Dna-testit/Myheritage, uudet sukulaiset
Yli vuoden olen ollut Myheritagessa ja uusia sukulaisia ilmaantuu lähes päivittäin, ihan lähisukulaisia harvemmin. Muutama yllätyskin lähisuvussa, ei sentään sisaruksia ja vanhempani tiedän kyllä.
Sellaisesta valitan kun olen muutamalle henkilölle laittanut pari asiallista kysymystä ja he vaikenevat kuin muuri. Asia ei edes heitä koske vaan heidän vanhempiaan(isovanhempiaan), tai serkkuja. Eikö kaikki halua uskoa, haluavat elää siinä uskossaan mikä aina ollut? Esim serkkuni on serkkuni eikä tätini/setäni/sisarukseni.
Itse ainakin olisin mielissäni kun saisin tietää totuudet, oli ne mitä tahansa, mennyttä ei voi muuttaa.
Eikö nämä vaikenevat henkilöt usko testin tuloksiin? miksi sitten niitä tekevät? itse ainakin uskon, on niissä tuloksissa silti useampi vaihtoehto, itse voi päätellä kun hiukan tutkii taustoja.
Kommentit (278)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nuo testit ihan täysin luotettavia ole.
Minä tein testin joskus samaan aikaan kuin siskoni ja saimme melko erilaisia tuloksia, vaikka olemme täyssisaruksia.
Oletko sisaruksesi kanssa identtisiä kaksosia? Toistenne kopioita? Mitähän jos vaikka tutustuisit peruskoulun biologiaan. Totta kai teillä on erilaiset tulokset. Silloin voisi jo huolestua, jos teillä olisi ihan samanlaiset.
Olemme sisaruksia, mutta testien perusteella ihan kuin emme olisi, koska niin paljon oli vaihtelua. Löytyi useita eri sukulaisia. Siis että toinen meistä olisi näille sukua ja toinen ei.
No entä jos ette olekaan kokonaan sisaruksia?
Et edelleenkään kerro, oletteko identtisiä kaksosia. Oletteko edes kaksosia? Vai "tavallisia" sisaruksia? Se että testituloksissa lukee serkku, tarkoittaa pelkästään arviota sukulaisuudesta. Se ei ole ainoa oikea totuus vaan ihan oikeasti pelkkä arvio. Jos siellä lukee pikkuserkku tai pikkuserkun lapsi, henkilö voi olla serkku. Tai jos siellä lukee serkku, henkilö voi olla pikkuserkku tai pikkuserkun lapsi. Niitä tuloksia pitää vertailla yhdessä ja erikseen ja tehdä myös sitä perinteistä sukututkimusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nuo testit ihan täysin luotettavia ole.
Minä tein testin joskus samaan aikaan kuin siskoni ja saimme melko erilaisia tuloksia, vaikka olemme täyssisaruksia.
Oletko sisaruksesi kanssa identtisiä kaksosia? Toistenne kopioita? Mitähän jos vaikka tutustuisit peruskoulun biologiaan. Totta kai teillä on erilaiset tulokset. Silloin voisi jo huolestua, jos teillä olisi ihan samanlaiset.
No onhan se outoa, että olen toinen kaksosista ja minulla on tuon testin mukaan 7 "testattua" serkkua, kaksossiskollani 11. Onhan se outoa, että 4 serkkua ei olekaan minun serkkujani, mutta näköjään peruskoulun biologiantunnilla asia on käsitelty ja siis OK.
Samoja kokemuksia. Testin mukaan meillä olisi eri sukulaisia. Samoin serkkuni lapsi ei olisi siskolleni sukua, mutta minulle on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nuo testit ihan täysin luotettavia ole.
Minä tein testin joskus samaan aikaan kuin siskoni ja saimme melko erilaisia tuloksia, vaikka olemme täyssisaruksia.
Oletko sisaruksesi kanssa identtisiä kaksosia? Toistenne kopioita? Mitähän jos vaikka tutustuisit peruskoulun biologiaan. Totta kai teillä on erilaiset tulokset. Silloin voisi jo huolestua, jos teillä olisi ihan samanlaiset.
Olemme sisaruksia, mutta testien perusteella ihan kuin emme olisi, koska niin paljon oli vaihtelua. Löytyi useita eri sukulaisia. Siis että toinen meistä olisi näille sukua ja toinen ei.
No entä jos ette olekaan kokonaan sisaruksia?
Et edelleenkään kerro, oletteko identtisiä kaksosia. Oletteko edes kaksosia? Vai "tavallisia" sisaruksia? Se että testituloksissa lukee serkku, tarkoittaa pelkästään arviota sukulaisuudesta. Se ei ole ainoa oikea totuus vaan ihan oikeasti pelkkä arvio. Jos siellä lukee pikkuserkku tai pikkuserkun lapsi, henkilö voi olla serkku. Tai jos siellä lukee serkku, henkilö voi olla pikkuserkku tai pikkuserkun lapsi. Niitä tuloksia pitää vertailla yhdessä ja erikseen ja tehdä myös sitä perinteistä sukututkimusta.
Eli siis testi on ihan arvailevaa moskaa, jos kerran pikkuserkku voikin olla serkku, tai toisinpäin, tai vaikkapa serkun lapsi.
Arvaustesti on oikea sana.
Tein saman testin kahteen kertaan ja niistä sai ihan erilaisia tuloksia. Ne ketkä oli ensin olleet sukulaisia, ei toisessa testissä olleetkaan.
Vierailija kirjoitti:
Tein saman testin kahteen kertaan ja niistä sai ihan erilaisia tuloksia. Ne ketkä oli ensin olleet sukulaisia, ei toisessa testissä olleetkaan.
Älä ota suihin ennen testiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein saman testin kahteen kertaan ja niistä sai ihan erilaisia tuloksia. Ne ketkä oli ensin olleet sukulaisia, ei toisessa testissä olleetkaan.
Älä ota suihin ennen testiä.
Kiitos vinkistä.
Onko paljonkin kokemusta?
DNA-testi ei kerro mitään sukulaisuuden lajista, vaan yhteisten segmenttien määrästä. Määrän perusteella voi sitten arvella, onko joku osuma esimerkiksi sisko, eno vai pikkuserkku. Kiistatonta on, että osuma on sukulainen, ja myös sen, onko kyseessä läheinen vai etäinen sukulainen. Usein esimerkiksi ne, jotka eivät tiedä oman isänsä henkilöllisyyttä, tekevät näitä testejä ja saavat sitten osumia, joilla on esimerkiksi 500 yhteistä jaettua segmenttiä. Siitä se työ vasta alkaa, kun tutkitaan perinteisen sukututkimuksen menetelmin sukupuita taaksepäin ja pyritään löytämään yhteinen esi-isä, josta sitten taas kartoitetaan sukulaisia alaspäin isän henkilöyden selvittämiseksi. Tähän saa myös apua kokeneemmilta etsijöiltä esimerkiksi Facebookin puolelta ryhmästä Biologisen isän etsintä geneettisen sukututkimuksen avulla.
Jos sinulla ja sisarellasi ei ole yhteisiä serkkuja, tämä merkitsee sitä, että ette ole täyssisaruksia. Yllättävänkin monet kohtaavat jotain tämänkaltaista DNA-testien tekemisen myötä. Eri asia sitten, miten sen tiedon ottaa vastaan.
Oma reaaliperhe ja suku on tärkei ei joku DNA-tuttava. Aina on ollut erilaisia järjestelyjä saada lapsi aikaan vaikka se ei ole nnistunut oman puolison kanssa. Minun lapsuudessani lapsi myös annettiin noin vain vaikka siskolle, eikä sitä jauhettu siiten myöhemmin. Aina on ollut myös ei toivottuja raskauksia , jotka sitten muuttuivat toivotuksi kuitenkin. Eikä se isä ollut aina se biologinen ja kaikki olivat onnellisia. Minä en lähde sorkkimaan niitä, pelkkää surua ja isoja riitoja. Ja mitä uutta hienoa on vaikka miehenä saada kuulla olevansa jonkun tuntemattoan aikuisen isä. Jos ei lapsen äiti ole vaikka välittänyt kertoa, arvatenkin juuri seurausten pelossa. Joku syy varmaa on silloin ollut. Voi olla joskus jopa vaarallista kertoa miehelle olevansa hänelle raskaana.
Vierailija kirjoitti:
DNA-testi ei kerro mitään sukulaisuuden lajista, vaan yhteisten segmenttien määrästä. Määrän perusteella voi sitten arvella, onko joku osuma esimerkiksi sisko, eno vai pikkuserkku. Kiistatonta on, että osuma on sukulainen, ja myös sen, onko kyseessä läheinen vai etäinen sukulainen. Usein esimerkiksi ne, jotka eivät tiedä oman isänsä henkilöllisyyttä, tekevät näitä testejä ja saavat sitten osumia, joilla on esimerkiksi 500 yhteistä jaettua segmenttiä. Siitä se työ vasta alkaa, kun tutkitaan perinteisen sukututkimuksen menetelmin sukupuita taaksepäin ja pyritään löytämään yhteinen esi-isä, josta sitten taas kartoitetaan sukulaisia alaspäin isän henkilöyden selvittämiseksi. Tähän saa myös apua kokeneemmilta etsijöiltä esimerkiksi Facebookin puolelta ryhmästä Biologisen isän etsintä geneettisen sukututkimuksen avulla.
Jos sinulla ja sisarellasi ei ole yhteisiä serkkuja, tämä merkitsee sitä, että ette ole täyssisaruksia. Yllättävänkin monet kohtaavat jotain tämänkaltaista DNA-testien tekemisen myötä. Eri asia sitten, miten sen tiedon ottaa vastaan.
Oli meilläkin yhteisiä serkkuja, mutta eri määrä.
Me siskoni kanssa taas ollaan täyssisaruksia ihan kiistattomasti.
Vierailija kirjoitti:
Adoptoituna huvittaa, miten jotkut ihmiset tuputtaa tuota testiä minullekin ja ihmettelevät, kun en halua sitä tehdä.
Heille on kai täysin käsittämätön asia se, että kaikki ei halua maksaa tuollaisesta.
Meitä on moneen junaan. Adoptoituna minua juuri kiinnostaa Biologiset juureni, jotka ovat kuitenkin osa minua. Minulle tämä on ollut mielenkiintoinen matka ja olen tutustunut ihan mahtaviin biosukulaisiin. On ollut eheyttävä kokemus identiteetinkin kannalta tietää, että kaikki biosukulaiset eivät ole niin heikossa hapessa kuin mitä biologiset vanhempani olivat.
En ole kiinnostunut biologisesta suvusta, ainoastaan todellisesta suvustani.
Vierailija kirjoitti:
Oma reaaliperhe ja suku on tärkei ei joku DNA-tuttava. Aina on ollut erilaisia järjestelyjä saada lapsi aikaan vaikka se ei ole nnistunut oman puolison kanssa. Minun lapsuudessani lapsi myös annettiin noin vain vaikka siskolle, eikä sitä jauhettu siiten myöhemmin. Aina on ollut myös ei toivottuja raskauksia , jotka sitten muuttuivat toivotuksi kuitenkin. Eikä se isä ollut aina se biologinen ja kaikki olivat onnellisia. Minä en lähde sorkkimaan niitä, pelkkää surua ja isoja riitoja. Ja mitä uutta hienoa on vaikka miehenä saada kuulla olevansa jonkun tuntemattoan aikuisen isä. Jos ei lapsen äiti ole vaikka välittänyt kertoa, arvatenkin juuri seurausten pelossa. Joku syy varmaa on silloin ollut. Voi olla joskus jopa vaarallista kertoa miehelle olevansa hänelle raskaana.
Onko luurankoja kaapissa vai miksi noin pelokas ja aggressiivinen suhtautuminen? Jännittääkö, että lapsesi ja miehesi saa tietää todellisuuden siitä että mikä sinun ja postinjakajan suhde oli ennen hänen syntymää?
Tuollaisen testin perusteella minä ja siskoni olemme ilmeisen läheistäkin sukua, vaikka toinen meistä on adoptoitu ja kyseessä on vieläpä kansainvälinen adoptio.
Vierailija kirjoitti:
En ole kiinnostunut biologisesta suvusta, ainoastaan todellisesta suvustani.
Minun todellinen suku on sekä biologinen- että adoptiosukuni, koska molemmat ovat vaikuttaneet siihen millainen minä nyt olen.
Terveisin se adoptoitu, joka on ilahtunut biosukulaisistaan ja he siitä, että minä löydyin
Moni tekee testin uteliaisuuttaan koska sitä mainostetaan paljon. Sitten kun ei tulekaan täydellistä sukututkimusta tutkimatta nenän eteen, kiinnostus lopahtaa. Tai sitten monet eivät ymmärrä tuloksista mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nuo testit ihan täysin luotettavia ole.
Minä tein testin joskus samaan aikaan kuin siskoni ja saimme melko erilaisia tuloksia, vaikka olemme täyssisaruksia.
Oletko sisaruksesi kanssa identtisiä kaksosia? Toistenne kopioita? Mitähän jos vaikka tutustuisit peruskoulun biologiaan. Totta kai teillä on erilaiset tulokset. Silloin voisi jo huolestua, jos teillä olisi ihan samanlaiset.
Olemme sisaruksia, mutta testien perusteella ihan kuin emme olisi, koska niin paljon oli vaihtelua. Löytyi useita eri sukulaisia. Siis että toinen meistä olisi näille sukua ja toinen ei.
No entä jos ette olekaan kokonaan sisaruksia?
Et edelleenkään kerro, oletteko identtisiä kaksosia. Oletteko edes kaksosia? Vai "tavallisia" sisaruksia? Se että testituloksissa lukee serkku, tarkoittaa pelkästään arviota sukulaisuudesta. Se ei ole ainoa oikea totuus vaan ihan oikeasti pelkkä arvio. Jos siellä lukee pikkuserkku tai pikkuserkun lapsi, henkilö voi olla serkku. Tai jos siellä lukee serkku, henkilö voi olla pikkuserkku tai pikkuserkun lapsi. Niitä tuloksia pitää vertailla yhdessä ja erikseen ja tehdä myös sitä perinteistä sukututkimusta.
Eli siis testi on ihan arvailevaa moskaa, jos kerran pikkuserkku voikin olla serkku, tai toisinpäin, tai vaikkapa serkun lapsi.
Arvaustesti on oikea sana.
Ne testit kertovat, paljonko sinulla ja jollakin toisella testatulla on yhteistä perimää. Sen määrän perusteella voi arvioida, miten läheisiä sukulaisia olette. Se testi ei edelleenkään anna suoria vastauksia, onko testattu henkilö pikkuserkku vai pikkuserkun lapsi vai viides serkku, koska joskus viidennen serkun kanssa voi olla yhtä paljon yhteistä perimää kuin pikkuserkun kanssa. Suomessa on perinteisesti naitu naapurista, joten usein samoja juuri löytyy sekä äidin että isän puolelta.
Serkkujen/pikkuserkkujen/serkkujen lasten "näkymättömyys" tai ehkä pikemminkin kaukaisuus voi johtua siitä, että ihminen saa puolet perimästään äidiltä, puolet isältä. Seuraavassa sukupolvessa perimä puolittuu taas, mutta koska puolittuminen on täysin sattumanvaraista, niiden serkkujen yhteinen perimä voi olla juuri siinä puolikkaassa, joka leikkautuu pois. Tällöin yhteinen perimä serkkujen välillä jää hyvin pieneksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nuo testit ihan täysin luotettavia ole.
Minä tein testin joskus samaan aikaan kuin siskoni ja saimme melko erilaisia tuloksia, vaikka olemme täyssisaruksia.
Oletko sisaruksesi kanssa identtisiä kaksosia? Toistenne kopioita? Mitähän jos vaikka tutustuisit peruskoulun biologiaan. Totta kai teillä on erilaiset tulokset. Silloin voisi jo huolestua, jos teillä olisi ihan samanlaiset.
Olemme sisaruksia, mutta testien perusteella ihan kuin emme olisi, koska niin paljon oli vaihtelua. Löytyi useita eri sukulaisia. Siis että toinen meistä olisi näille sukua ja toinen ei.
No entä jos ette olekaan kokonaan sisaruksia?
Et edelleenkään kerro, oletteko identtisiä kaksosia. Oletteko edes kaksosia? Vai "tavallisia" sisaruksia? Se että testituloksissa lukee serkku, tarkoittaa pelkästään arviota sukulaisuudesta. Se ei ole ainoa oikea totuus vaan ihan oikeasti pelkkä arvio. Jos siellä lukee pikkuserkku tai pikkuserkun lapsi, henkilö voi olla serkku. Tai jos siellä lukee serkku, henkilö voi olla pikkuserkku tai pikkuserkun lapsi. Niitä tuloksia pitää vertailla yhdessä ja erikseen ja tehdä myös sitä perinteistä sukututkimusta.
Eli siis testi on ihan arvailevaa moskaa, jos kerran pikkuserkku voikin olla serkku, tai toisinpäin, tai vaikkapa serkun lapsi.
Arvaustesti on oikea sana.
Ne testit kertovat, paljonko sinulla ja jollakin toisella testatulla on yhteistä perimää. Sen määrän perusteella voi arvioida, miten läheisiä sukulaisia olette. Se testi ei edelleenkään anna suoria vastauksia, onko testattu henkilö pikkuserkku vai pikkuserkun lapsi vai viides serkku, koska joskus viidennen serkun kanssa voi olla yhtä paljon yhteistä perimää kuin pikkuserkun kanssa. Suomessa on perinteisesti naitu naapurista, joten usein samoja juuri löytyy sekä äidin että isän puolelta.
Serkkujen/pikkuserkkujen/serkkujen lasten "näkymättömyys" tai ehkä pikemminkin kaukaisuus voi johtua siitä, että ihminen saa puolet perimästään äidiltä, puolet isältä. Seuraavassa sukupolvessa perimä puolittuu taas, mutta koska puolittuminen on täysin sattumanvaraista, niiden serkkujen yhteinen perimä voi olla juuri siinä puolikkaassa, joka leikkautuu pois. Tällöin yhteinen perimä serkkujen välillä jää hyvin pieneksi.
Suomessa on pieni väestöpohja jossain yli tuhannen vuoden takana. Siksi kaksi satunnaisesti valittua suomalaista on keskenään helposti geneettisesti sukua vaikka eivät olekaan sitä paperilla. DNAta tuli monien yhteyksien kautta pieniä määriä kustakin. Testit on kuitenkin kalibroitu suurille väestöille joten testin perusteella tehdyt sukulaisuusarviot ei täsmää.
Lisäisin vielä että lähisukulaisten väliset avioliitot eivät Suomessa ole olleet yleisiä. Tästä on tutkimustuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisen testin perusteella minä ja siskoni olemme ilmeisen läheistäkin sukua, vaikka toinen meistä on adoptoitu ja kyseessä on vieläpä kansainvälinen adoptio.
Millä lukemilla olette sukua, centtiMorganeilla sanottuna?
sukututk30v kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisen testin perusteella minä ja siskoni olemme ilmeisen läheistäkin sukua, vaikka toinen meistä on adoptoitu ja kyseessä on vieläpä kansainvälinen adoptio.
Millä lukemilla olette sukua, centtiMorganeilla sanottuna?
En muista. Mutta kuitenkin siten, että melko läheinen sukulaisuus on hyvin todennäköistä.
Mitä noloa?
Ei kehenkään ole pakko tutustua.