Elämänvoiman katoaminen keski-iässä

Vierailija kirjoitti:

Mul oli vielä kk sitten samat ajatukset. Tajusin, että olin todella huonossa parisuhteessa joten päätin sen.

Pikkuhiljaa alkaa näkymään toivoa ja valoa!

Ihanaa aikaa miettiä kuka olen, mitä haluaa jne.

Keskityn itseeni, varaan vuoden täysin itselleni.

Teeppä listaus mikä elämässä tökkii ja keskity siihen mihin itse voit vaikuttaa.

Jepp. Olin 35 ja tuntui että elämä on ohi eikä ole mitään mitä odottaa. Monta vuotta oli ollut taistelua parisuhteessa, erottiin. Nyt viisi vuotta myöhemmin kotona on levollista, uusi rakkaus kukoistaa, jaksan pitää terveydestä huolta ja olen tehnyt tarpeellisia urasiirtoja (eli höllännyt vähän kun ei tarvitse töihin paeta). Tuntuu että vaikka mitä kivaa tulossa ja mummonakin vielä jaksaa viipottaa!

Sanoisin että parisuhde ja työasiat pohdintaan ja lääkärintarkastus varmuudeksi myös, ettei uniapneaa, kilpparihäikkää, rauta-arvoja tms taustalla.

Mä ainakin saan tinderistä vain kahta kauheamman ulkopuolisuuden tunteen. Miehet siellä on tyhjempiä kuin nettipankin botti. Siinä kun käy läpi kymmeniä suoria seksiehdotuksia (ei kiinnosta) ja toiset kymmenet tyyppejä jotka eivät oikeasti osaa keskustella muuta kuin heittää eri variaatioita kysymyksestä "Mitä kuuluu, mitäs sun aamuun päivään iltaan, miten päivä meni, onko suunnitelmia päivälle, mitä kuuluu" (oikeasti, ihan sama mitä näille vastaa tai heiltä kysyy, he palaavat tähän samaan kysymykseen!) niin tuntuu että on ainoa ajatteleva ja tiedostava olio koko maapallolla.

Maailmassa on paljon nähtävää, koettavaa ja opittavaa. Jos sitä ette pysty näkemään niin vika on joko mielikuvituksen puutteessa, viitseliäisyydessä tai olette masentuneita.

Jos mikään ei innosta, se on mielen sairaus. Alkakaa syömään terveellisesti ja liikkukaa, alkoholi kokonaan pois. Takaan että 3kk kuluttua olette eri ihmisiä. Jos ette ole kuin lääkäriin mars.

Olen nyt 35 ja ottaisin mielellään teiltä tuota ylimääräistä aikaa itselleni, jos voisin. Minä kylven kiinnostavissa jutuissa ja opin koko ajan uusia ja innostavia asioita enkä saa tarpeekseni! En näe tilanteen muuttuvan mihinkään. Harrastan liikuntaa ja elän terveellisesti ja panostan näin myös virkeään vanhuuteen.

Olen 55v ja nuorin lapsi on 16v.  Koen, että minulla on edelleen intoa ja voimaa tehdä asioita aivan kuten ennenkin. Suorastaan odotan, että pääsen eläkkeelle 10v päästä jotta ehtisin tehdä ja kokea kaikkea kivaa aviomieheni kanssa. Luulen, että pitkä hyvä rakastava avioliitto, fyysinen terveys ja liikunnan harrastaminen sekä riittävä taloudellinen pärjääminen tuovat elämääni tyytyväisyyttä ja virtaa.

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on paljon nähtävää, koettavaa ja opittavaa. Jos sitä ette pysty näkemään niin vika on joko mielikuvituksen puutteessa, viitseliäisyydessä tai olette masentuneita.

Jos mikään ei innosta, se on mielen sairaus. Alkakaa syömään terveellisesti ja liikkukaa, alkoholi kokonaan pois. Takaan että 3kk kuluttua olette eri ihmisiä. Jos ette ole kuin lääkäriin mars.

Lol oletpa naiivi. Mitä se lääkäri sille mahtaa että kaikki on näetty ja koettu ja kaikki usko ihmisiin menetetty. Tekee meninblack -muistin nollauksen? Odotapa kun sinut on petetty läheisiksi luulemiesi ystävien ja kumppanien ja kollegojen taholta kerta toisensa jälkeen vuosikymmenien ajan, ja tule sitten puhumaan viitseliäisyydesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on paljon nähtävää, koettavaa ja opittavaa. Jos sitä ette pysty näkemään niin vika on joko mielikuvituksen puutteessa, viitseliäisyydessä tai olette masentuneita.

Jos mikään ei innosta, se on mielen sairaus. Alkakaa syömään terveellisesti ja liikkukaa, alkoholi kokonaan pois. Takaan että 3kk kuluttua olette eri ihmisiä. Jos ette ole kuin lääkäriin mars.

Lol oletpa naiivi. Mitä se lääkäri sille mahtaa että kaikki on näetty ja koettu ja kaikki usko ihmisiin menetetty. Tekee meninblack -muistin nollauksen? Odotapa kun sinut on petetty läheisiksi luulemiesi ystävien ja kumppanien ja kollegojen taholta kerta toisensa jälkeen vuosikymmenien ajan, ja tule sitten puhumaan viitseliäisyydesta.

Siis ihan tosissaan luulet nähneeni ja kokeneesi kaiken? :D Kuulostat teiniltä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on paljon nähtävää, koettavaa ja opittavaa. Jos sitä ette pysty näkemään niin vika on joko mielikuvituksen puutteessa, viitseliäisyydessä tai olette masentuneita.

Jos mikään ei innosta, se on mielen sairaus. Alkakaa syömään terveellisesti ja liikkukaa, alkoholi kokonaan pois. Takaan että 3kk kuluttua olette eri ihmisiä. Jos ette ole kuin lääkäriin mars.

Lol oletpa naiivi. Mitä se lääkäri sille mahtaa että kaikki on näetty ja koettu ja kaikki usko ihmisiin menetetty. Tekee meninblack -muistin nollauksen? Odotapa kun sinut on petetty läheisiksi luulemiesi ystävien ja kumppanien ja kollegojen taholta kerta toisensa jälkeen vuosikymmenien ajan, ja tule sitten puhumaan viitseliäisyydesta.

Siis ihan tosissaan luulet nähneeni ja kokeneesi kaiken? :D Kuulostat teiniltä

Oletko autisti jos otat kaiken noin kirjaimellisesti? Nähnyt ja kokenut kaiken _mikä kiinnostaisi_. Ymmärrätkö nyt paremmin vai haluatko vielä olkiukkoilla lisää?

Se, että elinvoima katoaa ja sen myötä kaikki kiinnostus, on yksi vaihdevuosioire. Kaikille ei tule kuumia aaltoja ja muita fyysisiä vaivoja, voi olla pelkästään noita psyykkisiä.

Ihmisen pitää viimeistään keski-iässä löytää joku juttu. Toisille se on himotreenaaminen, toisille moottoripyörän korjaaminen ja kolmannelle vaikka elämänkerran kirjoittaminen. Mutta pitää olla joku intohimo. Se että vetää päivästä toiseen töissä ostaakseen kaupasta maitoa, niin se ei kyllä riitä. Pitää löytää joku juttu mikä vie mennessään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on paljon nähtävää, koettavaa ja opittavaa. Jos sitä ette pysty näkemään niin vika on joko mielikuvituksen puutteessa, viitseliäisyydessä tai olette masentuneita.

Jos mikään ei innosta, se on mielen sairaus. Alkakaa syömään terveellisesti ja liikkukaa, alkoholi kokonaan pois. Takaan että 3kk kuluttua olette eri ihmisiä. Jos ette ole kuin lääkäriin mars.

Lol oletpa naiivi. Mitä se lääkäri sille mahtaa että kaikki on näetty ja koettu ja kaikki usko ihmisiin menetetty. Tekee meninblack -muistin nollauksen? Odotapa kun sinut on petetty läheisiksi luulemiesi ystävien ja kumppanien ja kollegojen taholta kerta toisensa jälkeen vuosikymmenien ajan, ja tule sitten puhumaan viitseliäisyydesta.

Siis ihan tosissaan luulet nähneeni ja kokeneesi kaiken? :D Kuulostat teiniltä

Oletko autisti jos otat kaiken noin kirjaimellisesti? Nähnyt ja kokenut kaiken _mikä kiinnostaisi_. Ymmärrätkö nyt paremmin vai haluatko vielä olkiukkoilla lisää?

Kyseessä näyttäisi olevan siis mielen köyhyys. Ja jonkinlainen ahdistus ikävien kokemusten pohjalta (joista sitten kypsästi olet muodostunut itsellesi kattavan maailmankuvan).

Suutut niin helposti, että kaikki ei ole aivan täysin kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen pitää viimeistään keski-iässä löytää joku juttu. Toisille se on himotreenaaminen, toisille moottoripyörän korjaaminen ja kolmannelle vaikka elämänkerran kirjoittaminen. Mutta pitää olla joku intohimo. Se että vetää päivästä toiseen töissä ostaakseen kaupasta maitoa, niin se ei kyllä riitä. Pitää löytää joku juttu mikä vie mennessään.

Monelle juuri toisinpäin. Eli rauha ja onni löytyy vasta, kun suostuu siihen "tylsyyteen" ja "ankeuteen", ja luopuu tuollaisesta ulkoisten asioiden ja tavoitteiden perässä juoksemisesta. Se välivaihe on ahdistava ja masentava, kun mieli edelleen on sellaisilla kierroksilla, että haluaisi tehdä, mennä, nähdä, mutta jos sitä sitten tekee, toteaa ettei se kiinnostakaan ollenkaan enää. Tai ei jaksa tai viitsi toisaalta edes kokeilla vaikka on levoton. Mutta kun siitä pääsee läpi, niin löytyy aivan uusi syvyys siihen arkeen, niin että se maidonhakureissukin voi olla syvää onnea. Kaiken tuntee jotenkin niin paljon vahvemmin, on todella läsnä nykyhetkessä joka hetki eikä ajatuksissaan.

Mulle on käynyt päinvastoin, energiaa on vaikka muille jakaa nyt kun ruuhkavuodet on ohi ja lapset itsenäistyy. Löysin harrastuksen joka on niin koukuttava ja innostava että se antaa voimaa kaikkeen muuhunkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on paljon nähtävää, koettavaa ja opittavaa. Jos sitä ette pysty näkemään niin vika on joko mielikuvituksen puutteessa, viitseliäisyydessä tai olette masentuneita.

Jos mikään ei innosta, se on mielen sairaus. Alkakaa syömään terveellisesti ja liikkukaa, alkoholi kokonaan pois. Takaan että 3kk kuluttua olette eri ihmisiä. Jos ette ole kuin lääkäriin mars.

Lol oletpa naiivi. Mitä se lääkäri sille mahtaa että kaikki on näetty ja koettu ja kaikki usko ihmisiin menetetty. Tekee meninblack -muistin nollauksen? Odotapa kun sinut on petetty läheisiksi luulemiesi ystävien ja kumppanien ja kollegojen taholta kerta toisensa jälkeen vuosikymmenien ajan, ja tule sitten puhumaan viitseliäisyydesta.

Siis ihan tosissaan luulet nähneeni ja kokeneesi kaiken? :D Kuulostat teiniltä

Oletko autisti jos otat kaiken noin kirjaimellisesti? Nähnyt ja kokenut kaiken _mikä kiinnostaisi_. Ymmärrätkö nyt paremmin vai haluatko vielä olkiukkoilla lisää?

Kyseessä näyttäisi olevan siis mielen köyhyys. Ja jonkinlainen ahdistus ikävien kokemusten pohjalta (joista sitten kypsästi olet muodostunut itsellesi kattavan maailmankuvan).

Suutut niin helposti, että kaikki ei ole aivan täysin kunnossa.

Ja toisen leimaaminen "suuttuneeksi" yrityksenä saada hänen kuulostamaan tunteelliselta on hyvin klassinen manipulaatiokeino. Ensin uhalla olkiukkoillaan ja provosoidaan, ja kun toinen vastaa, ollaan niin "oletpas sä nyt tunteidesi vallassa, rauhoitu". Köyhää. Sun kaltaisten kanssa on ikävämpää keskustella kuin seinän.

Ps kiitos vahvistuksesta kuinka ihmiset on just tuollaisia pskoja joihin on turha tuhlata aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt 35 ja ottaisin mielellään teiltä tuota ylimääräistä aikaa itselleni, jos voisin. Minä kylven kiinnostavissa jutuissa ja opin koko ajan uusia ja innostavia asioita enkä saa tarpeekseni! En näe tilanteen muuttuvan mihinkään. Harrastan liikuntaa ja elän terveellisesti ja panostan näin myös virkeään vanhuuteen.

Heh, kaikki sanoo noin tuossa iässä. Minäkin olisin sanonut. Mutta keski-iän psyykkiset muutokset tulee useimmille, eikä silloin enää ole mitään merkitystä sillä mitä 35-vuotiaana luuli ja sanoi. Se on ihan luonnollinen kehityspsykologinen vaihe sekin, että elämä alkaa kääntyä elämän ulkoisten puitteiden rakentamisesta sisäänpäin, menemisestä ja tekemisestä olemiseen. Eikä se ole ollenkaan huono vaihe, jota pitäisi yrittää välttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on paljon nähtävää, koettavaa ja opittavaa. Jos sitä ette pysty näkemään niin vika on joko mielikuvituksen puutteessa, viitseliäisyydessä tai olette masentuneita.

Jos mikään ei innosta, se on mielen sairaus. Alkakaa syömään terveellisesti ja liikkukaa, alkoholi kokonaan pois. Takaan että 3kk kuluttua olette eri ihmisiä. Jos ette ole kuin lääkäriin mars.

Lol oletpa naiivi. Mitä se lääkäri sille mahtaa että kaikki on näetty ja koettu ja kaikki usko ihmisiin menetetty. Tekee meninblack -muistin nollauksen? Odotapa kun sinut on petetty läheisiksi luulemiesi ystävien ja kumppanien ja kollegojen taholta kerta toisensa jälkeen vuosikymmenien ajan, ja tule sitten puhumaan viitseliäisyydesta.

Siis ihan tosissaan luulet nähneeni ja kokeneesi kaiken? :D Kuulostat teiniltä

Oletko autisti jos otat kaiken noin kirjaimellisesti? Nähnyt ja kokenut kaiken _mikä kiinnostaisi_. Ymmärrätkö nyt paremmin vai haluatko vielä olkiukkoilla lisää?

Kyseessä näyttäisi olevan siis mielen köyhyys. Ja jonkinlainen ahdistus ikävien kokemusten pohjalta (joista sitten kypsästi olet muodostunut itsellesi kattavan maailmankuvan).

Suutut niin helposti, että kaikki ei ole aivan täysin kunnossa.

Ja toisen leimaaminen "suuttuneeksi" yrityksenä saada hänen kuulostamaan tunteelliselta on hyvin klassinen manipulaatiokeino. Ensin uhalla olkiukkoillaan ja provosoidaan, ja kun toinen vastaa, ollaan niin "oletpas sä nyt tunteidesi vallassa, rauhoitu". Köyhää. Sun kaltaisten kanssa on ikävämpää keskustella kuin seinän.

Ps kiitos vahvistuksesta kuinka ihmiset on just tuollaisia pskoja joihin on turha tuhlata aikaa.

:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen nyt 35 ja ottaisin mielellään teiltä tuota ylimääräistä aikaa itselleni, jos voisin. Minä kylven kiinnostavissa jutuissa ja opin koko ajan uusia ja innostavia asioita enkä saa tarpeekseni! En näe tilanteen muuttuvan mihinkään. Harrastan liikuntaa ja elän terveellisesti ja panostan näin myös virkeään vanhuuteen.

Heh, kaikki sanoo noin tuossa iässä. Minäkin olisin sanonut. Mutta keski-iän psyykkiset muutokset tulee useimmille, eikä silloin enää ole mitään merkitystä sillä mitä 35-vuotiaana luuli ja sanoi. Se on ihan luonnollinen kehityspsykologinen vaihe sekin, että elämä alkaa kääntyä elämän ulkoisten puitteiden rakentamisesta sisäänpäin, menemisestä ja tekemisestä olemiseen. Eikä se ole ollenkaan huono vaihe, jota pitäisi yrittää välttää.

Itse asiassa meditointi ja henkisyys on mun onnen salaisuus. Ei materiaali tai ulkoiset puitteet.

Katsokaapas ympärillenne. Maailma on täynnä virkeitä ja iloisia 50+ ihmisiä. Te vaan ette osaa.

Vierailija kirjoitti:

Huomaan samaa. Mikään ei kiinnosta. Ei ole unelmia ei projekteja. Rahaa olisi mutta ei mitään mihin sitä kiinnostaisi kuluttaa..

N53

"Rahaa on"   : D

Vierailija kirjoitti:

Olen 55v ja nuorin lapsi on 16v.  Koen, että minulla on edelleen intoa ja voimaa tehdä asioita aivan kuten ennenkin. Suorastaan odotan, että pääsen eläkkeelle 10v päästä jotta ehtisin tehdä ja kokea kaikkea kivaa aviomieheni kanssa. Luulen, että pitkä hyvä rakastava avioliitto, fyysinen terveys ja liikunnan harrastaminen sekä riittävä taloudellinen pärjääminen tuovat elämääni tyytyväisyyttä ja virtaa.

No tottakai jaksaa olla innostunut ja virkeä, kun asiat on elämässä pääasiassa hyvin. Terveyttä, turvaa ja rakkautta. Eipä sitä paljon muuta tarvitsekaan voidakseen hyvin. Toista se on tällaisella monisairaalla ja yksinäisellä köyhällä.