
Olin opiskelija 1990-luvun alussa. Opintoraha asumislisineen - muistan että 50 markkaa jäi yli kuukaudessa käytettäväksi asumismenojen jälkeen. Tuon ajan jälkeen asumisen hinta kallistui huomattavasti.
Lainaa oli pakko ottaa että sai ruokaa ja kirjat.
Edelleenkin nykyopiskelija saa vähemmän tukea kuin opiskelijat vuonna 1992. Mikä kohta tässä on vaikea ymmärtää? Siksi nykyopiskelijat ovat velkaantuneempia ja tilanne vain huononee.
Edelleenkin, nykyopiskelijat saavat anteeksi -40 prosenttia ja he saavat paremmin opintorahaa kuin 1990 luvulla, 25%>10-12%.
Mene matikan kertauskurssille, niin tajuat.
Yksiselitteisesti valhetta. Miksi hoet paikkaansapitämötöntä väitettä? 90-luvun opiskelijat sai paremmat tuet. 90-lukua kun on muukin aika kuin 90-91. Vuosina 1992-1999 opintorahan ostovoima oli nykyistä parempi. Tätä ennen taas opintolaina oli korkotuettua, mitä se ei enää ole.
1990-luvulla opintolainan ottaminen romahti. Silloset opiskelijat ottivat paljon vähemmän lainaa kuin nykyiset. Tämä on tosiasia joka ei jankuttamalla muuksi muutu.
Miksi höpötät. Minulla on vanhoja kauppakuitteja ysäriltä. Sen ajan esim. elatustuella olisi saanut 3 pakettia vaippoja. Sinä et tiedä lama-ajasta mitään, joten ole edes hiljaa.
Mulla on myös tilikirja 1990 luvun alusta. Talousmenoista. Ihan itkettää kun katsoo sitä, kauraryyni paketit listattu ja kirjoitettu kaikki punalappu löydöt.
Muistan myös kun dyykkasin toukokuun lopussa opiskelija ruokalan roskiksia.
Oli tiukkaa kyllä.
Ohiksena: täälläkin jatkuvasti kommentoidaan, että opiskelijat saa asumistuenkin.
Muistakaapa, että kaikki opiskelijat ei sitä saa! Karkeasti sanottuna vain yksinasuvat voivat saada asumistukea (tai mahdollisesti yhdessä asuvat opiskelijat). Jos puoliso on töissä, niin asumistukea ei saa ollenkaan.
Tämä jos mikä kannustaa siihen, että asutaan niissä yksiköissä sitten. Vrt. ennen opintotuen asumislisän sai kaikki (mikä oli pienempi kuin yleisen asumistuen määrä).
Vierailija kirjoitti:
Tekstistäsi kyllä paistaa läpi se, että et itse arvosta itseäsi. Miksi kukaan sellaista palkkaisi? Käytä niitä opettajia suosittelijoina. Vaikka itse kuvittelet, että he ajattelevat sinun olevan täysi nolla niin he haluavat kuitenkin sinun työllistyvän kyseiselle alalle. Et sä muuten sitä koulua olisi läpi päässyt. Sen jälkeen pyydät lähetteen sairaanhoitajalle keskustelemaan vajaavaisuudesta itsetunnon kanssa.
Tässäpä se olikin kiteytetysti .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opintoraha oli 107 euroa (verotonta tuloa) 90-luvun alussa vuoteen 1992, jolloin sen määrä kasvoi yli 260 euroon ja se muutettiin verotettavaksi tuloksi. Koska rahan arvo oli silloin eri, sen arvo oli nykyistä suurempi. Tämä on faktaa vaikka miten jankuttaisi.
Korjaus, se muuten oli 350 Mk kk 1990 luvun alussa. Lainaa sai syyslukukaudeksi noin 7500 Mk. Laske siitä. Lisäksi tuli opiskelijan asumislisä noin 300 Mk kk joka kattoi melkein koko soluasunnon (3x3 m2) huoneen kuukausivuokran, ei ihan kokonaan.
Opintoraha suureni 107 eurosta 264 euroon vuonna 1992. Lisäksi se raha oli ennen korotusta verotonta ja opintolaina korkotuettua. Ja tosiaan se korotus tuli jo 1992, jolloin korkotuki poistui.
Opintoraha oli 1990 luvun alussa 350 Mk, eli 58 euroa kuukaudessa. Yksi euro on 6 markkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohiksena: täälläkin jatkuvasti kommentoidaan, että opiskelijat saa asumistuenkin.
Muistakaapa, että kaikki opiskelijat ei sitä saa! Karkeasti sanottuna vain yksinasuvat voivat saada asumistukea (tai mahdollisesti yhdessä asuvat opiskelijat). Jos puoliso on töissä, niin asumistukea ei saa ollenkaan.
Tämä jos mikä kannustaa siihen, että asutaan niissä yksiköissä sitten. Vrt. ennen opintotuen asumislisän sai kaikki (mikä oli pienempi kuin yleisen asumistuen määrä).
Täh?
Asumislisää ei saannut kesä, heinä ja elokuussa ennen. Kyllä sitä kuule kusessa oltiin, monta kertaa ja vippilainoja otettiin ylioppilaskunnan kassasta ja rikkaiden muksuilta! Ja syyskuun opintolaina erällä maksettiin vipit pois.
Et silleen. Ja silloin jos kriteerit ei nykymaailmassa asumistukeen riitä (=puoliso töissä, talouden tulot ylittyy), niin asiat on todella hyvin (niin kauan kuin puoliso ei jätä sua!).
Nytkään kaikki eivät saa opintotukea ja silloin opintolainakin jää saamatta. Tavallinen pankkilaina viiskyttonnia seitsemän prossan korolla. Elämä on.
Hae nyt oman alan töitä eri paikkakunnilta. Sovi Kelan kanssa pienestä kuukausittaisesta lainanlyhennyksestä. Selviät kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totuuden nimissä 12000 euroa on aikuiselle työssäkäyvälle aika pieni laina. Aina tietysti on joku, joka ei pääse töihin opintojen jälkeen. Silloin päästetään laina ulosottoon ja valtio joutuu takaamaan. Yksityishenkilö voi hakeutua velkajärjestelyyn, jos pääsee.
Mulla on tuttavia, jotka on lapsiperheellisiä, ja ulosotossa lainoja ja velkoja huomattavasti isompia summia. Useita kymmeniä tuhansia. Näitä ei edes tilanne hävetä, vaan porskuttavat eteenpäin uutta velkaa tehden. Yleensä nämä velat on vuokrarästejä ja verovelkoja. Mutta myös firmoja, jotka erehtyvät myymään velaksi heille jotain.
Suomessa siis pärjää aika hyvin, vaikka luottotiedot on menneet "oikealla asenteella". Joku kysyy, että miksi tekevät näin? Vastaus, että oppivat omilta vanhemmiltaan, jotka 90-luvun lamassa menettivät kaiken. Opittu käyttäytymis/selviytymismalli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ei todellakaan.
Nykyopiskelijat saavat opuntimateriaalin sähköisiltä alustoilta ja koko tuo 270 e voi käyttää ruokaan. Sillä muuten saa 100 kpl 2,70 euron ateriaa kuukaudessa (opiskelija ruuan hinta on 2,70 e kpl Helsingissä, valtion tukemaa ruokaa), eli 3,33 ateriaa saa päivässä opiskelija nykyisin.Ennen , 1990 luvulla, opintoraha ei edes riittänyt kurssikirjojen ostamiseen. Se ensimmäinen opiskelija ruokalan ateriakin ostettiin ennen velka rahoilla.
Olin opiskelija 1990-luvun alussa. Opintoraha asumislisineen - muistan että 50 markkaa jäi yli kuukaudessa käytettäväksi asumismenojen jälkeen. Tuon ajan jälkeen asumisen hinta kallistui huomattavasti.
Lainaa oli pakko ottaa että sai ruokaa ja kirjat.
Edelleenkin nykyopiskelija saa vähemmän tukea kuin opiskelijat vuonna 1992. Mikä kohta tässä on vaikea ymmärtää? Siksi nykyopiskelijat ovat velkaantuneempia ja tilanne vain huononee.
Edelleenkin, nykyopiskelijat saavat anteeksi -40 prosenttia ja he saavat paremmin opintorahaa kuin 1990 luvulla, 25%>10-12%.
Mene matikan kertauskurssille, niin tajuat.
Yksiselitteisesti valhetta. Miksi hoet paikkaansapitämötöntä väitettä? 90-luvun opiskelijat sai paremmat tuet. 90-lukua kun on muukin aika kuin 90-91. Vuosina 1992-1999 opintorahan ostovoima oli nykyistä parempi. Tätä ennen taas opintolaina oli korkotuettua, mitä se ei enää ole.
1990-luvulla opintolainan ottaminen romahti. Silloset opiskelijat ottivat paljon vähemmän lainaa kuin nykyiset. Tämä on tosiasia joka ei jankuttamalla muuksi muutu.
Miksi höpötät. Minulla on vanhoja kauppakuitteja ysäriltä. Sen ajan esim. elatustuella olisi saanut 3 pakettia vaippoja. Sinä et tiedä lama-ajasta mitään, joten ole edes hiljaa.
Nykyään puhutaan kaiken maailman ekoilusta ja ekovaipoista. 1990 luvulla ei todellakaan pienituloisella ollut varaa ostaa vaippoja. Itse ommeltiin vaippa rätit vauvalle ja edes kangasta ei ollut varaa kangaskaupasta ostaa, vaan käytetyistä vaatteista ne tehtiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nytkään kaikki eivät saa opintotukea ja silloin opintolainakin jää saamatta. Tavallinen pankkilaina viiskyttonnia seitsemän prossan korolla. Elämä on.
Hae nyt oman alan töitä eri paikkakunnilta. Sovi Kelan kanssa pienestä kuukausittaisesta lainanlyhennyksestä. Selviät kyllä.
Ei sitä ennenkään kaikki saanneet. Seurasivat opintorekisteriä oppilaitoksesta suoraan. Jos et saannut tarpeeksi opintoviikoja, putosit ulos kaikista tuista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ei todellakaan.
Nykyopiskelijat saavat opuntimateriaalin sähköisiltä alustoilta ja koko tuo 270 e voi käyttää ruokaan. Sillä muuten saa 100 kpl 2,70 euron ateriaa kuukaudessa (opiskelija ruuan hinta on 2,70 e kpl Helsingissä, valtion tukemaa ruokaa), eli 3,33 ateriaa saa päivässä opiskelija nykyisin.Ennen , 1990 luvulla, opintoraha ei edes riittänyt kurssikirjojen ostamiseen. Se ensimmäinen opiskelija ruokalan ateriakin ostettiin ennen velka rahoilla.
Sun väitteet on monta kertaa jo osoitettu vääriksi. Miksi koko ajan toistelet tuota väärää väitettä 90-luvusta?
Olen itsekin opiskellut yliopistossa 90-luvulla. En ottanut penniäkään opintolainaa kuten eivät useimmat opiskelukaverinikaan. Lainanottoa vältettiin. En myöskään ostanut yhtään kurssikirjaa.
Et varmaan ollut lääkiksessä? Vuosikurssi 198x? Hesassa?
En ollut. Se nyt vielä puuttuu, jos joku lääkäri on täällä ulisemassa 90-luvun tuista. Härskiyden huippu.
En minäkään.
Kysyin vaan siksi, että on aika pelottavaa, jos olisit lääkäri ja et olisi hankkinut yhtään kurssikirjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totuuden nimissä 12000 euroa on aikuiselle työssäkäyvälle aika pieni laina. Aina tietysti on joku, joka ei pääse töihin opintojen jälkeen. Silloin päästetään laina ulosottoon ja valtio joutuu takaamaan. Yksityishenkilö voi hakeutua velkajärjestelyyn, jos pääsee.
Mulla on tuttavia, jotka on lapsiperheellisiä, ja ulosotossa lainoja ja velkoja huomattavasti isompia summia. Useita kymmeniä tuhansia. Näitä ei edes tilanne hävetä, vaan porskuttavat eteenpäin uutta velkaa tehden. Yleensä nämä velat on vuokrarästejä ja verovelkoja. Mutta myös firmoja, jotka erehtyvät myymään velaksi heille jotain.
Suomessa siis pärjää aika hyvin, vaikka luottotiedot on menneet "oikealla asenteella". Joku kysyy, että miksi tekevät näin? Vastaus, että oppivat omilta vanhemmiltaan, jotka 90-luvun lamassa menettivät kaiken. Opittu käyttäytymis/selviytymismalli.
12 000 euroa voi ola pikkulaina, jos palkka edes keskivertoa tasoa. Mua oikeasti huolettaa ne nykyopiskelijat, jotka joutuvat ottamaan velkaa ja ammatinmukainen palkka on surkean pieni.
Ellei sitä jossain 20...25 v tienoilla hoksaa että jokainen tässä maailmassa on oman onnensa seppä, niin voi olla edessä hankala elämä. Tokihan sen voi hoksata myöhemminkin, mutta miksi kiusata itseään. Jos rahoitusta tarvitaan eikä tulotaso sillä hetkellä riitä, niin sitten se laina otetaan niin suurena kuin on tarve. Sitten maksetaan laina tavalla tai toisella takaisin. Ennen valittamista kannattaa joskus katsoa noita amerikkalaisyliopistojen lukukausimaksuja. Siellä on jengi kiitollinen jos jonkinlaisen stipendin onnistuu saamaan. Muutoin mennään säästöillä ja lainarahalla. Oli ainakin ennen lainapainotteinen 30 pinnaa säätöjä ja 70 pinnaa lainaa. Kokonaiskustannuksen lähtötasoksi sai laskea oli noin 2,5 kertaa se lukukausimaksu. Kuinka lie nykyään, en tiedä. Haluttiin tai ei, niin Suomessa menemme samaan suuntaan. Alkaen jo yksityisestä tukiopetuksesta, yksityis- ja kotikouluista. Meillä toimii jo nyt ainakin yksi yksityinen kauppakorkeakoulu, luultavasti muitakin yksityisiä koulutusohjelmia on. Siellä se saattaa satatonniakin olla pieni kokonaiskustannus. Kokonaiskustannus on siis kaikki kulut, myös sen lainan korot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joutuu ottamaan opintolainaa niin silloin pitää valita jokin kaksivuotinen tutkinto.
Ei akateeminen koulutus lle mikään ihmisoikeus.
Yksityiskoulut ovat parhaita! Niitä lisää.
Tämän päivän opiskelijat ovat kermaperseitä. Monissa muissa maissa naurettaisiin sille, että Suomessa ei ole lukukausimaksuja ja opiskeluun saa vielä opintotukea. 20 vuotta sitten meille opiskelijoille kelpasi soluasunnot, jotta rahaa riittäisi myös ruokaan. Opintolainaa vältettiin loppuun asti ja mentiin mieluummin töihin. Olen kaksi tutkintoa suorittanut ja molempien aikoina olin ravintolassa töissä. Toisesta valmistuin aikataulun mukaan ja toisessa muutama kuukausi aikaisemmin.
Ette tule pärjäämään työelämässä, jos opiskeluaika on jo näin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Tämän päivän opiskelijat ovat kermaperseitä. Monissa muissa maissa naurettaisiin sille, että Suomessa ei ole lukukausimaksuja ja opiskeluun saa vielä opintotukea. 20 vuotta sitten meille opiskelijoille kelpasi soluasunnot, jotta rahaa riittäisi myös ruokaan. Opintolainaa vältettiin loppuun asti ja mentiin mieluummin töihin. Olen kaksi tutkintoa suorittanut ja molempien aikoina olin ravintolassa töissä. Toisesta valmistuin aikataulun mukaan ja toisessa muutama kuukausi aikaisemmin.
Ette tule pärjäämään työelämässä, jos opiskeluaika on jo näin vaikeaa.
On huomattava sellainenkin että ihmistä koulutetaan kokonaisuutena. Se soluasuminen ja aikataulutus kuin myös rahoituksen järjestäminen on osa tätä elämänhallinnallista kokonaisuutta. Kyllä nämä pärjää työelämässä, mutta reality check voi tulla yllätyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Yksityiskoulut ovat parhaita! Niitä lisää.
Jos halutaan erotella paras aines ja tarjota sille parhaat resurssit, ei tästä tosiasiasta pääse mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Kuntosali ainakin ihan turha. Siinä säästt heti parikymppiä. Ruoastakin voi vielä vähentää selkeästi.
Just :D Kuntosali on nimenomaan satsaus omaan hyvinvointiin kuten Ap sanoi mutta et taida ymmärtää tällaisesta. Ei kuntosali maksa niin paljoa että se kannattaisi lopettaa, ei se hyödytä mitään tuossa tilanteessa. Sulla on varmaan ymmärtämisen puolella ongelmaa, ap sanoi että ostaa halvinta ruokaa. Ruoasta ei oikeasti kannata tinkiä, jos syö jo suht terveellisesti ja tekee itse (näin oletan että ap tekee, koska itse tekemällä saa halvinta ja terveellisintä, perusaineksista). Ruoan laatu on tärkeää, että saa tarvittavat ravintoaineet, ilman niitä ei ihminen jaksa eikä hänen pitäisikään jaksaa, yhteiskunnassa jossa on edes ripaus inhimillisyyttä jäljellä.
Korkotuen kanssa lainasta maksettiin 5,5% korkoa koko ajan. Kun valmistui korkotuki loppui ja lainan korko oli 7,5-10%
Paljonko nykyisten lainojen korko on?
Eikö kukaan nykyinen opiskelija viitsi kertoa?