Lue keskustelun säännöt.
Perinnötkin menee jatkossa hoitomaksuihin
26.04.2023 |
Olen järkyttynyt. Isäni on hoidossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella palvelutalossa. Aikaisemmin hoitomaksu määräytyi niin, että eläkkeestä piti jäädä pieni summa ihmiselle käyttövaraa, esim. puhelin- ja parturikuluja varten. Muistaakseni summa oli n. 150 €.
Eipä ole näin enää. Hoitomaksuun voi mennä koko eläke, jos tilillä on yli 4000 euroa. Isäni on saanut äidiltään pienen perinnön, n. 20 000 euroa. Nyt siis tämä ei nauti mitään suojaa, vaan hyvinvointivaltio syö sen omiin kuluihinsa. Eipä mummi olisi säästänyt, jos olisi tämän tiennyt. Isän hoitokulut on tosiaan yli hänen eläkkeen, ja mitään alennusta niihin ei voi saada, koska hänellä on tilillä nyt noita "säästöjä". Isäni on vasta 71-vuotias ja hoitokodissa aivovamman vuoksi. Hänen kohdallaan ei ole siis kyse tyypillisestä palveluasumisesta, joka kestää vain 2-3 vuotta, vaan voi kestää jopa esim. 20 vuotta. Säästöillään hän pystyisi tekemään pieniä matkoja ja siten hyödyntää perintöään.
Pitääkö tässä nyt sitten nostaa isän tililtä 16 000 "piirongin laatikkoon" vai siirtää tili ulkomaille? Tämä on hullua. Auttakaa.
Kommentit (867)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asuu kotona niin kodin siivous on ostettava siivousyritykseltä. Moni kaupunki ja kunta ei myönnä enää palveluseteliä eläkeläisen kodin siivoukseen ja jos eläke on 900 niin ei saa verovähennystä, koska 900 euron eläkkeestä ei mene veroa.
Hoitokotiin on vaikea päästä, ne on täynnä. Täytyy olla muistisairaus tai jalat ei pelaa.
Kyllä aika monen vanhuksen kotona siivoavat ne omaiset, naapurit tai ystävät. EI aina kaikkea tarvitse ostaa. Lisäksi on myös ns. komannen sektorin toimijoita. Esim. omalle isälleni ostettiin siivous 4H-yhdistyksen palveluna joka oli paljon halvempi kuin normaalin yrityksen tekemänä ja heillä oli vielä usein aikaa vähän jutustella isäni kanssa siinä ohessa.
Juu, mutta se täytyy siitä 922 eläkkeestä maksaa. Lisäksi osastohoito ei kuulu maksukattoon. Kun maksukatto on täynnä niin vuorokausi sairaalassa maksaa 22,80.
Monella eläkeläisellä näyttää olevan myös kodin remontit tekemättä. Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970-luvun.
Jos tulot ovat noin pienet niin on viisautta että järjestää sen asumisensa hyvissä ajoin niin että ei jouduta loukkuun mihinkään hitaasti rapistuvaan taloon. On kyllä osittain oma vika jos pitää kynsin ja hampain kiinni siitä koko ajan arvottamammaksi muuttuvasta talosta joka usein sijaitsee vielä syrjässä ja jonne ei saa helposti apua vaikka omilta lapsiltaan.
Esim. meillä muutettiin vanhemmat vanhoista omakotitaloista keskustan kerrostaloon vielä silloin kun olivat kohtuullisessa kunnossa. Ja myös he itse ymmärsivät että se on järkevää. Keskustan hissitaloissa he pystyivät kotiavun ja meidän apumme avulla asumaan niin pitkään kunnes oli aika siirtyä lopuksi laitoshoitoon.
Vakuutus ei korvaa remontteja kerrostalossakaan, jos tulee vesivahinko. Nythän on myös Helsingissä satoja taloyhtiöitä jotka eivät saa enää remonttilainaa, koska kaikki remontit jätetty tekemättä eikä taloilla ole enää vakuusarvoa. Ne menevät purettavaksi, kun tulee vesivahinko eli katto tai putket tai ikkuna vuotaa.
Vakuutus ei korvaa 1970-luvun kerrostalon vesivahinkoja. Vakuutuksissa on ikäpoistot.
Meillä maksoi putkiremontti kerrostalossa 40000 per asunto eikä tehty edes perinteisellä tavalla. Sähköjen uusinta kyllä sisältyi tuohon summaan.
Yhtiölaina /rahoitusvastike on lasku asumistuessa, mutta ei toimeentulotuessa eli jos hakee esim. lääkerahaa. Kaikki lääkkeet ei kuulu maksukattoon.
Eläkeläisen asumistuessa saa olla tilillä 16000 rahaa.
Ensinnäkin tilillä saa olla yksin asuvalla 20 000 € ennen kuin se vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Toiseksi jos tilillä on enemmän, se ei suinkaan tarkoita sitä, että asumistukea ei saisi lainkaan, jos tilillä olevien rahojen lisäksi ei ole muuta omaisuutta. Karkeasti laskien jokainen 1000 € lisää tilillä rajan päälle laskee eläkkeensaajan asumistukea vähän alle 6 eurolla kuukaudessa.
Myös muu omaisuus lasketaan tilillä olevaksi käyttörahaksi...kuten se useasti mainittu metsäpalsta joka suoraan lasketaan jalostamattoma tuloiksi.omaisuus ei tarvi olla iso kun se vie asumistuet kokonaan pois.
No onko sinusta yhteiskunnan tehtävä tukea sellaisen ihmisen asumista jolla on kuitenkin huomattava määrä erilaista omaisuutta? Minusta valtion vähille varoille on kyllä tärkeämpääkin tehtävää kuin se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asuu kotona niin kodin siivous on ostettava siivousyritykseltä. Moni kaupunki ja kunta ei myönnä enää palveluseteliä eläkeläisen kodin siivoukseen ja jos eläke on 900 niin ei saa verovähennystä, koska 900 euron eläkkeestä ei mene veroa.
Hoitokotiin on vaikea päästä, ne on täynnä. Täytyy olla muistisairaus tai jalat ei pelaa.
Kyllä aika monen vanhuksen kotona siivoavat ne omaiset, naapurit tai ystävät. EI aina kaikkea tarvitse ostaa. Lisäksi on myös ns. komannen sektorin toimijoita. Esim. omalle isälleni ostettiin siivous 4H-yhdistyksen palveluna joka oli paljon halvempi kuin normaalin yrityksen tekemänä ja heillä oli vielä usein aikaa vähän jutustella isäni kanssa siinä ohessa.
Juu, mutta se täytyy siitä 922 eläkkeestä maksaa. Lisäksi osastohoito ei kuulu maksukattoon. Kun maksukatto on täynnä niin vuorokausi sairaalassa maksaa 22,80.
Monella eläkeläisellä näyttää olevan myös kodin remontit tekemättä. Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970-luvun.
Jos tulot ovat noin pienet niin on viisautta että järjestää sen asumisensa hyvissä ajoin niin että ei jouduta loukkuun mihinkään hitaasti rapistuvaan taloon. On kyllä osittain oma vika jos pitää kynsin ja hampain kiinni siitä koko ajan arvottamammaksi muuttuvasta talosta joka usein sijaitsee vielä syrjässä ja jonne ei saa helposti apua vaikka omilta lapsiltaan.
Esim. meillä muutettiin vanhemmat vanhoista omakotitaloista keskustan kerrostaloon vielä silloin kun olivat kohtuullisessa kunnossa. Ja myös he itse ymmärsivät että se on järkevää. Keskustan hissitaloissa he pystyivät kotiavun ja meidän apumme avulla asumaan niin pitkään kunnes oli aika siirtyä lopuksi laitoshoitoon.
Vakuutus ei korvaa remontteja kerrostalossakaan, jos tulee vesivahinko. Nythän on myös Helsingissä satoja taloyhtiöitä jotka eivät saa enää remonttilainaa, koska kaikki remontit jätetty tekemättä eikä taloilla ole enää vakuusarvoa. Ne menevät purettavaksi, kun tulee vesivahinko eli katto tai putket tai ikkuna vuotaa.
Vakuutus ei korvaa 1970-luvun kerrostalon vesivahinkoja. Vakuutuksissa on ikäpoistot.
Meillä maksoi putkiremontti kerrostalossa 40000 per asunto eikä tehty edes perinteisellä tavalla. Sähköjen uusinta kyllä sisältyi tuohon summaan.
Yhtiölaina /rahoitusvastike on lasku asumistuessa, mutta ei toimeentulotuessa eli jos hakee esim. lääkerahaa. Kaikki lääkkeet ei kuulu maksukattoon.
Eläkeläisen asumistuessa saa olla tilillä 16000 rahaa.
Ensinnäkin tilillä saa olla yksin asuvalla 20 000 € ennen kuin se vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Toiseksi jos tilillä on enemmän, se ei suinkaan tarkoita sitä, että asumistukea ei saisi lainkaan, jos tilillä olevien rahojen lisäksi ei ole muuta omaisuutta. Karkeasti laskien jokainen 1000 € lisää tilillä rajan päälle laskee eläkkeensaajan asumistukea vähän alle 6 eurolla kuukaudessa.
Kun ei enää työelämään ja anstaintaan kykene niin tuo 20 000 euroa on vain hemmetin pieni raha...sanoisin että se raha riittää vain maksimissaan 2-3 vuoden hätätarpeisiin ja odottamattomiin menoihin joita joutuu kustantamaan pakollisten menojen päälle joihin oma eläke niukasti riittää
Hyödyntää perintöään? Eli siis jos mä vaikka tilaan siivojan kotiini, niin mä en "hyödynnä" varojani, vaan tuhlaan tulevaa perintöä? Vai olisko mahdollista, että molemmat on totta?
Milloin perinnöstä tuli jotenkin "pyhää rahaa", varsinkaan sen jälkeen, kun perintö on jo jaettu ja verot maksettu jne?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asuu kotona niin kodin siivous on ostettava siivousyritykseltä. Moni kaupunki ja kunta ei myönnä enää palveluseteliä eläkeläisen kodin siivoukseen ja jos eläke on 900 niin ei saa verovähennystä, koska 900 euron eläkkeestä ei mene veroa.
Hoitokotiin on vaikea päästä, ne on täynnä. Täytyy olla muistisairaus tai jalat ei pelaa.
Kyllä aika monen vanhuksen kotona siivoavat ne omaiset, naapurit tai ystävät. EI aina kaikkea tarvitse ostaa. Lisäksi on myös ns. komannen sektorin toimijoita. Esim. omalle isälleni ostettiin siivous 4H-yhdistyksen palveluna joka oli paljon halvempi kuin normaalin yrityksen tekemänä ja heillä oli vielä usein aikaa vähän jutustella isäni kanssa siinä ohessa.
Juu, mutta se täytyy siitä 922 eläkkeestä maksaa. Lisäksi osastohoito ei kuulu maksukattoon. Kun maksukatto on täynnä niin vuorokausi sairaalassa maksaa 22,80.
Monella eläkeläisellä näyttää olevan myös kodin remontit tekemättä. Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970-luvun.
Jos tulot ovat noin pienet niin on viisautta että järjestää sen asumisensa hyvissä ajoin niin että ei jouduta loukkuun mihinkään hitaasti rapistuvaan taloon. On kyllä osittain oma vika jos pitää kynsin ja hampain kiinni siitä koko ajan arvottamammaksi muuttuvasta talosta joka usein sijaitsee vielä syrjässä ja jonne ei saa helposti apua vaikka omilta lapsiltaan.
Esim. meillä muutettiin vanhemmat vanhoista omakotitaloista keskustan kerrostaloon vielä silloin kun olivat kohtuullisessa kunnossa. Ja myös he itse ymmärsivät että se on järkevää. Keskustan hissitaloissa he pystyivät kotiavun ja meidän apumme avulla asumaan niin pitkään kunnes oli aika siirtyä lopuksi laitoshoitoon.
Vakuutus ei korvaa remontteja kerrostalossakaan, jos tulee vesivahinko. Nythän on myös Helsingissä satoja taloyhtiöitä jotka eivät saa enää remonttilainaa, koska kaikki remontit jätetty tekemättä eikä taloilla ole enää vakuusarvoa. Ne menevät purettavaksi, kun tulee vesivahinko eli katto tai putket tai ikkuna vuotaa.
Vakuutus ei korvaa 1970-luvun kerrostalon vesivahinkoja. Vakuutuksissa on ikäpoistot.
Meillä maksoi putkiremontti kerrostalossa 40000 per asunto eikä tehty edes perinteisellä tavalla. Sähköjen uusinta kyllä sisältyi tuohon summaan.
Yhtiölaina /rahoitusvastike on lasku asumistuessa, mutta ei toimeentulotuessa eli jos hakee esim. lääkerahaa. Kaikki lääkkeet ei kuulu maksukattoon.
Eläkeläisen asumistuessa saa olla tilillä 16000 rahaa.
Ensinnäkin tilillä saa olla yksin asuvalla 20 000 € ennen kuin se vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Toiseksi jos tilillä on enemmän, se ei suinkaan tarkoita sitä, että asumistukea ei saisi lainkaan, jos tilillä olevien rahojen lisäksi ei ole muuta omaisuutta. Karkeasti laskien jokainen 1000 € lisää tilillä rajan päälle laskee eläkkeensaajan asumistukea vähän alle 6 eurolla kuukaudessa.
Myös muu omaisuus lasketaan tilillä olevaksi käyttörahaksi...kuten se useasti mainittu metsäpalsta joka suoraan lasketaan jalostamattoma tuloiksi.omaisuus ei tarvi olla iso kun se vie asumistuet kokonaan pois.
ei voi olla pääomatuloja
8 prosenttia omaisuuden arvosta joka ylittää sen 20 000 euron suojaosuuden lasketaan tuloiksi..
Eli jos on se 20 000 säästössä ja sinulla on se 100 000 arvoiseksi laskettu kesämökki lasketaan sinulle 8000 euroa vuosituloihin lisää mökin omistamisesta. 12 000 vuosituloilla tienaatkin jo 20 000 euroa mökin omistamisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asuu kotona niin kodin siivous on ostettava siivousyritykseltä. Moni kaupunki ja kunta ei myönnä enää palveluseteliä eläkeläisen kodin siivoukseen ja jos eläke on 900 niin ei saa verovähennystä, koska 900 euron eläkkeestä ei mene veroa.
Hoitokotiin on vaikea päästä, ne on täynnä. Täytyy olla muistisairaus tai jalat ei pelaa.
Kyllä aika monen vanhuksen kotona siivoavat ne omaiset, naapurit tai ystävät. EI aina kaikkea tarvitse ostaa. Lisäksi on myös ns. komannen sektorin toimijoita. Esim. omalle isälleni ostettiin siivous 4H-yhdistyksen palveluna joka oli paljon halvempi kuin normaalin yrityksen tekemänä ja heillä oli vielä usein aikaa vähän jutustella isäni kanssa siinä ohessa.
Juu, mutta se täytyy siitä 922 eläkkeestä maksaa. Lisäksi osastohoito ei kuulu maksukattoon. Kun maksukatto on täynnä niin vuorokausi sairaalassa maksaa 22,80.
Monella eläkeläisellä näyttää olevan myös kodin remontit tekemättä. Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970-luvun.
Jos tulot ovat noin pienet niin on viisautta että järjestää sen asumisensa hyvissä ajoin niin että ei jouduta loukkuun mihinkään hitaasti rapistuvaan taloon. On kyllä osittain oma vika jos pitää kynsin ja hampain kiinni siitä koko ajan arvottamammaksi muuttuvasta talosta joka usein sijaitsee vielä syrjässä ja jonne ei saa helposti apua vaikka omilta lapsiltaan.
Esim. meillä muutettiin vanhemmat vanhoista omakotitaloista keskustan kerrostaloon vielä silloin kun olivat kohtuullisessa kunnossa. Ja myös he itse ymmärsivät että se on järkevää. Keskustan hissitaloissa he pystyivät kotiavun ja meidän apumme avulla asumaan niin pitkään kunnes oli aika siirtyä lopuksi laitoshoitoon.
Vakuutus ei korvaa remontteja kerrostalossakaan, jos tulee vesivahinko. Nythän on myös Helsingissä satoja taloyhtiöitä jotka eivät saa enää remonttilainaa, koska kaikki remontit jätetty tekemättä eikä taloilla ole enää vakuusarvoa. Ne menevät purettavaksi, kun tulee vesivahinko eli katto tai putket tai ikkuna vuotaa.
Vakuutus ei korvaa 1970-luvun kerrostalon vesivahinkoja. Vakuutuksissa on ikäpoistot.
Meillä maksoi putkiremontti kerrostalossa 40000 per asunto eikä tehty edes perinteisellä tavalla. Sähköjen uusinta kyllä sisältyi tuohon summaan.
Yhtiölaina /rahoitusvastike on lasku asumistuessa, mutta ei toimeentulotuessa eli jos hakee esim. lääkerahaa. Kaikki lääkkeet ei kuulu maksukattoon.
Eläkeläisen asumistuessa saa olla tilillä 16000 rahaa.
Ensinnäkin tilillä saa olla yksin asuvalla 20 000 € ennen kuin se vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Toiseksi jos tilillä on enemmän, se ei suinkaan tarkoita sitä, että asumistukea ei saisi lainkaan, jos tilillä olevien rahojen lisäksi ei ole muuta omaisuutta. Karkeasti laskien jokainen 1000 € lisää tilillä rajan päälle laskee eläkkeensaajan asumistukea vähän alle 6 eurolla kuukaudessa.
Myös muu omaisuus lasketaan tilillä olevaksi käyttörahaksi...kuten se useasti mainittu metsäpalsta joka suoraan lasketaan jalostamattoma tuloiksi.omaisuus ei tarvi olla iso kun se vie asumistuet kokonaan pois.
ei voi olla pääomatuloja
8 prosenttia omaisuuden arvosta joka ylittää sen 20 000 euron suojaosuuden lasketaan tuloiksi..
Eli jos on se 20 000 säästössä ja sinulla on se 100 000 arvoiseksi laskettu kesämökki lasketaan sinulle 8000 euroa vuosituloihin lisää mökin omistamisesta. 12 000 vuosituloilla tienaatkin jo 20 000 euroa mökin omistamisella.
Yhteiskunnan varoja tarvitaan tähdellisiimpiinkin asioihin kuin siihen että niillä rahoitetaan omaisuuden säästämistä perinnöksi. Kyllä ihminen on ensisijassa velvollinen itse elättämään itsensä ja siihen voi kuulua joskus myös omaisuuden realisointi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyödyntää perintöään? Eli siis jos mä vaikka tilaan siivojan kotiini, niin mä en "hyödynnä" varojani, vaan tuhlaan tulevaa perintöä? Vai olisko mahdollista, että molemmat on totta?
Milloin perinnöstä tuli jotenkin "pyhää rahaa", varsinkaan sen jälkeen, kun perintö on jo jaettu ja verot maksettu jne?
Ei täällä ole kukaan sanonut että rahat tulee säästää tai jättää perinnöksi..
Useimmiten säästetään ja kerätään omaisuutta jotta pystyy huolehtimaan omista tarpeistaan..eläkeläisetkin käyttää palveluja ja hyödykkeitä joista maksetaan suoraa ja välillistä veroa suomen valtiolle ja näissä kaikissa verot on se mikä nostaa hinnat korkealle mutta maksetuille veroilla odotetaan myös vastinetta.
Kun kerätty omaisuus. Tuleekin käyttää kokonaan palvelujen vastineena lähes kokonaan niin herää vain kysymys miksi olemme maksaneet korkeita veroja ja miksi maksamme korkeita veroja palvelujen ja tuotteiden vastineena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIhin tuota pientä perintöä oikein pitäisi säilöä? Veikkaan että sitä varten että te voisitte saada sen sitten aikanaan perintönä.
Jos ennen isällesi jäi se 150e jäljelle eläkkeestä niin jatkossa siis se 150e pitää kattaa omista varoista. Aika pieni summa lopulta eikä estä mitenkään sitä että isäsi käyttää siä rahaa myös matkustamiseen ja muuhun mitä haluaa. Eihän niiden omien varojen käyttöä ole mitenkään nyt kielletty tai niitä korvamerkitty johonkin. Sen kuin matkustaa ja tekee mitä haluaa ja sitten kun tilillä on enää se 4000e niin sittenhän tilanne jälleen muuttuu.
Ei, vaan hoitomaksu menee YLI sen eläkkeen. Jos on "alijäämäinen" - tätä termiä hyvinvointialueen henkilö minulle puhelimessa käytti - sitten voi hakea harkinnanvaraista alennusta, mikäli tilillä on alle 4000 €. Eli jos sinulla on tilillä 3500 € hautajaisia varten, siltikin sinun koko eläkkeesi voi mennä hoitomaksuihin. Et tarvitse enää hiustenleikkuuta tai puhelinta tai taskurahaa ristikkolehtien ostoa varten. Mitään muita kuluja ei näköjään huomioida, pelkästään hoitomaksut.
Siis mikä estää teitä rahoittamasta niitä hiustenleikkuta, puhelinta, taskurahaa ja ristikkolehtiä noista 20 000 eurosta jotka isälläsi on tilillä rahaa?? Eihän niitä ole kukaan häneltä ottamassa, ne ovat hänen vapaassa käytössään.
Minun oikeustajuni sanoo, että hänen äitinsä pienestä eläkkeestään säästämät pojalleen perintönä jättämät rahat pitäisivät olla pojalleen HYÖDYKSI. Nyt mummo on säästänyt aivan turhaan, sillä jos jos perintöä ei olisi, poika saisi puhelimen, hiustenleikkuun ym. verovaroista. Tässä on se ongelma.
Hmm. Olisiko tilanne sama jos pitkäaikaistyötön ideologistista syistä saisi perinnöksi rahaa ja samaan aikaan jonkin työmarkkinatuen asumislisineen. Tulisiko hänen perinnöstä huolimatta saada yhä harkinnanvaraista toimeentulotukea vaikka uuteen pesukoneeseen tai parturikäyntiin vai maksaa nämä saamastaan perinnöstä? Ehkä perinnönjättäjä ei hänenkään kohdallaan ajatellut, että perintö käytetään johonkin välttämättömyytarpeisiin, vaan ajatteli, että perinnönsaaja saisi niillä vähän jotain kivaa luksusta itselleen tai sijoittaisi ne viisaasti. Yhteiskunnan vai perinnönsaajan vika ettei tämä toive toteudu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyntää perintöään? Eli siis jos mä vaikka tilaan siivojan kotiini, niin mä en "hyödynnä" varojani, vaan tuhlaan tulevaa perintöä? Vai olisko mahdollista, että molemmat on totta?
Milloin perinnöstä tuli jotenkin "pyhää rahaa", varsinkaan sen jälkeen, kun perintö on jo jaettu ja verot maksettu jne?
Ei täällä ole kukaan sanonut että rahat tulee säästää tai jättää perinnöksi..
Useimmiten säästetään ja kerätään omaisuutta jotta pystyy huolehtimaan omista tarpeistaan..eläkeläisetkin käyttää palveluja ja hyödykkeitä joista maksetaan suoraa ja välillistä veroa suomen valtiolle ja näissä kaikissa verot on se mikä nostaa hinnat korkealle mutta maksetuille veroilla odotetaan myös vastinetta.
Kun kerätty omaisuus. Tuleekin käyttää kokonaan palvelujen vastineena lähes kokonaan niin herää vain kysymys miksi olemme maksaneet korkeita veroja ja miksi maksamme korkeita veroja palvelujen ja tuotteiden vastineena.
Koska ne verot kyllä kustantavat silti meille paljon. Vaikka se lähes koko eläke menisi siihen hoivakodin maksuun niin silti siitä kustannetaan verovaroilla vielä tuhansia euroja lisää. Eivätkä ne sairaalamaksut ja muut palvelumaksut kata läheskään kokonaan sitä palvelun todellista kustannusta vaan veroilla katetaan loput.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyödyntää perintöään? Eli siis jos mä vaikka tilaan siivojan kotiini, niin mä en "hyödynnä" varojani, vaan tuhlaan tulevaa perintöä? Vai olisko mahdollista, että molemmat on totta?
Milloin perinnöstä tuli jotenkin "pyhää rahaa", varsinkaan sen jälkeen, kun perintö on jo jaettu ja verot maksettu jne?
Ei täällä ole kukaan sanonut että rahat tulee säästää tai jättää perinnöksi..
Useimmiten säästetään ja kerätään omaisuutta jotta pystyy huolehtimaan omista tarpeistaan..eläkeläisetkin käyttää palveluja ja hyödykkeitä joista maksetaan suoraa ja välillistä veroa suomen valtiolle ja näissä kaikissa verot on se mikä nostaa hinnat korkealle mutta maksetuille veroilla odotetaan myös vastinetta.
Kun kerätty omaisuus. Tuleekin käyttää kokonaan palvelujen vastineena lähes kokonaan niin herää vain kysymys miksi olemme maksaneet korkeita veroja ja miksi maksamme korkeita veroja palvelujen ja tuotteiden vastineena.
Tämä sukupolvi mitä aloittajan isä edustaa on maksanut liian pientä eläkemaksua työurallaan suhteessa oikeasti toteutuvaan eläkkeen nauttimisaikaan. Heidän toimestaan myös seuraava sukupolvi on jäänyt pienemmäksi jolloin huoltosuhde on heikentynyt. En syyllistä ketään, nämä on yhteiskunnallisen päätöksentekoon liittyviä asioita, ei yksilön syytä, mutta tilanne on nyt mikä on. Isän sukupolvi on kerryttänyt omaisuutta ja säästänyt ikään kuin velaksi. Velkaa on niin yhteiskunnalla, kuin eläkerahastossa, kuin huoltosuhteessakin. Nyt se velka on maksettava takaisin tai yhteiskunnan rahoituspohja murenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän vanhustenhoito on menossa siihen suuntaan, että hyvää hoitoa saa vain kovalla rahalla. Ne joilla ei ole varaa maksaa makaavat samoissa vaipoissaan ja makuuhaavoissaan
Turha kuvitella että hyvää hoitoa saisi nykyisin enää edes rahalla. Kun tietäisitte, millaista ns. hoito ja todellisuus on monissa yksityisissä hoivakodeissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asuu kotona niin kodin siivous on ostettava siivousyritykseltä. Moni kaupunki ja kunta ei myönnä enää palveluseteliä eläkeläisen kodin siivoukseen ja jos eläke on 900 niin ei saa verovähennystä, koska 900 euron eläkkeestä ei mene veroa.
Hoitokotiin on vaikea päästä, ne on täynnä. Täytyy olla muistisairaus tai jalat ei pelaa.
Kyllä aika monen vanhuksen kotona siivoavat ne omaiset, naapurit tai ystävät. EI aina kaikkea tarvitse ostaa. Lisäksi on myös ns. komannen sektorin toimijoita. Esim. omalle isälleni ostettiin siivous 4H-yhdistyksen palveluna joka oli paljon halvempi kuin normaalin yrityksen tekemänä ja heillä oli vielä usein aikaa vähän jutustella isäni kanssa siinä ohessa.
Juu, mutta se täytyy siitä 922 eläkkeestä maksaa. Lisäksi osastohoito ei kuulu maksukattoon. Kun maksukatto on täynnä niin vuorokausi sairaalassa maksaa 22,80.
Monella eläkeläisellä näyttää olevan myös kodin remontit tekemättä. Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970-luvun.
Jos tulot ovat noin pienet niin on viisautta että järjestää sen asumisensa hyvissä ajoin niin että ei jouduta loukkuun mihinkään hitaasti rapistuvaan taloon. On kyllä osittain oma vika jos pitää kynsin ja hampain kiinni siitä koko ajan arvottamammaksi muuttuvasta talosta joka usein sijaitsee vielä syrjässä ja jonne ei saa helposti apua vaikka omilta lapsiltaan.
Esim. meillä muutettiin vanhemmat vanhoista omakotitaloista keskustan kerrostaloon vielä silloin kun olivat kohtuullisessa kunnossa. Ja myös he itse ymmärsivät että se on järkevää. Keskustan hissitaloissa he pystyivät kotiavun ja meidän apumme avulla asumaan niin pitkään kunnes oli aika siirtyä lopuksi laitoshoitoon.
Vakuutus ei korvaa remontteja kerrostalossakaan, jos tulee vesivahinko. Nythän on myös Helsingissä satoja taloyhtiöitä jotka eivät saa enää remonttilainaa, koska kaikki remontit jätetty tekemättä eikä taloilla ole enää vakuusarvoa. Ne menevät purettavaksi, kun tulee vesivahinko eli katto tai putket tai ikkuna vuotaa.
Vakuutus ei korvaa 1970-luvun kerrostalon vesivahinkoja. Vakuutuksissa on ikäpoistot.
Meillä maksoi putkiremontti kerrostalossa 40000 per asunto eikä tehty edes perinteisellä tavalla. Sähköjen uusinta kyllä sisältyi tuohon summaan.
Yhtiölaina /rahoitusvastike on lasku asumistuessa, mutta ei toimeentulotuessa eli jos hakee esim. lääkerahaa. Kaikki lääkkeet ei kuulu maksukattoon.
Eläkeläisen asumistuessa saa olla tilillä 16000 rahaa.
Ensinnäkin tilillä saa olla yksin asuvalla 20 000 € ennen kuin se vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Toiseksi jos tilillä on enemmän, se ei suinkaan tarkoita sitä, että asumistukea ei saisi lainkaan, jos tilillä olevien rahojen lisäksi ei ole muuta omaisuutta. Karkeasti laskien jokainen 1000 € lisää tilillä rajan päälle laskee eläkkeensaajan asumistukea vähän alle 6 eurolla kuukaudessa.
Myös muu omaisuus lasketaan tilillä olevaksi käyttörahaksi...kuten se useasti mainittu metsäpalsta joka suoraan lasketaan jalostamattoma tuloiksi.omaisuus ei tarvi olla iso kun se vie asumistuet kokonaan pois.
ei voi olla pääomatuloja
8 prosenttia omaisuuden arvosta joka ylittää sen 20 000 euron suojaosuuden lasketaan tuloiksi..
Eli jos on se 20 000 säästössä ja sinulla on se 100 000 arvoiseksi laskettu kesämökki lasketaan sinulle 8000 euroa vuosituloihin lisää mökin omistamisesta. 12 000 vuosituloilla tienaatkin jo 20 000 euroa mökin omistamisella.
Yhteiskunnan varoja tarvitaan tähdellisiimpiinkin asioihin kuin siihen että niillä rahoitetaan omaisuuden säästämistä perinnöksi. Kyllä ihminen on ensisijassa velvollinen itse elättämään itsensä ja siihen voi kuulua joskus myös omaisuuden realisointi.
Hoivapalvelut eivät ole palveluita .ne on heikommassa ja avuttomasaa asemassa olevan rahasta musta ja työstämistä kun vertaa hoitomaksuja suhteessa omaisuuden suojaosaan...kerran hoitolaitoksen joutunut ei sieltä omilleen enää voi päästä vaikka terveys mahdollistaisi jos omaisuus on putsattu hoitokuluihin ...tämä on fakta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIhin tuota pientä perintöä oikein pitäisi säilöä? Veikkaan että sitä varten että te voisitte saada sen sitten aikanaan perintönä.
Jos ennen isällesi jäi se 150e jäljelle eläkkeestä niin jatkossa siis se 150e pitää kattaa omista varoista. Aika pieni summa lopulta eikä estä mitenkään sitä että isäsi käyttää siä rahaa myös matkustamiseen ja muuhun mitä haluaa. Eihän niiden omien varojen käyttöä ole mitenkään nyt kielletty tai niitä korvamerkitty johonkin. Sen kuin matkustaa ja tekee mitä haluaa ja sitten kun tilillä on enää se 4000e niin sittenhän tilanne jälleen muuttuu.
Ei, vaan hoitomaksu menee YLI sen eläkkeen. Jos on "alijäämäinen" - tätä termiä hyvinvointialueen henkilö minulle puhelimessa käytti - sitten voi hakea harkinnanvaraista alennusta, mikäli tilillä on alle 4000 €. Eli jos sinulla on tilillä 3500 € hautajaisia varten, siltikin sinun koko eläkkeesi voi mennä hoitomaksuihin. Et tarvitse enää hiustenleikkuuta tai puhelinta tai taskurahaa ristikkolehtien ostoa varten. Mitään muita kuluja ei näköjään huomioida, pelkästään hoitomaksut.
Siis mikä estää teitä rahoittamasta niitä hiustenleikkuta, puhelinta, taskurahaa ja ristikkolehtiä noista 20 000 eurosta jotka isälläsi on tilillä rahaa?? Eihän niitä ole kukaan häneltä ottamassa, ne ovat hänen vapaassa käytössään.
Minun oikeustajuni sanoo, että hänen äitinsä pienestä eläkkeestään säästämät pojalleen perintönä jättämät rahat pitäisivät olla pojalleen HYÖDYKSI. Nyt mummo on säästänyt aivan turhaan, sillä jos jos perintöä ei olisi, poika saisi puhelimen, hiustenleikkuun ym. verovaroista. Tässä on se ongelma.
Hmm. Olisiko tilanne sama jos pitkäaikaistyötön ideologistista syistä saisi perinnöksi rahaa ja samaan aikaan jonkin työmarkkinatuen asumislisineen. Tulisiko hänen perinnöstä huolimatta saada yhä harkinnanvaraista toimeentulotukea vaikka uuteen pesukoneeseen tai parturikäyntiin vai maksaa nämä saamastaan perinnöstä? Ehkä perinnönjättäjä ei hänenkään kohdallaan ajatellut, että perintö käytetään johonkin välttämättömyytarpeisiin, vaan ajatteli, että perinnönsaaja saisi niillä vähän jotain kivaa luksusta itselleen tai sijoittaisi ne viisaasti. Yhteiskunnan vai perinnönsaajan vika ettei tämä toive toteudu?
Eihän sitä kukaan estä. Se että perinnön saaja ei enää saa jotain tukea ei tarkoita että koko perintö pitäisi käyttää välttämättömyyteen. Kyllä sitä saa käyttää ihan kuten haluaa, vaikka juoda kurkusta alas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asuu kotona niin kodin siivous on ostettava siivousyritykseltä. Moni kaupunki ja kunta ei myönnä enää palveluseteliä eläkeläisen kodin siivoukseen ja jos eläke on 900 niin ei saa verovähennystä, koska 900 euron eläkkeestä ei mene veroa.
Hoitokotiin on vaikea päästä, ne on täynnä. Täytyy olla muistisairaus tai jalat ei pelaa.
Kyllä aika monen vanhuksen kotona siivoavat ne omaiset, naapurit tai ystävät. EI aina kaikkea tarvitse ostaa. Lisäksi on myös ns. komannen sektorin toimijoita. Esim. omalle isälleni ostettiin siivous 4H-yhdistyksen palveluna joka oli paljon halvempi kuin normaalin yrityksen tekemänä ja heillä oli vielä usein aikaa vähän jutustella isäni kanssa siinä ohessa.
Juu, mutta se täytyy siitä 922 eläkkeestä maksaa. Lisäksi osastohoito ei kuulu maksukattoon. Kun maksukatto on täynnä niin vuorokausi sairaalassa maksaa 22,80.
Monella eläkeläisellä näyttää olevan myös kodin remontit tekemättä. Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970-luvun.
Jos tulot ovat noin pienet niin on viisautta että järjestää sen asumisensa hyvissä ajoin niin että ei jouduta loukkuun mihinkään hitaasti rapistuvaan taloon. On kyllä osittain oma vika jos pitää kynsin ja hampain kiinni siitä koko ajan arvottamammaksi muuttuvasta talosta joka usein sijaitsee vielä syrjässä ja jonne ei saa helposti apua vaikka omilta lapsiltaan.
Esim. meillä muutettiin vanhemmat vanhoista omakotitaloista keskustan kerrostaloon vielä silloin kun olivat kohtuullisessa kunnossa. Ja myös he itse ymmärsivät että se on järkevää. Keskustan hissitaloissa he pystyivät kotiavun ja meidän apumme avulla asumaan niin pitkään kunnes oli aika siirtyä lopuksi laitoshoitoon.
Vakuutus ei korvaa remontteja kerrostalossakaan, jos tulee vesivahinko. Nythän on myös Helsingissä satoja taloyhtiöitä jotka eivät saa enää remonttilainaa, koska kaikki remontit jätetty tekemättä eikä taloilla ole enää vakuusarvoa. Ne menevät purettavaksi, kun tulee vesivahinko eli katto tai putket tai ikkuna vuotaa.
Vakuutus ei korvaa 1970-luvun kerrostalon vesivahinkoja. Vakuutuksissa on ikäpoistot.
Meillä maksoi putkiremontti kerrostalossa 40000 per asunto eikä tehty edes perinteisellä tavalla. Sähköjen uusinta kyllä sisältyi tuohon summaan.
Yhtiölaina /rahoitusvastike on lasku asumistuessa, mutta ei toimeentulotuessa eli jos hakee esim. lääkerahaa. Kaikki lääkkeet ei kuulu maksukattoon.
Eläkeläisen asumistuessa saa olla tilillä 16000 rahaa.
Ensinnäkin tilillä saa olla yksin asuvalla 20 000 € ennen kuin se vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Toiseksi jos tilillä on enemmän, se ei suinkaan tarkoita sitä, että asumistukea ei saisi lainkaan, jos tilillä olevien rahojen lisäksi ei ole muuta omaisuutta. Karkeasti laskien jokainen 1000 € lisää tilillä rajan päälle laskee eläkkeensaajan asumistukea vähän alle 6 eurolla kuukaudessa.
Myös muu omaisuus lasketaan tilillä olevaksi käyttörahaksi...kuten se useasti mainittu metsäpalsta joka suoraan lasketaan jalostamattoma tuloiksi.omaisuus ei tarvi olla iso kun se vie asumistuet kokonaan pois.
ei voi olla pääomatuloja
8 prosenttia omaisuuden arvosta joka ylittää sen 20 000 euron suojaosuuden lasketaan tuloiksi..
Eli jos on se 20 000 säästössä ja sinulla on se 100 000 arvoiseksi laskettu kesämökki lasketaan sinulle 8000 euroa vuosituloihin lisää mökin omistamisesta. 12 000 vuosituloilla tienaatkin jo 20 000 euroa mökin omistamisella.
Yhteiskunnan varoja tarvitaan tähdellisiimpiinkin asioihin kuin siihen että niillä rahoitetaan omaisuuden säästämistä perinnöksi. Kyllä ihminen on ensisijassa velvollinen itse elättämään itsensä ja siihen voi kuulua joskus myös omaisuuden realisointi.
Hoivapalvelut eivät ole palveluita .ne on heikommassa ja avuttomasaa asemassa olevan rahasta musta ja työstämistä kun vertaa hoitomaksuja suhteessa omaisuuden suojaosaan...kerran hoitolaitoksen joutunut ei sieltä omilleen enää voi päästä vaikka terveys mahdollistaisi jos omaisuus on putsattu hoitokuluihin ...tämä on fakta.
Käytännössähän kyse on siitä miten se raha jaetaan. Jos rahaa jaetaan ihan kaikille omaisuudesta riippumatta niin jokainen saa vähän, myös siis se köyhä. Jos taas rahat keskitetään niille köyhemmille niin sitä riittää heille enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oottakaas kun kokkarit pääsee korjaamaan asioita, kohta kaikki on yksityistä, KALLISTA, ja joka ikinen penni menee siihen hoitoon ja köyhät ei sitä edes saa. Nauttikaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIhin tuota pientä perintöä oikein pitäisi säilöä? Veikkaan että sitä varten että te voisitte saada sen sitten aikanaan perintönä.
Jos ennen isällesi jäi se 150e jäljelle eläkkeestä niin jatkossa siis se 150e pitää kattaa omista varoista. Aika pieni summa lopulta eikä estä mitenkään sitä että isäsi käyttää siä rahaa myös matkustamiseen ja muuhun mitä haluaa. Eihän niiden omien varojen käyttöä ole mitenkään nyt kielletty tai niitä korvamerkitty johonkin. Sen kuin matkustaa ja tekee mitä haluaa ja sitten kun tilillä on enää se 4000e niin sittenhän tilanne jälleen muuttuu.
Ei, vaan hoitomaksu menee YLI sen eläkkeen. Jos on "alijäämäinen" - tätä termiä hyvinvointialueen henkilö minulle puhelimessa käytti - sitten voi hakea harkinnanvaraista alennusta, mikäli tilillä on alle 4000 €. Eli jos sinulla on tilillä 3500 € hautajaisia varten, siltikin sinun koko eläkkeesi voi mennä hoitomaksuihin. Et tarvitse enää hiustenleikkuuta tai puhelinta tai taskurahaa ristikkolehtien ostoa varten. Mitään muita kuluja ei näköjään huomioida, pelkästään hoitomaksut.
Siis mikä estää teitä rahoittamasta niitä hiustenleikkuta, puhelinta, taskurahaa ja ristikkolehtiä noista 20 000 eurosta jotka isälläsi on tilillä rahaa?? Eihän niitä ole kukaan häneltä ottamassa, ne ovat hänen vapaassa käytössään.
Minun oikeustajuni sanoo, että hänen äitinsä pienestä eläkkeestään säästämät pojalleen perintönä jättämät rahat pitäisivät olla pojalleen HYÖDYKSI. Nyt mummo on säästänyt aivan turhaan, sillä jos jos perintöä ei olisi, poika saisi puhelimen, hiustenleikkuun ym. verovaroista. Tässä on se ongelma.
Hmm. Olisiko tilanne sama jos pitkäaikaistyötön ideologistista syistä saisi perinnöksi rahaa ja samaan aikaan jonkin työmarkkinatuen asumislisineen. Tulisiko hänen perinnöstä huolimatta saada yhä harkinnanvaraista toimeentulotukea vaikka uuteen pesukoneeseen tai parturikäyntiin vai maksaa nämä saamastaan perinnöstä? Ehkä perinnönjättäjä ei hänenkään kohdallaan ajatellut, että perintö käytetään johonkin välttämättömyytarpeisiin, vaan ajatteli, että perinnönsaaja saisi niillä vähän jotain kivaa luksusta itselleen tai sijoittaisi ne viisaasti. Yhteiskunnan vai perinnönsaajan vika ettei tämä toive toteudu?
Eihän sitä kukaan estä. Se että perinnön saaja ei enää saa jotain tukea ei tarkoita että koko perintö pitäisi käyttää välttämättömyyteen. Kyllä sitä saa käyttää ihan kuten haluaa, vaikka juoda kurkusta alas.
Kyllä, mutta niin kauan kun se on siellä tilillä, ei toimeentulotukea tarvitse edes kokeilla hakea vaikka sellaiseen kuin silmälasit. Onko tämä sitten enemmän vai vähemmän väärin kuin aloittajan isän tilanne. Tulee monesti tunne, että kun kerran on jonkin yhteiskunnan tuen saanut, se on ikään kuin saavutettu etu, jonka ei tulisi muuttua edes tilanteen muuttuessa.
mietin, että mihin tämä 1500 euron eläke olisi riittänyt kotona asuessa, olisiko rahaa jäänyt matkoihin ja sanomalehtiin asumiskulujen, ruoan ja ympärivuorokautisten hoitajapalveluiden jälkeen? On ikävää, että isä on niin nuorena joutunut muiden huollon varaan, onneksi sitä kuitenkin tuetaan vielä voimakkaasti yhteiskunnan toimesta, eikä aloittaja joudu omalla kustannuksellaan järjestämään hoitoa esim omaan vierahuoneeseensa. 20 tonnia olisi nopeasti syöty.
Siksi kai niitä veroja maksetaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asuu kotona niin kodin siivous on ostettava siivousyritykseltä. Moni kaupunki ja kunta ei myönnä enää palveluseteliä eläkeläisen kodin siivoukseen ja jos eläke on 900 niin ei saa verovähennystä, koska 900 euron eläkkeestä ei mene veroa.
Hoitokotiin on vaikea päästä, ne on täynnä. Täytyy olla muistisairaus tai jalat ei pelaa.
Kyllä aika monen vanhuksen kotona siivoavat ne omaiset, naapurit tai ystävät. EI aina kaikkea tarvitse ostaa. Lisäksi on myös ns. komannen sektorin toimijoita. Esim. omalle isälleni ostettiin siivous 4H-yhdistyksen palveluna joka oli paljon halvempi kuin normaalin yrityksen tekemänä ja heillä oli vielä usein aikaa vähän jutustella isäni kanssa siinä ohessa.
Juu, mutta se täytyy siitä 922 eläkkeestä maksaa. Lisäksi osastohoito ei kuulu maksukattoon. Kun maksukatto on täynnä niin vuorokausi sairaalassa maksaa 22,80.
Monella eläkeläisellä näyttää olevan myös kodin remontit tekemättä. Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970-luvun.
Jos tulot ovat noin pienet niin on viisautta että järjestää sen asumisensa hyvissä ajoin niin että ei jouduta loukkuun mihinkään hitaasti rapistuvaan taloon. On kyllä osittain oma vika jos pitää kynsin ja hampain kiinni siitä koko ajan arvottamammaksi muuttuvasta talosta joka usein sijaitsee vielä syrjässä ja jonne ei saa helposti apua vaikka omilta lapsiltaan.
Esim. meillä muutettiin vanhemmat vanhoista omakotitaloista keskustan kerrostaloon vielä silloin kun olivat kohtuullisessa kunnossa. Ja myös he itse ymmärsivät että se on järkevää. Keskustan hissitaloissa he pystyivät kotiavun ja meidän apumme avulla asumaan niin pitkään kunnes oli aika siirtyä lopuksi laitoshoitoon.
Vakuutus ei korvaa remontteja kerrostalossakaan, jos tulee vesivahinko. Nythän on myös Helsingissä satoja taloyhtiöitä jotka eivät saa enää remonttilainaa, koska kaikki remontit jätetty tekemättä eikä taloilla ole enää vakuusarvoa. Ne menevät purettavaksi, kun tulee vesivahinko eli katto tai putket tai ikkuna vuotaa.
Vakuutus ei korvaa 1970-luvun kerrostalon vesivahinkoja. Vakuutuksissa on ikäpoistot.
Meillä maksoi putkiremontti kerrostalossa 40000 per asunto eikä tehty edes perinteisellä tavalla. Sähköjen uusinta kyllä sisältyi tuohon summaan.
Yhtiölaina /rahoitusvastike on lasku asumistuessa, mutta ei toimeentulotuessa eli jos hakee esim. lääkerahaa. Kaikki lääkkeet ei kuulu maksukattoon.
Eläkeläisen asumistuessa saa olla tilillä 16000 rahaa.
Ensinnäkin tilillä saa olla yksin asuvalla 20 000 € ennen kuin se vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Toiseksi jos tilillä on enemmän, se ei suinkaan tarkoita sitä, että asumistukea ei saisi lainkaan, jos tilillä olevien rahojen lisäksi ei ole muuta omaisuutta. Karkeasti laskien jokainen 1000 € lisää tilillä rajan päälle laskee eläkkeensaajan asumistukea vähän alle 6 eurolla kuukaudessa.
Myös muu omaisuus lasketaan tilillä olevaksi käyttörahaksi...kuten se useasti mainittu metsäpalsta joka suoraan lasketaan jalostamattoma tuloiksi.omaisuus ei tarvi olla iso kun se vie asumistuet kokonaan pois.
ei voi olla pääomatuloja
8 prosenttia omaisuuden arvosta joka ylittää sen 20 000 euron suojaosuuden lasketaan tuloiksi..
Eli jos on se 20 000 säästössä ja sinulla on se 100 000 arvoiseksi laskettu kesämökki lasketaan sinulle 8000 euroa vuosituloihin lisää mökin omistamisesta. 12 000 vuosituloilla tienaatkin jo 20 000 euroa mökin omistamisella.
Yhteiskunnan varoja tarvitaan tähdellisiimpiinkin asioihin kuin siihen että niillä rahoitetaan omaisuuden säästämistä perinnöksi. Kyllä ihminen on ensisijassa velvollinen itse elättämään itsensä ja siihen voi kuulua joskus myös omaisuuden realisointi.
Hoivapalvelut eivät ole palveluita .ne on heikommassa ja avuttomasaa asemassa olevan rahasta musta ja työstämistä kun vertaa hoitomaksuja suhteessa omaisuuden suojaosaan...kerran hoitolaitoksen joutunut ei sieltä omilleen enää voi päästä vaikka terveys mahdollistaisi jos omaisuus on putsattu hoitokuluihin ...tämä on fakta.
Käytännössähän kyse on siitä miten se raha jaetaan. Jos rahaa jaetaan ihan kaikille omaisuudesta riippumatta niin jokainen saa vähän, myös siis se köyhä. Jos taas rahat keskitetään niille köyhemmille niin sitä riittää heille enemmän.
Tänä päivänä kun on se tapa valtiolle kerätty raha ei päädykkään enää kansan hyväksi vaan se päätyy EUn kautta joidenkin ihan muiden kansojen hyväksi suomen ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIhin tuota pientä perintöä oikein pitäisi säilöä? Veikkaan että sitä varten että te voisitte saada sen sitten aikanaan perintönä.
Jos ennen isällesi jäi se 150e jäljelle eläkkeestä niin jatkossa siis se 150e pitää kattaa omista varoista. Aika pieni summa lopulta eikä estä mitenkään sitä että isäsi käyttää siä rahaa myös matkustamiseen ja muuhun mitä haluaa. Eihän niiden omien varojen käyttöä ole mitenkään nyt kielletty tai niitä korvamerkitty johonkin. Sen kuin matkustaa ja tekee mitä haluaa ja sitten kun tilillä on enää se 4000e niin sittenhän tilanne jälleen muuttuu.
Ei, vaan hoitomaksu menee YLI sen eläkkeen. Jos on "alijäämäinen" - tätä termiä hyvinvointialueen henkilö minulle puhelimessa käytti - sitten voi hakea harkinnanvaraista alennusta, mikäli tilillä on alle 4000 €. Eli jos sinulla on tilillä 3500 € hautajaisia varten, siltikin sinun koko eläkkeesi voi mennä hoitomaksuihin. Et tarvitse enää hiustenleikkuuta tai puhelinta tai taskurahaa ristikkolehtien ostoa varten. Mitään muita kuluja ei näköjään huomioida, pelkästään hoitomaksut.
Siis mikä estää teitä rahoittamasta niitä hiustenleikkuta, puhelinta, taskurahaa ja ristikkolehtiä noista 20 000 eurosta jotka isälläsi on tilillä rahaa?? Eihän niitä ole kukaan häneltä ottamassa, ne ovat hänen vapaassa käytössään.
Minun oikeustajuni sanoo, että hänen äitinsä pienestä eläkkeestään säästämät pojalleen perintönä jättämät rahat pitäisivät olla pojalleen HYÖDYKSI. Nyt mummo on säästänyt aivan turhaan, sillä jos jos perintöä ei olisi, poika saisi puhelimen, hiustenleikkuun ym. verovaroista. Tässä on se ongelma.
Hmm. Olisiko tilanne sama jos pitkäaikaistyötön ideologistista syistä saisi perinnöksi rahaa ja samaan aikaan jonkin työmarkkinatuen asumislisineen. Tulisiko hänen perinnöstä huolimatta saada yhä harkinnanvaraista toimeentulotukea vaikka uuteen pesukoneeseen tai parturikäyntiin vai maksaa nämä saamastaan perinnöstä? Ehkä perinnönjättäjä ei hänenkään kohdallaan ajatellut, että perintö käytetään johonkin välttämättömyytarpeisiin, vaan ajatteli, että perinnönsaaja saisi niillä vähän jotain kivaa luksusta itselleen tai sijoittaisi ne viisaasti. Yhteiskunnan vai perinnönsaajan vika ettei tämä toive toteudu?
Eihän sitä kukaan estä. Se että perinnön saaja ei enää saa jotain tukea ei tarkoita että koko perintö pitäisi käyttää välttämättömyyteen. Kyllä sitä saa käyttää ihan kuten haluaa, vaikka juoda kurkusta alas.
Kyllä, mutta niin kauan kun se on siellä tilillä, ei toimeentulotukea tarvitse edes kokeilla hakea vaikka sellaiseen kuin silmälasit. Onko tämä sitten enemmän vai vähemmän väärin kuin aloittajan isän tilanne. Tulee monesti tunne, että kun kerran on jonkin yhteiskunnan tuen saanut, se on ikään kuin saavutettu etu, jonka ei tulisi muuttua edes tilanteen muuttuessa.
mietin, että mihin tämä 1500 euron eläke olisi riittänyt kotona asuessa, olisiko rahaa jäänyt matkoihin ja sanomalehtiin asumiskulujen, ruoan ja ympärivuorokautisten hoitajapalveluiden jälkeen? On ikävää, että isä on niin nuorena joutunut muiden huollon varaan, onneksi sitä kuitenkin tuetaan vielä voimakkaasti yhteiskunnan toimesta, eikä aloittaja joudu omalla kustannuksellaan järjestämään hoitoa esim omaan vierahuoneeseensa. 20 tonnia olisi nopeasti syöty.
Siksi kai niitä veroja maksetaankin.
Ei tietenkään. Joten kannattaa sitten nauttia siitä rahasta silloin kun sitä vielä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asuu kotona niin kodin siivous on ostettava siivousyritykseltä. Moni kaupunki ja kunta ei myönnä enää palveluseteliä eläkeläisen kodin siivoukseen ja jos eläke on 900 niin ei saa verovähennystä, koska 900 euron eläkkeestä ei mene veroa.
Hoitokotiin on vaikea päästä, ne on täynnä. Täytyy olla muistisairaus tai jalat ei pelaa.
Kyllä aika monen vanhuksen kotona siivoavat ne omaiset, naapurit tai ystävät. EI aina kaikkea tarvitse ostaa. Lisäksi on myös ns. komannen sektorin toimijoita. Esim. omalle isälleni ostettiin siivous 4H-yhdistyksen palveluna joka oli paljon halvempi kuin normaalin yrityksen tekemänä ja heillä oli vielä usein aikaa vähän jutustella isäni kanssa siinä ohessa.
Juu, mutta se täytyy siitä 922 eläkkeestä maksaa. Lisäksi osastohoito ei kuulu maksukattoon. Kun maksukatto on täynnä niin vuorokausi sairaalassa maksaa 22,80.
Monella eläkeläisellä näyttää olevan myös kodin remontit tekemättä. Vakuutus ei korvaa vanhoja putkia eikä kattoa, jos tulee vesivahinko esim. 1970-luvun.
Jos tulot ovat noin pienet niin on viisautta että järjestää sen asumisensa hyvissä ajoin niin että ei jouduta loukkuun mihinkään hitaasti rapistuvaan taloon. On kyllä osittain oma vika jos pitää kynsin ja hampain kiinni siitä koko ajan arvottamammaksi muuttuvasta talosta joka usein sijaitsee vielä syrjässä ja jonne ei saa helposti apua vaikka omilta lapsiltaan.
Esim. meillä muutettiin vanhemmat vanhoista omakotitaloista keskustan kerrostaloon vielä silloin kun olivat kohtuullisessa kunnossa. Ja myös he itse ymmärsivät että se on järkevää. Keskustan hissitaloissa he pystyivät kotiavun ja meidän apumme avulla asumaan niin pitkään kunnes oli aika siirtyä lopuksi laitoshoitoon.
Vakuutus ei korvaa remontteja kerrostalossakaan, jos tulee vesivahinko. Nythän on myös Helsingissä satoja taloyhtiöitä jotka eivät saa enää remonttilainaa, koska kaikki remontit jätetty tekemättä eikä taloilla ole enää vakuusarvoa. Ne menevät purettavaksi, kun tulee vesivahinko eli katto tai putket tai ikkuna vuotaa.
Vakuutus ei korvaa 1970-luvun kerrostalon vesivahinkoja. Vakuutuksissa on ikäpoistot.
Meillä maksoi putkiremontti kerrostalossa 40000 per asunto eikä tehty edes perinteisellä tavalla. Sähköjen uusinta kyllä sisältyi tuohon summaan.
Yhtiölaina /rahoitusvastike on lasku asumistuessa, mutta ei toimeentulotuessa eli jos hakee esim. lääkerahaa. Kaikki lääkkeet ei kuulu maksukattoon.
Eläkeläisen asumistuessa saa olla tilillä 16000 rahaa.
Ensinnäkin tilillä saa olla yksin asuvalla 20 000 € ennen kuin se vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen. Toiseksi jos tilillä on enemmän, se ei suinkaan tarkoita sitä, että asumistukea ei saisi lainkaan, jos tilillä olevien rahojen lisäksi ei ole muuta omaisuutta. Karkeasti laskien jokainen 1000 € lisää tilillä rajan päälle laskee eläkkeensaajan asumistukea vähän alle 6 eurolla kuukaudessa.
Myös muu omaisuus lasketaan tilillä olevaksi käyttörahaksi...kuten se useasti mainittu metsäpalsta joka suoraan lasketaan jalostamattoma tuloiksi.omaisuus ei tarvi olla iso kun se vie asumistuet kokonaan pois.
ei voi olla pääomatuloja
8 prosenttia omaisuuden arvosta joka ylittää sen 20 000 euron suojaosuuden lasketaan tuloiksi..
Eli jos on se 20 000 säästössä ja sinulla on se 100 000 arvoiseksi laskettu kesämökki lasketaan sinulle 8000 euroa vuosituloihin lisää mökin omistamisesta. 12 000 vuosituloilla tienaatkin jo 20 000 euroa mökin omistamisella.
Yhteiskunnan varoja tarvitaan tähdellisiimpiinkin asioihin kuin siihen että niillä rahoitetaan omaisuuden säästämistä perinnöksi. Kyllä ihminen on ensisijassa velvollinen itse elättämään itsensä ja siihen voi kuulua joskus myös omaisuuden realisointi.
Hoivapalvelut eivät ole palveluita .ne on heikommassa ja avuttomasaa asemassa olevan rahasta musta ja työstämistä kun vertaa hoitomaksuja suhteessa omaisuuden suojaosaan...kerran hoitolaitoksen joutunut ei sieltä omilleen enää voi päästä vaikka terveys mahdollistaisi jos omaisuus on putsattu hoitokuluihin ...tämä on fakta.
Käytännössähän kyse on siitä miten se raha jaetaan. Jos rahaa jaetaan ihan kaikille omaisuudesta riippumatta niin jokainen saa vähän, myös siis se köyhä. Jos taas rahat keskitetään niille köyhemmille niin sitä riittää heille enemmän.
Tänä päivänä kun on se tapa valtiolle kerätty raha ei päädykkään enää kansan hyväksi vaan se päätyy EUn kautta joidenkin ihan muiden kansojen hyväksi suomen ulkopuolelle.
Laskelmien mukaan EU-jäsenyys tuo edelleen Suomelle enemmän taloudellista hyötyä kuin vie. Nämä heitot siitä miten rahaa lapioideen ulkomaille ovat vain populistista ymmärtämättömyyttä.
Huomaa kyllä, miksi olemme persaukinen kansa, kun ei osata lukea tai ymmärretä luettua. Kun katsoo kuntaliiton sivuilta, huomaa selkeästi, miten palvelumaksut määräytyvät: Pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen, pitkäaikaisen perhehoidon ja pitkäaikaisen laitoshoidon maksut | Kuntaliitto.fi
Lisäksi pitää muistaa, että tuohon palvelumaksuun ei vaikuta muu omaisuus. Jos on niin taloudellisesti uuvatti, ettei osaa muuta kuin säästää tilille, saakin kärsiä. Kannattaisi ennemin laittaa rahat vaikkapa rahastoihin kasvamaan. Ne eivät vaikuta maksuihin.
ei voi olla pääomatuloja