Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat, saatteko lounasta ym. kun menette kylään lapsenlapsia katsomaan?
Poikani perhe asuu parin tunnin ajomatkan päässä ja totta kai nälkä alkaa kalvaa pitkän ajomatkan jälkeen. Olen kuitenkin ihmetellyt, miksi on niin nihkeää laittaa ruokaa tarjolle? Pojalla ja miniällä on kaksi pientä lastakin, heillehän laitetaan ruokaa monta kertaa päivässä, mutta jostain syystä kun tulen, on kohtelu minulle nihkeää.
Kahviakin täytyy erikseen pyytää ja tulee vaivaantunut olo istua sohvalla odottamassa, toki kuuntelen lasten juttuja ja voin heille lukea vaikka kirjan. Poika tuo usein myös lehden, mutta eihän se verensokeriin auta. Pari kertaa olen mennyt keittiön pöydän ääreen juttelemaan miniän kanssa kun hän touhuaa, mutta hän on niukkasanainen ja pyysinkin anteeksi että häiritsen ja siirryin takaisin sohvalle.
Kun meille tulee vieraita, tarjoan kyllä heti lämpimän ruuan, kahvia, teetä ym. kahvipullaa ja pikkupurtavaa. Onhan siinä aikaa valmistella sen pari tuntia, ennen kuin ovat perillä.
Otin huumorin varjolla tilanteen puheeksi poikani kanssa ja vitsailin, että kutsun itseni syömään heille viikon päästä, ja silloin poikani paistaa pihvejä mulle. Tiedän, että hän melko hyvä kokki. Poika naurahti, miniä ei sanonut mitään eikä minua ole sen jälkeen pyydetty enää ollenkaan kylään. Tästä on vuosi.
Kysyisinkin, miten teillä muilla toimitaan, kun menette kylään lapsenlapsia katsomaan. Pitääkö ottaa omat eväät mukaan vai miten? Itse harkitsen, että pysähdyn syömään johonkin matkan varrelle jatkossa, mutta hassultahan sekin tuntuu, kun kyläpaikassakin syödään monta kertaa päivässä.
Kommentit (1696)
Jaksaminen on ollut välillä kortilla ja tarjoamiset olleet vähän sitä sun tätä. Mutta ei meiltä kyllä koskaan kukaan lähde nälissään pois. Aina nyt jotain on tarjottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yllätys, että lapsiperheissä ollaan väsyneitä. Pienet lapset eivät mitään pihvejä syö, ne leikataan pieniksi paloiksi. Ruoka on sulavaa mössöä.
Yhdistelmä kuuma kahvi ja pienet lapset ihan puistattaa. Joka sekunti joutuu valvomaan, ettei kuuma kahvi kaadu lapsen päälle. Se ei ole mitään rentoutumista, jos hidasrefleksinen vanhus juo kuumaa kahvia lasten lähellä. Lapsi voi yhtäkkiä kiivetä syliin ja vetää kahvit päälleen. Kahvinjuojat siirtäisin omaan huoneeseen ja oven varmasti kiinni.
Meillä lasten mummi on 52v ja töissä päiväkodissa.
Saako sun mielestä edes ne lapsen vanhemmat juoda kahvia vai pitääkö odottaa siihen asti että mukula on koulussa?
Vierailija kirjoitti:
En viitsinyt lukea ketjua, koska minusta vastaus on ihan yksinkertainen. On täysin moukkamaista olla tarjoamatta ruokaa tai virvokkeita vieraille, ja se on suorastaan törkeää silloin, jos vieraat tulevat kaukaa. On ihan sama, onko vieraat kutsuttu kylään vai ei, nälässä on ketään todella nolo pitää. Meiltä ei ainakaan koskaan kukaan lähde nälkäisenä.
Ap ei tule kaukaa.
Jos kutsutaan kylään, se tarkoittaa kahveja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä isovanhemmat asuu niin lähellä, että tällaisia tilanteita ei sinänsä tule, että joku joutuisi matkustamaan pitkän matkan ja olemaan nälissään.
Mutta jos meille tulee isovanhempia esim päiväksi hoitamaan lapsia, teen jääkaappiin ruokaa, hankin hyviä välipaloja ym ja kerron, että "jääkaapissa on ruokaa sinulle ja lapsille, kaapista saa ottaa mitä haluaa ja kahvia saa keittää. Kaapissa on myös keksejä ja pullaa"
Jos oma anoppi tulisi kaukaa, olisi kunnia-asia laittaa tarjolle hyvä ateria.
Mutta tietysti jos anopille ei kelpaa perus kotiruoka on asia vähän haastava
Ap ei tule kaukaa.
Ap:n ekassa lauseessa oli että on kahden tunnin matka. Onhan se aika kaukaa. Minun mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Olen ällistynyt, että tämmöisiäkin ongelmiakin on. Meidän suvussa, lasten perheissä ja ylipäätään tuntemissani paikoissa ollaan vieraanvaraisia. Kysytään mitä vieras on vailla. Halutaan olla vieraanvaraisia. Puolin ja toisin.
No niinpä, normaalit ihmiset toimivat juurikin näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä isovanhemmat asuu niin lähellä, että tällaisia tilanteita ei sinänsä tule, että joku joutuisi matkustamaan pitkän matkan ja olemaan nälissään.
Mutta jos meille tulee isovanhempia esim päiväksi hoitamaan lapsia, teen jääkaappiin ruokaa, hankin hyviä välipaloja ym ja kerron, että "jääkaapissa on ruokaa sinulle ja lapsille, kaapista saa ottaa mitä haluaa ja kahvia saa keittää. Kaapissa on myös keksejä ja pullaa"
Jos oma anoppi tulisi kaukaa, olisi kunnia-asia laittaa tarjolle hyvä ateria.
Mutta tietysti jos anopille ei kelpaa perus kotiruoka on asia vähän haastava
Ap ei tule kaukaa.
Ap:n ekassa lauseessa oli että on kahden tunnin matka. Onhan se aika kaukaa. Minun mielestäni.
No ei ole kaukaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yllätys, että lapsiperheissä ollaan väsyneitä. Pienet lapset eivät mitään pihvejä syö, ne leikataan pieniksi paloiksi. Ruoka on sulavaa mössöä.
Yhdistelmä kuuma kahvi ja pienet lapset ihan puistattaa. Joka sekunti joutuu valvomaan, ettei kuuma kahvi kaadu lapsen päälle. Se ei ole mitään rentoutumista, jos hidasrefleksinen vanhus juo kuumaa kahvia lasten lähellä. Lapsi voi yhtäkkiä kiivetä syliin ja vetää kahvit päälleen. Kahvinjuojat siirtäisin omaan huoneeseen ja oven varmasti kiinni.
Meillä lasten mummi on 52v ja töissä päiväkodissa.
Saako sun mielestä edes ne lapsen vanhemmat juoda kahvia vai pitääkö odottaa siihen asti että mukula on koulussa?
Turvallisinta odottaa että lapsi on muuttanut omilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tietenkin tarjotaan vieraille ja jos ei niin vähintään sanotaan sille mummulle/anopille että tuo tullessaan kahvileipää, koska ei ole itse päässyt kauppaan.
Meillä kyllä oma äiti ja anoppi aina tuleekin käymään kassit täynnä tarjottavaa, mikä on aivan ihanaa ja säästää turhalta mielipahalta ja stressiltä.
Vapaa kasvatus on pilannut osan näistä nykyvanhemmista. Valittavat kaikesta ja ovat tyytymättömiä sekä kateellisia. Heille voisi tehdä hyvää viettää puoli vuotta autiolla saarella tai matkustaa Ukrainaan auttamaan ukrainalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aivan käsittämätöntä ettei tarjota perheenjäsenelle ruokaa. Meillä tarjotaan putkimiehellekin vähintään kahvit.
Eihän sen ruuan tarvitse olla mitään gourmeeta vaan ihan tavallista perusruokaa kaiketi he itsekin päivän aikana jotain syövät. Mielestäni hyviin tapoihin kuuluisi tarjota kun noinkin kaukaa olet ajellut lapsia katsomaan. Olisivat kiitollisia siitä että pidät lapsiin yhteyttä sillä voisithan toimia toisinkin. No ehkäpä saavat itse kokea , toivottavasti, samaa sitten joskus tulevaisuudessa......
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttärien luon tarjotaan aina ajankohdasta riippuen ruokaa, kahvia tai jos olen pidempään niin kumpaakin. Pojan luona ei ikinä mitään, kahviakin pitää erikseen pyytää. Käyn kuitenkin heillä hoitamassa lapsia viikottain ja vien aina jotain lämpimäisiä mennessäni, niitäkään miniä ei pistä tarjolle vaan jemmaa jonnekin.
Vai taas isopahaminiä asialla... Pojassasi ei mitään vikaa? Taidat suosia tyttäriäsi? Mikset osaa sanoa, että toin tällaisia lämpimäisiä kahvin kanssa, että keitetäänkös kahvit?
No siis toki pojassakin on vikaa jos ei saa suutaan auki, useimmiten kuitenkin se on miniä joka on kotona kun menen sinne ja kuten sanoin menen sinne nimeomaan hoitamaan lapsia, että miniä saa omaa aikaa ja minä aikaa lastenlasteni kanssa.
Poikasi on vastuussa sinusta, ei miniä.
Ei niistä kyllä ole kumpikaan vastuussa minusta, olen täysi-ikäinen ja-järkinen aikuinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olis hirveitä mennä itse anopille ( juurikin kahden tunnin ajomatka) ja siellä ei olisi mitään kun ollaan perillä.
Aina on anoppi laittanut parasta pöytään ja kaikki syöty hyvällä ruokahalulla . Matkustaessa tulee nälkä, varsinkin jos aamulla on juonut tyyliin kahvin lähtiessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyttärien luon tarjotaan aina ajankohdasta riippuen ruokaa, kahvia tai jos olen pidempään niin kumpaakin. Pojan luona ei ikinä mitään, kahviakin pitää erikseen pyytää. Käyn kuitenkin heillä hoitamassa lapsia viikottain ja vien aina jotain lämpimäisiä mennessäni, niitäkään miniä ei pistä tarjolle vaan jemmaa jonnekin.
Vai taas isopahaminiä asialla... Pojassasi ei mitään vikaa? Taidat suosia tyttäriäsi? Mikset osaa sanoa, että toin tällaisia lämpimäisiä kahvin kanssa, että keitetäänkös kahvit?
No siis toki pojassakin on vikaa jos ei saa suutaan auki, useimmiten kuitenkin se on miniä joka on kotona kun menen sinne ja kuten sanoin menen sinne nimeomaan hoitamaan lapsia, että miniä saa omaa aikaa ja minä aikaa lastenlasteni kanssa.
Poikasi on vastuussa sinusta, ei miniä.
Ei niistä kyllä ole kumpikaan vastuussa minusta, olen täysi-ikäinen ja-järkinen aikuinen.
Olet poikasi sukulainen. Hän hoitaa tarjoilut jos siellä käyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa minäkin olen ihmetellyt kun kaukaa tulen kyläilemään eikä koskaan saa lämmintä ruokaa. Itse aina kysyn heiltä, kun ilmoittavat tulevansa kylään, haluavatko syödä oikean ruoan vai riittääkö jokin pienempi. Aina syövät ja hyvällä ruokahalulla. Mutta kun menen heille, kerran vuodessa, mitään ei tarjota. Ensimmäisen kerran olin hirveässä ripulissa kun en saanut ruokaa ollenkaan ja maha huusi tyhjillään tuntikausia. Kuljen julkisilla joten matkalla ei voi kaupassa käydä. Perillä sitten on kaupasta itse haettava ruoat kun joutuu yöksi jäämään. Koen epäonnistuneeni kasvatuksessa vaikka esimerkkiä olen näyttänyt että vieraille katetaan aina runsas pöytä vaikka olisi kuinka vähissä varoissa. Nykynuorilla ei tätä tapaa ole vaikka tulot ovat kymmenkertaiset omiin tuloihini verrattuna. Laiskuutta se on ja vierasta ei arvosteta. Toisaalta roolin vaihto tuntuu olevan vaikeaa kun on aina tottuneet että äiti ruokkii. Kun pitäisi tehdä toisin päin, ei haluta eikä osata. Äiti on itsestäänselvyys.
Voi voi. Aikuinen ihminen, avaa suusi ja sano että nyt olisi nälkä. Tuo uhrimentaliteetti ei auta yhtään.
Kerran avasin suuni. Poika tiuskaisi että ota jääkaapista ja miniä suuttui ja lähti ulos syömään ystävänsä kanssa. Enpä uskaltanut sitten alkaa kokkailemaan toisen keittiössä kun miniä on niin valtavan herkkänahkainen ja halveksiva koko ajan (en halua aiheuttaa riitaa). Enkä mennyt kutsumatta vaan kutsuttuna. Hakivat minut linja-autoasemalta ja kotimatkalla ostivat ruokakaupasta jättikassillisen ruokaa, jota ei minulle tarjottu. Oli siis ensimmäinen vierailuni heillä. Nykyään vien omat eväät mutta onhan se yksipuolista hedelmää ja vihanneksia mitä kaukaa voi kuljettaa.
Vierailija kirjoitti:
Olis hirveitä mennä itse anopille ( juurikin kahden tunnin ajomatka) ja siellä ei olisi mitään kun ollaan perillä.
Aina on anoppi laittanut parasta pöytään ja kaikki syöty hyvällä ruokahalulla . Matkustaessa tulee nälkä, varsinkin jos aamulla on juonut tyyliin kahvin lähtiessään.
Meiltä on kuuden tunnin matka anoppilaan eikä siellä ole koskaan mitään mitä voisin syödä.
Meillä joka päivä syödään muutenkin lämmin ateria, niin kyllä sieltä kattilasta sitä nakkisoppaa riittää anopillekin!
Vierailija kirjoitti:
Meillä joka päivä syödään muutenkin lämmin ateria, niin kyllä sieltä kattilasta sitä nakkisoppaa riittää anopillekin!
Ja ap istuu pöydässä naama nurinpäin ja haukkuu.
Jos olisin ap en menisi enää ollenkaan. Sitä poika ja miniä ilmeisesti haluavatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En äitinä laittaisi mitään pöytään lasten vieraillessa jos sama kohtelu heidän luonaan. Voisivat käydä tullessaan huoltoasemalla kahvilla tai syödä vahvemmin kotona. Toki ei vielä ajankohtaista. Nyt en kehtaisi vanhempiani tai appivanhempiani näin kohdella vaan heidän tullessaan tottakai huomioimme heidät parhaamme mukaan myös tarjoamalla ruokaa tai kahvia. Jos tiedämme heidän jostakin pitävän niin yritämme sitä tarjota.
Just just. En todellakaan odota saavani RUOKAA, jos menen vanhemmilleni tai appivanhemmilleni, ellei olla sovittu erikseen vaikka sunnuntailounaasta. Kahvit he toki keittävät kastamisineen, kuten mekin.
Mitä ihmeen kastamista?
En viitsinyt lukea ketjua, koska minusta vastaus on ihan yksinkertainen. On täysin moukkamaista olla tarjoamatta ruokaa tai virvokkeita vieraille, ja se on suorastaan törkeää silloin, jos vieraat tulevat kaukaa. On ihan sama, onko vieraat kutsuttu kylään vai ei, nälässä on ketään todella nolo pitää. Meiltä ei ainakaan koskaan kukaan lähde nälkäisenä.