Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kirjolla
27.03.2023 |
Hyvä sarja Aspergereista
Kommentit (1223)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asperger-ihminen oppii paremmin asioita silloin kun hän on niistä kiinnostunut.
"Normi-ihmisellä" puolestaan kiinnostus asiaan tai kiinnostamattomuus ei vaikuta asian oppimiseen.
Tottakai vaikuttaa jokaisella. Jos kiinnostaa, ollaan valmiita näkemään enemmän vaivaa (mikä ei sitten niin vaivalta tunnukaan).
Ohjelman nuorella naisella on iäkkäät kiltit vanhemmat, jotka passaavat. Suisidaalisuus ym. ei oikein aspergeriin viittaa. Kaikissa muissa ohjelman päähenkilöissä autistisuus on ilmiselvää. Ihania ihmisiä.Hassua, että täällä on useampikin kommentti, jossa väitetään, että autisti ei voi olla suisidaalinen tai masennus ja itsetuhoisuus ei liity autismiin. Kyllä liittyy. Erilaisuus ja vertaisten syrjivyys aiheuttaa pahaa masennusta. Autistin on vaikea toimia meidän joustamattomassa yhteiskunnassa. Olen kuullut usean autistilapsen suusta itsemurhatoiveita useaan kertaan.
Erkkaope
https://autismiliitto.fi/autismikirjon-ihmisten-itsemurhariski-kymmenke…
Ohessa linkki tutkimukseen. Autismikirjon ihmisten riski itsemurhaan on kymmenkertainen. Itse olen halunnut kuolla aina, lapsesta saakka. Kaikki tuntui aina aivan ylivoimaiselta ja järkyttävältä. Haaveilen kuolemasta yhä viikottain, päivittäinkin, olematta silti suisidaalinen. (Sitäkin tosin olen ollut.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Upea talo se missä se tummahiuksinen mies soitti pianoa. Olisko ollut hänen vanhempiensa talo.
Soinnun veli voisi tehdä runokirjan. Arjen lauseista muodostuisi nopeasti :D
Vierailija kirjoitti:
Autismin kirjolla. Miks hälvennetään ja puhutaan vaan et "kirjolla"? Eihän se kerro vielä selvästi mistä on kyse!
Minulle kertoo sen, että kirjoa riittää. Jos on joitain yleisiä oireita ilmenemismuotoja niin löytyy laajaa kirjoa, kaikenlaista.
Mm aspergerit eivät ole samaa " massaa" vaan kirjo on kirjavaa. Kun piirretään vaikka jana, niin toinen As on toisessa päässä ja toinen toisessa päässä. Osa sillä välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asperger-ihminen oppii paremmin asioita silloin kun hän on niistä kiinnostunut.
"Normi-ihmisellä" puolestaan kiinnostus asiaan tai kiinnostamattomuus ei vaikuta asian oppimiseen.
Tottakai vaikuttaa jokaisella. Jos kiinnostaa, ollaan valmiita näkemään enemmän vaivaa (mikä ei sitten niin vaivalta tunnukaan).
Ohjelman nuorella naisella on iäkkäät kiltit vanhemmat, jotka passaavat. Suisidaalisuus ym. ei oikein aspergeriin viittaa. Kaikissa muissa ohjelman päähenkilöissä autistisuus on ilmiselvää. Ihania ihmisiä.Hassua, että täällä on useampikin kommentti, jossa väitetään, että autisti ei voi olla suisidaalinen tai masennus ja itsetuhoisuus ei liity autismiin. Kyllä liittyy. Erilaisuus ja vertaisten syrjivyys aiheuttaa pahaa masennusta. Autistin on vaikea toimia meidän joustamattomassa yhteiskunnassa. Olen kuullut usean autistilapsen suusta itsemurhatoiveita useaan kertaan.
Erkkaope
https://autismiliitto.fi/autismikirjon-ihmisten-itsemurhariski-kymmenke…
Ohessa linkki tutkimukseen. Autismikirjon ihmisten riski itsemurhaan on kymmenkertainen. Itse olen halunnut kuolla aina, lapsesta saakka. Kaikki tuntui aina aivan ylivoimaiselta ja järkyttävältä. Haaveilen kuolemasta yhä viikottain, päivittäinkin, olematta silti suisidaalinen. (Sitäkin tosin olen ollut.)
Se ulkopuolisuuden tunne, josta on koko elämänsä saanut kärsiä, on ihan jäätävä.
Sitä ei ole yhtään helpottanut se, että on joutunut kiusatuksi ja syrjityksi lapsuudesta lähtien. Aikuisiällä on ollut enemmän sellaista persoonaani kohdistuvaa ilmehtimistä ja muuta hienovaraisempaa halveksunnan ilmaisemista (esim. työyhteisössä). En oikeasti voi sille mitään, että ilmeeni, eleeni ja reaktioni ovat poikkeavia. Ymmärrän silti mitä ympärilläni tapahtuu. Myös sen sanattoman viestinnän.
Tässä yhteiskunnassa siedetään erilaisuutta todella huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismin kirjolla. Miks hälvennetään ja puhutaan vaan et "kirjolla"? Eihän se kerro vielä selvästi mistä on kyse!
Minulle kertoo sen, että kirjoa riittää. Jos on joitain yleisiä oireita ilmenemismuotoja niin löytyy laajaa kirjoa, kaikenlaista.
Mm aspergerit eivät ole samaa " massaa" vaan kirjo on kirjavaa. Kun piirretään vaikka jana, niin toinen As on toisessa päässä ja toinen toisessa päässä. Osa sillä välillä.
Just näin. Kirjolla on loistava nimitys! Korostaa sitä, miten yksilöllisiä ihmiset tällä kirjon välillä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismin kirjolla. Miks hälvennetään ja puhutaan vaan et "kirjolla"? Eihän se kerro vielä selvästi mistä on kyse!
Minulle kertoo sen, että kirjoa riittää. Jos on joitain yleisiä oireita ilmenemismuotoja niin löytyy laajaa kirjoa, kaikenlaista.
Mm aspergerit eivät ole samaa " massaa" vaan kirjo on kirjavaa. Kun piirretään vaikka jana, niin toinen As on toisessa päässä ja toinen toisessa päässä. Osa sillä välillä.
Autismi ei oikeastaan ole jana kahden ääripään välillä, vaan ennemmin kuin väripyörä. Autismikirjoa ei siis voi oikein luokitellaan "lievään tai vaikeaan" vaan eri henkilöillä on omanlaisensa piirteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asperger-ihminen oppii paremmin asioita silloin kun hän on niistä kiinnostunut.
"Normi-ihmisellä" puolestaan kiinnostus asiaan tai kiinnostamattomuus ei vaikuta asian oppimiseen.
Tottakai vaikuttaa jokaisella. Jos kiinnostaa, ollaan valmiita näkemään enemmän vaivaa (mikä ei sitten niin vaivalta tunnukaan).
Ohjelman nuorella naisella on iäkkäät kiltit vanhemmat, jotka passaavat. Suisidaalisuus ym. ei oikein aspergeriin viittaa. Kaikissa muissa ohjelman päähenkilöissä autistisuus on ilmiselvää. Ihania ihmisiä.
Epätasainen kykyprofiili on yksi diagnoosikriteereistä. Tämäkään ei kuitenkaan toteudu kaikilla, niinkuin ei mikään muukaan yksittäinen kriteeri. Epätasainen kykyprofiili tarkoittaa sitä, että henkilö voi olla erittäin taitava toisessa asiassa ja taas toiset asiat voivat olla todella hankalia. Yleensä helppoja ovat ne asiat, jotka kiinnostavat.
Yksi oppimiseen liittyvä erityispiirre on se, että monella autistilla aivot säilyvät muovautuvina koko elämän ajan. Ns. normaalisti kehittyvillä lapsilla turhat hermoyhteydet alkavat karsiutumaan n. 7 v. iässä. Autisteilla tätä ei tapahdu. Heillä turhatkin yhteydet säilyvät. Samalla oppimiskyky voi säilyä yhtä tehokkaana kuin varhaislapsuudessa. Joillakin läpi koko elämän.
Tämä aiheuttaa myös sen, että ärsykkeitä tulee aivoihin valtavan paljon koko ajan, ilman mahdollisuutta sammuttaa niitä. Se tekee monista asioista, mm. oppimisesta vaikeaa. Oppiminen voi siis olla sekä vaikeaa että helppoa.
Siitä johtuu epätasainen kykyprofiili.
Kun ärsykkeitä tulee koko ajan liikaa eikä niitä pysty sammuttamaan, vaatii oppiminen tiukkaa keskittymistä. Se voi onnistua jos aihe on kiinnostava. Mutta jos aihe on tylsä eikä kiinnosta, ei oppiminenkaan onnistu. Keskittyminen kun ei onnistu pelkän tahdonvoiman avulla niin voimakkaassa ärsyketulvassa. - Jokainen voi ihan itse kokeilla vaikka, että miten ruotsin verbit tarttuvat päähän jos radio soi taustalla lujaa, telkkari huudattaa samalla toista ohjelmaa niin että korviin sattuu, valot välkkyvät ja joku pistelee neulalla varpaisiin. Niiden verbien pitää kiinnostaa ihan tosi paljon, että siinä ympäristössä pystyisi oppimaan.
Jotkut autistit alkavat opettelemaan innokkaasti sellaisia asioita, joihin he pystyvät super-keskittymään. Se vaimentaa niitä ympäristön kivuliaitakin ärsykkeitä sen aikaa minkä opiskeluun jaksaa keskittyä. (Kaikilla sekään ei kuitenkaan toimi, ja heille kaikki oppiminen voi olla hyvin vaikeaa)
Autistinen lapseni sanoo, että ahdistus ja masennus pysyvät poissa vain sen aikaa kun opettelee niitä kiinnostavia asioita. Heti kun lopettaa niiden ajattelemisen ja uuden oppimisen, tulevat masennus ja ahdistus ja kaikki kamalat ärsykkeet takaisin.
Ne eivät mene pois silloin kun yrittää lukea vaikka niitä ruotsin verbejä tai jotain muuta mikä ei kiinnosta.
(Mikään näistä asioista ei tietenkään koske jokaista autistia, sillä jokainen on oma yksilönsä ja eri ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia ja erilaisia oireita.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asperger-ihminen oppii paremmin asioita silloin kun hän on niistä kiinnostunut.
"Normi-ihmisellä" puolestaan kiinnostus asiaan tai kiinnostamattomuus ei vaikuta asian oppimiseen.
Tottakai vaikuttaa jokaisella. Jos kiinnostaa, ollaan valmiita näkemään enemmän vaivaa (mikä ei sitten niin vaivalta tunnukaan).
Ohjelman nuorella naisella on iäkkäät kiltit vanhemmat, jotka passaavat. Suisidaalisuus ym. ei oikein aspergeriin viittaa. Kaikissa muissa ohjelman päähenkilöissä autistisuus on ilmiselvää. Ihania ihmisiä.Epätasainen kykyprofiili on yksi diagnoosikriteereistä. Tämäkään ei kuitenkaan toteudu kaikilla, niinkuin ei mikään muukaan yksittäinen kriteeri. Epätasainen kykyprofiili tarkoittaa sitä, että henkilö voi olla erittäin taitava toisessa asiassa ja taas toiset asiat voivat olla todella hankalia. Yleensä helppoja ovat ne asiat, jotka kiinnostavat.
Yksi oppimiseen liittyvä erityispiirre on se, että monella autistilla aivot säilyvät muovautuvina koko elämän ajan. Ns. normaalisti kehittyvillä lapsilla turhat hermoyhteydet alkavat karsiutumaan n. 7 v. iässä. Autisteilla tätä ei tapahdu. Heillä turhatkin yhteydet säilyvät. Samalla oppimiskyky voi säilyä yhtä tehokkaana kuin varhaislapsuudessa. Joillakin läpi koko elämän.
Tämä aiheuttaa myös sen, että ärsykkeitä tulee aivoihin valtavan paljon koko ajan, ilman mahdollisuutta sammuttaa niitä. Se tekee monista asioista, mm. oppimisesta vaikeaa. Oppiminen voi siis olla sekä vaikeaa että helppoa.
Siitä johtuu epätasainen kykyprofiili.
Kun ärsykkeitä tulee koko ajan liikaa eikä niitä pysty sammuttamaan, vaatii oppiminen tiukkaa keskittymistä. Se voi onnistua jos aihe on kiinnostava. Mutta jos aihe on tylsä eikä kiinnosta, ei oppiminenkaan onnistu. Keskittyminen kun ei onnistu pelkän tahdonvoiman avulla niin voimakkaassa ärsyketulvassa. - Jokainen voi ihan itse kokeilla vaikka, että miten ruotsin verbit tarttuvat päähän jos radio soi taustalla lujaa, telkkari huudattaa samalla toista ohjelmaa niin että korviin sattuu, valot välkkyvät ja joku pistelee neulalla varpaisiin. Niiden verbien pitää kiinnostaa ihan tosi paljon, että siinä ympäristössä pystyisi oppimaan.
Jotkut autistit alkavat opettelemaan innokkaasti sellaisia asioita, joihin he pystyvät super-keskittymään. Se vaimentaa niitä ympäristön kivuliaitakin ärsykkeitä sen aikaa minkä opiskeluun jaksaa keskittyä. (Kaikilla sekään ei kuitenkaan toimi, ja heille kaikki oppiminen voi olla hyvin vaikeaa)
Autistinen lapseni sanoo, että ahdistus ja masennus pysyvät poissa vain sen aikaa kun opettelee niitä kiinnostavia asioita. Heti kun lopettaa niiden ajattelemisen ja uuden oppimisen, tulevat masennus ja ahdistus ja kaikki kamalat ärsykkeet takaisin.
Ne eivät mene pois silloin kun yrittää lukea vaikka niitä ruotsin verbejä tai jotain muuta mikä ei kiinnosta.
(Mikään näistä asioista ei tietenkään koske jokaista autistia, sillä jokainen on oma yksilönsä ja eri ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia ja erilaisia oireita.)
Nyt on kyllä hyvin kirjoitettu!
Minulla on juuri tuo epätasainen kykyprofiili. Ja se on myös diagnoosissani. Minulla oli hyvin outo koulutodistus. Se oli täynnä vitosia, ja olisin keskiarvoni perusteella jäänyt luokalleni useamman kerran, mutta pelastauduin siten, että yhdeksikköni ja pari kymppiä nostivat todistukseni keskiarvoa.
Ja tuo mitä kirjoitit... siinä oli paljon minua. Esim. ärsyketulva ja se, että pitää puuhastella jotakin oikein mielenkiintoista, jotta saa ahdistuksen pidettyä pois mielestä. Olen tätä yrittänyt niin monesti kertoa muille siinä onnistumatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asperger-ihminen oppii paremmin asioita silloin kun hän on niistä kiinnostunut.
"Normi-ihmisellä" puolestaan kiinnostus asiaan tai kiinnostamattomuus ei vaikuta asian oppimiseen.
Tottakai vaikuttaa jokaisella. Jos kiinnostaa, ollaan valmiita näkemään enemmän vaivaa (mikä ei sitten niin vaivalta tunnukaan).
Ohjelman nuorella naisella on iäkkäät kiltit vanhemmat, jotka passaavat. Suisidaalisuus ym. ei oikein aspergeriin viittaa. Kaikissa muissa ohjelman päähenkilöissä autistisuus on ilmiselvää. Ihania ihmisiä.Epätasainen kykyprofiili on yksi diagnoosikriteereistä. Tämäkään ei kuitenkaan toteudu kaikilla, niinkuin ei mikään muukaan yksittäinen kriteeri. Epätasainen kykyprofiili tarkoittaa sitä, että henkilö voi olla erittäin taitava toisessa asiassa ja taas toiset asiat voivat olla todella hankalia. Yleensä helppoja ovat ne asiat, jotka kiinnostavat.
Yksi oppimiseen liittyvä erityispiirre on se, että monella autistilla aivot säilyvät muovautuvina koko elämän ajan. Ns. normaalisti kehittyvillä lapsilla turhat hermoyhteydet alkavat karsiutumaan n. 7 v. iässä. Autisteilla tätä ei tapahdu. Heillä turhatkin yhteydet säilyvät. Samalla oppimiskyky voi säilyä yhtä tehokkaana kuin varhaislapsuudessa. Joillakin läpi koko elämän.
Tämä aiheuttaa myös sen, että ärsykkeitä tulee aivoihin valtavan paljon koko ajan, ilman mahdollisuutta sammuttaa niitä. Se tekee monista asioista, mm. oppimisesta vaikeaa. Oppiminen voi siis olla sekä vaikeaa että helppoa.
Siitä johtuu epätasainen kykyprofiili.
Kun ärsykkeitä tulee koko ajan liikaa eikä niitä pysty sammuttamaan, vaatii oppiminen tiukkaa keskittymistä. Se voi onnistua jos aihe on kiinnostava. Mutta jos aihe on tylsä eikä kiinnosta, ei oppiminenkaan onnistu. Keskittyminen kun ei onnistu pelkän tahdonvoiman avulla niin voimakkaassa ärsyketulvassa. - Jokainen voi ihan itse kokeilla vaikka, että miten ruotsin verbit tarttuvat päähän jos radio soi taustalla lujaa, telkkari huudattaa samalla toista ohjelmaa niin että korviin sattuu, valot välkkyvät ja joku pistelee neulalla varpaisiin. Niiden verbien pitää kiinnostaa ihan tosi paljon, että siinä ympäristössä pystyisi oppimaan.
Jotkut autistit alkavat opettelemaan innokkaasti sellaisia asioita, joihin he pystyvät super-keskittymään. Se vaimentaa niitä ympäristön kivuliaitakin ärsykkeitä sen aikaa minkä opiskeluun jaksaa keskittyä. (Kaikilla sekään ei kuitenkaan toimi, ja heille kaikki oppiminen voi olla hyvin vaikeaa)
Autistinen lapseni sanoo, että ahdistus ja masennus pysyvät poissa vain sen aikaa kun opettelee niitä kiinnostavia asioita. Heti kun lopettaa niiden ajattelemisen ja uuden oppimisen, tulevat masennus ja ahdistus ja kaikki kamalat ärsykkeet takaisin.
Ne eivät mene pois silloin kun yrittää lukea vaikka niitä ruotsin verbejä tai jotain muuta mikä ei kiinnosta.
(Mikään näistä asioista ei tietenkään koske jokaista autistia, sillä jokainen on oma yksilönsä ja eri ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia ja erilaisia oireita.)
Kiinnostavaa oli tuo tieto hermoyhteyksien poistumattomuus. Tyttärelläni on yhä primitiiviheijasteita, vaikka hän on jo 17- vuotias. Yritun hakea ilmiöstä tietoa, mutta kovin niukasti mitään löytyi, ainoastaan vauvoihin liittyen löytyi. Tyttäreni kävi toimintaterapeutilla, mutta heijasteita on yhä. Toisaalta, tässä valossa voi miettiä, että miten hyödyllistä on yrittää niitä heijasteita purkaa, koska ne voivat olla hyödyllisiäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo Markus on kans aivan erityisen ihana ja fiksu! Ihana tuo kommentti, kun juttelivat ohjaajan tms kanssa jännittämisestä
Vierailija kirjoitti:
Tuo Markus on kans aivan erityisen ihana ja fiksu! Ihana tuo kommentti, kun juttelivat ohjaajan tms kanssa jännittämisestä
Kuten myös Julius! Fiksu ja harkitsevainen nuorimies. Ihanat hymyilevät ja älykkäät silmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se oli Julius. Oli kyllä hieno talo. Julius on Casper Herlerin poika, ei siis ihme että oli tuollaiset tilukset, vene yms.
Oikein hyvä tämä sarja oli kyllä. Itse sain siitä paljon itsevarmuutta. Mullakin on ollut vaikeaa sosiaalisissa tilanteissa, olen tuntenut itseni erilaiseksi ja ollut melkein aina ilman kavereita (ainut ystävä on ollut perheeni koira). Tästä sarjasta opin, että täytyy vain alkaa ikäänkuin ulkoa opettelemaan sosiaalista käyttäytymistä. Mulla ei ole tullut se luontaisesti lapsena kun taas suurin osa ihmisistä on omaksunut kirjoittamattomat käyttäytymissäännöt luontevasti. Itsellä näin ei ole käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Christiiina kirjoitti:
Siitä naisesta ei olisi huomannut, että hänellä on asperger tai mitään muutakaan erityistä.
Anteeksi, mua ärsyttää suunnattomasti nämä "havainnot". Mulle sitä ovat hokeneet jopa psykiatrit "ethän sinä näytä Aspergerilta etkä ole matemaattisesti lahjakas". Niin, kun en ole sellainen nuoren Bill Gatesin näköinen nörtti enkä myöskään mies.
Sama juttu täällä. Olen naishenkilö, jolla diagnosoitiin asperger vasta 45-vuotiaana. Se oli kaikille, jopa minullekin yllätys, koska olin ollut ihan "tavallinen" lapsi. En "aspergerin näköinen", ja surkea matematiikassa. Tuo "Kirjolla" ohjelma oli ihan yes seurattavaa, mutta olisin kaivannut siihen sellaista tavallisempaa kohdehenkilöä (lue: "penninvenyttäjää). Nythän nämä olivat kaikki varakkaista perheistä, joilla oli vara matkustella ja harrastaa kalliisti.
Tuohon kiinnitin itsekin huomiota, että henkilöt olivat varakkaista perheistä. Kalliita urheiluharrastuksia. Matkustelua. Lukiolaiselle oma asunto, jonka remontissa mukana erityinen sisustussuunnittelija, joka valikoi materiaalit aistiyliherkälle sopiviksi. Kaikkein vähävaraisimmankin oloisen perheen lapsella loputon määrä erilaisia ulkomailta tilattuja nukkeja. Tuollaisesta perheestä on tavisperhettä paremmat lähtökohdat ponnistaa hyvään ja mielekkääseen elämään, olipa piirre, häiriö tai vamma mitä tahansa. Mikään apu tai mukautettu harrastus ei heillä ole rahasta kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiiä, tää keskustelu taas on jotenkin mennyt siihen, että nainen on jotenkin vääränlainen tai vaan laiska, tai epävakaa (ennen vanhaan ois varmaan sanottu hysteerinen) ja häntä hyysätään tarpeettomasti. Miehiä ymmärretään, he käyttäytyvät kuten ''kunnon'' autistin kuuluukin, tai ainakin sillä lailla mikä suuren yleisön käsitys autistista on.
Minä en ole huomannut tuollaista asettelua täällä keskustelussa lainkaan. Jos jossakin kohtaa suhtautuminen poikkeaa, niin se on kyllä ihan tämän sarjan tekijöiden kädenjälkeä. Onko miehet vahingossa kuvattu innovatiivisina ja pärjäävinä erityisyksilöinä ja nainen vähän ressukkana, jolle ei mikään kelpaa ja joka vain makaa sohvalla?
Varmasti tekijätiimi tietää paremmin. Lieneekö kaikkia edes kuvannut sama porukka vai onko kaikkia jo lähtökohtaisesti katsottu vähän eri perspektiivistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Autismin kirjolla. Miks hälvennetään ja puhutaan vaan et "kirjolla"? Eihän se kerro vielä selvästi mistä on kyse!
Minulle kertoo sen, että kirjoa riittää. Jos on joitain yleisiä oireita ilmenemismuotoja niin löytyy laajaa kirjoa, kaikenlaista.
Mm aspergerit eivät ole samaa " massaa" vaan kirjo on kirjavaa. Kun piirretään vaikka jana, niin toinen As on toisessa päässä ja toinen toisessa päässä. Osa sillä välillä.
Paitsi että autismi on nimenomaan spektri, jossa ihmisillä on erilaisia haasteita ja vahvuuksia, siksi puhutaan nimenomaan kirjosta, ei janasta, jossa toisessa päässä ollaan lievästi autistisia ja toisessa vahvasti, kun autismi ei oikeasti ilmene sillä tavoin. Itselläni on kaksi autismikirjolla olevaa lasta, nyt jo teini-ikäisiä molemmat, ja vaikka heillä on molemmilla osin myös samantyyppisiä haasteita, osin ne ilmenevät hyvinkin eri tavoin eikä voida sanoa kumpi on ikään kuin autistisempi. Toisella on esimerkiksi aistiyliherkkyyttä ja toisella taas aivan päin vastoin aistihakuisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Se oli Julius. Oli kyllä hieno talo. Julius on Casper Herlerin poika, ei siis ihme että oli tuollaiset tilukset, vene yms.
Oikein hyvä tämä sarja oli kyllä. Itse sain siitä paljon itsevarmuutta. Mullakin on ollut vaikeaa sosiaalisissa tilanteissa, olen tuntenut itseni erilaiseksi ja ollut melkein aina ilman kavereita (ainut ystävä on ollut perheeni koira). Tästä sarjasta opin, että täytyy vain alkaa ikäänkuin ulkoa opettelemaan sosiaalista käyttäytymistä. Mulla ei ole tullut se luontaisesti lapsena kun taas suurin osa ihmisistä on omaksunut kirjoittamattomat käyttäytymissäännöt luontevasti. Itsellä näin ei ole käynyt.
Oletkohan sinä autismikirjolla, oletko pohtinut asiaa? Kun tuohan on juuri yksi autismikirjon keskeinen piirre, ettei toimimista sosiaalisissa tilanteissa opi luonnostaan.
Suomessa näitä neurokirjon asioita ei haluta tutkia ja osata. Moni psykiatrian ammattilainen ajattelee, etteivät itsereflektio ja sitä kautta itsetuhoisuus kuulu autismin kirjoon. Mm. tämän vuoksi minultakin evättiin diagnoosi vuosikymmenten ajan. Varmasti siihen vaikutti myös se, että olen nainen.
Suomessa autismin kirjon tutkimuksissa kaikilta potilailta kysytään, että olitko lapsena kiinnostunut dinosauruksista, oletko matemaattis-luonnontieteellisesti lahjakas ja osaatko bussien aikataulut ulkoa. Siis nämä ovat ihan virallisen tutkimusprotokollan mukaisia kysymyksiä! Jos näihin vastaa ei, ei yleensä saa diagnoosia.
Oma lapseni kertoo, että autistisia kiusataan koulussa, mutta he eivät itse ymmärrä tulleensa kiusatuksi. Jotkut siis puhuvat tahallaan kielikuvilla tms., jotta autistinen ymmärtää väärin ja polttaa päreensä ja joskus paiskaa puhelimensakin hajalle. Sitten ne muut ovat muka hämmästyneitä, että eihän me mitään tehty. Autistinen ei osaa sanoa, miksi suuttui. Opettajatkaan eivät tajua, luulevat että johtuu vain autistisuudesta. Lapseni luokalla oleva autisti on älykäs ja siksi toivottu kaveri ryhmätöihin. Muut ovat vapaamatkustajia.
Alue: Aihe vapaa
Autismikirjon ihmisillä on kohonnut itsemurhariski. Myös masennus ja ahdistushäiriöt ovat yleisiä, sillä tavallinen elämä heille kovin stressaavaa ja raskasta.
Etenkin naisille diagnosoidaan usein joku mielenterveysdiagnoosi vaikka kyse olisi autismista ja autismin aiheuttamasta oireilusta. Sitten ihmetellään että miksi hoito ei toimi, tai miksi hoito pahentaa oireita.