Lue keskustelun säännöt.
Jos perin isäni omakotitalon mutta nykyinen vaimo jää siihen asumaan, miten maksan perintöveron?
13.04.2023 |
En voi myydä taloa mutta en saa todennäköisesti lainaakaan (olen hyvin pienituloinen).
Kommentit (924)
Vierailija kirjoitti:
Aika hurjaa:
Leskellä on oikeus pitää jäämistöä jakamattomana hallussaan myös silloin, kun hän on leskeksi jäätyään solminut uuden avioliiton. Toisin sanoen uusi avioliitto ei lakkauta lesken jakamatonta hallintaoikeutta jäämistöön.
Lesken oikeus hallita omaisuutta jakamattomana lakkaa, kun leski kuolee.
Eli jos oma vanhempi on nainut myöhemmin itseään reilusti nuoremman henkilön,
yksi sukupolvi jää ilman asumusperintöä. Leski kuukahtanee vasta silloin, kun lapsenlapset ovat perimysvuorossa.
Älä viitsi suoltaa näitä virheellisyyksiä ikään kuin olisivat totta, joku onneton joutuu sitten kärsimään väärän olettamuksen vuoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hurjaa:
Leskellä on oikeus pitää jäämistöä jakamattomana hallussaan myös silloin, kun hän on leskeksi jäätyään solminut uuden avioliiton. Toisin sanoen uusi avioliitto ei lakkauta lesken jakamatonta hallintaoikeutta jäämistöön.
Lesken oikeus hallita omaisuutta jakamattomana lakkaa, kun leski kuolee.
Eli jos oma vanhempi on nainut myöhemmin itseään reilusti nuoremman henkilön,
yksi sukupolvi jää ilman asumusperintöä. Leski kuukahtanee vasta silloin, kun lapsenlapset ovat perimysvuorossa.Älä viitsi suoltaa näitä virheellisyyksiä ikään kuin olisivat totta, joku onneton joutuu sitten kärsimään väärän olettamuksen vuoksi.
Älä itse yritä huijata niitä poloisia miehiä uskomaan, että hallintaoikeus päättyisi, jos menet uusiin naimisiin. Ei pääty. Leski voi uuden miehensä kanssa jäädä asumaan siihen ex-puolison lasten omistamaan asuntoon. Minilexistä lainaus: Lesken hallintaoikeus on voimassa koko hänen elinikänsä ajan, eikä se pääty edes silloin, jos leski menee uusiin naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isäsi on tehnyt hallintaoikeustestamentin tulevan lesken hyväksi niin joudut odottelemaan niin kauan kuin hän siellä asuu. Et saa lakiosaakaan talosta. Muuten voit lakiosaa vaatia, leski kyllä saa asua niin pitkään kuin haluaa
Ei tarvitse tehdä mitäänö testamentteja, leskellä on muutoinkin asumisoikeus.
Onhan sillä, mutta lakiosaansa saa rintaperillinen vaatia jos hallintaoikeustestamenttia ei ole.
Saahan sitä vaatia vaikka kuuta taivaalta, mutta lesken asumisoikeus menee lapsen lakiosan yli.
Meillä oli tilanne, että eivät olleet naimisissa mutta isä oli testamentilla määrännyt leskelle asumis- ja hallintaoikeuden. Lakiosa meni sen yli.
Avoliitossa tai seurustelusuhteessa ei puhuta leskestä, varsinkaan juridisessa kontekstissa. Leski on aina menehtyneen aviopuoliso. Avokumppanit ovat ihan perillisten hyväntahtoisuuden varassa, jos kumppani kuolee.
Tämän takia ihmettelen aina vuosikymmeniä avoliitossa asuvia, joille avioliitto on vain paperinpala. Kyllä avioliitto muuttaa monia asioita, varsinkin kumppanin menehtyessä. Kaikkia avioliiton etuja ei voi taata edes testamentilla tai keskinäisillä sopimuksilla, kuten lainattu esimerkki osoittaa,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isäsi on tehnyt hallintaoikeustestamentin tulevan lesken hyväksi niin joudut odottelemaan niin kauan kuin hän siellä asuu. Et saa lakiosaakaan talosta. Muuten voit lakiosaa vaatia, leski kyllä saa asua niin pitkään kuin haluaa
Ei tarvitse tehdä mitäänö testamentteja, leskellä on muutoinkin asumisoikeus.
Onhan sillä, mutta lakiosaansa saa rintaperillinen vaatia jos hallintaoikeustestamenttia ei ole.
Saahan sitä vaatia vaikka kuuta taivaalta, mutta lesken asumisoikeus menee lapsen lakiosan yli.
Meillä oli tilanne, että eivät olleet naimisissa mutta isä oli testamentilla määrännyt leskelle asumis- ja hallintaoikeuden. Lakiosa meni sen yli.
Avoliitossa tai seurustelusuhteessa ei puhuta leskestä, varsinkaan juridisessa kontekstissa. Leski on aina menehtyneen aviopuoliso. Avokumppanit ovat ihan perillisten hyväntahtoisuuden varassa, jos kumppani kuolee.
Tämän takia ihmettelen aina vuosikymmeniä avoliitossa asuvia, joille avioliitto on vain paperinpala. Kyllä avioliitto muuttaa monia asioita, varsinkin kumppanin menehtyessä. Kaikkia avioliiton etuja ei voi taata edes testamentilla tai keskinäisillä sopimuksilla, kuten lainattu esimerkki osoittaa,
Mun oikeustajuun taas ei mene yhtään se, että pitäisi saada asua jonkun toisen piikkiin asunnossa, johon ei ole varaa. Minä olen ainakin itse aina omistanut ja maksanut vähintään puolet siitä asunnosta, jossa asun. Tällä hetkellä sinkkuna tietysti omistan asuntoni kokonaan. Vaikka muuttaisinkin yhteen jonkun miehen kanssa, niin tottakai lähdettäisiin siitä, että asunto omistetaan ja maksetaan puoliksi (tai jossain muussa omistussuhteessa, jos varallisuus on todella eri tasoilla). Ja sitten kun suhde päättyy, niin sen jälkeen omistan taas asuntoni yksin (joko ostaen kuolleen puolison osuuden hänen perikunnaltaan tai muuttaen asuntoon, johon minulla on yksin varaa).
Ei kai rakkaussuhde nyt sitä tarkoita, että pitäisi jotain taloudellista hyötyä puolisosta saada? Kyllä itse haluaisin parisuhteelta lähinnä seuraa, läheisyyttä, seksiä ja kumppanuutta ja toisen henkistä tukemista. Talouteni mulla on ihan itse itsellä hallussa.
N38
Miten tähän lesken hallintaoikeuteen saisi muutosta? Aivan sairashan se on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten tähän lesken hallintaoikeuteen saisi muutosta? Aivan sairashan se on!
Niin on. Perintövero yms. muut velvollisuudet lankeaa vasta kun saa asunnon haltuun ja voi vaikka realisoida sen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Ei mulla ole mitään puolison lapsia vaan ihan omat ja yhteiset. Jos mun vanhemmalla olisi uusi kumppani ja hän ei hoitaisi asiaa toisin ja kumppani jäisi asumaan mun perimään asuntoon, tietenkin laskisin mikä on järkevää.
Jos mä kieltäytyisin perinnöstä, menisi se mun lapsille. Jos meillä ei olisi lapsia, menisi se mun isovanhemmille tai sedille ja tädeille. Jos he olisi kaikki kuolleet, mulle olisi aika se ja sama vaikka menisi sit tälle leskelle. Ei se asunto ole mun koskaan ollutkaan, miksi mä sen nyt haluaisin?
Kukas ne asunnon remontit silloin maksaa, jos perijänä on kuolleen alaikäiset lapsenlapset (jos aikuinen lapsi kieltäytyi perinnöstä)? Onko jollain tietoa?
Alaikäisen edunvalvoja sen hoitaa.
Kenen rahoista? Maksaako valtio muka lapsen puolesta? Kuolinpesässä ei ole rahaa, ainoastaan asunto.
Ei tietenkään maksa. Omista rahoista ne maksetaan. Ihan samalla tavalla kuin jos sulla tai sun lapsilla olisi sijoitusasunto.
Kenen omista rahoista? Ei lapsella ole mitään omaa rahaa. Eli edelleen kysymys on auki. Kuka sen remontin maksaa, jos asunnon omistaja on kuolinpesä, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin se asunto/alaikäinen on perijänä, eikä voi kieltäytyä perinnöstä. Eli ilmeisesti alaikäisen huoltaja sitten maksaa sen 25000e remontin?
Ja mitä sitten tapahtuu, jos sillä alaikäisen perijän huoltajalla ei ole sellaisia rahoja tai ei saa pankista tuollaista lainaa? Asuntoa ei edelleenkään saa myydä, kun siellä on se leski. Meneekö alaikäisen huoltajalta sitten luottotiedot, jää velkaa remontin tehneelle yhtiölle jne.?
Remontti jää tekemättä.
Ei jää, jos on osake taloyhtiössä.
Silloin sitä remonttia maksetaan erissä hoitovastikkeessa eikä 25000€ könttänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Ei mulla ole mitään puolison lapsia vaan ihan omat ja yhteiset. Jos mun vanhemmalla olisi uusi kumppani ja hän ei hoitaisi asiaa toisin ja kumppani jäisi asumaan mun perimään asuntoon, tietenkin laskisin mikä on järkevää.
Jos mä kieltäytyisin perinnöstä, menisi se mun lapsille. Jos meillä ei olisi lapsia, menisi se mun isovanhemmille tai sedille ja tädeille. Jos he olisi kaikki kuolleet, mulle olisi aika se ja sama vaikka menisi sit tälle leskelle. Ei se asunto ole mun koskaan ollutkaan, miksi mä sen nyt haluaisin?
Kukas ne asunnon remontit silloin maksaa, jos perijänä on kuolleen alaikäiset lapsenlapset (jos aikuinen lapsi kieltäytyi perinnöstä)? Onko jollain tietoa?
Alaikäisen edunvalvoja sen hoitaa.
Kenen rahoista? Maksaako valtio muka lapsen puolesta? Kuolinpesässä ei ole rahaa, ainoastaan asunto.
Ei tietenkään maksa. Omista rahoista ne maksetaan. Ihan samalla tavalla kuin jos sulla tai sun lapsilla olisi sijoitusasunto.
Kenen omista rahoista? Ei lapsella ole mitään omaa rahaa. Eli edelleen kysymys on auki. Kuka sen remontin maksaa, jos asunnon omistaja on kuolinpesä, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin se asunto/alaikäinen on perijänä, eikä voi kieltäytyä perinnöstä. Eli ilmeisesti alaikäisen huoltaja sitten maksaa sen 25000e remontin?
Ja mitä sitten tapahtuu, jos sillä alaikäisen perijän huoltajalla ei ole sellaisia rahoja tai ei saa pankista tuollaista lainaa? Asuntoa ei edelleenkään saa myydä, kun siellä on se leski. Meneekö alaikäisen huoltajalta sitten luottotiedot, jää velkaa remontin tehneelle yhtiölle jne.?
On ihan liian helppoa vaan tokaista, että kieltäytykööt puolison lapset perinnöstä. Jos sillä puolison lapsella on alaikäisiä lapsia, ei siitä niin vaan kieltäydytä. Kyllä ne puolison lapset voi oikeasti joutua ongelmiin tuollaisten leskien kanssa, ketkä vaan pokalla asuu ja odottaa, että puolison lapset kaivaa kuvetta remontteihin jne.
Toki voivat, mutta jos tällainen tilanne syntyy, on suvussa suuria ongelmia ja asunto luultavasti niistä pienin.
No ei välttämättä. Se leski voi olla joku isän uusi puoliso, joka sai isän hurmattua ja jallitettua naimisiin asti vanhoilla päivillään. Ei sillä isän lapsella välttämättä ole juuri mitään sidettä siihen isän uuteen vaimoon, joka ei välttämättä ole ollut edes vielä kauaa kuvioissa. Ei sellainen uusi vaimo mieti pätkääkään, miten ne ex-miehen lapset kärsii siitä, että hän jää asuntoon jumittamaan, vaan päin vastoin ottaa kaiken hyödyn irti.
Eli on suvussa suuria ongelmia. Vähintään ÄOn osalta.
pyydä isääsi, ettei jätä sinulle perintoä, tai älä ota perintöä vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Ei mulla ole mitään puolison lapsia vaan ihan omat ja yhteiset. Jos mun vanhemmalla olisi uusi kumppani ja hän ei hoitaisi asiaa toisin ja kumppani jäisi asumaan mun perimään asuntoon, tietenkin laskisin mikä on järkevää.
Jos mä kieltäytyisin perinnöstä, menisi se mun lapsille. Jos meillä ei olisi lapsia, menisi se mun isovanhemmille tai sedille ja tädeille. Jos he olisi kaikki kuolleet, mulle olisi aika se ja sama vaikka menisi sit tälle leskelle. Ei se asunto ole mun koskaan ollutkaan, miksi mä sen nyt haluaisin?
Kukas ne asunnon remontit silloin maksaa, jos perijänä on kuolleen alaikäiset lapsenlapset (jos aikuinen lapsi kieltäytyi perinnöstä)? Onko jollain tietoa?
Alaikäisen edunvalvoja sen hoitaa.
Kenen rahoista? Maksaako valtio muka lapsen puolesta? Kuolinpesässä ei ole rahaa, ainoastaan asunto.
Ei tietenkään maksa. Omista rahoista ne maksetaan. Ihan samalla tavalla kuin jos sulla tai sun lapsilla olisi sijoitusasunto.
Kenen omista rahoista? Ei lapsella ole mitään omaa rahaa. Eli edelleen kysymys on auki. Kuka sen remontin maksaa, jos asunnon omistaja on kuolinpesä, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin se asunto/alaikäinen on perijänä, eikä voi kieltäytyä perinnöstä. Eli ilmeisesti alaikäisen huoltaja sitten maksaa sen 25000e remontin?
Ja mitä sitten tapahtuu, jos sillä alaikäisen perijän huoltajalla ei ole sellaisia rahoja tai ei saa pankista tuollaista lainaa? Asuntoa ei edelleenkään saa myydä, kun siellä on se leski. Meneekö alaikäisen huoltajalta sitten luottotiedot, jää velkaa remontin tehneelle yhtiölle jne.?
On ihan liian helppoa vaan tokaista, että kieltäytykööt puolison lapset perinnöstä. Jos sillä puolison lapsella on alaikäisiä lapsia, ei siitä niin vaan kieltäydytä. Kyllä ne puolison lapset voi oikeasti joutua ongelmiin tuollaisten leskien kanssa, ketkä vaan pokalla asuu ja odottaa, että puolison lapset kaivaa kuvetta remontteihin jne.
Toki voivat, mutta jos tällainen tilanne syntyy, on suvussa suuria ongelmia ja asunto luultavasti niistä pienin.
No ei välttämättä. Se leski voi olla joku isän uusi puoliso, joka sai isän hurmattua ja jallitettua naimisiin asti vanhoilla päivillään. Ei sillä isän lapsella välttämättä ole juuri mitään sidettä siihen isän uuteen vaimoon, joka ei välttämättä ole ollut edes vielä kauaa kuvioissa. Ei sellainen uusi vaimo mieti pätkääkään, miten ne ex-miehen lapset kärsii siitä, että hän jää asuntoon jumittamaan, vaan päin vastoin ottaa kaiken hyödyn irti.
Eli on suvussa suuria ongelmia. Vähintään ÄOn osalta.
Kyllä jotkut fiksut ja menestyneetkin yksilöt saattavat vanhoilla päivillään olla höynäytettävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isäsi on tehnyt hallintaoikeustestamentin tulevan lesken hyväksi niin joudut odottelemaan niin kauan kuin hän siellä asuu. Et saa lakiosaakaan talosta. Muuten voit lakiosaa vaatia, leski kyllä saa asua niin pitkään kuin haluaa
Ei tarvitse tehdä mitäänö testamentteja, leskellä on muutoinkin asumisoikeus.
Onhan sillä, mutta lakiosaansa saa rintaperillinen vaatia jos hallintaoikeustestamenttia ei ole.
Saahan sitä vaatia vaikka kuuta taivaalta, mutta lesken asumisoikeus menee lapsen lakiosan yli.
Meillä oli tilanne, että eivät olleet naimisissa mutta isä oli testamentilla määrännyt leskelle asumis- ja hallintaoikeuden. Lakiosa meni sen yli.
Avoliitossa tai seurustelusuhteessa ei puhuta leskestä, varsinkaan juridisessa kontekstissa. Leski on aina menehtyneen aviopuoliso. Avokumppanit ovat ihan perillisten hyväntahtoisuuden varassa, jos kumppani kuolee.
Tämän takia ihmettelen aina vuosikymmeniä avoliitossa asuvia, joille avioliitto on vain paperinpala. Kyllä avioliitto muuttaa monia asioita, varsinkin kumppanin menehtyessä. Kaikkia avioliiton etuja ei voi taata edes testamentilla tai keskinäisillä sopimuksilla, kuten lainattu esimerkki osoittaa,
Mun oikeustajuun taas ei mene yhtään se, että pitäisi saada asua jonkun toisen piikkiin asunnossa, johon ei ole varaa. Minä olen ainakin itse aina omistanut ja maksanut vähintään puolet siitä asunnosta, jossa asun. Tällä hetkellä sinkkuna tietysti omistan asuntoni kokonaan. Vaikka muuttaisinkin yhteen jonkun miehen kanssa, niin tottakai lähdettäisiin siitä, että asunto omistetaan ja maksetaan puoliksi (tai jossain muussa omistussuhteessa, jos varallisuus on todella eri tasoilla). Ja sitten kun suhde päättyy, niin sen jälkeen omistan taas asuntoni yksin (joko ostaen kuolleen puolison osuuden hänen perikunnaltaan tai muuttaen asuntoon, johon minulla on yksin varaa).
Ei kai rakkaussuhde nyt sitä tarkoita, että pitäisi jotain taloudellista hyötyä puolisosta saada? Kyllä itse haluaisin parisuhteelta lähinnä seuraa, läheisyyttä, seksiä ja kumppanuutta ja toisen henkistä tukemista. Talouteni mulla on ihan itse itsellä hallussa.
N38
Laki on varmasti laadittu iäkkäiden leskien suojaamiseksi. Olisihan se nyt melko kohtuutonta, jos 85-vuotias juuri vuosikymmenien kumppaninsa menettänyt laitettaisiin muuttamaan vuokrayksiöön, jotta perilliset saisivat pantua asunnon lihoiksi. Tuossa iässä on myös vähän hankalampi saada asuntolainaa, jotta voisi lunastaa itselleen edes osan asunnosta. Aiemmissa sukupolvissa ei ole myöskään ollut yhtään epätavallista, että toinen puoliso (useimmiten mies) on omistanut kodin yksin.
En siis missään nimessä väitä, etteikö lesken asumisoikeudessa olisi myös puutteita. Varsinkin uusperhekuvioissa se voi johtaa härskiin hyväksikäyttöön, jos uudella kumppanilla ei ole mitään siteitä vainajan lapsiin. Pahimmassa tapauksessa maksettavaksi tulee verot, itse perintö jää kokonaan saamatta, ja seuraavalle polvelle jää vain ränsistynyt ja arvonsa menettänyt tönö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta on todella erikoista, että ketjussa on näin paljon ihmisiä (toki voi olla vain yksi aktiivinen), ketkä on vahvasti sitä mieltä, ettei se yhtään haittaa, että lapset saa omistaan maksaa lesken kodin remontit tai ettei lapsille ylipäätään tarvitsisi mitään perintöjä jättää.
Mulla on lapsia, ja kyllä minä ehdottomasti toivon heille mahdollisimman varakasta elämää. Jos kuolisin nyt, niin sentään lapseni saisivat sitten 18-vuotiaana n. 100000e perinnön per lärvi. Kyllä sekin auttaisi nuoren elämän alkuun, esim. asunnon hankinnassa tai vaikka yliopiston lukukausimaksujen maksamisessa, mitkä Suomeenkin saattaa tulla (tai jos pääsisi vaikka jenkkiyliopistoon :D ).
En ymmärrä mitä pitää tapahtua, että alkaa toivomaan, että varallisuus oman kuoleman jälkeen menisi mieluummin jollekin uudelle puolisolle, joka on siinä vaiheessa todennäköisesti jo vanhus, ja voi aivan hyvin muuttaa pienempään kerrostaloasuntoon. Jos kuolee vaikkapa 60-vuotiaana, lapset todennäköisesti elää ruuhkavuosia ison asuntolainan kanssa. Tottakai haluan perintöni heille siinä vaiheessa.
Enkä tietenkään ottaisi uudeksi puolisokseni ketään täysin tulotonta ja varatonta henkilöä, että eiköhän se jo eläkkeelle pääsevä puoliso sitten ihan itse pysty maksamaan oman asumisensa omista tuloistaan ja varoistaan, eikä tarvitse mitään hallintaoikeutta asuntoon, jota mun lapset omistaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isäsi on tehnyt hallintaoikeustestamentin tulevan lesken hyväksi niin joudut odottelemaan niin kauan kuin hän siellä asuu. Et saa lakiosaakaan talosta. Muuten voit lakiosaa vaatia, leski kyllä saa asua niin pitkään kuin haluaa
Ei tarvitse tehdä mitäänö testamentteja, leskellä on muutoinkin asumisoikeus.
Onhan sillä, mutta lakiosaansa saa rintaperillinen vaatia jos hallintaoikeustestamenttia ei ole.
Saahan sitä vaatia vaikka kuuta taivaalta, mutta lesken asumisoikeus menee lapsen lakiosan yli.
Meillä oli tilanne, että eivät olleet naimisissa mutta isä oli testamentilla määrännyt leskelle asumis- ja hallintaoikeuden. Lakiosa meni sen yli.
Avoliitossa tai seurustelusuhteessa ei puhuta leskestä, varsinkaan juridisessa kontekstissa. Leski on aina menehtyneen aviopuoliso. Avokumppanit ovat ihan perillisten hyväntahtoisuuden varassa, jos kumppani kuolee.
Tämän takia ihmettelen aina vuosikymmeniä avoliitossa asuvia, joille avioliitto on vain paperinpala. Kyllä avioliitto muuttaa monia asioita, varsinkin kumppanin menehtyessä. Kaikkia avioliiton etuja ei voi taata edes testamentilla tai keskinäisillä sopimuksilla, kuten lainattu esimerkki osoittaa,
Mun oikeustajuun taas ei mene yhtään se, että pitäisi saada asua jonkun toisen piikkiin asunnossa, johon ei ole varaa. Minä olen ainakin itse aina omistanut ja maksanut vähintään puolet siitä asunnosta, jossa asun. Tällä hetkellä sinkkuna tietysti omistan asuntoni kokonaan. Vaikka muuttaisinkin yhteen jonkun miehen kanssa, niin tottakai lähdettäisiin siitä, että asunto omistetaan ja maksetaan puoliksi (tai jossain muussa omistussuhteessa, jos varallisuus on todella eri tasoilla). Ja sitten kun suhde päättyy, niin sen jälkeen omistan taas asuntoni yksin (joko ostaen kuolleen puolison osuuden hänen perikunnaltaan tai muuttaen asuntoon, johon minulla on yksin varaa).
Ei kai rakkaussuhde nyt sitä tarkoita, että pitäisi jotain taloudellista hyötyä puolisosta saada? Kyllä itse haluaisin parisuhteelta lähinnä seuraa, läheisyyttä, seksiä ja kumppanuutta ja toisen henkistä tukemista. Talouteni mulla on ihan itse itsellä hallussa.
N38
Laki on varmasti laadittu iäkkäiden leskien suojaamiseksi. Olisihan se nyt melko kohtuutonta, jos 85-vuotias juuri vuosikymmenien kumppaninsa menettänyt laitettaisiin muuttamaan vuokrayksiöön, jotta perilliset saisivat pantua asunnon lihoiksi. Tuossa iässä on myös vähän hankalampi saada asuntolainaa, jotta voisi lunastaa itselleen edes osan asunnosta. Aiemmissa sukupolvissa ei ole myöskään ollut yhtään epätavallista, että toinen puoliso (useimmiten mies) on omistanut kodin yksin.
En siis missään nimessä väitä, etteikö lesken asumisoikeudessa olisi myös puutteita. Varsinkin uusperhekuvioissa se voi johtaa härskiin hyväksikäyttöön, jos uudella kumppanilla ei ole mitään siteitä vainajan lapsiin. Pahimmassa tapauksessa maksettavaksi tulee verot, itse perintö jää kokonaan saamatta, ja seuraavalle polvelle jää vain ränsistynyt ja arvonsa menettänyt tönö.
Laissa voisi olla joku rajaus, että koskee vain vaikkapa yli 80-vuotiaita, eikä sitä 35-vuotiasta uutta naista. Lisäksi pitäisi olla minimiaika siitä, että kuinka kauan on oltu yhdessä (ehkä vähintään 20 vuotta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Ei mulla ole mitään puolison lapsia vaan ihan omat ja yhteiset. Jos mun vanhemmalla olisi uusi kumppani ja hän ei hoitaisi asiaa toisin ja kumppani jäisi asumaan mun perimään asuntoon, tietenkin laskisin mikä on järkevää.
Jos mä kieltäytyisin perinnöstä, menisi se mun lapsille. Jos meillä ei olisi lapsia, menisi se mun isovanhemmille tai sedille ja tädeille. Jos he olisi kaikki kuolleet, mulle olisi aika se ja sama vaikka menisi sit tälle leskelle. Ei se asunto ole mun koskaan ollutkaan, miksi mä sen nyt haluaisin?
Kukas ne asunnon remontit silloin maksaa, jos perijänä on kuolleen alaikäiset lapsenlapset (jos aikuinen lapsi kieltäytyi perinnöstä)? Onko jollain tietoa?
Alaikäisen edunvalvoja sen hoitaa.
Kenen rahoista? Maksaako valtio muka lapsen puolesta? Kuolinpesässä ei ole rahaa, ainoastaan asunto.
Ei tietenkään maksa. Omista rahoista ne maksetaan. Ihan samalla tavalla kuin jos sulla tai sun lapsilla olisi sijoitusasunto.
Kenen omista rahoista? Ei lapsella ole mitään omaa rahaa. Eli edelleen kysymys on auki. Kuka sen remontin maksaa, jos asunnon omistaja on kuolinpesä, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin se asunto/alaikäinen on perijänä, eikä voi kieltäytyä perinnöstä. Eli ilmeisesti alaikäisen huoltaja sitten maksaa sen 25000e remontin?
Ja mitä sitten tapahtuu, jos sillä alaikäisen perijän huoltajalla ei ole sellaisia rahoja tai ei saa pankista tuollaista lainaa? Asuntoa ei edelleenkään saa myydä, kun siellä on se leski. Meneekö alaikäisen huoltajalta sitten luottotiedot, jää velkaa remontin tehneelle yhtiölle jne.?
Remontti jää tekemättä.
Ei jää, jos on osake taloyhtiössä.
Silloin sitä remonttia maksetaan erissä hoitovastikkeessa eikä 25000€ könttänä.
Jos nyt ollaan termeistä tarkkoja, niin kyseessä on rahoitusvastike, joka muodostaa hoitovastikkeen kanssa yhtiövastikkeen.
Suurissa remonteissa, esimerkiksi putki- tai julkisivuremontissa, kuukausierä voi olla helposti satoja euroja, varsinkin jos asuinneliöitä on paljon. Ei kaikilla ole mahdollisuuksia heittää noin vain satasia rahoitusvastikkeeseen joka kuukausi vuosien tai jopa vuosikymmenien ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos isäsi on tehnyt hallintaoikeustestamentin tulevan lesken hyväksi niin joudut odottelemaan niin kauan kuin hän siellä asuu. Et saa lakiosaakaan talosta. Muuten voit lakiosaa vaatia, leski kyllä saa asua niin pitkään kuin haluaa
Ei tarvitse tehdä mitäänö testamentteja, leskellä on muutoinkin asumisoikeus.
Onhan sillä, mutta lakiosaansa saa rintaperillinen vaatia jos hallintaoikeustestamenttia ei ole.
Saahan sitä vaatia vaikka kuuta taivaalta, mutta lesken asumisoikeus menee lapsen lakiosan yli.
Meillä oli tilanne, että eivät olleet naimisissa mutta isä oli testamentilla määrännyt leskelle asumis- ja hallintaoikeuden. Lakiosa meni sen yli.
Avoliitossa tai seurustelusuhteessa ei puhuta leskestä, varsinkaan juridisessa kontekstissa. Leski on aina menehtyneen aviopuoliso. Avokumppanit ovat ihan perillisten hyväntahtoisuuden varassa, jos kumppani kuolee.
Tämän takia ihmettelen aina vuosikymmeniä avoliitossa asuvia, joille avioliitto on vain paperinpala. Kyllä avioliitto muuttaa monia asioita, varsinkin kumppanin menehtyessä. Kaikkia avioliiton etuja ei voi taata edes testamentilla tai keskinäisillä sopimuksilla, kuten lainattu esimerkki osoittaa,
Mun oikeustajuun taas ei mene yhtään se, että pitäisi saada asua jonkun toisen piikkiin asunnossa, johon ei ole varaa. Minä olen ainakin itse aina omistanut ja maksanut vähintään puolet siitä asunnosta, jossa asun. Tällä hetkellä sinkkuna tietysti omistan asuntoni kokonaan. Vaikka muuttaisinkin yhteen jonkun miehen kanssa, niin tottakai lähdettäisiin siitä, että asunto omistetaan ja maksetaan puoliksi (tai jossain muussa omistussuhteessa, jos varallisuus on todella eri tasoilla). Ja sitten kun suhde päättyy, niin sen jälkeen omistan taas asuntoni yksin (joko ostaen kuolleen puolison osuuden hänen perikunnaltaan tai muuttaen asuntoon, johon minulla on yksin varaa).
Ei kai rakkaussuhde nyt sitä tarkoita, että pitäisi jotain taloudellista hyötyä puolisosta saada? Kyllä itse haluaisin parisuhteelta lähinnä seuraa, läheisyyttä, seksiä ja kumppanuutta ja toisen henkistä tukemista. Talouteni mulla on ihan itse itsellä hallussa.
N38
Laki on varmasti laadittu iäkkäiden leskien suojaamiseksi. Olisihan se nyt melko kohtuutonta, jos 85-vuotias juuri vuosikymmenien kumppaninsa menettänyt laitettaisiin muuttamaan vuokrayksiöön, jotta perilliset saisivat pantua asunnon lihoiksi. Tuossa iässä on myös vähän hankalampi saada asuntolainaa, jotta voisi lunastaa itselleen edes osan asunnosta. Aiemmissa sukupolvissa ei ole myöskään ollut yhtään epätavallista, että toinen puoliso (useimmiten mies) on omistanut kodin yksin.
En siis missään nimessä väitä, etteikö lesken asumisoikeudessa olisi myös puutteita. Varsinkin uusperhekuvioissa se voi johtaa härskiin hyväksikäyttöön, jos uudella kumppanilla ei ole mitään siteitä vainajan lapsiin. Pahimmassa tapauksessa maksettavaksi tulee verot, itse perintö jää kokonaan saamatta, ja seuraavalle polvelle jää vain ränsistynyt ja arvonsa menettänyt tönö.
Mä en kyllä suoraan sanottuna ymmärrä, että miksi 85-vuotiaalle olisi hirveää mennä kerrostaloasuntoon. Aika monet menee sen ikäisenä ihan omasta tahdostaan. Eihän tuon ikäinen mitenkään jaksa enää omakotitalon töitä. 85-vuotias saa kunnalta vanhainkotipaikan, jos on varaton. Eli ei hänkään sitä hallintaoikeutta oikeasti tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika hurjaa:
Leskellä on oikeus pitää jäämistöä jakamattomana hallussaan myös silloin, kun hän on leskeksi jäätyään solminut uuden avioliiton. Toisin sanoen uusi avioliitto ei lakkauta lesken jakamatonta hallintaoikeutta jäämistöön.
Lesken oikeus hallita omaisuutta jakamattomana lakkaa, kun leski kuolee.
Eli jos oma vanhempi on nainut myöhemmin itseään reilusti nuoremman henkilön,
yksi sukupolvi jää ilman asumusperintöä. Leski kuukahtanee vasta silloin, kun lapsenlapset ovat perimysvuorossa.Älä viitsi suoltaa näitä virheellisyyksiä ikään kuin olisivat totta, joku onneton joutuu sitten kärsimään väärän olettamuksen vuoksi.
Tuliko yllätyksenä? Kirjoittamani on suoraan Minilexin sivustolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa testamentti, jossa omistusoikeus siirtyy toiselle. Miehellä yksi lapsi aiemmasta liitosta.
En halua joutua pois kodistani jos mieheni kuolee.
Meillä yhteinen talo juuri tuosta syystä Minulla 1 lapsi, ja miehellä 2.
Aiot siis pistää lapset maksamaan perintöverot ja sinun asumistasi, jos puolisosi omistus siirtyy lapsilleen?
Ja tuntuu sinusta ihan hyvältä?
Eikä pelkästään perintöverot, vaan myös jos asuntoon täytyy tehdä putki- tai ikkunaremontti, niin ne lapset joutuu niitä remontteja asunnon omistajina maksamaan, ja sinä vaan asut siinä ihan pokalla ja maksatat heillä tuollaisia?
Mun tuttavalla kävi näin, että isä otti nuoren vaimon, lähes samanikäinen kuin lapset. Isä kuoli äkillisesti. Lapset joutuivat maksamaan perintöveron ja joutuvat maksamaan asunnon kulut, leski asuu ilmaiseksi. Voi asua vuosikymmenet.
Meillä itsellä kävi niin, että äiti kuoli äkillisesti työikäisenä. Vanhemmilla oli mökki ja talo. Olisi ollut sydämetöntä vaatia isää myymään se mökki, joka oli hänelle aika tärkeä varsinkin äidin kuoleman jälkeen. Me lapset maksoimme kiltisti perintöverot talosta ja mökistä. Tilillä äidillä oli rahaa sen verran että riitti hautajaiskuluihin. Isä eli 25 vuotta äidin kuoleman jälkeen. Isän kuoltua ja jo isän eläissä havaittiin että talon remontissa oli tehty isoja virheitä. Talo on nyt purkukuntoinen ja alueella, missä sen ikäisiä taloja on myynnissä eikä kaupaksi mene halvallakaan. Tontit ei siellä maksa paljon mitään, silti rakentajia ei enää nykyään ole ja varsinkin se meidän talo on nykyään huonossa paikassa. Vanhemmat ostivat sen joskus päättyvän tien päästä peltojen keskeltä rauhalliselta aleuelta. Nyt se on keskellä tiuhaan rakennettua asuinaluetta vaarallisen +-risteyksen kohdalla ja lähes naapurissa on levoton vuokratalo. Naapuri on yrittänyt myydä parempikuntoista jo useamman vuoden, ei mene kaupaksi, vaikka se on vähän paremmassa paikassa kun jää siitä risteyksestä sivuun. Hintaakin on laskettu monta kertaa, mutta ei ole tullut tarjouksia, ei edes sellaisia joissa olisi tarjottu paljon alle hintapyynnön. Ei siis yhden yhtä tarjousta millään hinnalla.
Tämä. Se päätös, ottaako perinnön vastaan tai ei, pitää tehdä tietyllä ajanhetkellä. Silloin voi vaikuttaa ihan järkevältä ottaa perintö vastaan. Jos siihen asuntoon kuitenkin jää joku asumaan, ja tulee vaikka joku odottamaton vika vastaan (esim. uudessakin asunnossa voi olla hometta), voi se perintö olla 20v päästä täysin arvoton. Verot ja remonttikulut jäi perijälle maksattavaksi silti. Tuo on perijälle todella suuri riski, ettei saa realisoitua perintöään silloin, kun verot jo pitää maksaa. Ei ole mitään takeita, että jäisi siitä ikinä plussalle.
Miksi pitäisi jäädä?
Kai te ymmärrätte, että jos se lapsi kieltäytyy ottamasta perintöä vastaan, leski taitaa sitten itse päätyä perijäksi, ja hän itse joutuu maksamaan ne perintöverot ja ihan itse myös asuntonsa remontit. Nyt puhutaan tilanteesta, kun asunto on ainoa omaisuus (eli ei ole perittäviä rahoja, mistä maksaa veroja jne.). Nää kunnon lokkilesket ei edes tajua, että hyötyvät oikein kunnolla puolison lapsista, kun maksattavat kotinsa remontit mielellään niillä puolison lapsilla, eikä heitä edes haittaa, vaikkei ne lapset saisi koskaan niitä rahojaan takaisin. Aika härskiä. Toivottavasti ne puolisonne lapset todellakin ymmärtää kieltäytyä perinnöstä, että saatte ihan itse maksaa omat remonttinne ja perintöveronne.
Ei mulla ole mitään puolison lapsia vaan ihan omat ja yhteiset. Jos mun vanhemmalla olisi uusi kumppani ja hän ei hoitaisi asiaa toisin ja kumppani jäisi asumaan mun perimään asuntoon, tietenkin laskisin mikä on järkevää.
Jos mä kieltäytyisin perinnöstä, menisi se mun lapsille. Jos meillä ei olisi lapsia, menisi se mun isovanhemmille tai sedille ja tädeille. Jos he olisi kaikki kuolleet, mulle olisi aika se ja sama vaikka menisi sit tälle leskelle. Ei se asunto ole mun koskaan ollutkaan, miksi mä sen nyt haluaisin?
Kukas ne asunnon remontit silloin maksaa, jos perijänä on kuolleen alaikäiset lapsenlapset (jos aikuinen lapsi kieltäytyi perinnöstä)? Onko jollain tietoa?
Alaikäisen edunvalvoja sen hoitaa.
Kenen rahoista? Maksaako valtio muka lapsen puolesta? Kuolinpesässä ei ole rahaa, ainoastaan asunto.
Ei tietenkään maksa. Omista rahoista ne maksetaan. Ihan samalla tavalla kuin jos sulla tai sun lapsilla olisi sijoitusasunto.
Kenen omista rahoista? Ei lapsella ole mitään omaa rahaa. Eli edelleen kysymys on auki. Kuka sen remontin maksaa, jos asunnon omistaja on kuolinpesä, jossa ei ole muuta omaisuutta kuin se asunto/alaikäinen on perijänä, eikä voi kieltäytyä perinnöstä. Eli ilmeisesti alaikäisen huoltaja sitten maksaa sen 25000e remontin?
Ja mitä sitten tapahtuu, jos sillä alaikäisen perijän huoltajalla ei ole sellaisia rahoja tai ei saa pankista tuollaista lainaa? Asuntoa ei edelleenkään saa myydä, kun siellä on se leski. Meneekö alaikäisen huoltajalta sitten luottotiedot, jää velkaa remontin tehneelle yhtiölle jne.?
Remontti jää tekemättä.
Ei jää, jos on osake taloyhtiössä.
Silloin sitä remonttia maksetaan erissä hoitovastikkeessa eikä 25000€ könttänä.
Maksaako loisiva leski sen rahoitusvastikkeen? Vai ne pienet räkänokat, jotka eivät edes tiedä omistavansa asunnon? Heillä mitään rahoja ole.
Vierailija kirjoitti:
Miten tähän lesken hallintaoikeuteen saisi muutosta? Aivan sairashan se on!
Jättää menemättä naimisiin, se on kuitenkin ihan vapaaehtoista. Pitäisi jokaisen ihmisen ymmärtää, millaista sopimusta on tekemässä, kun tahdon sanoo... Ja ne, jotka sanoo, niin varmaan on sujut sen kanssa, että se leski saa jäädä yhteiseen kotiin asumaan.
Leskellä on myös tasinkoprivilegi. Eli lesken ei varakkaampana osapuolena tarvitse maksaa tasinkoa kuolleen perillisille, jos ei halua. Leskellä on kuitenkin aina oikeus tasinkoon, mikäli kuollut puoliso on varakkaampi. Se vasta epäreilua onkin.
Osakkeen omistaja maksaa rahoitusvastikkeita. Jos jää riittävästi vastikkeita rästiin yhtiö ottaa asunnon haltuunsa ja vuokraa se, jolloin vuokratuloilla katetaan vastikkeet.