Jotenkin masentaa kuinka tärkeää ulkonäkö on miehille
Tuossa eräässäkin ketjussa yksi mies kirjoitti, että hyvä ulkonäkö kompensoi luonnevikoja. Eli mies kestää vaikka nalkuttavaa ja ilkeää naista, jos hän on kaunis ja hoikka?
Kommentit (280)
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein ymmärrä tätä että kun miehet latelee ne pitkät listansa niitä ulkonäkökriteereitä niin kuvittelevatko he että jos he sellaisen löytävät niin se nainen on sitten ikuisesti muuttumaton? Vai ajatteleeko he edes tulevaisuutta vai onko se nainen ajateltu vain hetkeksi vierelle?
Olisi kyllä tosi ahdistavaa olla miehen kanssa. Tuntisi koko ajan olevansa tarkkailun ja arvostelun alaisena, pitäisi pelätä vanhenemista ja yrittää epätoivoisesti estää sitä, ei saisi lihoa kiloakaan, eikä toki laihtuakaan koska siitä voi jäädä ryppyjä ja löysää nahkaa, mitä jos hiukset alkaisi ohentua tai vaikka tulisi joku arpi kasvoihin. Rakkaus olisi sitten siinä? Miten kukaan nainen uskaltaa perustaa elämäänsä tuollaiseen?
Et kai sinäkään nyt aivan minkä tahansa näköiseen lihanpalaan ihastu. Ulkonäkö nyt valitettavasti on usein se mihin ensin ihastutaan, sitten vasta pääsee se luonne valloilleen ja jos siihen ihastutaan samoin niin voi sen jälkeen se ulkonäkökin rupsahtaa eikä enää haittaa.
Mites ap, kun naiset näissä kuuluisissa turn on-ketjuissa luettelevat sen muutama sata kertaa, kuinka pitävät viehättävänä pitkiä, lihaksikkaita, leveäharteisia ja isokätisiä miehiä...? Sekö on miehille mieltäylentävää...?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein ymmärrä tätä että kun miehet latelee ne pitkät listansa niitä ulkonäkökriteereitä niin kuvittelevatko he että jos he sellaisen löytävät niin se nainen on sitten ikuisesti muuttumaton? Vai ajatteleeko he edes tulevaisuutta vai onko se nainen ajateltu vain hetkeksi vierelle?
Olisi kyllä tosi ahdistavaa olla miehen kanssa. Tuntisi koko ajan olevansa tarkkailun ja arvostelun alaisena, pitäisi pelätä vanhenemista ja yrittää epätoivoisesti estää sitä, ei saisi lihoa kiloakaan, eikä toki laihtuakaan koska siitä voi jäädä ryppyjä ja löysää nahkaa, mitä jos hiukset alkaisi ohentua tai vaikka tulisi joku arpi kasvoihin. Rakkaus olisi sitten siinä? Miten kukaan nainen uskaltaa perustaa elämäänsä tuollaiseen?
Et kai sinäkään nyt aivan minkä tahansa näköiseen lihanpalaan ihastu. Ulkonäkö nyt valitettavasti on usein se mihin ensin ihastutaan, sitten vasta pääsee se luonne valloilleen ja jos siihen ihastutaan samoin niin voi sen jälkeen se ulkonäkökin rupsahtaa eikä enää haittaa.
En tietenkään. Mutta ulkonäkö ei ole minulle kuitenkaan se tärkein. Siinä missä miesten listat määrittelevät naisen mitat sentilleen ja painon grammalleen, kasvonpiirteet ja hiukset tarkasti määritelty myös, pituus, rintojen koko, kaikki. Nuohan ovat kaikki muuttuvia asioita. Itselleni taas merkitsee lähinnä se, että on siisti ja puhdas. Sen varmasti jokainen pystyy täyttämään loppuikänsä ajan.
Tuo on myös vähän womanspleinaavasti sanottu ettei miestä haittaisi naisen rupsahtaminen. Esim. täällä miehet päivittäin ilmaisevat että kyllä haittaa ja sylkevät suoranaista vihaa naisten päälle sen vuoksi että nämä ovat vanhentuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein ymmärrä tätä että kun miehet latelee ne pitkät listansa niitä ulkonäkökriteereitä niin kuvittelevatko he että jos he sellaisen löytävät niin se nainen on sitten ikuisesti muuttumaton? Vai ajatteleeko he edes tulevaisuutta vai onko se nainen ajateltu vain hetkeksi vierelle?
Olisi kyllä tosi ahdistavaa olla miehen kanssa. Tuntisi koko ajan olevansa tarkkailun ja arvostelun alaisena, pitäisi pelätä vanhenemista ja yrittää epätoivoisesti estää sitä, ei saisi lihoa kiloakaan, eikä toki laihtuakaan koska siitä voi jäädä ryppyjä ja löysää nahkaa, mitä jos hiukset alkaisi ohentua tai vaikka tulisi joku arpi kasvoihin. Rakkaus olisi sitten siinä? Miten kukaan nainen uskaltaa perustaa elämäänsä tuollaiseen?
En sano tätä loukatakseni, mutta vaikutat aika neuroottiselta luonteelta, jolla on taipumusta tuollaiseen negatiivisten skenaarioiden yliajatteluun.
Valtaosa miehistä ja naisista ei ajattele asiaa noin. Valtaosa ihmisistä vaan hakeutuu heitä kiinnostavien miesten/naisten seuraan, koska "luonto tikanpojan puuhun ajaa".
No en mä tiedä. Musta tämä on ihan sama, kuin jos joku olisi toisen kanssa vain esim. rahan takia. En haluaisi sellaistakaan suhdetta. Ensinnäkään en siinäkään tuntisi olevani rakastettu ja toisekseen pitäisi pelätä että menetän rahani jolloin myös suhde on mennyttä. Sama tilanne, kuin jos suhde perustuu ulkonäköön.
Itse en halua ajatella maailmaa niin että asiat vain ajautuvat jotenkin. Mieluummin haluan ymmärtää miksi asiat tapahtuvat ja jossain kohtaa voi miettiä kannattaako kaikkeen lähteä mukaan.
Leikitään ajatuksella että tapaat huomenna miehen, te rakastutte palavasti, muutatte yhteen ja menette naimisiin.
Voitko ikinä olla 100% varma siitä että tuo mies ei jättäisi sinua, jos ulkonäkösi jostain syystä menisi todella huonoksi? Vastaan itse: et voi olla 100% varma. Tuollainen riski on siis olemassa.
Kannattaako elämänsä jättää elämättä sen takia, että on olemassa tuollainen riski? Minusta ei.
Ihan yhtä tärkeää se on naisille ellei jopa tärkeämpää. Miehillä on vain vähemmän muita kriteerejä. Miehet on helppoja.
Vierailija kirjoitti:
Mites ap, kun naiset näissä kuuluisissa turn on-ketjuissa luettelevat sen muutama sata kertaa, kuinka pitävät viehättävänä pitkiä, lihaksikkaita, leveäharteisia ja isokätisiä miehiä...? Sekö on miehille mieltäylentävää...?
Se nyt vaan on ihan eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein ymmärrä tätä että kun miehet latelee ne pitkät listansa niitä ulkonäkökriteereitä niin kuvittelevatko he että jos he sellaisen löytävät niin se nainen on sitten ikuisesti muuttumaton? Vai ajatteleeko he edes tulevaisuutta vai onko se nainen ajateltu vain hetkeksi vierelle?
Olisi kyllä tosi ahdistavaa olla miehen kanssa. Tuntisi koko ajan olevansa tarkkailun ja arvostelun alaisena, pitäisi pelätä vanhenemista ja yrittää epätoivoisesti estää sitä, ei saisi lihoa kiloakaan, eikä toki laihtuakaan koska siitä voi jäädä ryppyjä ja löysää nahkaa, mitä jos hiukset alkaisi ohentua tai vaikka tulisi joku arpi kasvoihin. Rakkaus olisi sitten siinä? Miten kukaan nainen uskaltaa perustaa elämäänsä tuollaiseen?
En sano tätä loukatakseni, mutta vaikutat aika neuroottiselta luonteelta, jolla on taipumusta tuollaiseen negatiivisten skenaarioiden yliajatteluun.
Valtaosa miehistä ja naisista ei ajattele asiaa noin. Valtaosa ihmisistä vaan hakeutuu heitä kiinnostavien miesten/naisten seuraan, koska "luonto tikanpojan puuhun ajaa".
No en mä tiedä. Musta tämä on ihan sama, kuin jos joku olisi toisen kanssa vain esim. rahan takia. En haluaisi sellaistakaan suhdetta. Ensinnäkään en siinäkään tuntisi olevani rakastettu ja toisekseen pitäisi pelätä että menetän rahani jolloin myös suhde on mennyttä. Sama tilanne, kuin jos suhde perustuu ulkonäköön.
Itse en halua ajatella maailmaa niin että asiat vain ajautuvat jotenkin. Mieluummin haluan ymmärtää miksi asiat tapahtuvat ja jossain kohtaa voi miettiä kannattaako kaikkeen lähteä mukaan.
Leikitään ajatuksella että tapaat huomenna miehen, te rakastutte palavasti, muutatte yhteen ja menette naimisiin.
Voitko ikinä olla 100% varma siitä että tuo mies ei jättäisi sinua, jos ulkonäkösi jostain syystä menisi todella huonoksi? Vastaan itse: et voi olla 100% varma. Tuollainen riski on siis olemassa.
Kannattaako elämänsä jättää elämättä sen takia, että on olemassa tuollainen riski? Minusta ei.
Niin, on hyvin todennäköistä että mies jättää jos naisen ulkonäkö menee hyvin huonosti. Siksi mieheen rakastuminen on suuri riski, koska kaikkien ulkonäkö menee jossain kohtaa huonoksi.
Mutta miksi ajattelet, että tuollaisen henkilön epätoivoinen miellyttäminen on sitä elämää? Ja jos siitä kieltäytyy ja luopuu, jättää elämän elämättä? Tuo on aika jännä näkemys. Itse ajattelen että todellinen elämä on sitä, missä voit keskittyä pysyviin ja merkityksellisiin asioihin. Se, että käytät elämäsi ulkonäön epätoivoiseen puunaamiseen ehdollista rakkautta saadaksesi, ei ole minun kriteereissäni tavoiteltavaa elämää.
Minun tuntemani ulkonäkökeskeiset ihmiset ovat kaikki naisia. Myöskin asioita ja tapahtumia selitetään jonkun ulkonäön kautta... Esim. - Miksi he uskoivat tuota henkilöä? - No kun se on niin hyvän näköinen. (???)
Voidaan itkeskellä eroa jostain, "kun se oli niin hyvän näköinen!" Tai eroa selitellään sillä, että puolison uusi kumppani on nuorempi ja paremman näköinen.
Naiset myös tekevät ihmeellisiä temppuja ollakseen paremman näköisiä, eivät tietenkään muiden takia, vaan itsensä...
Huomaa kyllä, ketkä ovat ulkonäkökeskeisiä ihan jutuista. Ja ulkonäöstä. Jos siihen ulkonäköön on satsattu paljon, se on tärkeää.
Ahdistaa täällä myös. Isäni ja äitini ovat suuria ikäluokkia ja yli 70-vuotiaita. Äiti oli nuorena todella hoikka ja kaunis, isä ihan ok perusmies. Silti äiti joutuu vielä nytkin murehtimaan jos sattuu lihomaan muutaman kilon talven aikana ja muistaa aina minullekin mainostaa jos onnistuu laihtumaan. Isä seuraa ruokapöydässä katseellaan, paljonko äiti ottaa ruokaa :/ Ei sano mitään, mutta katsoo paheksuvasti, jos äiti ottaa hänen mielestä liikaa.
Musta on kamalaa että vielä vanhuksenakin pitää yrittää miellyttää miehen silmää
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa täällä myös. Isäni ja äitini ovat suuria ikäluokkia ja yli 70-vuotiaita. Äiti oli nuorena todella hoikka ja kaunis, isä ihan ok perusmies. Silti äiti joutuu vielä nytkin murehtimaan jos sattuu lihomaan muutaman kilon talven aikana ja muistaa aina minullekin mainostaa jos onnistuu laihtumaan. Isä seuraa ruokapöydässä katseellaan, paljonko äiti ottaa ruokaa :/ Ei sano mitään, mutta katsoo paheksuvasti, jos äiti ottaa hänen mielestä liikaa.
Musta on kamalaa että vielä vanhuksenakin pitää yrittää miellyttää miehen silmää
Sairasta
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa täällä myös. Isäni ja äitini ovat suuria ikäluokkia ja yli 70-vuotiaita. Äiti oli nuorena todella hoikka ja kaunis, isä ihan ok perusmies. Silti äiti joutuu vielä nytkin murehtimaan jos sattuu lihomaan muutaman kilon talven aikana ja muistaa aina minullekin mainostaa jos onnistuu laihtumaan. Isä seuraa ruokapöydässä katseellaan, paljonko äiti ottaa ruokaa :/ Ei sano mitään, mutta katsoo paheksuvasti, jos äiti ottaa hänen mielestä liikaa.
Musta on kamalaa että vielä vanhuksenakin pitää yrittää miellyttää miehen silmää
Luulisi että tuossa iässä miehetkin olisivat jo sen verran kasvaneet henkisesti että vaimon ulkonäkö ei olisi enää niin tärkeä. Mutta ilmeisesti se on, ainakin tietyntyyppisille miehille
Exä itkuraivosi aina siitä, että minua ei kiinnostanut hänen ulkonäkönsä. Aina menee väärin.
Vierailija kirjoitti:
Nainen saa aina itseään tasokkaampia miehiä. Lihaville naisille on omia fetissimaksajia. Naisilla on sama miestyyppi; pitkä, hyvin varustettu, tuuheahiuksinen, teräväleukainen ja muut voivat kompensoida muilla ominaisuuksilla.
Tuskinpa lihavakaan nainen haluaa miestä, joka haluaa hänet jonkun fetissin vuoksi (en ainakaan itse haluaisi, vaikken erityisen lihava enää olekaan). Paino voi muuttua elämän aikana ja lihavakin voi laihtua. Olisi ihan hirveää, että parisuhde säröilisi jos nainen laihtuisi suhteen aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa täällä myös. Isäni ja äitini ovat suuria ikäluokkia ja yli 70-vuotiaita. Äiti oli nuorena todella hoikka ja kaunis, isä ihan ok perusmies. Silti äiti joutuu vielä nytkin murehtimaan jos sattuu lihomaan muutaman kilon talven aikana ja muistaa aina minullekin mainostaa jos onnistuu laihtumaan. Isä seuraa ruokapöydässä katseellaan, paljonko äiti ottaa ruokaa :/ Ei sano mitään, mutta katsoo paheksuvasti, jos äiti ottaa hänen mielestä liikaa.
Musta on kamalaa että vielä vanhuksenakin pitää yrittää miellyttää miehen silmää
Luulisi että tuossa iässä miehetkin olisivat jo sen verran kasvaneet henkisesti että vaimon ulkonäkö ei olisi enää niin tärkeä. Mutta ilmeisesti se on, ainakin tietyntyyppisille miehille
Naisit voisivat kasvaa aikuiseksi miesten jatkuvasta haukkumisesta, mutta ei.
Olen enemmän masentunut siitä faktasta, että ulkonäkö vaikuttaa niin paljon koko elämääsi - miten sinua kohdellaan, kehutaan ja miten saat jopa töitä. Tämä erityisesti silloin, jos olet nainen.
Kyllähän tuo pätee sukupuolesta riippumatta. Et voi miehiä yksin syyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en oikein ymmärrä tätä että kun miehet latelee ne pitkät listansa niitä ulkonäkökriteereitä niin kuvittelevatko he että jos he sellaisen löytävät niin se nainen on sitten ikuisesti muuttumaton? Vai ajatteleeko he edes tulevaisuutta vai onko se nainen ajateltu vain hetkeksi vierelle?
Olisi kyllä tosi ahdistavaa olla miehen kanssa. Tuntisi koko ajan olevansa tarkkailun ja arvostelun alaisena, pitäisi pelätä vanhenemista ja yrittää epätoivoisesti estää sitä, ei saisi lihoa kiloakaan, eikä toki laihtuakaan koska siitä voi jäädä ryppyjä ja löysää nahkaa, mitä jos hiukset alkaisi ohentua tai vaikka tulisi joku arpi kasvoihin. Rakkaus olisi sitten siinä? Miten kukaan nainen uskaltaa perustaa elämäänsä tuollaiseen?
Et kai sinäkään nyt aivan minkä tahansa näköiseen lihanpalaan ihastu. Ulkonäkö nyt valitettavasti on usein se mihin ensin ihastutaan, sitten vasta pääsee se luonne valloilleen ja jos siihen ihastutaan samoin niin voi sen jälkeen se ulkonäkökin rupsahtaa eikä enää haittaa.
En tietenkään. Mutta ulkonäkö ei ole minulle kuitenkaan se tärkein. Siinä missä miesten listat määrittelevät naisen mitat sentilleen ja painon grammalleen, kasvonpiirteet ja hiukset tarkasti määritelty myös, pituus, rintojen koko, kaikki. Nuohan ovat kaikki muuttuvia asioita. Itselleni taas merkitsee lähinnä se, että on siisti ja puhdas. Sen varmasti jokainen pystyy täyttämään loppuikänsä ajan.
Tuo on myös vähän womanspleinaavasti sanottu ettei miestä haittaisi naisen rupsahtaminen. Esim. täällä miehet päivittäin ilmaisevat että kyllä haittaa ja sylkevät suoranaista vihaa naisten päälle sen vuoksi että nämä ovat vanhentuneet.
Voi luoja! Täällä? Mene ihmeessä ulos reaalimaailmaan ja huomaat, että suurin osa pariskunnista on tavan tavallisia tallaajia, missä ei ulkonäköllä ja rupsahtamisella ole suuremmin väliä sukupuolesta riippumatta.
Höpö höpö. Ei se ole miehille sen tärkeämpää kuin naisillekaan. Suurin osa ihmisistä pitää ulkonäköä tärkeänä kriteerinä kumppanin valinnassa, näin on ollut aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ahdistaa täällä myös. Isäni ja äitini ovat suuria ikäluokkia ja yli 70-vuotiaita. Äiti oli nuorena todella hoikka ja kaunis, isä ihan ok perusmies. Silti äiti joutuu vielä nytkin murehtimaan jos sattuu lihomaan muutaman kilon talven aikana ja muistaa aina minullekin mainostaa jos onnistuu laihtumaan. Isä seuraa ruokapöydässä katseellaan, paljonko äiti ottaa ruokaa :/ Ei sano mitään, mutta katsoo paheksuvasti, jos äiti ottaa hänen mielestä liikaa.
Musta on kamalaa että vielä vanhuksenakin pitää yrittää miellyttää miehen silmää
Luulisi että tuossa iässä miehetkin olisivat jo sen verran kasvaneet henkisesti että vaimon ulkonäkö ei olisi enää niin tärkeä. Mutta ilmeisesti se on, ainakin tietyntyyppisille miehille
Tuossa iässä? Mikä ihme harhaluulo joillain ihmisillä on, että passkat tyypit muuttuisivat iän myötä paremmiksi? :D Eivät muutu, saattaa käydä jopa päinvastoin.
Hyvät tyypit on hyviä tyyppejä ja passskat paskoja, ei siihen ikä liity.
En kyllä ihmettele tuon viestin kirjoittajan asennetta, jos ja kun on saanut kotoaan noin sairaan mallin. Itse en taida tuntea ketään tuollaista pariskuntaa, joten ei ainakaan omassa kuplassani ole normaalia.
Teillä molemmilla on jotenkin vinksahtanut asenne.
En minä ole luopunut miehistä tai luovuttanut missään. En ole suhteessa tai sellaista etsi. Nehän vaatisi tekemistä. Mutta minä olen passiivinen joten en voi myöskään luopua tai luovuttaa kun sitä ei ole edeltämässä mitään aktiviteettiä.