Lue keskustelun säännöt.
Häpeän poistaminen siivoojan, bussikukin ym. töistä olisi tärkeää
17.04.2023 |
Bussikuski jätti tulematta töihin häpeän takia Tästä ilmiössä on kyse
Osa ihmisistä arvottaa itseään työn mukaan. Useat kokevat työstään ylpeyttä, mutta se voi myös hävettää, kertoo Tampereen yliopiston tutkimus.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/ecf3a848-e067-4f9e-ab48-1104b253f392
Tälläkin palstalla vaaditaan ihmisiä menemään töihin, mutta samalla ilkutaan siivoojille ja muille vähäpalkkaisille.
Muutos vaatii jokaiselta kaiken työn arvostusta.
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällainen häpeä on henkilöiden itsensä päässä. Oikeasti kukaan ei mieti bussikuskia tai siivoojaa sekuntiakaan. Eikä myöskään tarjoilijaa tai kaupan kassaa. Ihmisillä on niin paljon omassa elämässä mietittävää, ettei ketään kiinnosta uhrata aikaa toisten ura tai elämänvalintojen miettimiseen. Työ on työtä, jokainen tekee mitä tekee kykyjensä ja halujensa mukaan.
Niinkö? Tulepa joku kerta naisena kokeilemaan siivoojan työtä miesvaltaisen alan tiloihin. Huomaat alle 5 minuutissa olevasi väärässä.
Olen ollut naisena, nuorena sellaisena miesvaltaisella alalla/toimistossa/tehtaassa siivoamassa. Minulle oltiin oikein kivoja, avattiin ovia, että pääsen kärryni kanssa, ojennettiin roskikset pöytien alta jne. Yhtään asiatonta kommenttia tai edes katsetta en saanut. Firmasta joku toi aina kakkua myös meidän taukohuoneeseen jos sitä oli muillekkin tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bussikuskit, siivoojat, jne. voi tehdä työtään kaapu päällä ettei kukaan tunnista
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä kuullutkaan, että jossain bussikuskin työssä olisi jotain hävettävää.
Et sitten taida itsekään olla päässyt elämässä kovin pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällainen häpeä on henkilöiden itsensä päässä. Oikeasti kukaan ei mieti bussikuskia tai siivoojaa sekuntiakaan. Eikä myöskään tarjoilijaa tai kaupan kassaa. Ihmisillä on niin paljon omassa elämässä mietittävää, ettei ketään kiinnosta uhrata aikaa toisten ura tai elämänvalintojen miettimiseen. Työ on työtä, jokainen tekee mitä tekee kykyjensä ja halujensa mukaan.
Kerrotko, miksi minulta sitten lähes joka viikko kysytään, koska vaihdan parempiin töihin?
t. 15v kassalla työskennellyt
Kuka sulta tällaista kysyy? Tuskin vieraat ihmiset. Jos sun lähipiirissä on tällasia moukkia niin pistä ne jäähylle ja lopeta yhteydenpito.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällainen häpeä on henkilöiden itsensä päässä. Oikeasti kukaan ei mieti bussikuskia tai siivoojaa sekuntiakaan. Eikä myöskään tarjoilijaa tai kaupan kassaa. Ihmisillä on niin paljon omassa elämässä mietittävää, ettei ketään kiinnosta uhrata aikaa toisten ura tai elämänvalintojen miettimiseen. Työ on työtä, jokainen tekee mitä tekee kykyjensä ja halujensa mukaan.
Niinkö? Tulepa joku kerta naisena kokeilemaan siivoojan työtä miesvaltaisen alan tiloihin. Huomaat alle 5 minuutissa olevasi väärässä.
Olen ollut naisena, nuorena sellaisena miesvaltaisella alalla/toimistossa/tehtaassa siivoamassa. Minulle oltiin oikein kivoja, avattiin ovia, että pääsen kärryni kanssa, ojennettiin roskikset pöytien alta jne. Yhtään asiatonta kommenttia tai edes katsetta en saanut. Firmasta joku toi aina kakkua myös meidän taukohuoneeseen jos sitä oli muillekkin tarjolla.
Eli toisin kuin väitit, sinua ajateltiin. Minähän en puhunut mitään asiattomuuksista, vaan siitä, että siivoojia ajatellaan. Niin kuin muitakin työntekijöitä. Itse muistan vielä 30 vuoden jälkeenkin ihanan bussikuskin joka huolehti minusta, kun jäin ekaluokkalaisena väärällä pysäkillä pois. Hän tuli sille pysäkille odottamaan työvuoronsa aloittavan bussin saapumista. Ajattelen häntä usein lämmöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän sitä on saanut kuulla. Viimeksi Lulu Ranteelta sain kuulla olevani turha napsuttelija, vaikka teen vaativaa asiantuntijatyötä valtiolla. Tervetuloa hänellekin vain katsomaan vaikka päivän ajaksi, mitä työhön kuuluu, ja ehkä loppuisi narina suojatyöpaikasta yms. Rakennemuutokset ovat vieneet valtiolla jaksamisen aivan äärirajoille monella eri hallinnonalalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Iida Leppikoski, 20, halusi jo nuorena siivoojaksi, vaikka peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo oli lähellä kymppiä."
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/1ec026c3-3711-4806-ac4b-91b6e792cbd3
"Iida ei ole perheessään ainoa ”kympin tyttö”, joka on valinnut käytännön ammatin.
– Myös kaksoissiskoni Annikan peruskoulun päästötodistuksessa lukuaineet olivat pelkkiä kymppejä, ja hän on nyt rekkakuski."
Juuri tuollaisella uutisoinnilla media ruokkii mielikuvaa, että siivoja tai joku muu perusduunariammatti on jotenkin vähempiarvoinen kuin vaikkapa juristi tai lääkäri. Tuo asetelma, että "kympintyttö" ryhtyi "vain" siivoojaksi on omiaan luomaan mielikuvaa alasta vähempiarvoisena.
Onhan se vähempiarvoinen kuin esim yritysjohtaja. Tuossa uutisessa on pointtina se, että ei juuri tarvitse lähteä tavoittelemaan arvostettua (raha) työtä vaikke ehkä rahkeitakin olisi, vaan saa ja on ihan ok tehdä ns perusduunia. Täällä on monilla masokistisia taipumuksia, koska valitetaan omista valinnoista, silloin se oma elämä tuntuu aivan varmasti paskalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällainen häpeä on henkilöiden itsensä päässä. Oikeasti kukaan ei mieti bussikuskia tai siivoojaa sekuntiakaan. Eikä myöskään tarjoilijaa tai kaupan kassaa. Ihmisillä on niin paljon omassa elämässä mietittävää, ettei ketään kiinnosta uhrata aikaa toisten ura tai elämänvalintojen miettimiseen. Työ on työtä, jokainen tekee mitä tekee kykyjensä ja halujensa mukaan.
Kerrotko, miksi minulta sitten lähes joka viikko kysytään, koska vaihdan parempiin töihin?
t. 15v kassalla työskennellyt
Kuka sulta tällaista kysyy? Tuskin vieraat ihmiset. Jos sun lähipiirissä on tällasia moukkia niin pistä ne jäähylle ja lopeta yhteydenpito.
Hyvinkin monenlaiset ihmiset. Lähinnä sellaiset, jotka eivät ole kaikkein lähintä piiriäni, mutta tuntevat minut sen verran, että tietävät minun olevan kassalla töissä. Ei minua heidän kommenttinsa hetkauta. Halusin vain tuoda esiin, että osan täällä tiukasti kiistämä halveksunta tiettyjä ammattiryhmiä kohtaan on ihan todellinen ilmiö eikä vain av-juttuja.
Keskustelu vuodelta 2017
Kympin keskiarvon lapsi haluaa amikseen
Ja on hyvin varma asiastaan. Miehen mukaan sulaa hulluutta, itse olen hieman kahden vaiheilla. Toisaalta varmasti pärjäisi hyvin lukiossakin, toisaalta hänen elämänsä ja unelmansa siinä ovat kyseessä.
Syy on kuulemma se, että ei jaksa istua pulpetissa mitään tekemättä enää kolmea vuotta. Omien sanojensa mukaan ei tee muuta kuin pelaa puhelimella koulussa koska siellä on tylsää kuulemma ihan kaikki. Ihmiset ja opetettavat aineet. Haluaa kuulemma saada aikaan jotain omaa ja oikeaa.
https://www.vauva.fi/keskustelu/2784898/kympin-keskiarvon-lapsi-haluaa-…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Iida Leppikoski, 20, halusi jo nuorena siivoojaksi, vaikka peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo oli lähellä kymppiä."
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/1ec026c3-3711-4806-ac4b-91b6e792cbd3
"Iida ei ole perheessään ainoa ”kympin tyttö”, joka on valinnut käytännön ammatin.
– Myös kaksoissiskoni Annikan peruskoulun päästötodistuksessa lukuaineet olivat pelkkiä kymppejä, ja hän on nyt rekkakuski."
Juuri tuollaisella uutisoinnilla media ruokkii mielikuvaa, että siivoja tai joku muu perusduunariammatti on jotenkin vähempiarvoinen kuin vaikkapa juristi tai lääkäri. Tuo asetelma, että "kympintyttö" ryhtyi "vain" siivoojaksi on omiaan luomaan mielikuvaa alasta vähempiarvoisena.
Onhan se vähempiarvoinen kuin esim yritysjohtaja. Tuossa uutisessa on pointtina se, että ei juuri tarvitse lähteä tavoittelemaan arvostettua (raha) työtä vaikke ehkä rahkeitakin olisi, vaan saa ja on ihan ok tehdä ns perusduunia. Täällä on monilla masokistisia taipumuksia, koska valitetaan omista valinnoista, silloin se oma elämä tuntuu aivan varmasti paskalta.
Tuolle väitteelle haluan kuulla perustelun. Varsinkin, kun se yritysjohtaja hukkuisi paskaansa ilman siivoojia, jotka huolehtivat, että hänen työtilansa pysyy puhtaana.
En häpeä työtäni, vaan olen ylpeä siitä. Olen leikkausosastolla laitoshuoltajana ja siivoan työkseni leikkaussaleja. Olen siis erikoissiivooja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällainen häpeä on henkilöiden itsensä päässä. Oikeasti kukaan ei mieti bussikuskia tai siivoojaa sekuntiakaan. Eikä myöskään tarjoilijaa tai kaupan kassaa. Ihmisillä on niin paljon omassa elämässä mietittävää, ettei ketään kiinnosta uhrata aikaa toisten ura tai elämänvalintojen miettimiseen. Työ on työtä, jokainen tekee mitä tekee kykyjensä ja halujensa mukaan.
Niinkö? Tulepa joku kerta naisena kokeilemaan siivoojan työtä miesvaltaisen alan tiloihin. Huomaat alle 5 minuutissa olevasi väärässä.
Olen ollut naisena, nuorena sellaisena miesvaltaisella alalla/toimistossa/tehtaassa siivoamassa. Minulle oltiin oikein kivoja, avattiin ovia, että pääsen kärryni kanssa, ojennettiin roskikset pöytien alta jne. Yhtään asiatonta kommenttia tai edes katsetta en saanut. Firmasta joku toi aina kakkua myös meidän taukohuoneeseen jos sitä oli muillekkin tarjolla.
Eli toisin kuin väitit, sinua ajateltiin. Minähän en puhunut mitään asiattomuuksista, vaan siitä, että siivoojia ajatellaan. Niin kuin muitakin työntekijöitä. Itse muistan vielä 30 vuoden jälkeenkin ihanan bussikuskin joka huolehti minusta, kun jäin ekaluokkalaisena väärällä pysäkillä pois. Hän tuli sille pysäkille odottamaan työvuoronsa aloittavan bussin saapumista. Ajattelen häntä usein lämmöllä.
Niin ja jos luit aloituksen, niin tässä puhuttiin häpeästä ja negatiivisista tunteista, ei ylipäätään ajattelusta. Jokainen muistaa kivan teon tai kauniit sanat, oli ihminen kuka hyvänsä, mutta edelleen väitän, ettei ketään kiinnosta alkaa ruotia jonkun random siivoojan tai bussikuskin elämänvalintoja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minäkin häpeän lähihoitajan ammattiani. Olen kyllä ollut koko urani psykiatrisessa sairaalassa töissä, moniammatillisessa työryhmässä, ja katson että työni on merkityksellistä. Tai pitäisi olla. Mutta silti häpeän sitä, koska jos sanon ääneen olevani lähihoitaja, minua pidetään retardina ja wt-looserina. Ja silti olen nähnyt niin paljon enemmän kuin monet.. mutta silti olen pelkkä looseri muiden silmissä. Kyllähän se sattuu, vaikka nahka on parkkiintunut kovaksi vuosien varrella.
Oletko retardi ja wt-luuseri. Olet ainakin alkanut kuullostamaan sellaiselta, eikä se johdu ammatistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällainen häpeä on henkilöiden itsensä päässä. Oikeasti kukaan ei mieti bussikuskia tai siivoojaa sekuntiakaan. Eikä myöskään tarjoilijaa tai kaupan kassaa. Ihmisillä on niin paljon omassa elämässä mietittävää, ettei ketään kiinnosta uhrata aikaa toisten ura tai elämänvalintojen miettimiseen. Työ on työtä, jokainen tekee mitä tekee kykyjensä ja halujensa mukaan.
Niinkö? Tulepa joku kerta naisena kokeilemaan siivoojan työtä miesvaltaisen alan tiloihin. Huomaat alle 5 minuutissa olevasi väärässä.
Olen ollut naisena, nuorena sellaisena miesvaltaisella alalla/toimistossa/tehtaassa siivoamassa. Minulle oltiin oikein kivoja, avattiin ovia, että pääsen kärryni kanssa, ojennettiin roskikset pöytien alta jne. Yhtään asiatonta kommenttia tai edes katsetta en saanut. Firmasta joku toi aina kakkua myös meidän taukohuoneeseen jos sitä oli muillekkin tarjolla.
Eli toisin kuin väitit, sinua ajateltiin. Minähän en puhunut mitään asiattomuuksista, vaan siitä, että siivoojia ajatellaan. Niin kuin muitakin työntekijöitä. Itse muistan vielä 30 vuoden jälkeenkin ihanan bussikuskin joka huolehti minusta, kun jäin ekaluokkalaisena väärällä pysäkillä pois. Hän tuli sille pysäkille odottamaan työvuoronsa aloittavan bussin saapumista. Ajattelen häntä usein lämmöllä.
Niin ja jos luit aloituksen, niin tässä puhuttiin häpeästä ja negatiivisista tunteista, ei ylipäätään ajattelusta. Jokainen muistaa kivan teon tai kauniit sanat, oli ihminen kuka hyvänsä, mutta edelleen väitän, ettei ketään kiinnosta alkaa ruotia jonkun random siivoojan tai bussikuskin elämänvalintoja.
Luin toki. Sinulta jäi vain tajuamatta, että minä vastasin nimenomaan sinulle ja sinun viestiisi, joka käsitteli duunareiden ajattelua. Keskustelu katsos elää sitä mukaa, kun siihen tuotetaan uutta sisältöä ja kaikki kommentoijat eivät jumita tiukasti vain otsikossa sivutolkulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällainen häpeä on henkilöiden itsensä päässä. Oikeasti kukaan ei mieti bussikuskia tai siivoojaa sekuntiakaan. Eikä myöskään tarjoilijaa tai kaupan kassaa. Ihmisillä on niin paljon omassa elämässä mietittävää, ettei ketään kiinnosta uhrata aikaa toisten ura tai elämänvalintojen miettimiseen. Työ on työtä, jokainen tekee mitä tekee kykyjensä ja halujensa mukaan.
Niinkö? Tulepa joku kerta naisena kokeilemaan siivoojan työtä miesvaltaisen alan tiloihin. Huomaat alle 5 minuutissa olevasi väärässä.
Olen ollut naisena, nuorena sellaisena miesvaltaisella alalla/toimistossa/tehtaassa siivoamassa. Minulle oltiin oikein kivoja, avattiin ovia, että pääsen kärryni kanssa, ojennettiin roskikset pöytien alta jne. Yhtään asiatonta kommenttia tai edes katsetta en saanut. Firmasta joku toi aina kakkua myös meidän taukohuoneeseen jos sitä oli muillekkin tarjolla.
Eli toisin kuin väitit, sinua ajateltiin. Minähän en puhunut mitään asiattomuuksista, vaan siitä, että siivoojia ajatellaan. Niin kuin muitakin työntekijöitä. Itse muistan vielä 30 vuoden jälkeenkin ihanan bussikuskin joka huolehti minusta, kun jäin ekaluokkalaisena väärällä pysäkillä pois. Hän tuli sille pysäkille odottamaan työvuoronsa aloittavan bussin saapumista. Ajattelen häntä usein lämmöllä.
Niin ja jos luit aloituksen, niin tässä puhuttiin häpeästä ja negatiivisista tunteista, ei ylipäätään ajattelusta. Jokainen muistaa kivan teon tai kauniit sanat, oli ihminen kuka hyvänsä, mutta edelleen väitän, ettei ketään kiinnosta alkaa ruotia jonkun random siivoojan tai bussikuskin elämänvalintoja.
Väitä vain, mutta väitteesi ei pidä paikkaansa. Jo tämä ketju todistaa, että hyvinkin montaa ihmistä (myös sinua, koska olet täällä) kiinnostaa ruotia random siivoojien ja bussikuskien valintoja.
t .eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Iida Leppikoski, 20, halusi jo nuorena siivoojaksi, vaikka peruskoulun päästötodistuksen keskiarvo oli lähellä kymppiä."
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/1ec026c3-3711-4806-ac4b-91b6e792cbd3
"Iida ei ole perheessään ainoa ”kympin tyttö”, joka on valinnut käytännön ammatin.
– Myös kaksoissiskoni Annikan peruskoulun päästötodistuksessa lukuaineet olivat pelkkiä kymppejä, ja hän on nyt rekkakuski."
Juuri tuollaisella uutisoinnilla media ruokkii mielikuvaa, että siivoja tai joku muu perusduunariammatti on jotenkin vähempiarvoinen kuin vaikkapa juristi tai lääkäri. Tuo asetelma, että "kympintyttö" ryhtyi "vain" siivoojaksi on omiaan luomaan mielikuvaa alasta vähempiarvoisena.
Onhan se vähempiarvoinen kuin esim yritysjohtaja. Tuossa uutisessa on pointtina se, että ei juuri tarvitse lähteä tavoittelemaan arvostettua (raha) työtä vaikke ehkä rahkeitakin olisi, vaan saa ja on ihan ok tehdä ns perusduunia. Täällä on monilla masokistisia taipumuksia, koska valitetaan omista valinnoista, silloin se oma elämä tuntuu aivan varmasti paskalta.
Tuolle väitteelle haluan kuulla perustelun. Varsinkin, kun se yritysjohtaja hukkuisi paskaansa ilman siivoojia, jotka huolehtivat, että hänen työtilansa pysyy puhtaana.
Työn arvostusta mitataan suurilta osin rahassa. Jokainen sen tietää. Lisäksi yritysjohtajan työ on vaativampaa kuin siivoojan. Silti tämä ei tarkoita etteikö siivojia arvostettaisi kuten asian mustavalkoisesti esität.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hävettävää voi olla rehellisessä työssä? Ja KUKA on niin julmetun ääliö, että ilkkuu jonkun työstä? Luin kyllä joidenkin pomojen käytöksestä siivoojia kohtaan, mutta ei ainakaan meidän virastossa tuommoinen tulisi kuuloonkaan. Itsensä korottaminen ansiottomasti on aivan järjettömän noloa, siis todella noloa.
Mikäs teet jos toisen työ on paskaduunia. Vai koska viimeksi kuulit jonkun, edes paskaduunarin itsensä, sanovan että voi kunpa lapsestani tulisi siivooja tai bussikuski? Aivan ;-)
Juuh, kaupan kassana tai burgerin vääntäjänä olemisent on ihan ok opiskelijoille, mutta sitten tulee valmistumisen aika ja siirtyminen oikeisiin töihin. Eli jotain on täytynyt pahasti sössiä, jos jää loppuelämäksi johonkin kesätyöhön.
Ennen kuin miinustat, niin mieti haluaisitko itse että oma lapsesi tekisi "uran" jonain k-kaupan kassana, rekkamiehenä tai talkkarina.
Näitä häpeämisjuttuja on todella vaikea ymmärtää. Taitavat olla vain pienten piirien höpinöitä, en usko että suomalaiset noin ajattelisivat. Ihan tavalliset ammatit ovat osa yhteiskuntamme peruspilareita. Heidän kuuluu hävetä, jotka eivät maksa työstä riittävästi palkkaa. Hienoimmatkaan yritykset eivät näyttäisi kovin tyylikkäiltä ilman siivousta, eikä yhteiskunta pyörisi ilman bussikuskeja ym. Älkää nyt uskoko noin hölmöihin juttuihin, työtä tekeviä ihmisiä kuuluu arvostaa ja heidän kuuluu myös arvostaa itseään.
Vierailija kirjoitti:
En häpeä työtäni, vaan olen ylpeä siitä. Olen leikkausosastolla laitoshuoltajana ja siivoan työkseni leikkaussaleja. Olen siis erikoissiivooja.
Ei sekään tee sinusta yhtään parempaa, kuin se kaupan/koulun/raksan siivooja. Kaikki työ on tärkeää.
https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/1765248d-cf2d-4007-aae9-336a2b52966f