Häpeän poistaminen siivoojan, bussikukin ym. töistä olisi tärkeää
Bussikuski jätti tulematta töihin häpeän takia Tästä ilmiössä on kyse
Osa ihmisistä arvottaa itseään työn mukaan. Useat kokevat työstään ylpeyttä, mutta se voi myös hävettää, kertoo Tampereen yliopiston tutkimus.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/ecf3a848-e067-4f9e-ab48-1104b253f392
Tälläkin palstalla vaaditaan ihmisiä menemään töihin, mutta samalla ilkutaan siivoojille ja muille vähäpalkkaisille.
Muutos vaatii jokaiselta kaiken työn arvostusta.
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin häpeän lähihoitajan ammattiani. Olen kyllä ollut koko urani psykiatrisessa sairaalassa töissä, moniammatillisessa työryhmässä, ja katson että työni on merkityksellistä. Tai pitäisi olla. Mutta silti häpeän sitä, koska jos sanon ääneen olevani lähihoitaja, minua pidetään retardina ja wt-looserina. Ja silti olen nähnyt niin paljon enemmän kuin monet.. mutta silti olen pelkkä looseri muiden silmissä. Kyllähän se sattuu, vaikka nahka on parkkiintunut kovaksi vuosien varrella.
Oletko retardi ja wt-luuseri. Olet ainakin alkanut kuullostamaan sellaiselta, eikä se johdu ammatistasi.
Retardi ja wt-looseri on vaan niitä sanoja, joita lähihoitajista käytetään. Siksi toistin ne. Mikäli tekstini herätti sinussa muutenkin tällaisia tuntemuksia, sille en mitään voi.
-tuo jolle vastasit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Iida Leppikoski, 20, halusi jo nuorena siivoojaksi, vaikka peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo oli lähellä kymppiä."
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/1ec026c3-3711-4806-ac4b-91b6e792cbd3
"Iida ei ole perheessään ainoa ”kympin tyttö”, joka on valinnut käytännön ammatin.
– Myös kaksoissiskoni Annikan peruskoulun päästötodistuksessa lukuaineet olivat pelkkiä kymppejä, ja hän on nyt rekkakuski."
Juuri tuollaisella uutisoinnilla media ruokkii mielikuvaa, että siivoja tai joku muu perusduunariammatti on jotenkin vähempiarvoinen kuin vaikkapa juristi tai lääkäri. Tuo asetelma, että "kympintyttö" ryhtyi "vain" siivoojaksi on omiaan luomaan mielikuvaa alasta vähempiarvoisena.
Onhan se vähempiarvoinen kuin esim yritysjohtaja. Tuossa uutisessa on pointtina se, että ei juuri tarvitse lähteä tavoittelemaan arvostettua (raha) työtä vaikke ehkä rahkeitakin olisi, vaan saa ja on ihan ok tehdä ns perusduunia. Täällä on monilla masokistisia taipumuksia, koska valitetaan omista valinnoista, silloin se oma elämä tuntuu aivan varmasti paskalta.
Tuolle väitteelle haluan kuulla perustelun. Varsinkin, kun se yritysjohtaja hukkuisi paskaansa ilman siivoojia, jotka huolehtivat, että hänen työtilansa pysyy puhtaana.
Työn arvostusta mitataan suurilta osin rahassa. Jokainen sen tietää. Lisäksi yritysjohtajan työ on vaativampaa kuin siivoojan. Silti tämä ei tarkoita etteikö siivojia arvostettaisi kuten asian mustavalkoisesti esität.
Seuraavaksi pääset perustelemaan tuon väitteen. Otetaan vertailuksi vaikkapa leikkaussalisiivooja, jonka yksikin huolimattomuusvirhe voi kirjaimellisesti viedä hengen ja esimerkiksi Rovion pelifirman johtaja, joka on vastuussa korkeintaan vihaisten lintujen hengestä virtuaalimaailmassa. Millä tavalla voit väittää Rovion olevan vaativampaa kuin leikkaussalin siivoamisen?
Ensimmäisen väitteen onnistuitkin hienosti jo kumoamaan puhumalla itsesi pussiin. Katsotaan, miten tämän kanssa käy.
Vierailija kirjoitti:
Näitä häpeämisjuttuja on todella vaikea ymmärtää. Taitavat olla vain pienten piirien höpinöitä, en usko että suomalaiset noin ajattelisivat. Ihan tavalliset ammatit ovat osa yhteiskuntamme peruspilareita. Heidän kuuluu hävetä, jotka eivät maksa työstä riittävästi palkkaa. Hienoimmatkaan yritykset eivät näyttäisi kovin tyylikkäiltä ilman siivousta, eikä yhteiskunta pyörisi ilman bussikuskeja ym. Älkää nyt uskoko noin hölmöihin juttuihin, työtä tekeviä ihmisiä kuuluu arvostaa ja heidän kuuluu myös arvostaa itseään.
Media myllyttää ja kyllähän ne ihmiset näin ajattelee. Valitettavasti. Monesti kyse on ihan tietämättömyydestä, koska usein ne epäseksikkäät ammatit on hyvinkin tärkeitä mm. yhteiskunnan toimintojen kannalta. Tämä vaan unohdetaan, halutaan unohtaa. Moni duunari kärsii tästä, koska kukapa haluaisi ettei työtä arvostettaisi.
Minun lapsuudessani opetettiin, että kaikkea työtä on kunnioitettava. Se on unohtunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Iida Leppikoski, 20, halusi jo nuorena siivoojaksi, vaikka peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo oli lähellä kymppiä."
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/1ec026c3-3711-4806-ac4b-91b6e792cbd3
"Iida ei ole perheessään ainoa ”kympin tyttö”, joka on valinnut käytännön ammatin.
– Myös kaksoissiskoni Annikan peruskoulun päästötodistuksessa lukuaineet olivat pelkkiä kymppejä, ja hän on nyt rekkakuski."
Juuri tuollaisella uutisoinnilla media ruokkii mielikuvaa, että siivoja tai joku muu perusduunariammatti on jotenkin vähempiarvoinen kuin vaikkapa juristi tai lääkäri. Tuo asetelma, että "kympintyttö" ryhtyi "vain" siivoojaksi on omiaan luomaan mielikuvaa alasta vähempiarvoisena.
Onhan se vähempiarvoinen kuin esim yritysjohtaja. Tuossa uutisessa on pointtina se, että ei juuri tarvitse lähteä tavoittelemaan arvostettua (raha) työtä vaikke ehkä rahkeitakin olisi, vaan saa ja on ihan ok tehdä ns perusduunia. Täällä on monilla masokistisia taipumuksia, koska valitetaan omista valinnoista, silloin se oma elämä tuntuu aivan varmasti paskalta.
Tuolle väitteelle haluan kuulla perustelun. Varsinkin, kun se yritysjohtaja hukkuisi paskaansa ilman siivoojia, jotka huolehtivat, että hänen työtilansa pysyy puhtaana.
Työn arvostusta mitataan suurilta osin rahassa. Jokainen sen tietää. Lisäksi yritysjohtajan työ on vaativampaa kuin siivoojan. Silti tämä ei tarkoita etteikö siivojia arvostettaisi kuten asian mustavalkoisesti esität.
Ehkä teillä mammonanpalvojilla onkin noin. Me normaalit ihmiset emme pidä rahaa elämän ykkösprioriteettina, vaan teemme pienipalkkaista työtä jossa viihdymme ennemmin kuin suuripalkkaista työtä, jossa ainut motivaationlähde olisi muutama euro lisää pankkitilille pölyttymään.
Tämä on varmasti ihan oikea ongelma joka koskettaa tosi monia. Tää maailma on nykyään niin pinnallinen ja egoistinen, että moni kärsii kun ei voi olla ylpeä työstään ja palkastaan.
Palkkojen nostaminen olisi tosi tärkeää ja nostaisi ennenkaikkea ihmisen itsetuntoa. Se, että tuntee itsensä hyväksi ja tärkeäksi on jokaiselle ihmiselle kuuluvaa. Ei vaan niille joiden palkkapussi on suuri tai titteli hieno.
"Häpeä voi ajaa ylivastuullisuuteen, suorittamiseen tai näkymättömyyteen turvautumiseen – syvällä lymyilevä häpeä ohjailee monien elämää
Kelpaamattomuuden tunteeseen liittyvä voimakas häpeä aiheuttaa monille ihmisille pahoinvointia. Merkkejä häpeäkulttuurin murtumisesta on kuitenkin näkyvissä, ajattelee pappi ja terapeutti Miia Moisio."
Montako juttua on viimeaikoina ollut siivoojista, roskakuskeista jne. versus montako juttua on ollut Onlyfans-tylleröistä ja vastaavista? Kysymys on relevantti siksi, että etenkin nuoret ovat alttiita vaikutteille ja median luomat mielikuvat iskostuvat suhteellisen helposti heidän päähänsä.
En ole koskaan hävennyt olevani siivooja. Sitä olen hävennyt jos olen ollut työtön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hävettävää voi olla rehellisessä työssä? Ja KUKA on niin julmetun ääliö, että ilkkuu jonkun työstä? Luin kyllä joidenkin pomojen käytöksestä siivoojia kohtaan, mutta ei ainakaan meidän virastossa tuommoinen tulisi kuuloonkaan. Itsensä korottaminen ansiottomasti on aivan järjettömän noloa, siis todella noloa.
Mikäs teet jos toisen työ on paskaduunia. Vai koska viimeksi kuulit jonkun, edes paskaduunarin itsensä, sanovan että voi kunpa lapsestani tulisi siivooja tai bussikuski? Aivan ;-)
Juuh, kaupan kassana tai burgerin vääntäjänä olemisent on ihan ok opiskelijoille, mutta sitten tulee valmistumisen aika ja siirtyminen oikeisiin töihin. Eli jotain on täytynyt pahasti sössiä, jos jää loppuelämäksi johonkin kesätyöhön.
Ennen kuin miinustat, niin mieti haluaisitko itse että oma lapsesi tekisi "uran" jonain k-kaupan kassana, rekkamiehenä tai talkkarina.
Tottakai haluaisin, jos hän itse niin päättää. Eli palataan taas alkuun. Mitä hävettävää voi olla rehellisessä työssä? En käsitä minkälaisten lasien läpi katsot maailmaa. Rahako ratkaisee? Kova ja kylmä on sinun maailmasi.
Olen ollut koulussa ja päiväkodissa siivoojana ja suurin osa on asiallisia ja ystävällisiä. Jopa yläastelaiset ovat pääsääntöisesti hyvin mukavia, ehkä jopa enemmän kun opettajat vaikka ei uskoisi.
Sitten on se pieni porukka joka vähentää työssä viihtymistä aivan älyttömästi, sellaisia opettajia ja hoitajia osui muutama kohdalle jotka kiusallaan valittivat aivan järjettömistä asioista ja nauttivat siivoojan halventamisesta. Yksikin varhaiskasvatuksen opettaja sotki aivan tahallaan paikkoja juuri kun olin saanut siivotuksi, nämä on juuri niitä jotka luulevat olevansa vähän parempia ja fiksumpia kun oikeasti ovat. Työ olisi muuten mukavaa mutta tuollaiset mädät omenat tosiaan pilaavat innon siivoojan työhön täysin, en varmaan noihin hommiin enää palaa.
Minä en määritä itseäni työn kautta. Olen tosin varastomies joka on helppo ja mukava duuni, enkä häpeä sitä lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Tällainen häpeä on henkilöiden itsensä päässä. Oikeasti kukaan ei mieti bussikuskia tai siivoojaa sekuntiakaan. Eikä myöskään tarjoilijaa tai kaupan kassaa. Ihmisillä on niin paljon omassa elämässä mietittävää, ettei ketään kiinnosta uhrata aikaa toisten ura tai elämänvalintojen miettimiseen. Työ on työtä, jokainen tekee mitä tekee kykyjensä ja halujensa mukaan.
Mun mielestä ongelma on juuri tämä, että tiettyjen ammattien edustajia ei noteerata mitenkään, ei tervehditä tms. Ovat kuin näkymättömiä. Itse tervehdin omassa työpaikassani siivoajat, raksamiehet jne. mutta moni kollega kohtelee kuin ilmaa. Muita samassa talossa työskenteleviä kuitenkin moikataan, vaikka olisivat eri firmassa.
Missä voi opiskella bussikukiksi?
Vierailija kirjoitti:
Kympin tytön alamäki
39-vuotias Emma valmistui kahdeksan vuotta sitten kauppatieteiden maisteriksi loistavin arvosanoin. Vuosia myöhemmin Emmalla on kiusallinen salaisuus. Hän ei ole vieläkään saanut oman alansa töitä.
– Vanhemmilleni tämä on suoraan sanottuna ihan järkyttävä asia.Emma, 39, on kauppatieteiden maisteri ja hyvistä arvosanoista stipendein palkittu entinen kympin tyttö – mutta työtön.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a3768da3-e3e6-4e19-bdb5-26e38d8253a8
Täällä myös yksi entinen kympin tyttö. Maisteri, oman alan töitä ollut lyhyitä pätkiä. Nyttemmin siivooja. Pidän tätä huomattavasti parempana vaihtoehtona kuin työttömyyttä, mutta silti jotenkin nolottaa. Ja myös nolottaa se että nolottaa, koska ei pitäisi nolottaa. Mulla on vakituinen kokopäivätyö ja tykkäänkin siitä. Viihdyn tuollaisessa itsenäisessä työssä paljon paremmin kuin luovimassa sosiaalisia suhteita jossain tylsässä hiirenklikkailupaikassa. Miehellä hyvät tulot, lapsia emme halua. Ihan hyvinhän tässä siis on asiat. Silti tuntuu siltä, että oon jotenkin epäonnistunut ja pitäisi tavoitella jotain muuta. Saanko edes tykätä tästä työstä, kun kapasiteettia olisi muuhunkin?
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan hävennyt olevani siivooja. Sitä olen hävennyt jos olen ollut työtön.
Työttömyyskään ei läheskään aina ole oma valinta. Jos sovitaan nyt niin, että kenenkään ei tarvitse hävetä itseään ja epäonnistumistaan, työtään, työttömyyttään. Jokainen täällä ollaan samassa veneessä ja kuka tahansa voi jossain kohtaa elämässään olla työtön.
"Paras tapa arvostaa siivoojia on kunnon palkka ja riittävä aika työn tekemiseen"
https://www.pam.fi/blogi/paras-tapa-arvostaa-siivoojia-on-kunnon-palkka…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hävettävää voi olla rehellisessä työssä? Ja KUKA on niin julmetun ääliö, että ilkkuu jonkun työstä? Luin kyllä joidenkin pomojen käytöksestä siivoojia kohtaan, mutta ei ainakaan meidän virastossa tuommoinen tulisi kuuloonkaan. Itsensä korottaminen ansiottomasti on aivan järjettömän noloa, siis todella noloa.
Mikäs teet jos toisen työ on paskaduunia. Vai koska viimeksi kuulit jonkun, edes paskaduunarin itsensä, sanovan että voi kunpa lapsestani tulisi siivooja tai bussikuski? Aivan ;-)
Juuh, kaupan kassana tai burgerin vääntäjänä olemisent on ihan ok opiskelijoille, mutta sitten tulee valmistumisen aika ja siirtyminen oikeisiin töihin. Eli jotain on täytynyt pahasti sössiä, jos jää loppuelämäksi johonkin kesätyöhön.
Ennen kuin miinustat, niin mieti haluaisitko itse että oma lapsesi tekisi "uran" jonain k-kaupan kassana, rekkamiehenä tai talkkarina.
Tottakai haluaisin, jos hän itse niin päättää. Eli palataan taas alkuun. Mitä hävettävää voi olla rehellisessä työssä? En käsitä minkälaisten lasien läpi katsot maailmaa. Rahako ratkaisee? Kova ja kylmä on sinun maailmasi.
Niin JOS... ;)
Entäs ennen kuin lapsi osaa edes puhua? Niiiiinpä, ei sellaista kohtaloa kukaan lapselleen halua. Paitsi tietenkin jos hän "itse niin päättää" (=ei pääse muualle ja suhteiden säilyttämiseksi ei voi nuhdellakaan).
Lähtökohtaisesti kaikki kuitenkin haluaa parasta lapsilleen.
Vierailija kirjoitti:
Missä voi opiskella bussikukiksi?
Ammattiopistoissa, esimerkiksi Gradiassa:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin häpeän lähihoitajan ammattiani. Olen kyllä ollut koko urani psykiatrisessa sairaalassa töissä, moniammatillisessa työryhmässä, ja katson että työni on merkityksellistä. Tai pitäisi olla. Mutta silti häpeän sitä, koska jos sanon ääneen olevani lähihoitaja, minua pidetään retardina ja wt-looserina. Ja silti olen nähnyt niin paljon enemmän kuin monet.. mutta silti olen pelkkä looseri muiden silmissä. Kyllähän se sattuu, vaikka nahka on parkkiintunut kovaksi vuosien varrella.
Oletko retardi ja wt-luuseri. Olet ainakin alkanut kuullostamaan sellaiselta, eikä se johdu ammatistasi.
Retardi ja wt-looseri on vaan niitä sanoja, joita lähihoitajista käytetään. Siksi toistin ne. Mikäli tekstini herätti sinussa muutenkin tällaisia tuntemuksia, sille en mitään voi.
-tuo jolle vastasit
Jos kaikkeen negatiiviseen tarttuu, mikä silloin on? Kuinka helkkarin vaikeaa uniikkien on tajuta että kaikista ammateista sanotaan negatiivisia asioita. Tässäkin ketjussa valitetaan että pahat johtajat eivät maksa palkkaa. On oltava retardi jos ei ymmärrä, että yrittäminen ei ole hyväntekeväisyyttä. Jos palkka ei miellytä vaihda alaa. Negatiivisille valittajille ei kuulu maksaakkaan enempää, koska he laskevat muidenkin mielialaa ja tuottavuutta. Perusta ihmeessä oma yritys ja maksa sinä parempaa palkkaa, vai mikä sinua estää?
Kympin tytön alamäki
39-vuotias Emma valmistui kahdeksan vuotta sitten kauppatieteiden maisteriksi loistavin arvosanoin. Vuosia myöhemmin Emmalla on kiusallinen salaisuus. Hän ei ole vieläkään saanut oman alansa töitä.
– Vanhemmilleni tämä on suoraan sanottuna ihan järkyttävä asia.
Emma, 39, on kauppatieteiden maisteri ja hyvistä arvosanoista stipendein palkittu entinen kympin tyttö – mutta työtön.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a3768da3-e3e6-4e19-bdb5-26e38d8253a8