Lue keskustelun säännöt.
Opintolaina stressaa
08.05.2023 |
Itselläni opintolainaa noin 12 000 euroa (tiedän monella tilanne paljon pahempi). Ja pienen osan olenkin tästä laittanut poikimaan sijoituksiin. Otin lainaa sillä periaatteella, ettei tarvitse rahasta stressata ja opettajatkin lupaili, että kaikki työllistyy varmasti. Kumminkaan en ole töitä saanut omalta alaltani.
Teen töitä 4 päivänä viikossa 4 tuntia alle 10€/h palkalla. Haaveilen siitä, että ennen kaikkea olisi enemmän töitä, mutta myös siitä, että palkkas tulisi enemmän. Edes 1500€\kk palkka helpottaisi elämää ja stressiä.
Rahat riittävät juuri ja juuri elämiseen. Vuokra 400€\kk, ruoka 150€\kk, kuntosalijäsenyys 25€\kk (pakko olla jotain tälläistä, ettei ihan masennu). Elämästä ei enää oikein pysty nipistämään. Elän vanhassa kerrostaloläävässä, jossa kukaan ei viihdy, ruoaksi ostan halvinta mahdollista, maistui tai ei.
En enää keksi mitä tekisin. En kelpaa mihinkään parempiin töihin, vaikka 2 ammattitutkintoa ja työkokemusta monista pazkaduuneista. Yrittänyt olen, mutta aina sama vastaus "kiitos, mutta ei kiitos".Lisäksi oman alan töihin hakeminen pelottaa, koska opettajien asenne koulussa oli silminnähden sellainen, ettei minusta mitään kumminkaan tule.
Pelottaa, että oma talous menee ihan täydelliseen konkurssiin.
Kommentit (170)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Etkö jaksa yhtään mitään työtä tehdä,verovapaasti saat hankkia tuloja,280e on opintoraha,läppärin saa myös käytettynä.
Suuri osa tekee töitä. Kaikki eivät saa töitä tai pysty tasapainottamaan työskentelyä opintojen kanssa. Esim sairaanhoitajaopiskelijoilla on useampi kuukausi pakollista palkatonta harjoittelua. Se on 8h päivässä, harva jaksaa samaan aikaan käydä jossain mäkkärin kassalla. Lainaa joutuu ottamaan ja sitä otetaan nyt enemmän kuin koskaan.
Sairaanhoitajaksi opiskelevat on kyllä häviäjiä tässä selkeästi. Opiskelusta tulee muutenkin usein ylimääräisiä kuluja, jos harjoittelupaikat on kaukana kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
1990 luvulla opintoraha ei riittänyt edes tutkinnon peruskurssien opintomateriaalien hankkimiseen. Kirjat hankittiin käytettyinä (jos löytyi), lainattuja, uusina opiskelija alennuksella ryhmätilauksina, lainattiin (jonotus kirjastosta), kopiointiin kopiokoneella lainausta kirjasta, jne. Opintoraha ei riittänyt edes materiaalin "halvimpaan hankintaan".
Ei ollut edes pdf iä olemassa, tietokoneet 386 ja 486 maksoivat 30 000 Mk. Ei ollut nettiä.
Jo opintomateriaalien hankintaa varten se laina piti silloin nostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Tuskinpa nyky opiskelija ostaa ekan kurssikirja n, joka maksaa 270 e. Ja elää loppukuun nolla eurolla. Eiköhän ne saa oppimisalustoilta materiaalit pdf muodossa, vai mitä luulet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Soita kuule Paavo A:lle,hän kertoo,ettei velkoja tarvitse maksaa,joten huolesi on turha.
Kannattaa lähettää tasavallan presidentin kansliaan kysymys c/c oikeusasiamiehelle kysymys,
- mitä tarkoittaa, että valtio takaa lainani, tarvitseeko esim. Vanhempieni maksaa laina pois, jos en pysty maksamaan sitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ei todellakaan.
Nykyopiskelijat saavat opuntimateriaalin sähköisiltä alustoilta ja koko tuo 270 e voi käyttää ruokaan. Sillä muuten saa 100 kpl 2,70 euron ateriaa kuukaudessa (opiskelija ruuan hinta on 2,70 e kpl Helsingissä, valtion tukemaa ruokaa), eli 3,33 ateriaa saa päivässä opiskelija nykyisin.
Ennen , 1990 luvulla, opintoraha ei edes riittänyt kurssikirjojen ostamiseen. Se ensimmäinen opiskelija ruokalan ateriakin ostettiin ennen velka rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
1992 oli markat käytössä
Niin 300 Mk = 50 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyisin nuoret saavat jo lukiossa ilmaiseksi materiaalit, kirjat sähköisinä ja he saavat myös tietokoneet ilmaiseksi. Niitä samoja tietokoneita voi käyttää yliopistossa.
Ennen tosiaan ei ollut varaa edes syödä kuin yksi kerta opiskelija ruokalassa (sekin velkarahoilla) ja muuten syötiin kaurapuuroa.
Maksalaatikkoa, perunaa, makaronia, munia. Juustot ja leikkeleet eivät kuuluneet solujen jääkaappien sisältöön, olivat liian kalliita.
Opiskelu on satsaus tulevaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ennen ( 1990 luku alkupuoli) opintorahan osuus oli noin 10-12% koko opintotuesta (laina+raha). Nykyisin se on noin 25% koko opintotuen (laina +raha); määrästä.
Vierailija kirjoitti:
Ennen tosiaan ei ollut varaa edes syödä kuin yksi kerta opiskelija ruokalassa (sekin velkarahoilla) ja muuten syötiin kaurapuuroa.
Maksalaatikkoa, perunaa, makaronia, munia. Juustot ja leikkeleet eivät kuuluneet solujen jääkaappien sisältöön, olivat liian kalliita.Opiskelu on satsaus tulevaisuuteen.
Oliko tämä jo 50. samanlainen viesti sinulta? Hoet koko ajan samaa samoilla kirjoitusvirheillä. Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ennen ( 1990 luku alkupuoli) opintorahan osuus oli noin 10-12% koko opintotuesta (laina+raha). Nykyisin se on noin 25% koko opintotuen (laina +raha); määrästä.
Näppärästi unohdit, että tämä muuttui jo vuonna 1992, jolloin opintoraha korotettiin ja opintolainasta tuli tavallista markkinakorkoista lainaa. Tämäkin on selitetty monta kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ei todellakaan.
Nykyopiskelijat saavat opuntimateriaalin sähköisiltä alustoilta ja koko tuo 270 e voi käyttää ruokaan. Sillä muuten saa 100 kpl 2,70 euron ateriaa kuukaudessa (opiskelija ruuan hinta on 2,70 e kpl Helsingissä, valtion tukemaa ruokaa), eli 3,33 ateriaa saa päivässä opiskelija nykyisin.Ennen , 1990 luvulla, opintoraha ei edes riittänyt kurssikirjojen ostamiseen. Se ensimmäinen opiskelija ruokalan ateriakin ostettiin ennen velka rahoilla.
Sun väitteet on monta kertaa jo osoitettu vääriksi. Miksi koko ajan toistelet tuota väärää väitettä 90-luvusta?
Olen itsekin opiskellut yliopistossa 90-luvulla. En ottanut penniäkään opintolainaa kuten eivät useimmat opiskelukaverinikaan. Lainanottoa vältettiin. En myöskään ostanut yhtään kurssikirjaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ei todellakaan.
Nykyopiskelijat saavat opuntimateriaalin sähköisiltä alustoilta ja koko tuo 270 e voi käyttää ruokaan. Sillä muuten saa 100 kpl 2,70 euron ateriaa kuukaudessa (opiskelija ruuan hinta on 2,70 e kpl Helsingissä, valtion tukemaa ruokaa), eli 3,33 ateriaa saa päivässä opiskelija nykyisin.Ennen , 1990 luvulla, opintoraha ei edes riittänyt kurssikirjojen ostamiseen. Se ensimmäinen opiskelija ruokalan ateriakin ostettiin ennen velka rahoilla.
?
Miten olet ikinä voinut opiskella mitään tuolla kirjoitustaidolla?
1990 luvulla opiskelijat eivät olleet oikeutettuja laisinkaan toimeentulotukeen opiskelupaikkakunnalla (kirjoillaoloa ei hyväksytty kuin lapsuus kotikuntaan(, asumistukea ei myöskään saannut kesiksi 1.6-31.8. opiskelijat eivät saanneet yleistä asumistukea, vaan opintokuukausilta opiskelijoiden asumislisää.
Asioiden hoito oli toivotonta, ei ollut nettiä eikä sähköisiä palveluja. Esimerkiksi kesätöitä varten tarvittiin muutosverokortti, mikä piti hakea toiselta puolelta Suomea kotikunnan verotoimistosta. Rahat siihen lainattiin "kermaperse vanhempien lapsilta" tai ylioppilaskunnalta.
Nyt sua alkaa varmaan ahdistaa nämä jutut. Mutta selviytyjiä meistä kasvoi! Se mikä ei tapa, vahvistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ei todellakaan.
Nykyopiskelijat saavat opuntimateriaalin sähköisiltä alustoilta ja koko tuo 270 e voi käyttää ruokaan. Sillä muuten saa 100 kpl 2,70 euron ateriaa kuukaudessa (opiskelija ruuan hinta on 2,70 e kpl Helsingissä, valtion tukemaa ruokaa), eli 3,33 ateriaa saa päivässä opiskelija nykyisin.Ennen , 1990 luvulla, opintoraha ei edes riittänyt kurssikirjojen ostamiseen. Se ensimmäinen opiskelija ruokalan ateriakin ostettiin ennen velka rahoilla.
Olin opiskelija 1990-luvun alussa. Opintoraha asumislisineen - muistan että 50 markkaa jäi yli kuukaudessa käytettäväksi asumismenojen jälkeen. Tuon ajan jälkeen asumisen hinta kallistui huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Hae nyt vaan kunnolla niitä töitä koko ajan! Ja hae sekä oman alasi töitä!ttä sen alan töitä kokopäivåisenä, mitä nyt teetkin.
Tekstisi on ristiriitainen, ensin väität, että otit opintolainaa koska opettajat sanoi at, että työllistyminen on varmaa ja sitten, että opettajat sanoivat ettei sinusta mitään kuitenkaan tule. Unohda se, mitä opettajat sanoivat, ja ala tehdä itsetäsi jotain.
Mind you kaikki palstalaiset. Opintolainasta ei ole TULLUT vakioedellytys, vaan se on aina ollut sellainen. Oma äitini joutui jättämään koulun kesken, kun ei saanut opintolainaa. 1990-luvun opintolainauudistuksen jälkeen oli lyhyt aika, jolloin laina oli niin kallista, että sitä ei voinut ottaa, ja sen jälkeen me olemme oppineet tähän ajatteluun, että opiskeluuun investoiminen on pahasta. En sano, että opiskelijoideen taloudellista tilannetta ei pitäisi parantaa - varmasti pitäisi! - mutta parantamista haittaa väärät väitteet siitä, miten joskus ennen on muka ollut paremmin. Ei ole, eikä sinne entiseen pidä yrittää palata, koska se olisi vain allikko ojan jälkeen. Pitää rakentaa kokonaan uusi systeemi. Johon voisi sisältyä vaikka se, että lainat saisi anteeksi jos valmistuu tavoiteajassa (oikeat sairaslomat ja vanhempainvapaat tietty miinunstettaisiin opintosjasta). Toisi kivasti ryhtiä myös opintojen läpäisyprosentteihin.
Kukaan ystävistäni ei ottanut opintolainaa v. 93-2000. Elettiin nuukasti, säästettiin kesätyörahat ja asuttiin soluissa. Ei kyllä biletetty ravintoloissa jatkuvasti.
Nykyään tuo ei ole mahdollista ellei asu vanhemmilla tai käy töissä. Opintotuen määrä on sama kuin silloin kun opiskelit, mutta kaiken muun hinta on parissakymmenessä vuodessa noussut. Enää ei opiskelijakaan osta kuukauden ruokia 50 eurolla. Opinnoissa edellytetään esim toimivaa läppäriä ja YTHS maksu on pakollinen. Ei noita ole mahdollista maksaa siitä reilun 200 euron tuesta ellei ole säästöjä. Lainaa on otettava.
Et ole opiskellut 1990 luvulla. Ei sillä rahalla saannut kuin yhden kirjan ostettua. Muistan kun ostin ensimmäisen kirjan yliopistossa, se maksoi saman verran kuin kuukauden opintoraha.
Nykyisin ne saavat kurssimateriaalinkin ilmaiseksi yliopistoissa sähköisesti. Ei kirjoja edes tarvitse hankkia. Pullamössö sukupolvi.
Juu. Se oli yli 1000 sivuinen kurssikirja, englanninkielinen. Muistan silloin kun mietin miten helvetin kallis se on ja miten ylipäätään voin suorittaa pakollisen kurssin, kun kirja on niin kallis, ja kirjastossa jonotusaika useita kuukausia. Maksoi sen opintorahan verran, opiskelija alennuksen kanssa.
Olin juuri muuttanut pois kotoa, soluasuntoon. Ja tajusin, että jos tätä menoa menee, niin heti laina nostoon. Seuraavalla viikolla varasin ajan yhdyspankkiin ja nostin syksyn opintolainan.
Näin siis 1990 luvulla.
Sulle on kerrottu jo monta kertaa, kuinka opintoraha nostettiin vuonna 1992. Silloin se nousi yli 260 euroon ja inflaatio huomioiden sen ostovoima oli paljon parempi kuin nykyään.
Ei todellakaan.
Nykyopiskelijat saavat opuntimateriaalin sähköisiltä alustoilta ja koko tuo 270 e voi käyttää ruokaan. Sillä muuten saa 100 kpl 2,70 euron ateriaa kuukaudessa (opiskelija ruuan hinta on 2,70 e kpl Helsingissä, valtion tukemaa ruokaa), eli 3,33 ateriaa saa päivässä opiskelija nykyisin.Ennen , 1990 luvulla, opintoraha ei edes riittänyt kurssikirjojen ostamiseen. Se ensimmäinen opiskelija ruokalan ateriakin ostettiin ennen velka rahoilla.
Sun väitteet on monta kertaa jo osoitettu vääriksi. Miksi koko ajan toistelet tuota väärää väitettä 90-luvusta?
Olen itsekin opiskellut yliopistossa 90-luvulla. En ottanut penniäkään opintolainaa kuten eivät useimmat opiskelukaverinikaan. Lainanottoa vältettiin. En myöskään ostanut yhtään kurssikirjaa.
Et varmaan ollut lääkiksessä? Vuosikurssi 198x? Hesassa?
Ihan yksiselitteistä potaskaa taas. Opintoraha oli vuodesta 1992 suurempi kuin nyt reaaliarvoltaan.