Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat alle 70v ja totaalisen "maalaisia", muilla samanlaista?
28.03.2023 |
Mulle on niin käsittämätöntä katsoa vierestä kaksi aivan erilaista perhettä, joissa molemmat isovanhemmat ovat alle 70v ja niin uskomattoman erilaisia.
En tiedä johtuuko tämä kehitysvammasta, viiveestä, halusta oppia vai mistä, mutta siis..
Toinen pariskunta, pitänyt maatilaa. On asunut monta sukupolvea samassa talossa. Lapset ovat ensimmäisen kerran nähneet "vieraan ihmisen" jotain 4-vuotiaana mennessään kirkon kerhoon. Isovanhemmat eivät koskaan lähde kotoaan minnekkään, eivät osaa mennä vaikka uimahalliin, makkaranpaistoon, kirjastoon, ulkomaan matkoille. Minnekkään mielestäni normaaliin paikkaan. Ei osaa askarrella, ei keksiä tekemistä. Ovat siis todella autenttista elämää eläviä ihmisiä vailla minkäännäköistä sivistystä.
Isovanhemmat 2.0.
Ovat hekin alle 70v. Ovat olleet maatilallisia myös, muttei tällaista sukupolvien samassa asunnossa elämää tyyppiä ole ollut. Osaavat uida, osaa englantia ne pääasiat, ovat itse sivistäneet itseään. Osaavat käydä kirjastossa lastenlasten kanssa lainaamassa mieluisia kirjoja. Munkkikahvilla rannassa. Matkailee ulkomailla. Siis ylipäätään sellaista normaalia järjenkäyttöä heillä. Miten voi olla näin erilaiset, mutta samanikäiset isovanhemmat?! Onko tässä taustalla jokin oppimishäiriö vai ihan vaan..pullossa eläminen vai miten tämän selittäisi?
Kommentit (741)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mummoni oli maalainen.
Osasi tehdä ihanaa hilloa ja mehuja..
Hiukset olivat pikimustat puoleen selkään.
Lapsena saunan jälkeen sain kammata ja letittää ne.
Meillä oli mummolassa paljon kirjoja , pappa tykkäsi lukea laajalti.
Pappa oli myös myöhemmin arvostettu kansanpelimanni haitarin soitossa.
Eivät poistuneet koskaan keskisuomesta.
Ystävällisiä lempeitä ihmisiä, jotka elivät tilastaan ja metsän antimista.
Minusta maalaiset ovat ihania ihmisiä.
Kaikki mummon ja papan lapset valmistuivat yliopistosta.
Paitsi isäni, jolle tila jätettiin.
Myöhemmin isäam.pui itsensä metsästysa.seella.
Isän olisi pitänyt päästä kouluun, mutta vanhemmat tarkoittivat hyvää.
Olin 14 vuotias.
Minulla on pershäiriö, olen silti menestynyt rahallisesti ja olen kaunis
Tämmöinen maalainen:)
Tyh mät maalaisjuntit siis pitivät tilaansa taivaan lahjana????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on melkein 60v maalaisisovanhemmat, jotka eivät todellakaan lähde lastenlasten kanssa uimahalliin tai makkaranpaiston. Lapsenlapset otetaan mukaan töihin eli tekemään polttopuita, siivoamaan rehuvarastoa, säkittämään viljaa tai korjaamaan koneita. Maalla tehdään töitä, ei se ole mikään huvipuisto. Isovanhemmat puhuvat sujuvaa englantia (kyllä, jopa 1960-luvulla oli kouluja!), keskustelevat kaupunkilaisia syvällisemmin ja mielipiteensä perustellen niin ilmastonmuutoksesta, sijoittamisesta kuin lisäaineiden vaikutuksesta jätevesikuormitukseen. He osaavat tarvittaessa päästää päiviltä sian, perata kalat, ommella itse vaatteensa ja jopa tehdä kenkänsä ( kansalaisopistoissa on hassunhauskoja kursseja maalaistolloille), mutta laiskottelemaan sossutuella heistä ei ole. En usko, että käyvät kahvilassa edes kerran vuodessa, mutta onko se sitten tärkeä mittari hyvälle elämälle, jos kahvitella voi naapurin 93v Salmenkin luona.
Ap kirjoitti isovanhemmista kuin heidän tulisi olla jonkinlainen hauskanpitoautomaatti elämyspalveluineen. Miksi ei vanhemmat vie itse uimahalliin lapsiaan?
Suurin osa isovanhemmista haluaa itse tarjota elämyksiä lapsenlapsilleen.
Kaupunkilaisvanhempi ei näe elämyksenä kuin ostetun elömyksen. Eikö ole elämys lapselle vaikka onkiminen, verkon lasku, pihatyöt, luonto, jos toimiva maalaistalo, kotieläimien hoito, maatalon työt.
Itse saan elämyksiä kun istun kuistillani, katselen pihan poikki meneviä peuroja, kuuntelen taivaanvuohen mäkätystä, aamulla näen ilveksen jäljet pihahiekassa, jäniksen papanoita kukkapenkin vieressä. Haukan kimeää ääntelyä sen tähystäessä saalista.
Lässynlässyn. Perusarki mikään elämys ole.
Ja oikeasti makaat susällä ja töllötät telkkaria.
Jos mummolan perusarki on erilaista kuin kodin arki, niin voi se olla elämys.
-ohis2009 syntynyt lapsenlapseni kysyi ennen hiihtolomareissun varausta, voisiko tulla mummin luo. Mummi voittaa aina Dubain. Tätä voisi pitää vitsinä tai keksittynä juttuna, mutta on totta, viime vuonnakin vietti hiihtoloman Dubaissa. Mummi häviää sitten Lontoolle, siellä on lempimuseot.
Minä matkustin omalla kukkarolla Lontooseen 20 vuotiaana.
Kotona sain turp aani:)
Mummo kuoli aikaisin.
Tunge dupai p.illuusi
Luulo kirjoitti:
Ei koulutus tee ihmisestä sivistyneempää mutta on se rikkaus jos uskaltautuu sieltä kotoa lähteä jonnekin se aina avartaa ja luo uutta ajateltavaa , itse olen 71 v pidän matkustelusta kulttuurista ja liikunnasta mutta on myös tuttavia jotka eivät lähde kotoaan mihinkään mutta valintansa ovat tehneet.
Siis koulutus nimenomaan sivistää ihmistä, mutta eihän se muuta ihmsen luonnetta.
Sivistyksellä taas ei ole mitään tekemistä sen kanssa haluaako ihminen matkustella ympäriinsä tai viihtyykö kotona.
Toki matkustelu avartaa, mutta nykyään voi itseään sivistää vaikka nojatuolimatkalla omassa olohuoneessaan.
Ei se, että ihminen reuhtasee ympäri maapalloa tee ihmisestä vielä sivistynyttä, paljon matkustaneen kylläkin.
Ihminen voi olla sivistynyt vaikka viihtyy kotona ja opiskelemalla/ lukemalla ihminen voi sivistää itseään.
Harmi kun kaikki ei ole samanlaisia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.
Wikipedia: "Kokonaisuutena oppikoulu oli kahdeksanvuotinen oppilaitos, joka lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Se jakautui vuodesta 1914 alkaen viisi- tai kuusivuotiseen keskikouluun sekä kolmivuotiseen lukioon tyttökouluissa keskikoulu saattoi kestää kuusi vuotta, koska muun muassa kotitalous- ja käsityötunteja oli enemmän ja ylimmillä keskikoululuokilla luettiin useampaa kieltä kuin yhteiskouluissa tai poikakouluissa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luulo kirjoitti:
Ei koulutus tee ihmisestä sivistyneempää mutta on se rikkaus jos uskaltautuu sieltä kotoa lähteä jonnekin se aina avartaa ja luo uutta ajateltavaa , itse olen 71 v pidän matkustelusta kulttuurista ja liikunnasta mutta on myös tuttavia jotka eivät lähde kotoaan mihinkään mutta valintansa ovat tehneet.
Siis koulutus nimenomaan sivistää ihmistä, mutta eihän se muuta ihmsen luonnetta.
Sivistyksellä taas ei ole mitään tekemistä sen kanssa haluaako ihminen matkustella ympäriinsä tai viihtyykö kotona.
Toki matkustelu avartaa, mutta nykyään voi itseään sivistää vaikka nojatuolimatkalla omassa olohuoneessaan.
Ei se, että ihminen reuhtasee ympäri maapalloa tee ihmisestä vielä sivistynyttä, paljon matkustaneen kylläkin.
Ihminen voi olla sivistynyt vaikka viihtyy kotona ja opiskelemalla/ lukemalla ihminen voi sivistää itseään.
Mutta jos on introvertti autisti, on introvertti autisti myös ulkomailla.
Ymmärsin mitä ap tarkoitti ja mitä ajoi takaa. Omat vanhempani ovat erittäin ahdasmielisiä, juntteja, sivistymättömiä, umpimielisiä. Eivät todellakaan mitään lämpimiä ja rakastavia.
Minä kärsin heistä todella paljon. Itse olen ihan tavallinen ihminen joka haluaa elää 2000 luvun elämää. Vanhemmat taas pitävät kynsin ja hampain kiinni hyvon tunkkaisesta ja ahdistavasta 1800 luvun maailmankatsomuksestaa.
Minulla on paha olla heidän kanssa. Ja en voi aidosti heitä kunnioittaa. Halveksin syvästi ja puren hammasta.
Ei kaikki maalaiset ole kivoja ja hyviä ihmisiä.
Tämän ketjun mölöttäjät on ihan pihalla mitä aloittaja tarkoitti.
Tartuitte ihan epäolennaisiin yksityiskohtiin ja niistä jauhatte.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun isä on 72-v.Diplomi-inssi, samoin kuin molemmat veljensä, opiskellut suurten ikäluokkien tavoin laajasti, kunnianhimoisesti. Ovat siis opiskelleet seitkytluvun lopulla kun Suomi oli yhteiskuntana huipussaan, samoin korkeakouluttautuminen, eikä missään maakuopassa jossa päre seinässä. Laskekaas ny vähän mikä ikäluokka on 70v tänä vuonna.
Aika vanhana on isäsi opiskellut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Wikipedia: "Kokonaisuutena oppikoulu oli kahdeksanvuotinen oppilaitos, joka lakkautettiin peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 1970-luvulla. Se jakautui vuodesta 1914 alkaen viisi- tai kuusivuotiseen keskikouluun sekä kolmivuotiseen lukioon tyttökouluissa keskikoulu saattoi kestää kuusi vuotta, koska muun muassa kotitalous- ja käsityötunteja oli enemmän ja ylimmillä keskikoululuokilla luettiin useampaa kieltä kuin yhteiskouluissa tai poikakouluissa."
Wikipedia ei ole luotettava lähde.
Koulujen tilanne oli täysin paikkakuntakohtaista mikä on ketjussakin käynyt moneen kertaan jo ilmi.
Meillä keskikoulu oli ilmainen kunnallinen viisi luokkaa käsittävä koulu joka seurasi nelivuotisen kansakoulun jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti tuon tähän uuden näkökulman.
Kaksi 70v pariskuntaa. Toinen pariskunta ollut töissä mm. kaupassa, rakennustarvikeliikkeessä, postissa, pankissa ja kotiapulaisena. Toinen pariskunta ollut töissä teollisuudessa, kenkätehtaassa, kotiapulaisena ja omistanut yrityksen.
Ensimmäisen esimerkin pariskunnan mielestä parasta on eläkkeellä ollessa istua keinutuolissa ja katsella uutisia, kasvattaa pelargonioita ja todella extremeä on käydä abcllä syömässä lounasta kerran puolessa vuodessa.
Toisen pariskunnan mielestä kotona on tylsää, joten parasta on käväistä viikottain jossain muualla tai lähteä matkalle. Tämän mahdollistaa omakotitalon myyminen ja pienen osakkeen ostaminen eläkepäiviksi niin voi talosta saaduilla rahoilla asua vaikka talvikuukaudet Mallorcalla.Kukin tyylillään, mutta epäilen tässä olevan jotain pakkomielteistä ajatustaustaa. Että eläkkeellä ollessa Pitää oleskella vain kotona. Vähän sama kuin että 40 vuotiaalla äidillä pitää olla lyhyeksi kynitty tätitukka ja jos olet 50 niin siinä pitää olla punainen tai neonvärinen värjäys.
Oli tässä asiaakin, mutta kuka lähtee Suomesta talveksi Mallorcalle palelemaan?
Täällä sivusta toiseen jankattu nyt keskikoulusta ja oppikoulusta joten eiköhän asia ole jo kaikille tullut selville etenkin kun ei varsinaisesti aiheeseen liity.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
Höpö höpö. Omasta opiskeluhaluttomuudesta se on ollut kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Missä päin Suomea oppikoulu ja keskikoulu erosivat toisistaan? Ihan uusi asia minulle. Tampereella ne olivat synonyymeja. (tarkoittaa samaa asiaa)
Keskikoulun ja oppikoulun ero oli vähän samantapainen kuin nykyisin AMKn ja yliopiston välinen ero. Keskikoulun käyneet luulivat olevansa lähes yhtä fiksuja kuin oppikoulun käyneet. Keskikoulun pääsi myös se "heikompi aines"
Minun aikanani, 1970-luvulla, keskikouluun mentiin/päästiin pääsykokeiden kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä sivusta toiseen jankattu nyt keskikoulusta ja oppikoulusta joten eiköhän asia ole jo kaikille tullut selville etenkin kun ei varsinaisesti aiheeseen liity.
Maalaisille tyypillistä öyhöttämistä.
Pointtina jutussa oli se että, jotkut ihmiset ovat täysin haluttomia kehittymään yhtään.
Kaikki mikä on uutta, on hirvityksen kauhistus.
Jostain perunakuopasta huudellaan aggressiivisesti miten paha ihminen ap on ja hienohelma.
Omat vanhempani ovat kaupunkilaisia ja ovat aina olleet. Asuneet koko ikänsä molemmat samassa kaupungissa eivätkä koskaan matkustaneet ulkomaille. Eivät Ruotsin risteilyä tai Tallinnassa käyntiä. Helsingissä kävivät kerran kun isälle suurempi leikkaus. Ei myöskään kotimaanmatkailua vaan kotona ovat aina. Mihinkään kulttuuritapahtumaan eivät osallistu tai käy urheilua seuraamassa. Eivät omista edes kirjastokorttia. Oikeasti he ovat vain aina kotona kun nyt ovat eläkkeelle jääneet. Aiemmin kävivät töissä ja olivat sen jälkeen kotona. Palkat ennen ja eläkkeet nyt ovat sellaisia että voisivat kuitenkin tehdä kaikenlaista mutta heiltä puuttuu yksinkertaisesti vain halu poistua kotoa.
Mun isä on 72-v.Diplomi-inssi, samoin kuin molemmat veljensä, opiskellut suurten ikäluokkien tavoin laajasti, kunnianhimoisesti. Ovat siis opiskelleet seitkytluvun lopulla kun Suomi oli yhteiskuntana huipussaan, samoin korkeakouluttautuminen, eikä missään maakuopassa jossa päre seinässä. Laskekaas ny vähän mikä ikäluokka on 70v tänä vuonna.
Aika vanhana on isäsi opiskellut.
Eivät kaikki ala opiskella heti lukiosta päästyään. Nyt 72-vuotias ihminen on syntynyt vuonna 1950, ja vuonna 1960 hän on ollut kymmenvuotias ja vuonna 1970 hän on ollut 20-vuotias. 1970-luvun lopulla hän on ollut kuitenkin alle 30-vuotias. Meinaatko ettei sen ikäisenä enää kannata aloittaa opintoja?
Tässä ilmastokriisissä nuo kotona oloilijat pelastaa maapalloa ja matkustelijat tuhoaa sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monella tuonikäisellä ei ole ollut mahdollisuutta kouluttautua kansakoulua pidemmälle ja on jäänyt englannit oppimatta.
No mutta miten tämä toinen mummo&vaari ovat samanikäisiä ja ovat opetelleet auttavasti englantia? Miksi ihmiset tekeytyvät ihan tyhmäksi suorastaan, kun maailma on aivan auki ja mahdollisuuksia täynnä? Olkoon se vaikka pilkkimistä, makkaranpaisto tai sitten matkustamista ulkomaille!
Yhtä outoa on tämän päivän ihmisille, etteivät he tunne omaa historiaansa.
Tämän päivän seitsemänkymppiset ovat kokeneet luokkaerot. Vähävaraisten lapset kävi kansakoulun ja läksivät töihin 15-17v koska oli Suomen jällleenrakentamisen ja hyvinvointi valtion rakentaminen.
Osa varakkaiden lapsista meni oppikouluun, joka oli maksullinen ja lähin oppikoulu saattoi olla satojen kilometrien päässä.
Ei koulutus ennen ollut itsestään selvää ja se saattoi jättää lapseen henkiset jäljet.
Tästä on puhunut esim. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, kuinka hänen erotettiin vanhemmistaan ja kodista ja laitettiin yksin pärjäämään ja asumaan vieraalle paikkakunnalle jo 13v joka tietenkin jätti arvet.Tämän päivän seitenkymppiset kyllä kävivät jo vähintään kansalaiskoulun siihen kansakoulun päälle, iso osa myös sen oppikoulua vastaavan ilmaisen keskikoulun.
Oppikouluja oli kyllä enemmän kuin yksi satojen kilsojen päässä. Meilläkin maalla oli se ilmainen keskikoulu 12 kilsan päässä, oppikoulu 18 kilsan päässä.
Seitenkymppiset saattoivat myös muuttaa kaupunkiin töihin ja opiskella työn ohessa.
Ja hyviin vakituisiin töihinhän pääsi jo sillä keskikoululla. Nykyään pitää olla kolminkertainen maisteri ja silti on vain pätkätöitä.
Oppikoulu ja keskikoulu ovat sama asia. Maksullisia molemmat. Olen itse kaupunkilainen. Ei ollut rahaa oppikouluun.
Aikuisena sitten opiskelin. Kielten opiskelua EI ollut. Ei ruotsia, eikä englantia. Uskokaa nyt!
Itse ne on ollut opiskeltava. Itsellä hoono enkku ja rouotsi. Pärjään kuitenkin. Parilla muullakin kielellä.Eivät ole.
Keskikoulu oli kunnallienn koulu, ilmainen, kaikki maksettiin.
Oppikoulu oli maksullinen, siis siellä maksoi oppimateriaali, matkat ja ruoka.
Olen käynyt oppikoulun, veljeni ja siskoni keskikoulun. He lukivat pitkän saksan, mutta kumpikin puhuu erinomaista englantia, koska sitä on helppo opiskella ihan vaikka telkkarista.
Ja tietenkin ihminen itse opiskelee, koulun tarkoitus on vain opettaa tapoja opiskella.
Kerro vuosiluvut, sillä esim omalla kotiseudulla kymenlaaksossa ei ollut ilmaisia keskikoluja ja tietoni ovat vuosista 50 - 65.
Oppikoulu oli, jossa sai sen keskikoulun suorittaa, mutta maksullisena.
Oppikouluja oli valtion ja yksityisen. Valtion koulut oli vähän halvempia.
Äläkää väitelkö, jos ette kerro missä ja minä vuonna.
Kukaan ei usko määrittelemättömiä juttujanne.Veljeni on syntynyt 1950, siskoni 1955 ja minä 1960. Uusimaa.
Kansakoulua kävimme kaikki neljä vuotta.
Sen jälkeen veljeni ja siskoni kävivät ilmaisen kunnallisen keskikoulun, viisi vuotta.
Minä maksullisen oppikoulun (ei siis lukukausimaksuja, mutta oppimateriaali, matkat ja ruoka oli maksullisia) ,viisi vuotta.
Minäkin olisin voinut käydä keskikoulun, se oli siis tarjolla silloinkin.
Minäkin nuorempana ihmisenä tiedän, että näin se homma meni. Ja tämä oppikoulu valmisti myös lukio-opintoihin ja ylioppilaskirjoituksiin. Keskikoulusta ei lukioon menty.
Kyllä mun ikäluokasta ainakin (s. 1960) tuli lukioon oppilaita myös keskikoulusta. Ei yhtä paljon prosentuaalisesti kuin oppikoulusta, mutta kuitenkin.
Mun keskikoulua käyneet sisarukseni kävi kauppaopiston.
Olen syntynyt -52, ja neljännen kansakoululuokan jälkeen kävin pyrkimässä yhteiskouluun. Karsinnat oli kaksipäiväiset.
Silloin puhuttiin sekä keskikoulusta, että oppikoulusta. Itse en ole ikinä edes ajatellut, että niissä olisi ollut jotain eroa. Olin siis oppikoululainen, kävin viisivuotisen keskikoulun. Ja kyllä menin lukioon, joka kesti kolme vuotta. Siis koko helahoitoa, keskikoulua ja lukiota sanottiin oppikouluksi. Ja kyllä me olimme oppikoululaisia, vaikka ei olisi käyty kuin se viisi luokkaa keskikoulua.
Ja nyt joku kirjoittaa, että keskikoulusta ei menty lukioon. Kyllä minä menin. Mikä ihmeen ero näillä sanoilla, oppi- ja keskikoulu, muka oli?
Yhteiskoulu -nimitys tuli siitä, että joskus aikojen alussa se koulu oli ollut vain pojille. Kun tyttöoppilat tulivat, koulua alettiin sanoa yhteiskouluksi ja sitä sanottiin sillä nimellä vielä minunkin aikanani. Minulla on parikin koulun matrikkelia, joissa kirjan nimi on X:n yhteiskoulun historia.
Paikkakuntalaisten mieliin se nimi oli iskostunut ehkä enemmänkin sen rakennuksen nimeksi. Vaikka se on purettukin jo ajat sitten, vieläkin puhutaan yhteiskoulun tontista.
Kunnallinen keskikoulu tuli silloin, kun menin lukioon. Sillä tarkoitettiin maksutonta keskikoulua, joka vuoden tai parin päästä sitten muuttui peruskouluksi. Mutta peruskoulu se ei vielä alkuun ollut, vaan siinä opiskeli ne oppilaat, jotka oli vielä ehtineet tulla oppikouluun pääsykokeitten kautta. Eli jonkunlainen siirtymävaihe.
Samat opettajat oli sekä keskikoulussa että lukiossa. En muista, että olisi koskaan puhuttu mistään epäpätevistä opettajista meillä ainakaan. Lukiossa oli matematiikan opettaja, joka oli koulutukseltaan atomifyysikko. Erittäin hyvä opettaja.
No meillä niissä oli iso ero.
Oppikouluun pyrittiin, se oli maksullinen, kauppalassa/kaupungissa.
Lukio oli sen jatke, opettajat samoja.
Keskikoulu oli kaikille vapaa, ilmainen, kirkonkylässä.
Lukioon jos halusi, se oli sitten tuolla kauppalassa, josta tuli kaupunki.
Siis tarkoitatko, että siihen keskikoulun ei tarvinnut pyrkiä? Kyllä meidän kouluun , joka oli siis keskikoulu ja lukio yhdessä, tuli lukioon oppilaita viereisista pienistä kunnista, joissa ei ollut lukiota, mutta oli kuitenkin keskikoulu. En ole ikinä kuullut, että niihin keskikouluihin ei olisi ollut pääsykokeita. Minun mielestäni kyllä oli. Nehän oli lukioon valmistavia oppilaitoksia. Eihän se nyt siitä kiinni ollut, oliko paikkakunnalla lukiota vai ei.
Et kai nyt tarkoita ns. jatkokoulua, jota kävi kansakoulun 6 luokkaa käyneet, jotka ei siis koskaan edes yrittäneet oppikouluun? Sitä sanottiin myös kansalaiskouluksi. Siitä pääsi jatkamaan ammattikouluihin, mutta kyllä muihinkin vastaavan asteen oppilaitoksiin, esim. kauppakouluun.
Ei tarvinnut pyrkiä keskikouluun. Oppikouluun pyrittiin ja oli vaikea päästä.
En tarkoita kansalaiskoulua.
Sinne keskikouluun juuri pyrittiin, puhuttiin myös oppikoulusta. Oli rkiminen ja kokeet ja kaikki eivät päässeet läpi. Sitten sen jälkeen mentiin lukioon jos mentiin.
Kansalaiskoulu oli kansakoulun 8-luokka, ainakin minulla. 7-luokkaan saakka oltiin omissa kouluissaan.
8-luokka (kansalaiskoulu) oli kunnan keskuskoulussa, kaikki luokat oli samassa koulussa, rinnakkaisluokkia oli monta. Linjuri kiersi ja keräsi maalaiskoululaiset sinne.PAIKKAKUNTAKOHTAISTA.
Meillä keskikouluun ei pyritty, vaan kaikki halukkaat pääsi.
Oppikouluun pyrittiin.
Ei, ei, ja vielä kerran ei! Keskikouluun/oppikouluun oli pääsykokeet, mutta kansalaiskouluun menivät he, jotka eivät halunneet tai päässeet keskikouluun/oppikouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
se
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa tosi kummalliselta ehdottaa lukiooon menoa maalaisvanhuksille. Ajattelen omia vanhempiani 1930-luvun lopulla syntyneitä. Minusta se tuntuu loukkaavalta ehdotukselta. He sivistivät itseään lukemalla ja aikaansa seuraamalla. Kirjasto oli tuttu, mutta matkustivat kotimaassa, yksi reissu ulkomailla oli tarpeeksi. Äiti kuoli alle 70v. Ei taipunut hänellä reuman runtelema käsi hiiren käyttöön, kun kerran kokeili. Isä sentään oppi vanhaa nokia kännykkää käyttämään.
Näe ihmiset siellä missä he ovat. Sanotaan, että kun jokin ärsyttää toisissa, se on sinussa itsessäsi, mutta niin piilossa, torjuttuna, ettet huomaa. Tutki siis itseäsi.
'
Ei se ap:n vika ole että joku on sivistymätön moukka. Säälin kun joutuu tuollaisia sietämään.
Pitäisi miestä valitessa ajatella yläpäällään ja tarkistaa hänen taustansa. Tuloksen näkee tässä, tehdään (suomea osaamattomia) juntin kanssa innoissaan lapsia ja sitten vasta ajatellaan.
Mun mies on diplomi-insinööri. Hänet pelasti moukkien vanhempien tarjoamalta taustalta hyvät opettajat ja kannustava kaveripiiri. Siskonsa jäivätkin sitten jumittamaan siihen liejuun, jota appivanhemmilla oli tarjota.
Appivanhempia ei pojassaan ole koskaan kiinnostanut muuta kuin se, miten paljon rahaa ja ilmaista työpanosta voivat häneltä nyhtää. Minua kohtaan olleet ihan hirveitä.
Olette siis tyypillinen nousukasperhe. Kehutaan omaa paremmuutta, hävetään taustaa, opetetaan lapset halveksimaan tavallisen työn tekijöitä.
Olen englantia taitamaton (olen kyllä opiskellut) ja mieheni oli vain kansakoulun käynyt duunari.
Pojat DI molemmat, tytär maisteri.
Eivät ole vielä ruvenneet halveksimaan, lapsensakin viihtyvät maallakin , ovat luontoihmisiä kaikkikin.
Miniöiden kanssa oli vähän alkuun ehkä nokan nostemista mutta on sopeuduttu toisiimme.
Lapset on hyvin kasvatettuja, eivät saa pilkata erilaisia ihmisiä eivätkä halveksia.Elämä voi olla ihan täyspainoista vaikka lukee vain suomennettuja kirjoja tai tekstitettyjä elokuvia. ( Tosin en juuri televisiota katso)
Emme ole. Minä tulen akateemisesta aatelisesta suvusta, jossa on menty yliopistoon jo 1500-luvulla.
En minä taustaani häpeä, enkä mieheni taustaa, hän kun on päässyt sieltä ylös. Appivanhempiani kyllä häpeän, onneksi emme ole tekemisissä. Ja eiväthän he minun sukulaisiani olekaan, miestäni yritän tukea traumassa, joka heistä on aiheutunut.
Säälin miestäsi. Todella. Hyväksyykö hän kasvatustapasis, hän ainakin on nousukas silloin.
Oletko katsonut perjantaina Larkinin perhettä? Sieluni silmin näin lapsesi siinä olevan nousukasperheen lapsina, eivät osaa leikkiä eivätkä keksiä muuta tekemistä kuin hienostelua ja rahoilla ylvästelyä.Emme me ole nousukasperhe edelleenkään. Mieheni on tehnyt luokkanousun, kyllä,
Tietenkin hyväksyy. Se on hyvä tapa.
En ole. Mikä ihmeen tarve minun lapsillani olisi hienostella tai ylvästellä, ei mitään? He vain elää kuten suvussani on eletty viimeiset 500 vuotta. Sivistyneesti.
Ush. Vaikutat "sivistyksestäsi" huolimatta erittäin vastenmieliseltä oliolta.
2009 syntynyt lapsenlapseni kysyi ennen hiihtolomareissun varausta, voisiko tulla mummin luo. Mummi voittaa aina Dubain. Tätä voisi pitää vitsinä tai keksittynä juttuna, mutta on totta, viime vuonnakin vietti hiihtoloman Dubaissa. Mummi häviää sitten Lontoolle, siellä on lempimuseot.