Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vanhan kiinteistön myynti
Olemme myymässä 70-luvulla rakennettua lapsuudenkotiani. Isäni menehtyi ja hän on ainoa, joka tietää kiinteistön puutteista tai mahdollisista vioista. Tämä koko prosessi hirvittää jo valmiiksi. Kaipaisin nyt omakohtaisen kokemuksen kautta syntyneitä vinkkejä, miten tilanteessa on viisainta toimia.
1. Kannattaako kaikki mitä suullisesti kertoo kiinteistövälittäjälle, laittaa myös meilillä? Sitten on ainakin todistusaineistoa mitä olemme välittäjälle kertoneet.
2. Oletteko tavanneet ostajia ennen kaupantekotilaisuutta? Jotenkin tekisi mieli tavata potentiaalisen ostotarjouksen jättäjä. Joistakin ihmisistä aistii jo heti kättelyssä, että heillä on ketunhäntä kainalossa.
3. Olisiko viisainta teettää pelkän kuntokartoituksen asemesta kuntotutkimus? Suojaisiko se paremmin mahdollisten piilevien vikojen löytymistä ja tätän vähentää jälkiseuraamuksien riskiä ostajan ja myyjän välillä?
Meillä on tietysti tarkoitus olla täysin rehellinen. Tilanne vaan on siinäkin mielessä haastava, että me emme todellakaan tiedä juuri mitään rakennuksiin liittyviä asioita.
Kaikki apu ja vinkit ovat nyt tarpeen.
Kommentit (238)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavarantarkastaja tekemään tarkastus, kallista mutta luotettavaa. Päältä päin tehdyt kuntokartoitukset yhtä tyhjän kanssa.
Onko valesokkeli? Sala-ojat? Katossa aluskate?Ei noista ole myyjän pakko tietää mitään.
Hän kertoo välittäjälle/ostajalle, ettei tiedä. Tällöin ostajaehdokkaan tulee itse ottaa selvä asioista. Tai varautua siihen, että rakennus on monin tavoin puutteellinen. Ostajalla on selonottovelvollisuus.
Myyjän ei pidä intoilla talon hyvyyttä vaan, päin vastoin, kertoa ettei tiedä. Toki myyntihinta on suhteutettava tähän epävarmuuteen. Sillä on merkitystä, miten taloa on kaupiteltu ja mihin hintaan.
Kun talo myydään edullisesti, voi myyjä sanoa, että hinnassa on huomioitu mahdolliset piilovirheet. Ja että ostajaehdokas saa omalla kustannuksellaan selvittää kohteen kuntoa tarkemmin.[/quotNoinhan sitä luulisi. Huolimatta kaikesta tuosta (esim. en tiedä, koska olin itse vaippakikäinen kun talo on rakennettu toisella paikkakunnalla ja vieraiden ihmisten toimesta) ostaja voi edelleenkin vaatia kaupanpurkua tai hinnan alennusta. Vaikka ensimmäisellä sivulla kuntotarkastusta sanotaan "riskirakenne, rakenteita ei ole avattu" ja viimeisellä sivulla "talo myydään siinä kunnossa kun se kaupantekohetkellä on ja hinnassa mahdolliset virheet on otettu huomioon", voi ostaja edelleenkin tulla vaatimaan sitä ja tätä. Asianajajan kanssa ja uusien tutkimusten (jossa rakenteita on avattu) perusteella.
Todella hauskaa tuo vanhojen talojen myynti :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuntokartoitus tulee eteen myynnin kohdalla jokatapauksessa. Se on tänäpänä ihan must.
Hyvin tehty omakotitalon kuntokartoitus voi ennaltaehkäistä monia ongelmia, mutta talon piileviä vikoja sekään ei paljasta.
Niin, eikä kuntotarkastus ei poista myyjän vastuuta, jos talossa ilmenee kaupanteon jälkeen piileviä virheitä.
Mikä sitten on ison korvauksen työstään saaneen kuntokorjausammattilaisen vastuu?[/quot
Ei minkäänlaista...
Vierailija kirjoitti:
Toki kannattaa teettää kuntotarkastus, että myyjänä tietää mitä omistaa ja myy.
Myydessä se pitää kuitenkin olla.
Riippuu nyt vähän. Jos on myymässä vanhaa taloa paikkakunnalta jossa vastaavat talot maksavat sen 20 000 - 40 000 €, niin enpä alkaisi kovin kummoisia tutkimuksia teettämään. Varsinkin kun löydökset ovat lähestulkoon varmoja. Siinä ei montaa 15 000 euron remonttitarvetta passaa löytyä jos kuvittelee vielä hyötyvänsäkin myynnistä yhtään mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purkuun vaan ja myytte pelkän tyhjän tontin. Muutoin vaarana on että joudutte oileuteen. Oikeudenkäyntikulut ja korvaukset on helposti enemmän mitä talosta myydessä saatte joten tuleen pelkkää maksettavaa.
Purkukuntoisenakin myyminen on riskaapelia joten rakennukset kannattaa itse purkaa ennen myyntiä.Oikeuteen ei joudu ilman omaa halua.
Kaupan voi keskinäisellä sopimuksella purkaa, jos ostaja toteaa ettei haluakaan taloa.
Oikeudessa riitelevät ne, jotka ovat alunperin myyneet huonokuntoisen talon liian kalliilla eivätkä halua purkaa kauppaa.
...tai ne, jotka ovat myyneet hyväksi uskomansa (kuntokartoituksen perusteella) talon ja käyttäneet rahat uuden asuntonsa rahoitukseen. Kun vanhan talon ostaja vuosien jälkeen tuleekin kaupanpurkuvaatimuksen kanssa, mistäpä sitä siinä sen 150-200.000€ nykäiset kaupanpurkuun?
Kannattaa ottaa teettää kuntokartoitus ja ottaa vakuutus piilovirheiden varalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavarantarkastaja tekemään tarkastus, kallista mutta luotettavaa. Päältä päin tehdyt kuntokartoitukset yhtä tyhjän kanssa.
Onko valesokkeli? Sala-ojat? Katossa aluskate?Kaikissa riittävän vanhoissa taloissa on riskirakenteita ja vikoja kun etsimällä etsii. Noihin raportteihin tulee sellaiset löydökset, ettei sitä taloa osta enää kukaan paitsi korkeintaan tontin hinnalla.
Tietenkin on riskirakenteita ja vikojakin vanhoissa taloissa. Nämähän otetaan sitten hinnassa huomioon, ja jos talolla ei enää muuta arvoa ole, niin sitten ostetaan tontin hinnalla.
Ihme ajatusmaailma kyllä, että jostain vanhasta tönöstä voi pyytää kunnon summan rahaa. Että kyllä talolle aina arvoa löytyy, vaikka olis missä kunnossa tahansa.
Juuri näin.
Kun myyjä ilmoittaa, että talon kunto on välttävä, (vaikka päällisin puolin näyttäisi tyydyttävältä) ja hinnassa on huomioitu talon ikä, ei ostaja lataa suuria odotuksia, eikä myöskään ole oikeutettu korjauskustannuksiin.
Riidat tulevat siitä, että kohdetta on myyty remontoituna, hyväkuntoisena, jopa uudenveroisena - ja hinta sen mukainen
Myyjän ei oikeasti tarvi olla tietoinen mahdollisista vioista, kun kohde myydään peruskuntoisena ja hinta on suhteutettu mahdollisiin remonttitarpeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purkuun vaan ja myytte pelkän tyhjän tontin. Muutoin vaarana on että joudutte oileuteen. Oikeudenkäyntikulut ja korvaukset on helposti enemmän mitä talosta myydessä saatte joten tuleen pelkkää maksettavaa.
Purkukuntoisenakin myyminen on riskaapelia joten rakennukset kannattaa itse purkaa ennen myyntiä.Oikeuteen ei joudu ilman omaa halua.
Kaupan voi keskinäisellä sopimuksella purkaa, jos ostaja toteaa ettei haluakaan taloa.
Oikeudessa riitelevät ne, jotka ovat alunperin myyneet huonokuntoisen talon liian kalliilla eivätkä halua purkaa kauppaa....tai ne, jotka ovat myyneet hyväksi uskomansa (kuntokartoituksen perusteella) talon ja käyttäneet rahat uuden asuntonsa rahoitukseen. Kun vanhan talon ostaja vuosien jälkeen tuleekin kaupanpurkuvaatimuksen kanssa, mistäpä sitä siinä sen 150-200.000€ nykäiset kaupanpurkuun?
Kannattaa ottaa teettää kuntokartoitus ja ottaa vakuutus piilovirheiden varalle.
Ketju käsittelee perintönä tulevan vanhan kiinteistön myyntiä ja mahd ongelmia, kun rakennuksen kunnosta ei juuri tiedetä.
Tämmöisestä ei ole kellään omaa asuntolainaa rasitteena, eikä se ole omaa varallisuutta ennen perinnön jakoa.
On aivan eri asia myydä omaa tai hyvin tuntemaansa kohdetta, jolle on itse antanut mielessään arvon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purkuun vaan ja myytte pelkän tyhjän tontin. Muutoin vaarana on että joudutte oileuteen. Oikeudenkäyntikulut ja korvaukset on helposti enemmän mitä talosta myydessä saatte joten tuleen pelkkää maksettavaa.
Purkukuntoisenakin myyminen on riskaapelia joten rakennukset kannattaa itse purkaa ennen myyntiä.Oikeuteen ei joudu ilman omaa halua.
Kaupan voi keskinäisellä sopimuksella purkaa, jos ostaja toteaa ettei haluakaan taloa.
Oikeudessa riitelevät ne, jotka ovat alunperin myyneet huonokuntoisen talon liian kalliilla eivätkä halua purkaa kauppaa....tai ne, jotka ovat myyneet hyväksi uskomansa (kuntokartoituksen perusteella) talon ja käyttäneet rahat uuden asuntonsa rahoitukseen. Kun vanhan talon ostaja vuosien jälkeen tuleekin kaupanpurkuvaatimuksen kanssa, mistäpä sitä siinä sen 150-200.000€ nykäiset kaupanpurkuun?
Kannattaa ottaa teettää kuntokartoitus ja ottaa vakuutus piilovirheiden varalle.
Ketju käsittelee perintönä tulevan vanhan kiinteistön myyntiä ja mahd ongelmia, kun rakennuksen kunnosta ei juuri tiedetä.
Tämmöisestä ei ole kellään omaa asuntolainaa rasitteena, eikä se ole omaa varallisuutta ennen perinnön jakoa.On aivan eri asia myydä omaa tai hyvin tuntemaansa kohdetta, jolle on itse antanut mielessään arvon.
Mutta kiinteistöstä saadut rahat saattaa mennä suoraan kuolinpesän velkojen maksuun. Kp:n velat on maksettava ennen varojen jakoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavarantarkastaja tekemään tarkastus, kallista mutta luotettavaa. Päältä päin tehdyt kuntokartoitukset yhtä tyhjän kanssa.
Onko valesokkeli? Sala-ojat? Katossa aluskate?Kaikissa riittävän vanhoissa taloissa on riskirakenteita ja vikoja kun etsimällä etsii. Noihin raportteihin tulee sellaiset löydökset, ettei sitä taloa osta enää kukaan paitsi korkeintaan tontin hinnalla.
Tietenkin on riskirakenteita ja vikojakin vanhoissa taloissa. Nämähän otetaan sitten hinnassa huomioon, ja jos talolla ei enää muuta arvoa ole, niin sitten ostetaan tontin hinnalla.
Ihme ajatusmaailma kyllä, että jostain vanhasta tönöstä voi pyytää kunnon summan rahaa. Että kyllä talolle aina arvoa löytyy, vaikka olis missä kunnossa tahansa.
Juuri näin.
Kun myyjä ilmoittaa, että talon kunto on välttävä, (vaikka päällisin puolin näyttäisi tyydyttävältä) ja hinnassa on huomioitu talon ikä, ei ostaja lataa suuria odotuksia, eikä myöskään ole oikeutettu korjauskustannuksiin.Riidat tulevat siitä, että kohdetta on myyty remontoituna, hyväkuntoisena, jopa uudenveroisena - ja hinta sen mukainen
Myyjän ei oikeasti tarvi olla tietoinen mahdollisista vioista, kun kohde myydään peruskuntoisena ja hinta on suhteutettu mahdollisiin remonttitarpeisiin.
Siinä se hauskuus tuleekin, kun vanhan talon remonttitarpeet ovat helposti kymmenien tuhansien eurojen arvoiset ja se vanha talo ilman remonttitarpeita muuttotappiopaikkakunnalla on 25 000 € arvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purkuun vaan ja myytte pelkän tyhjän tontin. Muutoin vaarana on että joudutte oileuteen. Oikeudenkäyntikulut ja korvaukset on helposti enemmän mitä talosta myydessä saatte joten tuleen pelkkää maksettavaa.
Purkukuntoisenakin myyminen on riskaapelia joten rakennukset kannattaa itse purkaa ennen myyntiä.Oikeuteen ei joudu ilman omaa halua.
Kaupan voi keskinäisellä sopimuksella purkaa, jos ostaja toteaa ettei haluakaan taloa.
Oikeudessa riitelevät ne, jotka ovat alunperin myyneet huonokuntoisen talon liian kalliilla eivätkä halua purkaa kauppaa....tai ne, jotka ovat myyneet hyväksi uskomansa (kuntokartoituksen perusteella) talon ja käyttäneet rahat uuden asuntonsa rahoitukseen. Kun vanhan talon ostaja vuosien jälkeen tuleekin kaupanpurkuvaatimuksen kanssa, mistäpä sitä siinä sen 150-200.000€ nykäiset kaupanpurkuun?
Kannattaa ottaa teettää kuntokartoitus ja ottaa vakuutus piilovirheiden varalle.
Juurihan itsekin totesit, että kuntokartoituksella ei lopulta ole merkitystä.
Ongelmat myynnnin jälkeen kiertyvät lopulta aina siihen, että huonosta on peritty liikaa.
Piilovirhevakuutus on minulle tuntematon. Voisin kuvitella aika kalliiksi, tai sitten ehdot ovat sellaiset ettei löytynyt virhe lopulta olekaan piilovirhe vaan olisi pitänyt havaita muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka kuinka tehtäisiin todella tarkka kuntotarkastus (ei kartoitus, vaan ihan sellainen kunnon tarkastus), jos ostaja on kiero, voi riitauttaa kaupan paljon myöhemmin.
Tuollaisen talon myynti on riski joka tapauksessa, koska kuntotarkastuskaan ei välttämättä kaikkia epäkohtia tuo esiin ja ostaja voi riitauttaa virheen, jota ei kukaan ole nähnyt tarkastuksessakaan.. ja voi voittaa.
Kaveri aikoo myydä oman vanhan talonsa siten, että myy vain tontin. Tontilla sijaitseva talo sitten tulee mukana, mutta siitä ei kerrota mitään eikä sinällään myydä sitä taloa. Ja hinta toki oltava sen mukainen.
Välittäjän vastuuhan on näennäinen.. eli eihän ne mitään vastuuta mistään kanna loppujen lopuksi. Kannattaa toki dokumentoida mitä välittäjälle on kertonut... mutta itse talon myyneenä olin yhdessä ostajan kanssa kuntotarkastustilanteessa ja kuultiin yhdessä koko ajan kaikki kommentit. Välittäjäkin oli läsnä.
Tehkää paperi jonka mukaan ostaja on vastuussa myöhemmin ilmenevistä viosta, vähentää toki jonkinverran potentiaalisia ostajia mutta turvallisempi teille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuo kuntokartoitukset tehdään yhdessä ostajan kanssa. Silloin on jo kirjallinen ostotarjous. Siinä on läsnä sekä myyjä, ostaja ja välittäjä. Toki sitä ennen pitää kertoa rehellisesti kaikki mitä tietää rakennuksesta. Tärkeä tieto on esim. kiinteistön sähkön tai öljyn kulutus: laskut esitettävä. Olin ostamassa sähkömämmitteistä ok-taloa. Vasta kuntokartoiuksessa sain tietää että talo ollut vuosia asumatta vaikka on kaupungin keskustassa. Myyjä ei muka muistanut missä sähkölaskut on! Eli talo oli ollut lämmittämättä ja läpimätä. Myöhemmin talo jota minulle myytiin "hyväkuntoinen" myytiin puolella hinnalla "täydellisen remontin vaativa".
Olin innostunut talosta mutta onneksi minua ei sillä kertaa päästä huijaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tavarantarkastaja tekemään tarkastus, kallista mutta luotettavaa. Päältä päin tehdyt kuntokartoitukset yhtä tyhjän kanssa.
Onko valesokkeli? Sala-ojat? Katossa aluskate?Kaikissa riittävän vanhoissa taloissa on riskirakenteita ja vikoja kun etsimällä etsii. Noihin raportteihin tulee sellaiset löydökset, ettei sitä taloa osta enää kukaan paitsi korkeintaan tontin hinnalla.
Tietenkin on riskirakenteita ja vikojakin vanhoissa taloissa. Nämähän otetaan sitten hinnassa huomioon, ja jos talolla ei enää muuta arvoa ole, niin sitten ostetaan tontin hinnalla.
Ihme ajatusmaailma kyllä, että jostain vanhasta tönöstä voi pyytää kunnon summan rahaa. Että kyllä talolle aina arvoa löytyy, vaikka olis missä kunnossa tahansa.
Juuri näin.
Kun myyjä ilmoittaa, että talon kunto on välttävä, (vaikka päällisin puolin näyttäisi tyydyttävältä) ja hinnassa on huomioitu talon ikä, ei ostaja lataa suuria odotuksia, eikä myöskään ole oikeutettu korjauskustannuksiin.Riidat tulevat siitä, että kohdetta on myyty remontoituna, hyväkuntoisena, jopa uudenveroisena - ja hinta sen mukainen
Myyjän ei oikeasti tarvi olla tietoinen mahdollisista vioista, kun kohde myydään peruskuntoisena ja hinta on suhteutettu mahdollisiin remonttitarpeisiin.Siinä se hauskuus tuleekin, kun vanhan talon remonttitarpeet ovat helposti kymmenien tuhansien eurojen arvoiset ja se vanha talo ilman remonttitarpeita muuttotappiopaikkakunnalla on 25 000 € arvoinen.
Tietysti näin, mutta kun myy vanhaa taloa sen ikäisen hinnalla, ei myyjä ole velvollinen korjauttamaan rakennusta uutta, uusia standardeja vastaavaksi.
Jos ostaja haluaa näinntehdä, se on hänen asiansa.
Periaatteessa täsmälleen sama rakennus on aina samanarvoinen sijainnista riippumatta. Oli sitten 20 tai 200 tuhatta.
Hintaero tulee tontista ja sen sijainnista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä ei moni tunnu edes tajuavan, mikä on kuntokartoituksen ja kuntotutkimuksen välinen ero.
1. Ensimmäinen tehdään vain silmäilemällä ja vähän kosteusmittaria käyttämällä. Sen voi tehdä kuka hyvänsä.
2. Jälkimmäisessä oikeasti tutkitaan rakennuksen kunto avaamalla pintoja. Tämä on viisainta tässä tilanteessa teettää, koska riiteleminen on helvetin kallista tämän rakenteita avaaviin kustannuksiin verrattuna. Lisäksi homekoira. Jos jotain paljastuu, myytte rakennuksen tontin hinnalla purkukuntoisena. Varmista kuntotutkijan pätevyys
https://taiarol.fi/kuntotutkimus/
https://www.asuntokaupanvirheet.fi/kuntotarkastus-vai-kuntotutkimus-vai…
Piilovirhevakuutusta ei ymmärtääkseni saa, jos ei teetä jälkimmäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kuinka tehtäisiin todella tarkka kuntotarkastus (ei kartoitus, vaan ihan sellainen kunnon tarkastus), jos ostaja on kiero, voi riitauttaa kaupan paljon myöhemmin.
Tuollaisen talon myynti on riski joka tapauksessa, koska kuntotarkastuskaan ei välttämättä kaikkia epäkohtia tuo esiin ja ostaja voi riitauttaa virheen, jota ei kukaan ole nähnyt tarkastuksessakaan.. ja voi voittaa.
Kaveri aikoo myydä oman vanhan talonsa siten, että myy vain tontin. Tontilla sijaitseva talo sitten tulee mukana, mutta siitä ei kerrota mitään eikä sinällään myydä sitä taloa. Ja hinta toki oltava sen mukainen.
Välittäjän vastuuhan on näennäinen.. eli eihän ne mitään vastuuta mistään kanna loppujen lopuksi. Kannattaa toki dokumentoida mitä välittäjälle on kertonut... mutta itse talon myyneenä olin yhdessä ostajan kanssa kuntotarkastustilanteessa ja kuultiin yhdessä koko ajan kaikki kommentit. Välittäjäkin oli läsnä.
Siis miten voi myydä noin, ettei talosta kerrota mitään. Luulisi verottajaa kiinnostavan kuka maksaa nyt kiinteistöveron ja miten talo on ilmaiseksi annettu tonttikauppojen yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purkuun vaan ja myytte pelkän tyhjän tontin. Muutoin vaarana on että joudutte oileuteen. Oikeudenkäyntikulut ja korvaukset on helposti enemmän mitä talosta myydessä saatte joten tuleen pelkkää maksettavaa.
Purkukuntoisenakin myyminen on riskaapelia joten rakennukset kannattaa itse purkaa ennen myyntiä.Oikeuteen ei joudu ilman omaa halua.
Kaupan voi keskinäisellä sopimuksella purkaa, jos ostaja toteaa ettei haluakaan taloa.
Oikeudessa riitelevät ne, jotka ovat alunperin myyneet huonokuntoisen talon liian kalliilla eivätkä halua purkaa kauppaa....tai ne, jotka ovat myyneet hyväksi uskomansa (kuntokartoituksen perusteella) talon ja käyttäneet rahat uuden asuntonsa rahoitukseen. Kun vanhan talon ostaja vuosien jälkeen tuleekin kaupanpurkuvaatimuksen kanssa, mistäpä sitä siinä sen 150-200.000€ nykäiset kaupanpurkuun?
Kannattaa ottaa teettää kuntokartoitus ja ottaa vakuutus piilovirheiden varalle.
Ketju käsittelee perintönä tulevan vanhan kiinteistön myyntiä ja mahd ongelmia, kun rakennuksen kunnosta ei juuri tiedetä.
Tämmöisestä ei ole kellään omaa asuntolainaa rasitteena, eikä se ole omaa varallisuutta ennen perinnön jakoa.On aivan eri asia myydä omaa tai hyvin tuntemaansa kohdetta, jolle on itse antanut mielessään arvon.
Mutta kiinteistöstä saadut rahat saattaa mennä suoraan kuolinpesän velkojen maksuun. Kp:n velat on maksettava ennen varojen jakoa.
Eihän se muuta tilannetta miksikään, osakkaat vastaa siitä myynnistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka kuinka tehtäisiin todella tarkka kuntotarkastus (ei kartoitus, vaan ihan sellainen kunnon tarkastus), jos ostaja on kiero, voi riitauttaa kaupan paljon myöhemmin.
Tuollaisen talon myynti on riski joka tapauksessa, koska kuntotarkastuskaan ei välttämättä kaikkia epäkohtia tuo esiin ja ostaja voi riitauttaa virheen, jota ei kukaan ole nähnyt tarkastuksessakaan.. ja voi voittaa.
Kaveri aikoo myydä oman vanhan talonsa siten, että myy vain tontin. Tontilla sijaitseva talo sitten tulee mukana, mutta siitä ei kerrota mitään eikä sinällään myydä sitä taloa. Ja hinta toki oltava sen mukainen.
Välittäjän vastuuhan on näennäinen.. eli eihän ne mitään vastuuta mistään kanna loppujen lopuksi. Kannattaa toki dokumentoida mitä välittäjälle on kertonut... mutta itse talon myyneenä olin yhdessä ostajan kanssa kuntotarkastustilanteessa ja kuultiin yhdessä koko ajan kaikki kommentit. Välittäjäkin oli läsnä.
Siis miten voi myydä noin, ettei talosta kerrota mitään. Luulisi verottajaa kiinnostavan kuka maksaa nyt kiinteistöveron ja miten talo on ilmaiseksi annettu tonttikauppojen yhteydessä.
Oletan, että jotain tällaista?
https://www.tonttiarvio.fi/blogi/talon-myynti-purkukuntoisena/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purkuun vaan ja myytte pelkän tyhjän tontin. Muutoin vaarana on että joudutte oileuteen. Oikeudenkäyntikulut ja korvaukset on helposti enemmän mitä talosta myydessä saatte joten tuleen pelkkää maksettavaa.
Purkukuntoisenakin myyminen on riskaapelia joten rakennukset kannattaa itse purkaa ennen myyntiä.Oikeuteen ei joudu ilman omaa halua.
Kaupan voi keskinäisellä sopimuksella purkaa, jos ostaja toteaa ettei haluakaan taloa.
Oikeudessa riitelevät ne, jotka ovat alunperin myyneet huonokuntoisen talon liian kalliilla eivätkä halua purkaa kauppaa....tai ne, jotka ovat myyneet hyväksi uskomansa (kuntokartoituksen perusteella) talon ja käyttäneet rahat uuden asuntonsa rahoitukseen. Kun vanhan talon ostaja vuosien jälkeen tuleekin kaupanpurkuvaatimuksen kanssa, mistäpä sitä siinä sen 150-200.000€ nykäiset kaupanpurkuun?
Kannattaa ottaa teettää kuntokartoitus ja ottaa vakuutus piilovirheiden varalle.
Ketju käsittelee perintönä tulevan vanhan kiinteistön myyntiä ja mahd ongelmia, kun rakennuksen kunnosta ei juuri tiedetä.
Tämmöisestä ei ole kellään omaa asuntolainaa rasitteena, eikä se ole omaa varallisuutta ennen perinnön jakoa.On aivan eri asia myydä omaa tai hyvin tuntemaansa kohdetta, jolle on itse antanut mielessään arvon.
Mutta kiinteistöstä saadut rahat saattaa mennä suoraan kuolinpesän velkojen maksuun. Kp:n velat on maksettava ennen varojen jakoa.
Eihän se muuta tilannetta miksikään, osakkaat vastaa siitä myynnistä.
Ei se myyjän vastuuta muutakaan. Mutta jos häviää oikeudessa ja tulee kaupan purku niin ei enää ole rahoja mitä palauttaa ostajalle koska niillä on maksettu kuolinpesän velat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purkuun vaan ja myytte pelkän tyhjän tontin. Muutoin vaarana on että joudutte oileuteen. Oikeudenkäyntikulut ja korvaukset on helposti enemmän mitä talosta myydessä saatte joten tuleen pelkkää maksettavaa.
Purkukuntoisenakin myyminen on riskaapelia joten rakennukset kannattaa itse purkaa ennen myyntiä.Oikeuteen ei joudu ilman omaa halua.
Kaupan voi keskinäisellä sopimuksella purkaa, jos ostaja toteaa ettei haluakaan taloa.
Oikeudessa riitelevät ne, jotka ovat alunperin myyneet huonokuntoisen talon liian kalliilla eivätkä halua purkaa kauppaa....tai ne, jotka ovat myyneet hyväksi uskomansa (kuntokartoituksen perusteella) talon ja käyttäneet rahat uuden asuntonsa rahoitukseen. Kun vanhan talon ostaja vuosien jälkeen tuleekin kaupanpurkuvaatimuksen kanssa, mistäpä sitä siinä sen 150-200.000€ nykäiset kaupanpurkuun?
Kannattaa ottaa teettää kuntokartoitus ja ottaa vakuutus piilovirheiden varalle.
Ketju käsittelee perintönä tulevan vanhan kiinteistön myyntiä ja mahd ongelmia, kun rakennuksen kunnosta ei juuri tiedetä.
Tämmöisestä ei ole kellään omaa asuntolainaa rasitteena, eikä se ole omaa varallisuutta ennen perinnön jakoa.On aivan eri asia myydä omaa tai hyvin tuntemaansa kohdetta, jolle on itse antanut mielessään arvon.
Mutta kiinteistöstä saadut rahat saattaa mennä suoraan kuolinpesän velkojen maksuun. Kp:n velat on maksettava ennen varojen jakoa.
Eihän se muuta tilannetta miksikään, osakkaat vastaa siitä myynnistä.
Ei se myyjän vastuuta muutakaan. Mutta jos häviää oikeudessa ja tulee kaupan purku niin ei enää ole rahoja mitä palauttaa ostajalle koska niillä on maksettu kuolinpesän velat.
No sama ongelma, jos sitä taloa ei olisi myyty laisinkaan. Niin ja ei kannata mihinkään oikeuteen lähteä.
Alue: Aihe vapaa
Kuntokartoitus, myy normaalilla kaupahinnalla, mutta ota vakuutus piilovirheitä varten. Maksaa jotain, mutta saat mielenrauhan eikä tarvitse roikkua viittä vuotta löyhässä hirressä.
Itse en ottanut vakuutusta ja kolmen vuoden jälkeen ostajat vaativat kaupanpurkua piilovirheestä johtuen. Rakenteiden avauksessa löytyi jotain kosteutta ja salaojaongelmaa. Näistähän en tietenkään itse voinut tietää mitään, koska olin itse ostanut talon 15 vuotta aikaisemmin eikä mitään ongelmia ollut koko asumisen aikana. Kotivakuutus onneksi maksoi asianajajan ja uuden "asiantuntijan" (kuntokartoittaja, joka katsoi vastapuolen vaatimukset läpi ja arvioi niiden oikeellisuuden) palkkiot. Asia saatiin soviteltua hinnanalennuksella eikä se edennyt käräjille. Vältä oikeudenkäyntiä kaikilla mahdollisilla keinoilla, sillä näyttä olevan ostaja vahvemmilla jos niin käy.