Lue keskustelun säännöt.
Opintolaina stressaa
08.05.2023 |
Itselläni opintolainaa noin 12 000 euroa (tiedän monella tilanne paljon pahempi). Ja pienen osan olenkin tästä laittanut poikimaan sijoituksiin. Otin lainaa sillä periaatteella, ettei tarvitse rahasta stressata ja opettajatkin lupaili, että kaikki työllistyy varmasti. Kumminkaan en ole töitä saanut omalta alaltani.
Teen töitä 4 päivänä viikossa 4 tuntia alle 10€/h palkalla. Haaveilen siitä, että ennen kaikkea olisi enemmän töitä, mutta myös siitä, että palkkas tulisi enemmän. Edes 1500€\kk palkka helpottaisi elämää ja stressiä.
Rahat riittävät juuri ja juuri elämiseen. Vuokra 400€\kk, ruoka 150€\kk, kuntosalijäsenyys 25€\kk (pakko olla jotain tälläistä, ettei ihan masennu). Elämästä ei enää oikein pysty nipistämään. Elän vanhassa kerrostaloläävässä, jossa kukaan ei viihdy, ruoaksi ostan halvinta mahdollista, maistui tai ei.
En enää keksi mitä tekisin. En kelpaa mihinkään parempiin töihin, vaikka 2 ammattitutkintoa ja työkokemusta monista pazkaduuneista. Yrittänyt olen, mutta aina sama vastaus "kiitos, mutta ei kiitos".Lisäksi oman alan töihin hakeminen pelottaa, koska opettajien asenne koulussa oli silminnähden sellainen, ettei minusta mitään kumminkaan tule.
Pelottaa, että oma talous menee ihan täydelliseen konkurssiin.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Minusta on kauheaa, että opintolainan ottamisesta on tullut normi. Järkyttävää valmistua velat niskassa.
Opiskelijat: välttäkää lainan ottoa. Asukaa soluissa tai kotona. Ei yksiöissä velkarahalla.
Ootkos miettinyt, että kaikilla ei ehkä ole sellaista "kotia" missä asua. Ilmeisesti viittaat "vanhempiin" ja heidän "kotiinsa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli itsestäänselvyys opintolaina. Kyllä sen saa maksettua, ajan kanssa. Ei kannata stressata. Tekee työtä ja elää suu säkkiä myöten.
Arvaa mikä ennen myös oli itsestäänselvää? Työllistyminen
Ei ollut. Itse valmistuin 92.
Sain töitä 95.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuntosali ainakin ihan turha. Siinä säästt heti parikymppiä. Ruoastakin voi vielä vähentää selkeästi.
Just :D Kuntosali on nimenomaan satsaus omaan hyvinvointiin kuten Ap sanoi mutta et taida ymmärtää tällaisesta. Ei kuntosali maksa niin paljoa että se kannattaisi lopettaa, ei se hyödytä mitään tuossa tilanteessa. Sulla on varmaan ymmärtämisen puolella ongelmaa, ap sanoi että ostaa halvinta ruokaa. Ruoasta ei oikeasti kannata tinkiä, jos syö jo suht terveellisesti ja tekee itse (näin oletan että ap tekee, koska itse tekemällä saa halvinta ja terveellisintä, perusaineksista). Ruoan laatu on tärkeää, että saa tarvittavat ravintoaineet, ilman niitä ei ihminen jaksa eikä hänen pitäisikään jaksaa, yhteiskunnassa jossa on edes ripaus inhimillisyyttä jäljellä.
Kannattaa syödä sitä opiskelijaruokailu ruokaa. Maksaa esim. Helsingissä 2,7 euroa ateria. Opintorahalla 270 e kk saa 100 kpl opiskelija aterioita kuukaudessa. Enempää et jaksa syödä. Aamupalaksi kaurapuuroa!
1990 luvulla myös vanhempien tulot vaikutti opintotukeen (lainan määrä ja opistorahaosuus opintotuesta). En muista ikärajaa, ehkä 20 v asti, vaikka siis opiskelija olisi asunut toisella paikkakunnalla. Eli jos vanhempasi oli rikkaita ja eivät tukeneet sinua taloudellisesti, jouduit elämään vielä niukemmim kuin muut aikakautesi opiskelijat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli itsestäänselvyys opintolaina. Kyllä sen saa maksettua, ajan kanssa. Ei kannata stressata. Tekee työtä ja elää suu säkkiä myöten.
Arvaa mikä ennen myös oli itsestäänselvää? Työllistyminen
Ei ollut. Itse valmistuin 92.
Sain töitä 95.
No nykyään ei 3 v työttömyyden jälkeen saa töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opintoraha oli 107 euroa (verotonta tuloa) 90-luvun alussa vuoteen 1992, jolloin sen määrä kasvoi yli 260 euroon ja se muutettiin verotettavaksi tuloksi. Koska rahan arvo oli silloin eri, sen arvo oli nykyistä suurempi. Tämä on faktaa vaikka miten jankuttaisi.
Korjaus, se muuten oli 350 Mk kk 1990 luvun alussa. Lainaa sai syyslukukaudeksi noin 7500 Mk. Laske siitä. Lisäksi tuli opiskelijan asumislisä noin 300 Mk kk joka kattoi melkein koko soluasunnon (3x3 m2) huoneen kuukausivuokran, ei ihan kokonaan.
Opintoraha suureni 107 eurosta 264 euroon vuonna 1992. Lisäksi se raha oli ennen korotusta verotonta ja opintolaina korkotuettua. Ja tosiaan se korotus tuli jo 1992, jolloin korkotuki poistui.
Opintoraha oli 1990 luvun alussa 350 Mk, eli 58 euroa kuukaudessa. Yksi euro on 6 markkaa.
Nyt muistat väärin. Kelan sivuilla on tiedot menneistä opintorahan määristä. Se oli 107 e olut sentit. Ennen 1992 opintotukiuudistusta, jolloin opintorahaa korotettiin huimasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse asiassa tuo uusi leikkaus on vielä pahempi kuin on tajuttu. Siinä nimittäin vähätkin työtulot alkavat pienentää asumistukea entistä enemmän. Vanha asumislisäkin oli tässä armeliaampi.
Ratkaisu tukileikkaukseen ei ole, että opiskelijan pitää tehdä vielä enemmän töitä. Se vähentää sitä vähäistäkin tukea entisestään ja harva pystyy olemaan täysipäiväisesti töissä lukukauden aikana.
Vierailija kirjoitti:
107 e plus sentit
Ja se oli verotonta tuloa toisin kuin nykyään opintoraha on verotettavaa tuloa. Laina oli korkotuettua. Nykyään opintolainan korko pääomitetaan eli täysin päinvastoin opiskeluaikana kertyy lainan korkoa korolle.
Ennen korkotuen ja inflaation vuoksi opintolaina oli oikeasti kannattavaa. Korkeakorkoisella tilillä saattoi saada parempaa tuottoa mitä opintolainan korko oli.
Tämä hajosi sitten lama-aikaan kun korot oli liian korkeat ja valtio kyllästyi maksamaan lainojen korkotukia. Lisäksi ne vastavalmistuneet 90-luvun lamassa valmistui työttömiksi, jolloin uudet opiskelijat ei enää uskaltaneet ottaa lainaa kuten ennen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuntosali ainakin ihan turha. Siinä säästt heti parikymppiä. Ruoastakin voi vielä vähentää selkeästi.
Just :D Kuntosali on nimenomaan satsaus omaan hyvinvointiin kuten Ap sanoi mutta et taida ymmärtää tällaisesta. Ei kuntosali maksa niin paljoa että se kannattaisi lopettaa, ei se hyödytä mitään tuossa tilanteessa. Sulla on varmaan ymmärtämisen puolella ongelmaa, ap sanoi että ostaa halvinta ruokaa. Ruoasta ei oikeasti kannata tinkiä, jos syö jo suht terveellisesti ja tekee itse (näin oletan että ap tekee, koska itse tekemällä saa halvinta ja terveellisintä, perusaineksista). Ruoan laatu on tärkeää, että saa tarvittavat ravintoaineet, ilman niitä ei ihminen jaksa eikä hänen pitäisikään jaksaa, yhteiskunnassa jossa on edes ripaus inhimillisyyttä jäljellä.
Kannattaa syödä sitä opiskelijaruokailu ruokaa. Maksaa esim. Helsingissä 2,7 euroa ateria. Opintorahalla 270 e kk saa 100 kpl opiskelija aterioita kuukaudessa. Enempää et jaksa syödä. Aamupalaksi kaurapuuroa!
Oletko yksinkertainen? Opintorahasta maksetaan ensin verot ja sitten asumisesta se osa, mitä asumistuki ei kata. Jäljelle jäävällä osalla ei syö kuukautta.
Tulevaisuudessa vielä vähemmän, kun opintorahasta pitää maksaa asumista entistä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ttu mitä itkua.
90-luvulla opiskelleena ei ollut mitään muuta saumaa kuin ottaa opintolaina laskuihin ja elämiseen opintotuen päälle. Hikinen asumislisä oli tuolloin asumistuen tilalla.
Turvat kiinni nykynössöt ja tulee sen lainan pakottamana oikeasti satsattua siihen opiskeluun.
Vm 1974
Opintoraha ei ole koskaan ollut niin hyvä kuin 90-luvulla. Harva otti vuoden 1992 jälkeen opintolainaa silloin. Nyt opiskelijoilla on huomattavasti suuremmat velat kuin 90-luvulla opiskelleilla. Nolo kommentti sinulla.
90-luvulla opintorahaa sai käytännössä vasta yli 20-vuotiaana. Sitä ennen oli elettävä lainalla.
Tämäkin on valhetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija wrote:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuntosali ainakin ihan turha. Siinä säästt heti parikymppiä. Ruoastakin voi vielä vähentää selkeästi.
Just :D Kuntosali on nimenomaan satsaus omaan hyvinvointiin kuten Ap sanoi mutta et taida ymmärtää tällaisesta. Ei kuntosali maksa niin paljoa että se kannattaisi lopettaa, ei se hyödytä mitään tuossa tilanteessa. Sulla on varmaan ymmärtämisen puolella ongelmaa, ap sanoi että ostaa halvinta ruokaa. Ruoasta ei oikeasti kannata tinkiä, jos syö jo suht terveellisesti ja tekee itse (näin oletan että ap tekee, koska itse tekemällä saa halvinta ja terveellisintä, perusaineksista). Ruoan laatu on tärkeää, että saa tarvittavat ravintoaineet, ilman niitä ei ihminen jaksa eikä hänen pitäisikään jaksaa, yhteiskunnassa jossa on edes ripaus inhimillisyyttä jäljellä.
Laina on sitä varten että se nostetaan, eikä määkitä, ettei rahaa ole ruokaan.
Jotkut Suomessakin kalastelevat ääniä ja tykkäyksiä määkimällä opiskelijoiden 2 euron päiväbudjetista.
Vääristelevät asioita, manipuloivat somettajat.
Koittakaa nyt ymmärtää, että opintotuki on laina plus raha. Jos ei kaaliin mene, niin menkää opiskelemaan Oxfordin yliopistoon taloustiedettö, niin tajuatte. Että sijoitus se on, tulevaisuuteen.
Siis mitä opintolaina on laitettu sijoituksiin. Opintolaina on tarkoitettu käyttää, opintojen aikaiseen elämiseen. Nyt opisjelijat valittaa kauheeta joudun ottaa lainaa. Kun yhteiskunnan pitäisi maksaa, koko opintojen kesto. Asumistuki, opintotuki ne omat nimensä mukaisesti vain tukia. niiden tarkoitus ei olekkaan riittää koko elämisen ylläpitoon. Opiskelijan on käytävä töissä osa-aikaisesti tai kesäajan ja kerätä rahaa opintojen mahdollistamiseksi. Niin minä aikoinani, jouduin tekemään. Nyt valitetaan, kun rahat ei riitä kun hallitus leikkaa tukia. Juuri sen takia leikataan että vastuu omasta toimeentulosta ei voi olla valtion tehtävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä kirjoitellaan, kuinka aikaisempina vuosina sai opintorahaa asumistukia. En minä - 60 luvulla saanut mitään tukia. Itse rahoitin opintoja, työssä käymällä. Päivät opiskelin, sieltä päästyäni menin työpaikalle. Luin öisin, unet jäi joskus vähiin Mutta valmistuin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä kirjoitellaan, kuinka aikaisempina vuosina sai opintorahaa asumistukia. En minä - 60 luvulla saanut mitään tukia. Itse rahoitin opintoja, työssä käymällä. Päivät opiskelin, sieltä päästyäni menin työpaikalle. Luin öisin, unet jäi joskus vähiin Mutta valmistuin.
Niinpä, siihen aikaan oli mahdollista opiskella vaikkapa 20 vuotta, ei ollut kiire. Opiskeli oli myös hyvin itsenäistä monin aloin, riitti että luki tenttikirjat ja kävi tentissä. Ajat muuttuvat.
Valitusta riittää. Kesä on alkamassa suomi on täynnä kesä duunia. Ei muuta kun tavarat pakettiin ja töihin. Opiskelija perheetön, voi hyvin muuttaa kesä duuniin toiselle paikkakunnalle. Useissa paikoissa asunto mahdollisuus. 3 kuukautta kun tekee hommia. On taas syksyllä rahaa elää. Työtä on tarjolla hyvin osa-aikaisena kaupungeissa. Kaupat,ravintolat R-kioskit hampurilaisravintolat töitä on. Jos haluaa tehdä. Valitus siitä et ei pysty käymään töissä kun opinnot viivästyy. Itse kävin töissä opintojen aikana, samoin on tehnyt lapseni. Ei voi odottaa, että eurot putoo taivaasta tai valtion kassasta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ttu mitä itkua.
90-luvulla opiskelleena ei ollut mitään muuta saumaa kuin ottaa opintolaina laskuihin ja elämiseen opintotuen päälle. Hikinen asumislisä oli tuolloin asumistuen tilalla.
Turvat kiinni nykynössöt ja tulee sen lainan pakottamana oikeasti satsattua siihen opiskeluun.
Vm 1974
Opintoraha ei ole koskaan ollut niin hyvä kuin 90-luvulla. Harva otti vuoden 1992 jälkeen opintolainaa silloin. Nyt opiskelijoilla on huomattavasti suuremmat velat kuin 90-luvulla opiskelleilla. Nolo kommentti sinulla.
90-luvulla opintorahaa sai käytännössä vasta yli 20-vuotiaana. Sitä ennen oli elettävä lainalla.
Tämäkin on valhetta.
Ainakin 90-luvun alussa kun itse aloitin opiskelun, alle 20-vuotiaat sai huomattavasti pienempää tukea. Muistan tämän. En edelleenkään ymmärrä, mikä järki siinä oli.
Ei ollut valmistua piti. Piti päästä töihin ja pian. Ei ollut rikkaita vanhempia ei ollut kelan luukkua. Töitä piti tehda ja paljon 1960 luvulla ei sosiaalihuollon varassa eletty. Terve nuori ihminen ei saanut sieltä yhtään mitään. Kun ei ole sitä aikaa elänyt niin ei pitäisi kommentoida mitä silloin oli.
Muissa maissa ihmetellään, miten Suomessa ei ole lukukausimaksuja ja saa tukia opiskeluun.
90-luvulla opintorahaa sai käytännössä vasta yli 20-vuotiaana. Sitä ennen oli elettävä lainalla.