Lue keskustelun säännöt.
Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?
13.04.2023 |
En voi myydä taloa mutta en saa todennäköisesti lainaakaan (olen hyvin pienituloinen).
Kommentit (924)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Ei mulla ole mitään puolison lapsia vaan ihan omat ja yhteiset. Jos mun vanhemmalla olisi uusi kumppani ja hän ei hoitaisi asiaa toisin ja kumppani jäisi asumaan mun perimään asuntoon, tietenkin laskisin mikä on järkevää.
Jos mä kieltäytyisin perinnöstä, menisi se mun lapsille. Jos meillä ei olisi lapsia, menisi se mun isovanhemmille tai sedille ja tädeille. Jos he olisi kaikki kuolleet, mulle olisi aika se ja sama vaikka menisi sit tälle leskelle. Ei se asunto ole mun koskaan ollutkaan, miksi mä sen nyt haluaisin?
Kukas ne asunnon remontit silloin maksaa, jos perijänä on kuolleen alaikäiset lapsenlapset (jos aikuinen lapsi kieltäytyi perinnöstä)? Onko jollain tietoa?
Alaikäisen edunvalvoja sen hoitaa.
Kenen rahoista? Maksaako valtio muka lapsen puolesta? Kuolinpesässä ei ole rahaa, ainoastaan asunto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Ei mulla ole mitään puolison lapsia vaan ihan omat ja yhteiset. Jos mun vanhemmalla olisi uusi kumppani ja hän ei hoitaisi asiaa toisin ja kumppani jäisi asumaan mun perimään asuntoon, tietenkin laskisin mikä on järkevää.
Jos mä kieltäytyisin perinnöstä, menisi se mun lapsille. Jos meillä ei olisi lapsia, menisi se mun isovanhemmille tai sedille ja tädeille. Jos he olisi kaikki kuolleet, mulle olisi aika se ja sama vaikka menisi sit tälle leskelle. Ei se asunto ole mun koskaan ollutkaan, miksi mä sen nyt haluaisin?
Kukas ne asunnon remontit silloin maksaa, jos perijänä on kuolleen alaikäiset lapsenlapset (jos aikuinen lapsi kieltäytyi perinnöstä)? Onko jollain tietoa?
Mitä et nyt ymmärrä, alaikäisellä on edunvalvoja hoitamassa, huoltaja on normaalisti, mutta jos eturistiriita sitten määrätään sijainen.
Alaikäiset ei voi kieltäytyä perinnöstä, vaan päätös jää kai jotenkin odottamaan, että ovat 18v. Jos sinä aikana asuntoon pitää tehdä vaikka ikkunaremontti ja se maksaisi vaikka 25000e (en tiedä, mitä ne maksavat). Kuka sen maksaisi, jos perijä on alaikäinen?
Lisäys tähän kysymykseen, että kuolinpesässä ei ole muita varoja, kuin se itse asunto, eli siellä ei ole rahaa, millä maksaa tuo remontti. Niin kuka sen maksaa? Lapsen huoltaja? Eli vaikka kieltäytyisitkin perinnöstä, joutuisitko silti maksumieheksi/-naiseksi?
Ei tietenkään sitä remonttia ole pakko tehdä. Jos taas haluaa lastensa omaisuudesta oikeasti pitää huolta, kyllähän se remppa kannattaa hoitaa.
Täällä lauottuja tilanteitahan ei siis ole olemassakaan. Leskenoikeudella asuvalla on velvollisuus pitää huolta asunnosta vaikkei juridisesti maksuvelvoitetta olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Ei mulla ole mitään puolison lapsia vaan ihan omat ja yhteiset. Jos mun vanhemmalla olisi uusi kumppani ja hän ei hoitaisi asiaa toisin ja kumppani jäisi asumaan mun perimään asuntoon, tietenkin laskisin mikä on järkevää.
Jos mä kieltäytyisin perinnöstä, menisi se mun lapsille. Jos meillä ei olisi lapsia, menisi se mun isovanhemmille tai sedille ja tädeille. Jos he olisi kaikki kuolleet, mulle olisi aika se ja sama vaikka menisi sit tälle leskelle. Ei se asunto ole mun koskaan ollutkaan, miksi mä sen nyt haluaisin?
Kukas ne asunnon remontit silloin maksaa, jos perijänä on kuolleen alaikäiset lapsenlapset (jos aikuinen lapsi kieltäytyi perinnöstä)? Onko jollain tietoa?
Alaikäisen edunvalvoja sen hoitaa.
Kenen rahoista? Maksaako valtio muka lapsen puolesta? Kuolinpesässä ei ole rahaa, ainoastaan asunto.
Ei tietenkään maksa. Omista rahoista ne maksetaan. Ihan samalla tavalla kuin jos sulla tai sun lapsilla olisi sijoitusasunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Todennäköisestihän nämä tyypit on nimen omaan laskeneet homman sen varaan, että lapset sitten maksaa kaiken. Jos lapset meneekin kieltäytymään perinnöstä, niin silloin sillä leskellä ei välttämättä olekaan varaa jäädä siihen asuntoon.
Ja ketä tämä sit hyödyttää? Ja saahan hän sit omansa myydä.
Niin, että sitten ei olekaan mitään ongelmaa muuttaa uuteen asuntoon, kun ne puolison varat kilahtaa omalle tilille, eikä puolison lapset saa mitään? Aivan. Ja se puoliso kun naimisiin mennessään kuvitteli, että oikeasti vain haluaa asuaa kotonaan ja muuta kuraa, ja että lapset saa rahansa sitten, kun se leskensäkin kuolee. Varokaa miehet näitä vamppeja. Tuollaiset puheet siitä, että saa asua kotonaan jne., unohtuu heti, kun saakin ne asunnon myyntituotot itselleen.
Jos sulla ei ole varaa asua asunnossasi, sä myyt sen. Kuulostat ihan niiltä, jotka ostaa liian kalliin kämpän ja jätät sen maksamatta luottaen siihen että kun sit vaan pikkasen lyhennät velkaasi, säästyt ulosotolta.
Sori, mut ne leskethän tässä haluaa asua asunnoissa, joihin heillä ei ole varaa. Haluavat vielä, että puolison lapset ylläpitää heille sen asunnon, maksaa asunnon remontit jne., eivätkä pätkääkään näytä edes arvostavan tätä asiaa, vaan puhuvat hyvinkin ikävään sävyyn siitä, ettei heitä kiinnosta ollenkaan, saako ne lapset omiaan ikinä takaisin siitä, mitä panostavat tuon lesken asumukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Ei mulla ole mitään puolison lapsia vaan ihan omat ja yhteiset. Jos mun vanhemmalla olisi uusi kumppani ja hän ei hoitaisi asiaa toisin ja kumppani jäisi asumaan mun perimään asuntoon, tietenkin laskisin mikä on järkevää.
Jos mä kieltäytyisin perinnöstä, menisi se mun lapsille. Jos meillä ei olisi lapsia, menisi se mun isovanhemmille tai sedille ja tädeille. Jos he olisi kaikki kuolleet, mulle olisi aika se ja sama vaikka menisi sit tälle leskelle. Ei se asunto ole mun koskaan ollutkaan, miksi mä sen nyt haluaisin?
Kukas ne asunnon remontit silloin maksaa, jos perijänä on kuolleen alaikäiset lapsenlapset (jos aikuinen lapsi kieltäytyi perinnöstä)? Onko jollain tietoa?
Alaikäisen edunvalvoja sen hoitaa.
Kenen rahoista? Maksaako valtio muka lapsen puolesta? Kuolinpesässä ei ole rahaa, ainoastaan asunto.
Ei tietenkään maksa. Omista rahoista ne maksetaan. Ihan samalla tavalla kuin jos sulla tai sun lapsilla olisi sijoitusasunto.
Kenen omista rahoista? Ei lapsella ole mitään omaa rahaa. Eli edelleen kysymys on auki. Kuka sen remontin maksaa, jos asunnon omistaja on kuolinpesä, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin se asunto/alaikäinen on perijänä, eikä voi kieltäytyä perinnöstä. Eli ilmeisesti alaikäisen huoltaja sitten maksaa sen 25000e remontin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Ei mulla ole mitään puolison lapsia vaan ihan omat ja yhteiset. Jos mun vanhemmalla olisi uusi kumppani ja hän ei hoitaisi asiaa toisin ja kumppani jäisi asumaan mun perimään asuntoon, tietenkin laskisin mikä on järkevää.
Jos mä kieltäytyisin perinnöstä, menisi se mun lapsille. Jos meillä ei olisi lapsia, menisi se mun isovanhemmille tai sedille ja tädeille. Jos he olisi kaikki kuolleet, mulle olisi aika se ja sama vaikka menisi sit tälle leskelle. Ei se asunto ole mun koskaan ollutkaan, miksi mä sen nyt haluaisin?
Kukas ne asunnon remontit silloin maksaa, jos perijänä on kuolleen alaikäiset lapsenlapset (jos aikuinen lapsi kieltäytyi perinnöstä)? Onko jollain tietoa?
Alaikäisen edunvalvoja sen hoitaa.
Kenen rahoista? Maksaako valtio muka lapsen puolesta? Kuolinpesässä ei ole rahaa, ainoastaan asunto.
Ei tietenkään maksa. Omista rahoista ne maksetaan. Ihan samalla tavalla kuin jos sulla tai sun lapsilla olisi sijoitusasunto.
Kenen omista rahoista? Ei lapsella ole mitään omaa rahaa. Eli edelleen kysymys on auki. Kuka sen remontin maksaa, jos asunnon omistaja on kuolinpesä, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin se asunto/alaikäinen on perijänä, eikä voi kieltäytyä perinnöstä. Eli ilmeisesti alaikäisen huoltaja sitten maksaa sen 25000e remontin?
Ja mitä sitten tapahtuu, jos sillä alaikäisen perijän huoltajalla ei ole sellaisia rahoja tai ei saa pankista tuollaista lainaa? Asuntoa ei edelleenkään saa myydä, kun siellä on se leski. Meneekö alaikäisen huoltajalta sitten luottotiedot, jää velkaa remontin tehneelle yhtiölle jne.?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Ei mulla ole mitään puolison lapsia vaan ihan omat ja yhteiset. Jos mun vanhemmalla olisi uusi kumppani ja hän ei hoitaisi asiaa toisin ja kumppani jäisi asumaan mun perimään asuntoon, tietenkin laskisin mikä on järkevää.
Jos mä kieltäytyisin perinnöstä, menisi se mun lapsille. Jos meillä ei olisi lapsia, menisi se mun isovanhemmille tai sedille ja tädeille. Jos he olisi kaikki kuolleet, mulle olisi aika se ja sama vaikka menisi sit tälle leskelle. Ei se asunto ole mun koskaan ollutkaan, miksi mä sen nyt haluaisin?
Kukas ne asunnon remontit silloin maksaa, jos perijänä on kuolleen alaikäiset lapsenlapset (jos aikuinen lapsi kieltäytyi perinnöstä)? Onko jollain tietoa?
Alaikäisen edunvalvoja sen hoitaa.
Kenen rahoista? Maksaako valtio muka lapsen puolesta? Kuolinpesässä ei ole rahaa, ainoastaan asunto.
Ei tietenkään maksa. Omista rahoista ne maksetaan. Ihan samalla tavalla kuin jos sulla tai sun lapsilla olisi sijoitusasunto.
Kenen omista rahoista? Ei lapsella ole mitään omaa rahaa. Eli edelleen kysymys on auki. Kuka sen remontin maksaa, jos asunnon omistaja on kuolinpesä, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin se asunto/alaikäinen on perijänä, eikä voi kieltäytyä perinnöstä. Eli ilmeisesti alaikäisen huoltaja sitten maksaa sen 25000e remontin?
Juu, näin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Ei mulla ole mitään puolison lapsia vaan ihan omat ja yhteiset. Jos mun vanhemmalla olisi uusi kumppani ja hän ei hoitaisi asiaa toisin ja kumppani jäisi asumaan mun perimään asuntoon, tietenkin laskisin mikä on järkevää.
Jos mä kieltäytyisin perinnöstä, menisi se mun lapsille. Jos meillä ei olisi lapsia, menisi se mun isovanhemmille tai sedille ja tädeille. Jos he olisi kaikki kuolleet, mulle olisi aika se ja sama vaikka menisi sit tälle leskelle. Ei se asunto ole mun koskaan ollutkaan, miksi mä sen nyt haluaisin?
Kukas ne asunnon remontit silloin maksaa, jos perijänä on kuolleen alaikäiset lapsenlapset (jos aikuinen lapsi kieltäytyi perinnöstä)? Onko jollain tietoa?
Alaikäisen edunvalvoja sen hoitaa.
Kenen rahoista? Maksaako valtio muka lapsen puolesta? Kuolinpesässä ei ole rahaa, ainoastaan asunto.
Ei tietenkään maksa. Omista rahoista ne maksetaan. Ihan samalla tavalla kuin jos sulla tai sun lapsilla olisi sijoitusasunto.
Kenen omista rahoista? Ei lapsella ole mitään omaa rahaa. Eli edelleen kysymys on auki. Kuka sen remontin maksaa, jos asunnon omistaja on kuolinpesä, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin se asunto/alaikäinen on perijänä, eikä voi kieltäytyä perinnöstä. Eli ilmeisesti alaikäisen huoltaja sitten maksaa sen 25000e remontin?
Ja mitä sitten tapahtuu, jos sillä alaikäisen perijän huoltajalla ei ole sellaisia rahoja tai ei saa pankista tuollaista lainaa? Asuntoa ei edelleenkään saa myydä, kun siellä on se leski. Meneekö alaikäisen huoltajalta sitten luottotiedot, jää velkaa remontin tehneelle yhtiölle jne.?
Remontti jää tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Ei mulla ole mitään puolison lapsia vaan ihan omat ja yhteiset. Jos mun vanhemmalla olisi uusi kumppani ja hän ei hoitaisi asiaa toisin ja kumppani jäisi asumaan mun perimään asuntoon, tietenkin laskisin mikä on järkevää.
Jos mä kieltäytyisin perinnöstä, menisi se mun lapsille. Jos meillä ei olisi lapsia, menisi se mun isovanhemmille tai sedille ja tädeille. Jos he olisi kaikki kuolleet, mulle olisi aika se ja sama vaikka menisi sit tälle leskelle. Ei se asunto ole mun koskaan ollutkaan, miksi mä sen nyt haluaisin?
Kukas ne asunnon remontit silloin maksaa, jos perijänä on kuolleen alaikäiset lapsenlapset (jos aikuinen lapsi kieltäytyi perinnöstä)? Onko jollain tietoa?
Alaikäisen edunvalvoja sen hoitaa.
Kenen rahoista? Maksaako valtio muka lapsen puolesta? Kuolinpesässä ei ole rahaa, ainoastaan asunto.
Ei tietenkään maksa. Omista rahoista ne maksetaan. Ihan samalla tavalla kuin jos sulla tai sun lapsilla olisi sijoitusasunto.
Kenen omista rahoista? Ei lapsella ole mitään omaa rahaa. Eli edelleen kysymys on auki. Kuka sen remontin maksaa, jos asunnon omistaja on kuolinpesä, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin se asunto/alaikäinen on perijänä, eikä voi kieltäytyä perinnöstä. Eli ilmeisesti alaikäisen huoltaja sitten maksaa sen 25000e remontin?
Ja mitä sitten tapahtuu, jos sillä alaikäisen perijän huoltajalla ei ole sellaisia rahoja tai ei saa pankista tuollaista lainaa? Asuntoa ei edelleenkään saa myydä, kun siellä on se leski. Meneekö alaikäisen huoltajalta sitten luottotiedot, jää velkaa remontin tehneelle yhtiölle jne.?
Lainaa sit vaan ottamaan ja asunto pantataan. Toki siihen tarvitsee lesken suostumuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Ei mulla ole mitään puolison lapsia vaan ihan omat ja yhteiset. Jos mun vanhemmalla olisi uusi kumppani ja hän ei hoitaisi asiaa toisin ja kumppani jäisi asumaan mun perimään asuntoon, tietenkin laskisin mikä on järkevää.
Jos mä kieltäytyisin perinnöstä, menisi se mun lapsille. Jos meillä ei olisi lapsia, menisi se mun isovanhemmille tai sedille ja tädeille. Jos he olisi kaikki kuolleet, mulle olisi aika se ja sama vaikka menisi sit tälle leskelle. Ei se asunto ole mun koskaan ollutkaan, miksi mä sen nyt haluaisin?
Kukas ne asunnon remontit silloin maksaa, jos perijänä on kuolleen alaikäiset lapsenlapset (jos aikuinen lapsi kieltäytyi perinnöstä)? Onko jollain tietoa?
Alaikäisen edunvalvoja sen hoitaa.
Kenen rahoista? Maksaako valtio muka lapsen puolesta? Kuolinpesässä ei ole rahaa, ainoastaan asunto.
Ei tietenkään maksa. Omista rahoista ne maksetaan. Ihan samalla tavalla kuin jos sulla tai sun lapsilla olisi sijoitusasunto.
Kenen omista rahoista? Ei lapsella ole mitään omaa rahaa. Eli edelleen kysymys on auki. Kuka sen remontin maksaa, jos asunnon omistaja on kuolinpesä, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin se asunto/alaikäinen on perijänä, eikä voi kieltäytyä perinnöstä. Eli ilmeisesti alaikäisen huoltaja sitten maksaa sen 25000e remontin?
Ja mitä sitten tapahtuu, jos sillä alaikäisen perijän huoltajalla ei ole sellaisia rahoja tai ei saa pankista tuollaista lainaa? Asuntoa ei edelleenkään saa myydä, kun siellä on se leski. Meneekö alaikäisen huoltajalta sitten luottotiedot, jää velkaa remontin tehneelle yhtiölle jne.?
On ihan liian helppoa vaan tokaista, että kieltäytykööt puolison lapset perinnöstä. Jos sillä puolison lapsella on alaikäisiä lapsia, ei siitä niin vaan kieltäydytä. Kyllä ne puolison lapset voi oikeasti joutua ongelmiin tuollaisten leskien kanssa, ketkä vaan pokalla asuu ja odottaa, että puolison lapset kaivaa kuvetta remontteihin jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Ei mulla ole mitään puolison lapsia vaan ihan omat ja yhteiset. Jos mun vanhemmalla olisi uusi kumppani ja hän ei hoitaisi asiaa toisin ja kumppani jäisi asumaan mun perimään asuntoon, tietenkin laskisin mikä on järkevää.
Jos mä kieltäytyisin perinnöstä, menisi se mun lapsille. Jos meillä ei olisi lapsia, menisi se mun isovanhemmille tai sedille ja tädeille. Jos he olisi kaikki kuolleet, mulle olisi aika se ja sama vaikka menisi sit tälle leskelle. Ei se asunto ole mun koskaan ollutkaan, miksi mä sen nyt haluaisin?
Kukas ne asunnon remontit silloin maksaa, jos perijänä on kuolleen alaikäiset lapsenlapset (jos aikuinen lapsi kieltäytyi perinnöstä)? Onko jollain tietoa?
Alaikäisen edunvalvoja sen hoitaa.
Kenen rahoista? Maksaako valtio muka lapsen puolesta? Kuolinpesässä ei ole rahaa, ainoastaan asunto.
Ei tietenkään maksa. Omista rahoista ne maksetaan. Ihan samalla tavalla kuin jos sulla tai sun lapsilla olisi sijoitusasunto.
Kenen omista rahoista? Ei lapsella ole mitään omaa rahaa. Eli edelleen kysymys on auki. Kuka sen remontin maksaa, jos asunnon omistaja on kuolinpesä, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin se asunto/alaikäinen on perijänä, eikä voi kieltäytyä perinnöstä. Eli ilmeisesti alaikäisen huoltaja sitten maksaa sen 25000e remontin?
Ja mitä sitten tapahtuu, jos sillä alaikäisen perijän huoltajalla ei ole sellaisia rahoja tai ei saa pankista tuollaista lainaa? Asuntoa ei edelleenkään saa myydä, kun siellä on se leski. Meneekö alaikäisen huoltajalta sitten luottotiedot, jää velkaa remontin tehneelle yhtiölle jne.?
On ihan liian helppoa vaan tokaista, että kieltäytykööt puolison lapset perinnöstä. Jos sillä puolison lapsella on alaikäisiä lapsia, ei siitä niin vaan kieltäydytä. Kyllä ne puolison lapset voi oikeasti joutua ongelmiin tuollaisten leskien kanssa, ketkä vaan pokalla asuu ja odottaa, että puolison lapset kaivaa kuvetta remontteihin jne.
Toki voivat, mutta jos tällainen tilanne syntyy, on suvussa suuria ongelmia ja asunto luultavasti niistä pienin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Ei mulla ole mitään puolison lapsia vaan ihan omat ja yhteiset. Jos mun vanhemmalla olisi uusi kumppani ja hän ei hoitaisi asiaa toisin ja kumppani jäisi asumaan mun perimään asuntoon, tietenkin laskisin mikä on järkevää.
Jos mä kieltäytyisin perinnöstä, menisi se mun lapsille. Jos meillä ei olisi lapsia, menisi se mun isovanhemmille tai sedille ja tädeille. Jos he olisi kaikki kuolleet, mulle olisi aika se ja sama vaikka menisi sit tälle leskelle. Ei se asunto ole mun koskaan ollutkaan, miksi mä sen nyt haluaisin?
Kukas ne asunnon remontit silloin maksaa, jos perijänä on kuolleen alaikäiset lapsenlapset (jos aikuinen lapsi kieltäytyi perinnöstä)? Onko jollain tietoa?
Alaikäisen edunvalvoja sen hoitaa.
Kenen rahoista? Maksaako valtio muka lapsen puolesta? Kuolinpesässä ei ole rahaa, ainoastaan asunto.
Ei tietenkään maksa. Omista rahoista ne maksetaan. Ihan samalla tavalla kuin jos sulla tai sun lapsilla olisi sijoitusasunto.
Kenen omista rahoista? Ei lapsella ole mitään omaa rahaa. Eli edelleen kysymys on auki. Kuka sen remontin maksaa, jos asunnon omistaja on kuolinpesä, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin se asunto/alaikäinen on perijänä, eikä voi kieltäytyä perinnöstä. Eli ilmeisesti alaikäisen huoltaja sitten maksaa sen 25000e remontin?
Ja mitä sitten tapahtuu, jos sillä alaikäisen perijän huoltajalla ei ole sellaisia rahoja tai ei saa pankista tuollaista lainaa? Asuntoa ei edelleenkään saa myydä, kun siellä on se leski. Meneekö alaikäisen huoltajalta sitten luottotiedot, jää velkaa remontin tehneelle yhtiölle jne.?
Remontti jää tekemättä.
Ei jää, jos on osake taloyhtiössä.
Myös alaikäinen voi luopua perinnöstä, jos DVV antaa siihen luvan. Luvan voi saada, jos DVV katsoo, että luopuminen on alaikäisen edun mukaista. Käytännössä tällainen voi tulla kysymykseen, jos perintö on huonokuntoinen talo syrjäseudulla. Jos perintö on miljoona-asunto Töölössä, DVV tuskin antaa lupaa, vaikka perinnöstä aiheutuisikin pitkään vain kustannuksia.
Mitä tulee remonttien kustannuksiin jos perinnön saajalla ei ole niihin rahaa eikä huoltajalla halua tai rahaa kustannuksiin, niin omakotitalon osalta remontti jää tekemättä. Taloyhtiön päättämien remonttien osalta viime kädessä taloyhtiö ottaa huoneiston haltuunsa, jos huoneiston omistaja ei pysty maksamaan rahoitusvastikkeita. Taloyhtiö sitten vuokraa asunnon edelleen ja ottaa saamisensa vuokratuotoista. Tässä yhteydessä leskeltä voi hyvinkin löytyä halukkuutta vastikkeiden maksamiseen, jos vaihtoehtona on muuttaa muualle tai jäädä asuntoon vuokralaiseksi taloyhtiön määräämällä vuokralla. Taloyhtiön oikeus saada vastikkeensa menee lesken asumisoikeuden edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Ei mulla ole mitään puolison lapsia vaan ihan omat ja yhteiset. Jos mun vanhemmalla olisi uusi kumppani ja hän ei hoitaisi asiaa toisin ja kumppani jäisi asumaan mun perimään asuntoon, tietenkin laskisin mikä on järkevää.
Jos mä kieltäytyisin perinnöstä, menisi se mun lapsille. Jos meillä ei olisi lapsia, menisi se mun isovanhemmille tai sedille ja tädeille. Jos he olisi kaikki kuolleet, mulle olisi aika se ja sama vaikka menisi sit tälle leskelle. Ei se asunto ole mun koskaan ollutkaan, miksi mä sen nyt haluaisin?
Kukas ne asunnon remontit silloin maksaa, jos perijänä on kuolleen alaikäiset lapsenlapset (jos aikuinen lapsi kieltäytyi perinnöstä)? Onko jollain tietoa?
Alaikäisen edunvalvoja sen hoitaa.
Kenen rahoista? Maksaako valtio muka lapsen puolesta? Kuolinpesässä ei ole rahaa, ainoastaan asunto.
Ei tietenkään maksa. Omista rahoista ne maksetaan. Ihan samalla tavalla kuin jos sulla tai sun lapsilla olisi sijoitusasunto.
Kenen omista rahoista? Ei lapsella ole mitään omaa rahaa. Eli edelleen kysymys on auki. Kuka sen remontin maksaa, jos asunnon omistaja on kuolinpesä, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin se asunto/alaikäinen on perijänä, eikä voi kieltäytyä perinnöstä. Eli ilmeisesti alaikäisen huoltaja sitten maksaa sen 25000e remontin?
Ja mitä sitten tapahtuu, jos sillä alaikäisen perijän huoltajalla ei ole sellaisia rahoja tai ei saa pankista tuollaista lainaa? Asuntoa ei edelleenkään saa myydä, kun siellä on se leski. Meneekö alaikäisen huoltajalta sitten luottotiedot, jää velkaa remontin tehneelle yhtiölle jne.?
On ihan liian helppoa vaan tokaista, että kieltäytykööt puolison lapset perinnöstä. Jos sillä puolison lapsella on alaikäisiä lapsia, ei siitä niin vaan kieltäydytä. Kyllä ne puolison lapset voi oikeasti joutua ongelmiin tuollaisten leskien kanssa, ketkä vaan pokalla asuu ja odottaa, että puolison lapset kaivaa kuvetta remontteihin jne.
Toki voivat, mutta jos tällainen tilanne syntyy, on suvussa suuria ongelmia ja asunto luultavasti niistä pienin.
No ei välttämättä. Se leski voi olla joku isän uusi puoliso, joka sai isän hurmattua ja jallitettua naimisiin asti vanhoilla päivillään. Ei sillä isän lapsella välttämättä ole juuri mitään sidettä siihen isän uuteen vaimoon, joka ei välttämättä ole ollut edes vielä kauaa kuvioissa. Ei sellainen uusi vaimo mieti pätkääkään, miten ne ex-miehen lapset kärsii siitä, että hän jää asuntoon jumittamaan, vaan päin vastoin ottaa kaiken hyödyn irti.
Aika veemäisiä aikoja tiedossa, varsinkin uusiperheiden lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Aika veemäisiä aikoja tiedossa, varsinkin uusiperheiden lapsille.
Asiaa pitää vaan tuoda ihmisten tietoisuuteen, ettei ne lasten vanhemmat rakastuksissaan vaan mene tuosta noin vaan naimisiin, vaan miettisivät ihan oikeasti, että mitä se tarkoittaa niille lapsilleen ja lasten perinnölle.
Se on eri asia, jos joku nimen omaan ei halua lastensa saavan mitään tai haluaa lastensa elämästä mahdollisimman hankalaa, niin hyvä sitten, mutta suurin osa nyt haluaa lapsilleen hyvää ja haluaa perinnön lapsilleen jättää. Osa ei vaan välttämättä edes mieti, miten nämä perintäkuviot muuttuu ja hankaloituu, jos onkin uusissa naimisissa.
Tässäkin ketjussa on ollut jos jonkinlaista käsitystä näistä asioista, että nämä ei todellakaan ole kaikille selvät.
Itse olen sinkku ja mulla on lapsia, ja minä olen kyllä päättänyt, etten enää mene naimisiin. Parisuhteessa voin olla ja vaikka avoliitossakin, mutta lapseni tulevat minut perimään ilman mitään lesken hallintaoikeuksia.
Aika hurjaa:
Leskellä on oikeus pitää jäämistöä jakamattomana hallussaan myös silloin, kun hän on leskeksi jäätyään solminut uuden avioliiton. Toisin sanoen uusi avioliitto ei lakkauta lesken jakamatonta hallintaoikeutta jäämistöön.
Lesken oikeus hallita omaisuutta jakamattomana lakkaa, kun leski kuolee.
Eli jos oma vanhempi on nainut myöhemmin itseään reilusti nuoremman henkilön,
yksi sukupolvi jää ilman asumusperintöä. Leski kuukahtanee vasta silloin, kun lapsenlapset ovat perimysvuorossa.
Vierailija kirjoitti:
Kenen omista rahoista? Ei lapsella ole mitään omaa rahaa. Eli edelleen kysymys on auki. Kuka sen remontin maksaa, jos asunnon omistaja on kuolinpesä, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin se asunto/alaikäinen on perijänä, eikä voi kieltäytyä perinnöstä. Eli ilmeisesti alaikäisen huoltaja sitten maksaa sen 25000e remontin?
Fiksu kysymys! Jos asunto on taloyhtiössä, niin vaihtoehtona ei ole edes jättää tarvittavia remontteja tekemättä. Omakotitalossa niin voisikin ajatella tehtävän. Taloyhtiö tekee putkiremontin, koska se pitää tehdä, siitä ei voi kieltäytyä. Kuka maksaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isäsi on tehnyt hallintaoikeustestamentin tulevan lesken hyväksi niin joudut odottelemaan niin kauan kuin hän siellä asuu. Et saa lakiosaakaan talosta. Muuten voit lakiosaa vaatia, leski kyllä saa asua niin pitkään kuin haluaa
Ei tarvitse tehdä mitäänö testamentteja, leskellä on muutoinkin asumisoikeus.
Onhan sillä, mutta lakiosaansa saa rintaperillinen vaatia jos hallintaoikeustestamenttia ei ole.
Saahan sitä vaatia vaikka kuuta taivaalta, mutta lesken asumisoikeus menee lapsen lakiosan yli.
Meillä oli tilanne, että eivät olleet naimisissa mutta isä oli testamentilla määrännyt leskelle asumis- ja hallintaoikeuden. Lakiosa meni sen yli.
Lisäys tähän kysymykseen, että kuolinpesässä ei ole muita varoja, kuin se itse asunto, eli siellä ei ole rahaa, millä maksaa tuo remontti. Niin kuka sen maksaa? Lapsen huoltaja? Eli vaikka kieltäytyisitkin perinnöstä, joutuisitko silti maksumieheksi/-naiseksi?