Isovanhemmat, saatteko lounasta ym. kun menette kylään lapsenlapsia katsomaan?
Poikani perhe asuu parin tunnin ajomatkan päässä ja totta kai nälkä alkaa kalvaa pitkän ajomatkan jälkeen. Olen kuitenkin ihmetellyt, miksi on niin nihkeää laittaa ruokaa tarjolle? Pojalla ja miniällä on kaksi pientä lastakin, heillehän laitetaan ruokaa monta kertaa päivässä, mutta jostain syystä kun tulen, on kohtelu minulle nihkeää.
Kahviakin täytyy erikseen pyytää ja tulee vaivaantunut olo istua sohvalla odottamassa, toki kuuntelen lasten juttuja ja voin heille lukea vaikka kirjan. Poika tuo usein myös lehden, mutta eihän se verensokeriin auta. Pari kertaa olen mennyt keittiön pöydän ääreen juttelemaan miniän kanssa kun hän touhuaa, mutta hän on niukkasanainen ja pyysinkin anteeksi että häiritsen ja siirryin takaisin sohvalle.
Kun meille tulee vieraita, tarjoan kyllä heti lämpimän ruuan, kahvia, teetä ym. kahvipullaa ja pikkupurtavaa. Onhan siinä aikaa valmistella sen pari tuntia, ennen kuin ovat perillä.
Otin huumorin varjolla tilanteen puheeksi poikani kanssa ja vitsailin, että kutsun itseni syömään heille viikon päästä, ja silloin poikani paistaa pihvejä mulle. Tiedän, että hän melko hyvä kokki. Poika naurahti, miniä ei sanonut mitään eikä minua ole sen jälkeen pyydetty enää ollenkaan kylään. Tästä on vuosi.
Kysyisinkin, miten teillä muilla toimitaan, kun menette kylään lapsenlapsia katsomaan. Pitääkö ottaa omat eväät mukaan vai miten? Itse harkitsen, että pysähdyn syömään johonkin matkan varrelle jatkossa, mutta hassultahan sekin tuntuu, kun kyläpaikassakin syödään monta kertaa päivässä.
Kommentit (1696)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vien lapseni, hänen puolisonsa ja heidän lapsensa ulos syömään, kun käyn heillä. He saavat valita ravintolan, yleensä se on buffet niin, että kaikki saa varmasti sellaista, mistä pitää.
Tai sitten tarjoan lapselle ja puolisolle ns. treffi-illan ravintolassa, vien lapsenlapsille ruoat ja pidän kotona seuraa sen aikaa.
Kaikilla ei ole varaa syöttää porukkaa. Onhan sitä jo äitinä/vaarina hoitanut yhden osan elämästään vanhempana, ehkä voisi kuvitella ettei yksi ruoka-annos lisää olisi ylitsepääsemätön vaikeus tehdä puolison tai omille vanhemmille?
Mutta niinhän se on, vanhemmat kelpaavat, kunnes itse ollaan vanhempia.
Kutsutuille vieraille teen aina ruokaa, jopa jälkiruokaa. Kutsumattomille tai itsensä kutsuneille ei tarjoiluja ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vasta lähellä eläkeikää olen törmännyt tuohon "minun ja sinun sukulaiset" eli kumpikin hoitaa oman puoliskonsa. Kun itse olin lapsi ja nuori, aikuinenkin, vieras oli vieras, aina tervetullut ja hänelle tarjottiin ruokaa tai vähintään kahvit syömisineen. Oli se vieras sitten kumman sukua hyvänsä tai ei kummankaan. Tajusin tuon kahtiajaon vasta liityttyäni viimeisten joukossa Facebookiin. Serkkuni vaimo ei koskaan vastaa mihinkään tervehdyksiini eikä viesteihin, koska hän on päättänyt että mies pitää yhteyttä omiin sukulaisiinsa ja hän omiinsa. Olin järkyttynyt ja mielestäni tuo on todella ylimielistä ja tylyä, erittäin huonoa käytöstä. Ihan kuin hän olisi parempi, me sukuna vastenmielisiä. Pidin häntä mukavana sympaattisena ihmisenä. Erehdyin totaalisesti. Näin tämä ihmisviha näkyy Suomessa, nuoremmille sukupolville näyttää olevan tavallista tuo kahtiajako. Ei yhtään enää ihmetytä suuret avioeromäärät. Joskus tuntuu ettei uskalla kiintyä edes lapsenlapsiin kun tietää että jos ero tulee, miniä vie lapset enkä koskaan heitä näe.
Kyllä meillä on aina tiedetty, kumman sukulaisia on kukakin.
Ja tietenkin se sinun sukulaisesi pitää sinuun yhteyttä. Itsestäänselvää.
Miksi se nainen olisi jotenkin piika, joka palvelee miehen sukulaisetkin?
Sulla nyt näyttää olevan aika paha lukihäiriö. Mitä ihmeen piikomista se on jos toiselle laittaa syntymäpäiväonnittelut tai kysyy mitä kuuluu? Eikä rouva alennu vastaamaan koska hän on päättänyt että mies pitää yhteyttä. Ei vaan ole koskaan kertonut kenellekään tästä päätöksestään. Oli jossain omissa juhlissaankin seurustellut vain omien sukulaisten ja ystävien kanssa ja miehen suku oli vain tervehditty kerran lyhyesti. He asuvat toisella puolella maapalloa niin ei tavata edes kerran 10 vuodessa. Tässä ei kukaan ole kenenkään piika, ihan normaalia terveiden ihmisten yhteydenpitoa että kerran tai kahdesti vuodessa kysytään kuulumisia. Toiset kuvittelee olevansa vähän parempia ihmisiä.
MIKSI sen sukulaisen puolison pitäisi ylipäätään olla missään tekemisissä sun kanssasi?
Ja sehän on sen sun sukulaisesi asia kertoa teille perheensä työnjaosta, ei tuon puolison.
Miksi sitten haluaa olla Facebookissa minun kaverini jos ei halua olla missään tekemisissä? Miksi pitää jaotella sinun ja minun sukulaiset? Miksi ei voisi olla hyvissä väleissä molempien sukujen kanssa? Ennen ainakin omassa perheessäni suku oli tärkeä ja läheinen, ihan sama oliko isän tai äidin puolelta. Äitini taitaa olla enemmän tekemisissä isän puolen sukulaisten kanssa kuin omien sisarustensa. Mukavia ihmisiä kaikki olleet aina paitsi tämä yksi joka on muita parempi olevinaan.
Se että jaetaan yhteydenpito on ainoa oikeudenmukainen ratkaisu.
Näin myös ne sukulaiset tietää kenen kanssa sopia, kuka vastaa jos menee mönkään jne.
Eikä niin että se perheen naispuolinen tuupertuu työtaakkansa alle ja saat syyt niskoilleen, vaikka se sun armas ihkaoma sukulaisesi olisi syypää viileisiin väleihin.
"Tuupertuu työtaakan alle" :D. Kun joku kysyy facebookissa kuulumisia ?
Mun anopilla on kahdeksan sisarusta ja näillä kaikilla vähintään kolme lasta ja apella viisi sisarusta ja kaikilla vähintään kolme lasta.
Ketään en tunne mutta anoppi lahjoitti minulle almanakan johon oli merkitty jokaikisen kaikki merkkipäivät yms jotta muistaisin onnitella toisen nimen nimipäivänä jne.
Ja tämä sitten sen mun oman suvun päälle, oman firman päälle ja oman perheen päälle. Mies matkatöissä.
Kyllä väittäisin että aikamoinen vaatimus. ja työtaakkaa riittää muutenkin.
Vai oliko hänen tarkoituksensa auttaa sinua muistamaan ja helpottaa antamalla valmiina esim. synttäripäivät.
Aikuinen kun olet, niin varmastikin itse voit valita keitä onnittelet, keitä et.
Isovanhemmat ovat joillekin välttämätön paha, joita on pakosta siedettävä. Tai ainahan voi laittaa välit kokonaan poikki, jos siltä tuntuu.
Sääliksi vain käy niitä mummottomia ja vaarittomia lapsia, joiden vanhemmat näilläkin sivuilla valittavat, kun eivät saa hoitoapua isovanhemmilta.
Onneksi näistäkin vanhemmista ehkä tulee mummoja ja vaareja. Ehkä sitten silmät aukeavat.
Ja ymmärrän toki, että on myös (iso)vanhempia, joiden kanssa ei todellakaan halua olla tekemisissä.
Toimii myös toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Minä en tarjoa appivanhemmilleni ruokaa meillä.
Syy: he temppuilevat ja oikuttelevat ruoan kanssa niin paljon, että emme enää siedä sitä kotonamme.
Jos haluavat syödä Helsingissä käydessään, mies voi mennä heidän kanssaan ravintolaan. He maksaa omansa, mies omansa.
" No, ompa tyly linja. Odottakaas vaan, kun itse vanhenette. Potut pottuina. Minä vien aina tuliaisina suolaista ja muuta kahvileipää. Jos tytär käy meillä perheen kanssa tai yksin on aina jotain tarjottavaa. Asumme lähekkäin ja näemme silloin tällöin. Nykyihmisistä osa on tosi tosi kylmiä ja tylyjä. Ikävää luettavaa. "
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, pyydä lastenlapsia joskus luoksesi, tai jos vanhemmille sopii ( milloinkaan...?! ), niin käytte jossain pikku reissulla tai mökillä jne.....
Mökillä sain kovaa kritiikkiä, kun en vahtinut lammessa housut märkänä heidän lapsiaan. Miniä tuohtui kovasti, kun vein isompaa rantaan uimaan ja istuin siinä rannassa penkillä, lähellä kuitenkin. Minulla ei polvet kestäisikään kyykistellä vedessä, enkä ole omiakaan sentin päästä valvonut. Sen jälkeen en ole saanut olla mökillä hetkeäkään kahden lasten kanssa, joten en varmaan saisi heitä reissuun nytkään. Hysteeriseksi on mennyt. ap
Jos ei kestä polvet vahtia lapsia vedessä, heitä ei viedä uimaan. Turvallisuus ennen kaikkea. Pojan perheessä ei varmaan ole ylimääräisiä lapsia, itselläsi ilmeisesti oli. Hyvä säkä vain oli, kun mitään ei sattunut.
Sulla ei ilmeisesti ole lukutaito hallussa?
"Ei vahtinut sentin päässä omiaankaan". Seisotko itse vieressä vedessä, kun lapsesi ui?
Meillä ainakin nousisi meteli lasten suusta ylisuojelusta.
Häh?
Meillä itä-Suomessa ainakin on tapana, että jos sattuu olemaan makkarasoppa tai mikä potaatti ja soossi nyt sinä päivänä onkaan, tulilla, niin jokainen ovesta tulija saa syödäkseen.
Naapuri, mummo, nuohooja, naapurin penska, putkimies...
Ja varsinkin pitkämatkalaiselle kehitetään heti jotain suolaista purtavaa, vaikka edes piirakoita tai voileipää.
Kahvia tae teetä ilimam muuta.
Lakkasin kutsumasta appivanhempia kun alkoivat syyllistää minua lapsiperheen sotkuista. Anoppi kuitenkin tasan tarkkaan tietää miten sotkuinen lapsensa on kun itse siivosi tämän perässä kaiken lapsuudessa. Anopin taloudessa ei saanut lapset siivotakaan koska jälki ei ollut tarpeeksi hyvää, ei omia huoneitaan eikä mitään muutakaan. Minun pitäisi siis anopin tavoin siivota pojan perässä jäljet, lasten jälkien lisäksi, ja ei ole kuulemma pojan vastuulla tämä siivoaminen ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, pyydä lastenlapsia joskus luoksesi, tai jos vanhemmille sopii ( milloinkaan...?! ), niin käytte jossain pikku reissulla tai mökillä jne.....
Mökillä sain kovaa kritiikkiä, kun en vahtinut lammessa housut märkänä heidän lapsiaan. Miniä tuohtui kovasti, kun vein isompaa rantaan uimaan ja istuin siinä rannassa penkillä, lähellä kuitenkin. Minulla ei polvet kestäisikään kyykistellä vedessä, enkä ole omiakaan sentin päästä valvonut. Sen jälkeen en ole saanut olla mökillä hetkeäkään kahden lasten kanssa, joten en varmaan saisi heitä reissuun nytkään. Hysteeriseksi on mennyt. ap
Jos ei kestä polvet vahtia lapsia vedessä, heitä ei viedä uimaan. Turvallisuus ennen kaikkea. Pojan perheessä ei varmaan ole ylimääräisiä lapsia, itselläsi ilmeisesti oli. Hyvä säkä vain oli, kun mitään ei sattunut.
Sulla ei ilmeisesti ole lukutaito hallussa?
"Ei vahtinut sentin päässä omiaankaan". Seisotko itse vieressä vedessä, kun lapsesi ui?
Meillä ainakin nousisi meteli lasten suusta ylisuojelusta.
Kyllä pieniä lapsia pitää vahtia siitä vierestä.
Olen joskus täällä kysynyt millaiset iso- tai appivanhemmat olisivat hyviä ja mieleisiä.
Eipä näkynyt vastauksia.
Siksilhån, kun ei pyydetty valittamaan sukulaisista, vaan ihan ehdotuksia miten toimia uusien sukulaisten kanssa niin, että kaikilla säilyisi hyvä mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovat varmaan taloudellisesti tiukoilla ja hävettää laittaa tarjottavaksi jotain puuroa, sosekeittoa tai eineskalapuikkoja lounaaksi. Ilmankos meni solmuun kun ehdotit pihvilounaan. Käy jollain verukkeella katsomassa löytyykö jääkaapista muuta kuin valo
Eivät ole taloudellisesti tiukoilla, brutto heillä yhteensä yli 7 tuhatta euroa, toki miniällä nyt vähemmän kun on hoitovapaalla. Ei minulla ole tuollaisia rahoja ollut koskaan.
Ei tuo nyt kovin paljon ole, kun se jakaa kahdelle aikuiselle ja lapsille. Veroja menee paljon ja enemmän kuin yhdeltä 3500 euroa ansaitsevalta. Naudanliha sisäfileepihvi voi maksaa kaupassa jopa 80 euroa kg, kahden pilvin hinnaksi tulee 24 euroa. Ainakin 50 euroa menisi jo neljään pihviin.
Niin mutta eivät ole tiukoilla. Voihan arjessa olla vähän juhlaakin, hyvät pihvit ja jopa lasillinen viiniä, ei pojan perheen talous siihen kaatuisi jos kestittäisivät vanhaa äitiä edes minimin.
Kun joku tarttuu taas, niin minä en ole heiltä paljon mitään pyytänyt vuosien varrella. Paristi lumityöt, pientä mökkiremonttihommaa, painavien tavaroiden kuskausta ja nostelua, ruohonleikkuutta. Tuo ruokailu oli vaan puolivitsillä.
Jaa jaa. Oletko sinä tarjonnut orjillesi sapuskat?
Totta kai olen tarjonnut sapuskat, lapsille varannut leipää ja sitä miniäkin on paljon syönyt kun ei esim. merenelävät hänelle tai lapsille kelpaa. Haluan kuitenkin tehdä sellaista ruokaa mitä itse teen, ja lapsillekin tekee hyvää nähdä muunlaisia ruokavalioita kuin heidän omansa. Joskus lapset ovat jopa uskaltautuneet maistamaan katkaa ym. mitä koskaan eivät kotona kuulemma tee.
Ap, ymmärrätkö kuinka uhrautuva asenne sinulla on päällä koko ajan?
Koita nyt hyvänen aika lukea kaikkia näitä palautteita ja mennä itseesi. Suurin osa ymmärtää hyvin poikasi perheen kuviot ja vierailun toimintakaavion. Niissä ei ole mitään outoa tai syrjivää, vaikka kuinka haluat siihen tukea palstalta.
Jos haluat olla osana heidän elämäänsä niin olisi aika kiire jo tehdä asennemuutosta.
Vierailija kirjoitti:
Häh?
Meillä itä-Suomessa ainakin on tapana, että jos sattuu olemaan makkarasoppa tai mikä potaatti ja soossi nyt sinä päivänä onkaan, tulilla, niin jokainen ovesta tulija saa syödäkseen.
Naapuri, mummo, nuohooja, naapurin penska, putkimies...
Ja varsinkin pitkämatkalaiselle kehitetään heti jotain suolaista purtavaa, vaikka edes piirakoita tai voileipää.
Kahvia tae teetä ilimam muuta.
Mun appivanhemmat on Itä-Suomesta ja kertaakaan ei ole ollut tarjolla muuta kuin ruokaa, jota en syö. Olen kasvissyöjä ja mitään minulle ei ikinä ole. Näkkileipää.
Ettei ap nyt vain olisi pikkuisen marttyyri? Esimerkiksi oman isäni logiikka on samantyylinen: hän on ollut aina juoppo ja poissaoleva vanhempi ja minua kohtaan myös hyvin häijy ihminen. Oli vuosia, jolloin hän oli kokonaan kadoksissa ja keskittyi uuteen perheeseensä. Nyt yksinäisenä vanhuksena hän kuitenkin kiukuttelee minulle, että haluaisi pitää minuun enemmän yhteyttä, mutta ei kuitenkaan itse tee asialle mitään. Ei siis koskaan itse soita, ei välttämättä vastaa jos laitan viestiä jne. Tuo "enemmän yhteyttä" tarkoittaa hänelle sitä, että minä soittelisin hänelle useammin ja kuuntelisin tuntitolkulla yksipuolista vuodatusta. Minun kuulumisiani hän ei kysy. Ja nyt isäni pitää minua hankalana, kun en tähän näillä hänen ehdoillaan suostu, vaan pidän omasta hyvinvoinnistani ja rajoistani huolta. Hän ihan automaattisesti olettaa, että on minun tehtäväni hypätä ja venyä ihan hänen tahtonsa mukaan. Onneksi nykyään jo itse tajuan, että terveissä ihmissuhteissa ei toimita niin, vaan jokaisella on lupa asettaa omat rajansa ilman, että kukaan vetää siitä herneitä nenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, pyydä lastenlapsia joskus luoksesi, tai jos vanhemmille sopii ( milloinkaan...?! ), niin käytte jossain pikku reissulla tai mökillä jne.....
Mökillä sain kovaa kritiikkiä, kun en vahtinut lammessa housut märkänä heidän lapsiaan. Miniä tuohtui kovasti, kun vein isompaa rantaan uimaan ja istuin siinä rannassa penkillä, lähellä kuitenkin. Minulla ei polvet kestäisikään kyykistellä vedessä, enkä ole omiakaan sentin päästä valvonut. Sen jälkeen en ole saanut olla mökillä hetkeäkään kahden lasten kanssa, joten en varmaan saisi heitä reissuun nytkään. Hysteeriseksi on mennyt. ap
Jos ei kestä polvet vahtia lapsia vedessä, heitä ei viedä uimaan. Turvallisuus ennen kaikkea. Pojan perheessä ei varmaan ole ylimääräisiä lapsia, itselläsi ilmeisesti oli. Hyvä säkä vain oli, kun mitään ei sattunut.
Sulla ei ilmeisesti ole lukutaito hallussa?
"Ei vahtinut sentin päässä omiaankaan". Seisotko itse vieressä vedessä, kun lapsesi ui?
Meillä ainakin nousisi meteli lasten suusta ylisuojelusta.
Uimataidottomien lasten vieressä pitää todellakin seistä jos ollaan vedessä. Todella vastuutonta käytöstä jos ei toimi näin. Joka kesä saa lukea jostain vähintäänkin läheltä piti-tapauksesta, kun valvonta on pettänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vien lapseni, hänen puolisonsa ja heidän lapsensa ulos syömään, kun käyn heillä. He saavat valita ravintolan, yleensä se on buffet niin, että kaikki saa varmasti sellaista, mistä pitää.
Tai sitten tarjoan lapselle ja puolisolle ns. treffi-illan ravintolassa, vien lapsenlapsille ruoat ja pidän kotona seuraa sen aikaa.
Kaikilla ei ole varaa syöttää porukkaa. Onhan sitä jo äitinä/vaarina hoitanut yhden osan elämästään vanhempana, ehkä voisi kuvitella ettei yksi ruoka-annos lisää olisi ylitsepääsemätön vaikeus tehdä puolison tai omille vanhemmille?
Mutta niinhän se on, vanhemmat kelpaavat, kunnes itse ollaan vanhempia.
Vanhemmat saavat varmaan itse iäkkäänä kohtelua sen mukaan, miten ovat itse aikoinaan omia lapsiaan kohdelleet. Turha vanhuksena on odottaa mitään kuninkaallista kohtelua, jos itse olet ollut k-pää ikoinaan omille lapsillesi. Niin se metsä vastaa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä vien lapseni, hänen puolisonsa ja heidän lapsensa ulos syömään, kun käyn heillä. He saavat valita ravintolan, yleensä se on buffet niin, että kaikki saa varmasti sellaista, mistä pitää.
Tai sitten tarjoan lapselle ja puolisolle ns. treffi-illan ravintolassa, vien lapsenlapsille ruoat ja pidän kotona seuraa sen aikaa.
Kaikilla ei ole varaa syöttää porukkaa. Onhan sitä jo äitinä/vaarina hoitanut yhden osan elämästään vanhempana, ehkä voisi kuvitella ettei yksi ruoka-annos lisää olisi ylitsepääsemätön vaikeus tehdä puolison tai omille vanhemmille?
Mutta niinhän se on, vanhemmat kelpaavat, kunnes itse ollaan vanhempia.Vanhemmat saavat varmaan itse iäkkäänä kohtelua sen mukaan, miten ovat itse aikoinaan omia lapsiaan kohdelleet. Turha vanhuksena on odottaa mitään kuninkaallista kohtelua, jos itse olet ollut k-pää ikoinaan omille lapsillesi. Niin se metsä vastaa jne.
Ap on edelleen täys kusipää poikaansa kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, pyydä lastenlapsia joskus luoksesi, tai jos vanhemmille sopii ( milloinkaan...?! ), niin käytte jossain pikku reissulla tai mökillä jne.....
Mökillä sain kovaa kritiikkiä, kun en vahtinut lammessa housut märkänä heidän lapsiaan. Miniä tuohtui kovasti, kun vein isompaa rantaan uimaan ja istuin siinä rannassa penkillä, lähellä kuitenkin. Minulla ei polvet kestäisikään kyykistellä vedessä, enkä ole omiakaan sentin päästä valvonut. Sen jälkeen en ole saanut olla mökillä hetkeäkään kahden lasten kanssa, joten en varmaan saisi heitä reissuun nytkään. Hysteeriseksi on mennyt. ap
No huhhuh, en ihmettele yhtään etteivät luota sinuun. Pieniä lapsia ei tosiaankaan päästetä veteen ellei itse ole käsivarren mitan päässä, tämä on ihan perusasioita. Uimataitoiset erikseen, mutta nämä ei ilmeisesti ole niin isoja.
Vierailija kirjoitti:
Isovanhemmat ovat joillekin välttämätön paha, joita on pakosta siedettävä. Tai ainahan voi laittaa välit kokonaan poikki, jos siltä tuntuu.
Sääliksi vain käy niitä mummottomia ja vaarittomia lapsia, joiden vanhemmat näilläkin sivuilla valittavat, kun eivät saa hoitoapua isovanhemmilta.
Onneksi näistäkin vanhemmista ehkä tulee mummoja ja vaareja. Ehkä sitten silmät aukeavat.
Ja ymmärrän toki, että on myös (iso)vanhempia, joiden kanssa ei todellakaan halua olla tekemisissä.
Toimii myös toisinpäin.
Mun lasten toinen mummu on epävakaa hullu, jolle ei voisi jättää lapsia hoitoon edes äärimmäisessä hädässä. En valita ikinä, ettei hän ikinä hoida. Mielellään kuulemma hoitaisi, mutta mä tykkään lapsistani elävinä ja terveinä.
En kai mie mene lapsia nälkäisenä katsomaan? Vien aina mennessäni heille jotain, minkä tiedä heille maistuvan. Kyllä miniäkin laittaa aina jotain nykyajan "terveellistä" ruokaa pöytään, mutta eihän sillä toki raavaan miehen nälkä lähde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, pyydä lastenlapsia joskus luoksesi, tai jos vanhemmille sopii ( milloinkaan...?! ), niin käytte jossain pikku reissulla tai mökillä jne.....
Mökillä sain kovaa kritiikkiä, kun en vahtinut lammessa housut märkänä heidän lapsiaan. Miniä tuohtui kovasti, kun vein isompaa rantaan uimaan ja istuin siinä rannassa penkillä, lähellä kuitenkin. Minulla ei polvet kestäisikään kyykistellä vedessä, enkä ole omiakaan sentin päästä valvonut. Sen jälkeen en ole saanut olla mökillä hetkeäkään kahden lasten kanssa, joten en varmaan saisi heitä reissuun nytkään. Hysteeriseksi on mennyt. ap
Jos ei kestä polvet vahtia lapsia vedessä, heitä ei viedä uimaan. Turvallisuus ennen kaikkea. Pojan perheessä ei varmaan ole ylimääräisiä lapsia, itselläsi ilmeisesti oli. Hyvä säkä vain oli, kun mitään ei sattunut.
Sulla ei ilmeisesti ole lukutaito hallussa?
"Ei vahtinut sentin päässä omiaankaan". Seisotko itse vieressä vedessä, kun lapsesi ui?
Meillä ainakin nousisi meteli lasten suusta ylisuojelusta.Uimataidottomien lasten vieressä pitää todellakin seistä jos ollaan vedessä. Todella vastuutonta käytöstä jos ei toimi näin. Joka kesä saa lukea jostain vähintäänkin läheltä piti-tapauksesta, kun valvonta on pettänyt.
Väärin. Jokainen edesvastuullinen aikuinen opettaa lapsensa uimaan, ettei näitä tarvitse jatkuvasti vahtia vieressä ja olla holhoamassa. Itse opin uimaan 3-vuotiaan ilman kellukkeita, koska oma äitini ei halusi, että ei ole riskiä hukkua kun olen uimassa. Hän tiedosti sen, että lapsia ei voi jatkuvasti olla vahtimassa. Näin tein myös omien lasteni kohdalla, Jokainen ui aikoinaan 3-vuotiaana ilman kellukkeita ja ilman hädän päivää. Jos pieni lapsi hukkuu koska ei osannut uida, on se vanhempien vika, jotka eivät ole huolehtineet uimaopetuksesta (onnettomuudet poislukien).
Kaikilla ei ole varaa syöttää porukkaa. Onhan sitä jo äitinä/vaarina hoitanut yhden osan elämästään vanhempana, ehkä voisi kuvitella ettei yksi ruoka-annos lisää olisi ylitsepääsemätön vaikeus tehdä puolison tai omille vanhemmille?
Mutta niinhän se on, vanhemmat kelpaavat, kunnes itse ollaan vanhempia.