Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi ennen rakennettiin hienoja rakennuksia ja kirkkoja mutta nykyään kaikki ovat rumia neliskanttisia laatikoita?

Vierailija
16.04.2023 |

Monet vanhat rakennukset 1900 luvun alusta ja sitä vanhemmat ovat tyylikkäitä ja niissä on paljon hienoja yksityiskohtia, nykyään jos rakennetaan kirkko niin se on ruma neliskanttinen laatikko eikä siinä ole mitään hienoa. Miksi ennen rakennettiin hienoja rakennuksia ja nykyään rumia vaikka kehitys on mennyt reilusti eteenpäin?

Kommentit (85)

Vierailija
21/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voiton tavoittelu. Sillä ei tunnu olevan mitään rajaa. 

Mahdollisimman halvat materiaalit halalla työvoimalla, ja jos kerrostalot niin mahdollisimman pienet asunnot, joista asukas on halukas maksamaan mahdollismman kalliilla hinnalla...

Nyt eletään sellaista kohtaa, että on saavutettu piste, jossa rumempaa ja halvempaa ei enää ole mahdollsita rakentaa, kunnes ihmiset alkaa vihdoin vaatimaan kauniimpaa elinympäristöä ja ihmisarvoista elämää. Että ne hoksaa, että ei se pieni "ilmastoystävllinen" asunto olekaan oikeasti maailman pelastava vaan ainoastaan rakennuttajan ja sijoittajan lompsaa lihottava. 

Mutta maailma muttuu, kauniin aika on vielä <3

Vierailija
22/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arkkitehdit eivät hyväksy uusien rakennuksien tekemistä ns. kertaustyylien mukaisina. Uuden rakennuksen pitää näyttää uudelta.

Arkkitehti ei päätä rakennuksen ulkomuotoa, vaan asiakkaan toiveet ja lompakon paksuus. Hyvin nopeasti loppuu työt jos piirrän kertaustyylisen kermakakun asiakkaalle joka haluaa mahdollisimman halvan avokonttorihevlettitoimistorakennuksen.

T.arkkitehti

Ei ole ihan helppo löytää arkkitehtia joka edes osaa piirtää perinteisen koristeellisen rakennuksen. Ja sikäli kun sellaisia on, niin he ovat aina pitkälti kollegojensa kieroon katsomia. Myös kunnan hyväksyntä pitää saada koristeelliselle rakennukselle, ja sellaisen ehdottaja saa vastaansa kunnan kaavoitusosaston arkkitehdit, jotka yleensä osaavat selittää asiat poliitikoille siten, ettei hyväksyntää tule.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Puuttuu se inspiraatio. Sama kun tateilijat on apurahoilla nykyään.

Ainahan "tateilijat" ovat eläneet apurahoilla. Heillä oli ns. mesenaatteja eli yksityisiä rahoittajia ja useimmat kituuttivat rutiköyhinä läpi elämänsä.

Ja nythän meillä ei Purran (PS) mukaan ole varaa kulttuuriin.

Vierailija
24/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Arkkitehdit eivät hyväksy uusien rakennuksien tekemistä ns. kertaustyylien mukaisina. Uuden rakennuksen pitää näyttää uudelta.

Miksi sitten nelikulmainen laatikko ei jo ala näyttää vanhalta. Olen jo lähellä kuuttakymmentäja niitä on tehty jo kauan ennen kuin synnyin. Ennen kuin vanhempani syntyivät.

Vierailija
25/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä on muualla tehtyjä uusia rakennuksia. Varmaan suomen arkitehtien mielestä rikollista toimintaa ja vastoin luonnonlakeja.

Vierailija
26/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska teillä ei ole halua eikä varaa maksaa koristeellisista rakennuksista. Ei toisaalta myöskään makua sen suhteen, mikä on kaunista ja mikä ei. Te haluatte takaisin johonkin 1930-luvun Suomi-filmin kulissiin.

Rakennusliikkeet karsivat suunnitelmista kaiken ylimääräisen nostaakseen katteitaan ja osakkeenomistajiensa pääomasijoituksen tuottoa.

Tätä kutsutaan kapitalismiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Puuttuu se inspiraatio. Sama kun tateilijat on apurahoilla nykyään.

Osuit itse asiassa aika lähelle maalia. Tosin se mitä kutsut inspiraatioksi, on oikeasti raha.

Entisaikaan vain ökyrikkaat alkoivat taiteilijoiksi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Samoin vain ökyrikkaat koristelivat talonsa ja tekivät ne niin hyviksi, että ne ovat tallella vielä 150 vuoden päästä.

Vierailija
28/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tässä on muualla tehtyjä uusia rakennuksia. Varmaan suomen arkitehtien mielestä rikollista toimintaa ja vastoin luonnonlakeja.

Äläpä arkkitehteja syyttele vaan pihejä maksajia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on muualla tehtyjä uusia rakennuksia. Varmaan suomen arkitehtien mielestä rikollista toimintaa ja vastoin luonnonlakeja.

Äläpä arkkitehteja syyttele vaan pihejä maksajia.

Kyllä minä syytän ihan suoraa arkkitehteja, koska kaavapuolella tuollaista ei hyväksytä, olipa minulla miten paljon rahaa tahansa. Kyse ei ole maksajan halusta tai kyvystä maksaa, kyse on kaupunkien virka-arkkitehtien vaatimuksesta latistaa kaikki samanlaiseksi.

Vierailija
30/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Persun mielestä kulttuuri on turhaa ylellisyyttä. Toisaalta persu kitisee kulttuurin puutetta.

Persu ei siis oikeasti ymmärrä edes käsitemerkityksiä ja hinkuu ilmeisesti kommunistiseen järjestelmään, jossa valtio rahoittaa (ja omistaa) kaiken ja jossa sitä kulttuuria tuotetaan julkisella sektorilla kuukausipalkalla (arkkitehdit, taiteilijat).

Osaako persu selittää auki tätä täysin ristiriitaista ajatteluaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on muualla tehtyjä uusia rakennuksia. Varmaan suomen arkitehtien mielestä rikollista toimintaa ja vastoin luonnonlakeja.

Äläpä arkkitehteja syyttele vaan pihejä maksajia.

Kyllä minä syytän ihan suoraa arkkitehteja, koska kaavapuolella tuollaista ei hyväksytä, olipa minulla miten paljon rahaa tahansa. Kyse ei ole maksajan halusta tai kyvystä maksaa, kyse on kaupunkien virka-arkkitehtien vaatimuksesta latistaa kaikki samanlaiseksi.

Höpö höpö. Kaavat hyväksytään kuntien valtuustoissa vaaleilla valittujen päättäjien toimesta.

Vierailija
32/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koska teillä ei ole halua eikä varaa maksaa koristeellisista rakennuksista. Ei toisaalta myöskään makua sen suhteen, mikä on kaunista ja mikä ei. Te haluatte takaisin johonkin 1930-luvun Suomi-filmin kulissiin.

Rakennusliikkeet karsivat suunnitelmista kaiken ylimääräisen nostaakseen katteitaan ja osakkeenomistajiensa pääomasijoituksen tuottoa.

Tätä kutsutaan kapitalismiksi.

Koristeellinen rakennus ei välttämättä tule sen kalliimmaksi kuin ns. moderni rakennuskaan (kenellä muuten on valta päättää, että mikä on tyyli modernia?).

Ja juuri tuo "kulissi"-ajattelu on arkkitehtien ongelmana. Eli halutaan, että esimerkiksi betonielementti näyttää betonielementiltä, jotta se olisi aito. Betonielementtiä ei saisi rapata eikä edes maalata ainakaan kovin kirkkailla väreillä. Kaikki kauneus uhrataan siis tämän keinotekoisen aitouden vaatimuksen vuoksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arkkitehdit eivät hyväksy uusien rakennuksien tekemistä ns. kertaustyylien mukaisina. Uuden rakennuksen pitää näyttää uudelta.

Miksi sitten nelikulmainen laatikko ei jo ala näyttää vanhalta. Olen jo lähellä kuuttakymmentäja niitä on tehty jo kauan ennen kuin synnyin. Ennen kuin vanhempani syntyivät.

Kyllähän joka vuosikymmenen laatikot tunnistaa eri näköisiksi ja 80-luvulla oli se postmodernismi. Pientalojen kartanomuodista puhumattakaan.

Tämä on vähän vastaava väite kuin että enpä jaksa lukea nykyajan kirjoja, koska ne ovat kaikki samanlaisia.

-eri.

Vierailija
34/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laatikot on nopeampi, helpompi ja halvempi rakentaa ja suunnitella kuin kauniit rakennukset. Ja sitähän nykyihminen arvostaa.

Ja sitten näitä laatikoita pitää peruskorjata 5 vuoden välein, kun sille ikivanhalle kirkolle riittää korjaus 20 vuoden välein.

Ja siitä huolimatta ne laatikot vuotavat joka paikasta ja kasvavat vähintään kahdeksaa eri homelajia.

Taas kerran ilmastointia säädetään, uuttaa tilkettä rakoihin ja seuraava porukka sairastumaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska teillä ei ole halua eikä varaa maksaa koristeellisista rakennuksista. Ei toisaalta myöskään makua sen suhteen, mikä on kaunista ja mikä ei. Te haluatte takaisin johonkin 1930-luvun Suomi-filmin kulissiin.

Rakennusliikkeet karsivat suunnitelmista kaiken ylimääräisen nostaakseen katteitaan ja osakkeenomistajiensa pääomasijoituksen tuottoa.

Tätä kutsutaan kapitalismiksi.

Koristeellinen rakennus ei välttämättä tule sen kalliimmaksi kuin ns. moderni rakennuskaan (kenellä muuten on valta päättää, että mikä on tyyli modernia?).

Ja juuri tuo "kulissi"-ajattelu on arkkitehtien ongelmana. Eli halutaan, että esimerkiksi betonielementti näyttää betonielementiltä, jotta se olisi aito. Betonielementtiä ei saisi rapata eikä edes maalata ainakaan kovin kirkkailla väreillä. Kaikki kauneus uhrataan siis tämän keinotekoisen aitouden vaatimuksen vuoksi.

En tiedä missä asut, mutta ainakin täällä joka ainoaan betonitaloon tulee kevytrappaus.

Vierailija
36/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on muualla tehtyjä uusia rakennuksia. Varmaan suomen arkitehtien mielestä rikollista toimintaa ja vastoin luonnonlakeja.

Äläpä arkkitehteja syyttele vaan pihejä maksajia.

Kyllä minä syytän ihan suoraa arkkitehteja, koska kaavapuolella tuollaista ei hyväksytä, olipa minulla miten paljon rahaa tahansa. Kyse ei ole maksajan halusta tai kyvystä maksaa, kyse on kaupunkien virka-arkkitehtien vaatimuksesta latistaa kaikki samanlaiseksi.

Höpö höpö. Kaavat hyväksytään kuntien valtuustoissa vaaleilla valittujen päättäjien toimesta.

Valtuustot ovat täynnä luottamusmiehiä joiden pääasiallinen tehtävä on luottaa siihen, mitä virkamiehet heille kertovat. Heillä ei ole kykyä kovin paljoa kyseenalaistaa sitä, että mitä esittelypapereissa lukee.

Vierailija
37/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suhde rakennuksiin on muuttunut. Esimerkiksi kirkon tekijä ei enää usko tekevänsä pyhää paikkaa. Ainakaan suunnittelija ei enää näin usko.

Miksi näin on, se vastaus vaatisi taidehistorian kurssin.

Vierailija
38/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teollista rakentamista ei käytännössä ollut, vaan työt tekivät paikalliset puusepät.

Vierailija
39/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on muualla tehtyjä uusia rakennuksia. Varmaan suomen arkitehtien mielestä rikollista toimintaa ja vastoin luonnonlakeja.

Äläpä arkkitehteja syyttele vaan pihejä maksajia.

Kyllä minä syytän ihan suoraa arkkitehteja, koska kaavapuolella tuollaista ei hyväksytä, olipa minulla miten paljon rahaa tahansa. Kyse ei ole maksajan halusta tai kyvystä maksaa, kyse on kaupunkien virka-arkkitehtien vaatimuksesta latistaa kaikki samanlaiseksi.

Höpö höpö. Kaavat hyväksytään kuntien valtuustoissa vaaleilla valittujen päättäjien toimesta.

Ja arvaapa kahdesti, osaako valtuusto lukea kaavamerkintöjä ja ymmärtää, että tähän on sitten tulossa 8 kenkälaatikkoa? Heille kerrotaan kerrokset, kerrosneliöt tms. ja vakuutellaan, että näköalat ei katoa, mutta harva lukee kaavaa tarkasti ja tajuaa, että siinä kielletään esim. tuuletusikkunat kokonaan tietyssä korttelissa. '

Valtuustolle kaava on läpihuutojuttu, arkkitehdit päättävät yksityiskphdat ja voivat aina vedota siihen, että kaavan mukaan rakennuksen tulee sopia ympäristöönsä. Mikä sopii, mikä ei -  sen asian päättävät ne arkkitehdit, ei valtuusto.

Vierailija
40/85 |
17.04.2023 |
Näytä aiemmat lainaukset

"sielukkuus" ja syvällisyys puuttuu nykyajasta. Tämän hetken rakennukset/muoti ovat aikansa tuotos. Nykyaikanahan avoimesti naureskellaan ja ivataan esim sielukkuutta kun ei edes ymmärretä mitä se tarkoittaa. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä neljä yhdeksän