HS: Arjen vapaamatkustajat vievät parisuhteet eroon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tätä asiaa tutkitaan tässä keskustelussa väärin päin.

Naiset ovat yleensä perheessä vastuussa arjen pyörittämisestä. Äiti etsii lapselle vaatteet, kuljettaa harrastuksiin, tekee ruokaa, muistaa kavereiden synttärit ja mitä kaikkea.

Minusta kyse ei ole siitä miten kukakin siivoaa, vaan siitä, että isät eivät välttämättä tajua miten vaikeaa arjen pyörittäminen sotkuisessa kodissa on. Jos harrastus alkaa seitsemältä ja sitä ennen pitäisi syödä, niin on paljon helpompaa tehdä ruokaa siistissä keittiössä kuin siivota ja sitten tehdä ruokaa.

Siksi minusta monien isien pitäisi ottaa enemmän vastuuta arjesta, ei välttämättä vain siivoamisesta.

Minusta miesten pitäisi käyttää ensisijaisesti kondomia ja mennä vasektomiaan. Sen jälkeen yrittää kehittää ulkonäköään kaikin mahdollisin keinoin ja pyrkiä pelkkään seksiin naisten kanssa. En tajua, miksi miehet haluavat tuohon naisen ennalta suunnittelemaan neuroottiseen elämään mukaan.

Anteeksi, mutta minusta ylireagoit hieman. Isät ovat hankkineet lapsen yhdessä äidin kanssa.

Kertoisitko minulle mitä neuroottista viestissäni oli? Mieti jos tulisit töistä ja sinun pitäisi tehdä lapsille ruokaa ja viedä heidät harrastuksiin. Ennen sitä sinun pitäisi kuitenkin siivota pannut joita vaimosi on käyttänyt päivällä, mutta ei ole jaksanut niitä siivota.

Lapset menevät ITSE sinne harrastuksiin. 

Juuri näin. Mekin menimme aivan pikkupojista alkaen(80-luvulla) itsenäisesti kaikkiin harrastuksiimme. Linja-autoilla pääsee ja polkupyörillä. Ja lapsetkin arvostavat vapautta mennä ja tulla, samalla vanhemmat saavat aikaa toisilleen ja kodinhoitoon.

"Kannattaa joskus miettiä onko omaksutut roolimallit ja niiden mukanaan tuoma käyttäytyminen, tullut "perintönä" lapsuudenkodista."

Nimenomaan. Tätä kannattaa myös miettiä siivouksen ja kotitöiden osalta. Onko oikeasti pakko siivota vai tulisiko se ääni päähän lapsuudenkodista. Kuka oikeasti määrittelee sen mitä kunnon ihminen sinulle itsellesi tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ehdi koska vaimo on niin näppärä niiden suhteen. Tehkööt itse kun kaikki pitää aina tehdä heti, koskaan ei ole aikaa levätä ja tehdä niitä sitten joskus,vaikka seuraavana päivänä.

Loppuu se pinin saanti yksi päivä.

Pimpillä kiristäminen onkin kypsän ja tasapainoisen ihmisen merkki. Jynssätköön kaakelinsaumoja hampaat irvessä.

Ei se ole mitään kiristämistä, jos ei näe enää omaa puolisoaan haluttavana.

Jos kotitöiden tekeminen on miehille valinnaista, niin vähintään yhtä valinnaista on seksin harrastaminen naisille. Kannattanee pyrkiä siihen, että kumpikin omasta halustaan osallistuu yhdessä kumpaankin.

Seksi on sulle siis vastikkeellista. Ok, monelle naiselle ei. Seksiä halutaan ihan vaikka pyykit olisi pesemättä.

Joo, niin halutaan. Mutta ei välttämättä siltä aikuislapselta, joka polkee jalkaa ja kiukuttelee, että hän ei ainakaan tee mitään.

Sun mieskö tekee noin? Tuskinpa. Ongelma on se että sä heti sanot ettei se tee tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa

Voi myös päätellä, että mies ei älyä ryhtyä hoitamaan asiaa ennen kuin konkreettisesti erotaan.

Ja kun saa rauhassa hoitaa omalla tavallaan ilman jatkuvaa valittamista ja nalkuttamista. Tuohan vaan osoittaa että hoituu ne asiat muullakin tavoin kuin naisen haluamalla tavalla

Tätä olen naisena koittanut tässä keskustelussa avata. Ex-mieheni halusi ison siivouksen joka vkl, minä en. Lopulta erosin. Koti ei räjähtänyt eikä hukuta p**kaan, vaikka viikkosiivoukset loppui. Exäni myös aina huokaili kuinka raskaita ns. miesten työt ovat. Siis okt ja auton normaalit huoltotyöt, en nyt puhu isoista remonteista. Eron jälkeen selvisi niistäkin totuus. Ei ollut iso homma. Jäin siis vanhaan taloomme ja eron jälkeen hoidin ne itse. Raskainta liitossani oli se toisen standardien mukaan eläminen ja jatkuva nalkutus, kun olisin itse halunnut ottaa rennommin ja spontaanimmin. On monta tapaa tehdä asiat oikein.

On toki. Mutta kun ne tavat eivät ole järkevästi sovitettavissa yhteen, jos pitäisi pyörittää tehokasta systeemiä. Joskus joustamista vaativan olisi hyvä sisäistää tämä asia, ja tosiaan joustaa itsekin. Eikä joustamista pitäisi vaatia aina naiselta vain siksi, että joustava mies ei koe olevansa mies. Onnellista varmaan olisi, jos toinen joustaa yhdessä ja toinen toisessa asiassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa

Voi myös päätellä, että mies ei älyä ryhtyä hoitamaan asiaa ennen kuin konkreettisesti erotaan.

Kyllä hän on ryhtynyt, mutta se ei ole kelvannut.

Missä kohtaa?

Tuo on se niin yleinen marina, kun ei naisille "kelpaa". Oma mieheni tässä taannoin puhisi kiukusta keittiössä valmisruokaa mikrossa lämmittäessään, että kun se ei mulle kelpaa. Se kelpaa mulle vallan hyvin, kunhan tekee sen itse eikä odota että minä muistutan, että lapset pitää ruokkia, että ruoka pitää hankkia ja että se tosiaan tarvitsee joko valmistaa tai lämmittää. Kelpaa aivan tasan hänen ratkaisunsa, kunhan ruokkii lapset. Mutta silti kuulemma "ei kelpaa". Että olisikohan siellä korvien välissä myös jotain asenneongelmaa noin niin kuin näillä miehillä, joiden naisille mikään ei kelpaa`?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eksäni ei viitsinyt tehdä mitään tai teki niin huonosti, että oli pakko nalkuttaa tai tehdä itse uudelleen. Esimerkiksi pyykin mies ripusti niin, että otti kasan koneesta ja heitti telineelle. Siinä ne pyykit ummehtuivat ja haisivat monta päivää, miehen mielestä asia oli hoidettu aivan hyvin. Lakanoiden kanssa hänelläkin oli pahoja ongelmia ja suuttui, jos yritin vaihtaa edes kuukausittain, kun niiden pesuun menee rahaa ja se on aivan turhaa. Samoin hän vihastui, kun tarvitsin kallista laktoositonta maitoa ja meillä riideltiin kuukausikaupalla siitä, miksen voi opetella juomaan kahvia mustana ettei mulle tarttis enää kahvimaitoja ostaa. Itse hän oli kunnon vauvasuu ja omaan kahviinsa lorotti puolet maitoa ja puolet kahvia.

Näin just että hommat tehdään niin huonosti että nainen tekee ne lopulta itse. Hyvä esimerkki tuo pyykin ripustus. Jos pyykit myttää telineelle, en kehtaa pukea lapsille ryppyisiä vaatteita päälle ja on pakko silittää. Itsehän suoristan vaatteet telineelle niin että ne voi pukea suoraan päälle ja silitän vain juhlavaatteet. Mutta hei, isän pitää saada tehdä asiat omalla rennolla tavallaan. Tosi kätevää miehille että se on myös tapa jolla saadaan naiset tekemään itse. Johan kokkausvuorokin on helppoa siirtää vaimolle, kun mies tarjoaa ruoaksi pelkkää paskaa ilman mitään vihanneksia. Keitettyä makkaraa sinapilla ja lihapiirakkaa ketsupilla päivästä toiseen.

Tai sitten ne pyykit ravistetaan ja ripustetaan suoraksi mutta nainen valittaa koska sukat on eri kohdassa kuin mihin hän ne laittaa. Vaikka oisikin lajiteltu niin että samanlaiset on vierekkäin. Kun on ihan helvetin väliä sillä onko Pirkkokeijon sukkahousut omien pikkareiden vieressä vai onko siinä välissä Pirjopurjon yöpaita

Ja jos teet ihan oikeaa ruokaa niin ollaan vttuilemassa että kurkkuviipaleet on väärän paksuisia

Mun lapset on 20 ja 18, eikä mies ole koko lasten elinikänä oppinut erottamaan, kummat on kumman vaatteita.

Heillä on edelleen 10 sentin pituusero ja pienempinä kokoeroa oli niin, etät kun nuorempi käytti kokoa 98, isompi oli 122. Silti mies ei erottanut näiden vaatteista toisistaan.

SIKSI minä ripustin ne vaatteet niin, että näiden vaatteet oli erillään, ettei stten tarvitse vetää raivareita lapsia pukiessa.

Minä kyllä erotan ne edelleen.

Sama minulla. Pyykkejä ripustaessa on helppo laittaa ne lajeittain ja käyttäjien mukaan, joten kuivien pyykkien korjaaminen käy hetkessä. Se on paljon työläämpää, kun siellä täällä on itse kunkin vaatteita eikä kaikkien sikinsokin sekaisin. Tuo on varmaan miehille vaikea asia ymmärtää.

Kun pyykit tulevat märkinä sikinsokin koneesta, niiden lajittelu käyttäjittäin ei ole työlästä.

Kun samat pyykit tulevat kuivina sikinsokin narulta, niiden lajittelu on sietämättämän työlästä.

Juu, nyt täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että asian logiikkaa on vaikea ymmärtää.

Anna kun täti selittää: sulla on kädessä paita, joka on pirkon. Siis sun on nostettava joka tapauksessa se pirkon paita narulle. Nostat sen narulle. Sitten sulla on käsissä paita, joka on jaakon. Siis sun nostettava joka tapauksessa se jaakon paita narulle.

Nyt jos nostat sen pirkon paidan narulle ja jaakon paidan vierekkäin ja jatkat tätä rataa katsomatta, mitä siihen narulle mätät, siellä on jaakon ja pirkon vaatteet sekaisin ja sä joudut sitten kaappiin viedessä setvimään niitä sieltä narulta, että tää tähän pinoon ja tuo tuohon. MUTTA: jos näet sen vaivan, että samalla kun nostat sen paidan narulle (joudut tekemään sen joka tapauksessa) laitatkin paidat vierekkäisille naruille ja nostelet muut vaatteet samoin, voit helposti vain vedellä samalla narulla olevat vaatteet samoihin pinoihin. Toisin sanoen: säästät aikaa pyykin viikkaamisessa, kun teet pienen ylimääräisen ajatustyön pyykkejä nostaessa. Ja kyllä, säästät enemmän aikaa viikatessa kuin tuhlaat nostaessa.

Mutta sä olet varmaan töissäkin niitä, joka ei ymmärrä, miksi hänen pitäisi täyttää vaikkapa joku lomake kunnolla, koska sinnehän voi aina lisätä sitten. Jolloin samaa lomaketta pyöritetään eri pöydillä, koska alun perin ei ole viitsitty uhrata muutamaa lisäminuuttia työn kunnolla tekemiseen. Tai jotka eivät käsitä, että

Tuohan nyt on ihan perseestä koko väite. Jos minulla on vaikkapa kahden perheenjäsenen pyykit kuivumassa ja laitan kaikkien pyykit omiin pinoihinsa niin ei säästä yhtään sen enempää aikaa onko ne narulla sikinsokin vai niin että täytän ensin a:n pinon, sitten b:n. Ihan sama aika menee viikkaamiseen jos otan narulta a:n paidan a:n pinoon ja seuraavaksi b:n pöksyt b:n pinoon jne

Taidat itse olla työssäsi niitä jotka vaatii monimutkaisia turhia toimintatapoja ilman vastaavaa hyötyä vain päästäkseen pätemään

Sano sille toiselle puoliskollesi, että viikkaa kummankin vaatteet kaappiin. Loppujen lopuksi joko kuuntelet marinaa sekaisin olevista vaatteista tai etsit omia vaatteitasi toisen kaapista. Vaatteissa saa olla iso kokoero, että erottaa samanvärisistä vaatteista kumman ne on.

Ettekö te ihmiset edes tunnista omia vaatteitanne?

Oma mies ei tunnista. Siksi minä laitan miehen t-paidat kuivaustelineen toiseen laitaan mitä omani. Kyllähän ne äkkiä katsottuna näyttää samoilta, kun kumpikin käyttää mustia tai tummansinisiä t-paitoja. Mies nykäisee mukaansa sen minkä arvelee olevan omansa.

Mikäs ryhävalas sinä oot jos käytät miesten vaatteita

Siis mun mies saattaa laittaa mun vaatteita kaappiinsa aivan sujuvasti, vaikka olen XS-kokoinen nainen ja hän on XL-kokoinen mies. Ongelma ei ole naisen koossa vaan siinä, että se mies ei viitsi sitäkään vähää keskittyä että onnistuisi ottamaan omat vaatteensa

Sama :D Ollaankin sovittu että mies laittaa vain omansa ja lastensa vaatteet kaappeihin. Käytännössä tämä onnistuu niin että minä kerkeän viikkaamaan omani ennen häntä. Sitten on iloisesti sekaisin lasten ja miehen pyykit, ja lapset kulkee kaapilta toiselle etsimässä omiaan :D 

Ja huumorilla tästäkin selvitään, pilke silmäkulmassa. Oikea asenne.

Kyllähän tämä minua naurattaa, mutta ei naurata miestä eikä lapsiaan kun etsivät vaatteita sieltä sun täältä. Noin muutenkin olen nauravainen ja pitkäpinnainen ihinen joka ei turhia stressaa, mutta keksin myös melko nopeasti keinot joilla pääsen helpoimmalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa

Tekevät kun on pakko.

Niin siis eihän siinä ole kyse siitä, ettei mies osaisi, vaan ihan puhtaasti siitä, että mies ei viitsi, kun tietää, että puolisonsa hoitaa homman, jos hän ei hoida. On siis mahdollisuus luistaa. Kun ne lapset perjantaina tulee eron jälkeen viikonlopuksi isän luo, niin siellä ei kerta kaikkiaan ole ketään muuta hoitamassa mitään asioita tai valmistelemassa sitä viikonloppua, joten sitten se isä kyllä hoitaa. Eli eron kautta on ainoa tapa saada heidät kantamaan vastuuta.

Eikä kyse ole mistään omasta tavasta hoitaa. Se nyt ei vaan millään mittapuulla ole hyväksyttävää laittaa sitä lasta ohuessa haalarissa pakkasella päiväkotiin. Ei se ole miehen oma tapa, vaan lusmuamista, jos isä ei ole hankkinut lapselle toppavaatteita talveksi tai edes sopinut lapsen äidin kanssa, että äiti hoitaa asian.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa

Voi myös päätellä, että mies ei älyä ryhtyä hoitamaan asiaa ennen kuin konkreettisesti erotaan.

Kyllä hän on ryhtynyt, mutta se ei ole kelvannut.

Missä kohtaa?

Tuo on se niin yleinen marina, kun ei naisille "kelpaa". Oma mieheni tässä taannoin puhisi kiukusta keittiössä valmisruokaa mikrossa lämmittäessään, että kun se ei mulle kelpaa. Se kelpaa mulle vallan hyvin, kunhan tekee sen itse eikä odota että minä muistutan, että lapset pitää ruokkia, että ruoka pitää hankkia ja että se tosiaan tarvitsee joko valmistaa tai lämmittää. Kelpaa aivan tasan hänen ratkaisunsa, kunhan ruokkii lapset. Mutta silti kuulemma "ei kelpaa". Että olisikohan siellä korvien välissä myös jotain asenneongelmaa noin niin kuin näillä miehillä, joiden naisille mikään ei kelpaa`?

.

Ootko koskaan kokeillut pysyykö ne lapset hengissä jos et ole koko aikaa muistuttamassa? Vaaditko että koko perhe toimii kuin japaninainen juna sun laatimien aikataulujen mukaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tätä asiaa tutkitaan tässä keskustelussa väärin päin.

Naiset ovat yleensä perheessä vastuussa arjen pyörittämisestä. Äiti etsii lapselle vaatteet, kuljettaa harrastuksiin, tekee ruokaa, muistaa kavereiden synttärit ja mitä kaikkea.

Minusta kyse ei ole siitä miten kukakin siivoaa, vaan siitä, että isät eivät välttämättä tajua miten vaikeaa arjen pyörittäminen sotkuisessa kodissa on. Jos harrastus alkaa seitsemältä ja sitä ennen pitäisi syödä, niin on paljon helpompaa tehdä ruokaa siistissä keittiössä kuin siivota ja sitten tehdä ruokaa.

Siksi minusta monien isien pitäisi ottaa enemmän vastuuta arjesta, ei välttämättä vain siivoamisesta.

Minusta miesten pitäisi käyttää ensisijaisesti kondomia ja mennä vasektomiaan. Sen jälkeen yrittää kehittää ulkonäköään kaikin mahdollisin keinoin ja pyrkiä pelkkään seksiin naisten kanssa. En tajua, miksi miehet haluavat tuohon naisen ennalta suunnittelemaan neuroottiseen elämään mukaan.

Anteeksi, mutta minusta ylireagoit hieman. Isät ovat hankkineet lapsen yhdessä äidin kanssa.

Kertoisitko minulle mitä neuroottista viestissäni oli? Mieti jos tulisit töistä ja sinun pitäisi tehdä lapsille ruokaa ja viedä heidät harrastuksiin. Ennen sitä sinun pitäisi kuitenkin siivota pannut joita vaimosi on käyttänyt päivällä, mutta ei ole jaksanut niitä siivota.

Lapset menevät ITSE sinne harrastuksiin. 

Juuri näin. Mekin menimme aivan pikkupojista alkaen(80-luvulla) itsenäisesti kaikkiin harrastuksiimme. Linja-autoilla pääsee ja polkupyörillä. Ja lapsetkin arvostavat vapautta mennä ja tulla, samalla vanhemmat saavat aikaa toisilleen ja kodinhoitoon.

"Kannattaa joskus miettiä onko omaksutut roolimallit ja niiden mukanaan tuoma käyttäytyminen, tullut "perintönä" lapsuudenkodista."

Nimenomaan. Tätä kannattaa myös miettiä siivouksen ja kotitöiden osalta. Onko oikeasti pakko siivota vai tulisiko se ääni päähän lapsuudenkodista. Kuka oikeasti määrittelee sen mitä kunnon ihminen sinulle itsellesi tarkoittaa.

Samaa mieltä. Kauan sitten olin joulun alla pesemässä saunan lauteiden alla kaakelilaattojen välejä hammasharjalla, kun puhelin soi. Vastaisn puhelimeen. Siellä oli esikoiseni kummisetä. Kyseli, mitä teen ja mä kerroin. Kysyi sitten aionko viettää jouluni saunan lauteiden alla. Vasta silloin havahduin, että tolkuton joulusiivous johtui omasta lapsuudenperheestäni. Me lapset ei päästy itsenäisyyspäivän jälkeen edes kavereiden kanssa ulos, koska koko huusholli piti saada ennen joulua putipuhtaaksi ja se ei onnistunut äidiltä yksin. Sen jälkeen en ole tehnyt mitään isompia joulusiivouksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat aina tehneet enemmän töitä kuin miehet. Afrikan heimonaisetkin keräävät 70% ravinnosta lapsista samalla huolehtien, yhtäaikaa kun miehet huvittelevat metsästysretkillä. Tämä on luonnollista ja selvästikin naiset ovat miehiä sitkeämpiä, miksi tähän siis pitäisi saada muutos?

M

Jos ei muutosta tapahdu, miesten on turha odottaa parisuhdetta ja perhettä. Naiset ei enää tuohon diiliin suostu.

Miehet hakee naisen Aasiasta , näkeehän sen jo nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa

Voi myös päätellä, että mies ei älyä ryhtyä hoitamaan asiaa ennen kuin konkreettisesti erotaan.

Ja kun saa rauhassa hoitaa omalla tavallaan ilman jatkuvaa valittamista ja nalkuttamista. Tuohan vaan osoittaa että hoituu ne asiat muullakin tavoin kuin naisen haluamalla tavalla

Tuo ei millään tavalla osoita, että siellä olisi nainen ollut valittamassa tai nalkuttamassa. Todennäköisesti mies on vaan törkeästi jättänyt asiat hoitamatta ja nainen on ne hoitanut. Ja sitten kyllästynyt hoitamaan kaiken, eronnut, ja kas, miehelle alkaa vihdoin valjeta, että tosiaan hänenkin täytyy hoitaa jotain.

Älä viitsi olla tuollainen. Eiköhän me ihan itse tiedetä millaiset meidän lasten äidit on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa

Voi myös päätellä, että mies ei älyä ryhtyä hoitamaan asiaa ennen kuin konkreettisesti erotaan.

Ja kun saa rauhassa hoitaa omalla tavallaan ilman jatkuvaa valittamista ja nalkuttamista. Tuohan vaan osoittaa että hoituu ne asiat muullakin tavoin kuin naisen haluamalla tavalla

Tätä olen naisena koittanut tässä keskustelussa avata. Ex-mieheni halusi ison siivouksen joka vkl, minä en. Lopulta erosin. Koti ei räjähtänyt eikä hukuta p**kaan, vaikka viikkosiivoukset loppui. Exäni myös aina huokaili kuinka raskaita ns. miesten työt ovat. Siis okt ja auton normaalit huoltotyöt, en nyt puhu isoista remonteista. Eron jälkeen selvisi niistäkin totuus. Ei ollut iso homma. Jäin siis vanhaan taloomme ja eron jälkeen hoidin ne itse. Raskainta liitossani oli se toisen standardien mukaan eläminen ja jatkuva nalkutus, kun olisin itse halunnut ottaa rennommin ja spontaanimmin. On monta tapaa tehdä asiat oikein.

On toki. Mutta kun ne tavat eivät ole järkevästi sovitettavissa yhteen, jos pitäisi pyörittää tehokasta systeemiä. Joskus joustamista vaativan olisi hyvä sisäistää tämä asia, ja tosiaan joustaa itsekin. Eikä joustamista pitäisi vaatia aina naiselta vain siksi, että joustava mies ei koe olevansa mies. Onnellista varmaan olisi, jos toinen joustaa yhdessä ja toinen toisessa asiassa. 

Ja sitten nämä jotka haluavat ottaa rennosti ja spontaanisti - mun mies valittaa myös tätä. Että me eletään mun standardeilla. No ei eletä. Meillä käy siivooja (miehen toiveesta) kerran kahdessa viikossa, jos siinä välissä haluan jotain siistimmäksi, niin minä hoidan. Kaukana mun standardeista, mutta olen tullut vastaan. Mies edelleen silti valittaa, koska esimerkiksi keittiötä pitää siivota päivittäin (siis viedä roskat, laittaa tiskit astianpesukoneeseen ja puhtaat kaappiin, harjaa murut lattialta toisinaan). Meillä on kuitenkin 2 lasta, että en tiedä miten tämän vähemmällä panostuksella enää voi siivouksen suhteen olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa

Voi myös päätellä, että mies ei älyä ryhtyä hoitamaan asiaa ennen kuin konkreettisesti erotaan.

Ja kun saa rauhassa hoitaa omalla tavallaan ilman jatkuvaa valittamista ja nalkuttamista. Tuohan vaan osoittaa että hoituu ne asiat muullakin tavoin kuin naisen haluamalla tavalla

Tuo ei millään tavalla osoita, että siellä olisi nainen ollut valittamassa tai nalkuttamassa. Todennäköisesti mies on vaan törkeästi jättänyt asiat hoitamatta ja nainen on ne hoitanut. Ja sitten kyllästynyt hoitamaan kaiken, eronnut, ja kas, miehelle alkaa vihdoin valjeta, että tosiaan hänenkin täytyy hoitaa jotain.

Älä viitsi olla tuollainen. Eiköhän me ihan itse tiedetä millaiset meidän lasten äidit on. 

Niin, ja mä tiedän, millainen mun lapsen isä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkasin tekemästä oma-alotteisesti mitään kun mikään ei muijalle kelvannut. Tyhjensin tiskikoneen niin se järjesti astiat uudestaan kaappiin. Imuroin niin se imuroi nurkat uudestaan. Ostettiin pojan kanssa kauppareissulla takki niin muija osti toisen kun ei kelvannut meidän ostama. Laitoin kengät telineeseen niin vaihtoi niiden järjestystä. Pistin pyykit kuivumaan niin laittoi uudestaan. Ajattelin että turha tehdä tuplana, tehköön akka kun kerran hänen tapa on ainoa oikea

Jos astiat laittaa kaappiin sekaisin, ei sieltä löydä mitään. Imuroida voi huolellisesti eikä sieltä täältä sutaisten. Pyykkejä ei tarvitse silittää ja ne kuivuvat nopeammin, kun vaatteet oikoo huolellisesti kuivumaan laittaessa. Ihan sama kuin ruokaa laittaessa polttaisi kaiken aina pohjaan tai keittäisi perunat vain puolikypsiksi.

Sitten se huusholli vasta kuormittaakin, kun koko ajan saa olla etsimässä jotain - kun niitä tavaroita ei laiteta paikoilleen.

Mun mies kyllä imuroi huolellisesti, mutta ei ikinä oma-aloitteisesti, eikä koskaan niin, että laittaisi tavarat ja huonekalut paikoilleen. Edes sen imurin. Ollaan muutettu tähän kesällä 2004, eikä hän edelleenkään muista, miten huonekalut täällä on.

Miksi et anna miehen jättää niitä tavaroita siihen mihin ne jää? Jos se imuri on hyvä miehen mielestä siinä keskellä lattiaa niin anna olla. Niin mä teen ja meillä suhde kukoistaa. Ei mua haittaa jos täällä on tupakan askeja pitkin tyhjillään tai imuri lattialla tai miehen käytetyt bokserit lattialla tai milloin missäkin. Mies tietää tämän ja siksi hänellä ei ole pokkaa missään vaiheessa sanoa, että täällä on likaista tai törkyistä tai tavarat on väärissä paikoissa. Jos miehen mielestä ne hänen tupakka-askinsa on nättejä koristuksia pöydällä ja käytetyt bokserit hyvät siinä sängyn vieressä niin olkoon. Mä olen elänyt sellaisissa läävissä välillä, että aika kova määrä törkyä saa olla, että älähdän. Mies asuu mun kanssa samassa taloudessa, ei niin, että minä asun kotonani ja mies on mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa

Voi myös päätellä, että mies ei älyä ryhtyä hoitamaan asiaa ennen kuin konkreettisesti erotaan.

Kyllä hän on ryhtynyt, mutta se ei ole kelvannut.

Missä kohtaa?

Tuo on se niin yleinen marina, kun ei naisille "kelpaa". Oma mieheni tässä taannoin puhisi kiukusta keittiössä valmisruokaa mikrossa lämmittäessään, että kun se ei mulle kelpaa. Se kelpaa mulle vallan hyvin, kunhan tekee sen itse eikä odota että minä muistutan, että lapset pitää ruokkia, että ruoka pitää hankkia ja että se tosiaan tarvitsee joko valmistaa tai lämmittää. Kelpaa aivan tasan hänen ratkaisunsa, kunhan ruokkii lapset. Mutta silti kuulemma "ei kelpaa". Että olisikohan siellä korvien välissä myös jotain asenneongelmaa noin niin kuin näillä miehillä, joiden naisille mikään ei kelpaa`?

.

Ootko koskaan kokeillut pysyykö ne lapset hengissä jos et ole koko aikaa muistuttamassa? Vaaditko että koko perhe toimii kuin japaninainen juna sun laatimien aikataulujen mukaan?

Siis tottakai ne pysyy. Ja ei, minä en vaadi yhtään mitään aikatauluja. Päiväkoti vaatii et paikalla ollaan 8.15 jos haluaa et lapset ehtii aamiaiselle, siinä ne. Mun pointti oli, että osa tästä "ei kelpaa" -puhinasta perustuu johonkin ihme päänsisäiseen kierteeseen, mikä sillä miehellä on meneillään, ei todellakaan aina siihen, mitä se nainen tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa

Voi myös päätellä, että mies ei älyä ryhtyä hoitamaan asiaa ennen kuin konkreettisesti erotaan.

Kyllä hän on ryhtynyt, mutta se ei ole kelvannut.

Missä kohtaa?

Tuo on se niin yleinen marina, kun ei naisille "kelpaa". Oma mieheni tässä taannoin puhisi kiukusta keittiössä valmisruokaa mikrossa lämmittäessään, että kun se ei mulle kelpaa. Se kelpaa mulle vallan hyvin, kunhan tekee sen itse eikä odota että minä muistutan, että lapset pitää ruokkia, että ruoka pitää hankkia ja että se tosiaan tarvitsee joko valmistaa tai lämmittää. Kelpaa aivan tasan hänen ratkaisunsa, kunhan ruokkii lapset. Mutta silti kuulemma "ei kelpaa". Että olisikohan siellä korvien välissä myös jotain asenneongelmaa noin niin kuin näillä miehillä, joiden naisille mikään ei kelpaa`?

Ihan kuule oma kokemus puhuu. Jännä että nykyiselle kelpaa oikein hyvin, joten ei voi olla kiinni siitä että mitään en tekisi oikein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa

Voi myös päätellä, että mies ei älyä ryhtyä hoitamaan asiaa ennen kuin konkreettisesti erotaan.

Kyllä hän on ryhtynyt, mutta se ei ole kelvannut.

Missä kohtaa?

Tuo on se niin yleinen marina, kun ei naisille "kelpaa". Oma mieheni tässä taannoin puhisi kiukusta keittiössä valmisruokaa mikrossa lämmittäessään, että kun se ei mulle kelpaa. Se kelpaa mulle vallan hyvin, kunhan tekee sen itse eikä odota että minä muistutan, että lapset pitää ruokkia, että ruoka pitää hankkia ja että se tosiaan tarvitsee joko valmistaa tai lämmittää. Kelpaa aivan tasan hänen ratkaisunsa, kunhan ruokkii lapset. Mutta silti kuulemma "ei kelpaa". Että olisikohan siellä korvien välissä myös jotain asenneongelmaa noin niin kuin näillä miehillä, joiden naisille mikään ei kelpaa`?

.

Ootko koskaan kokeillut pysyykö ne lapset hengissä jos et ole koko aikaa muistuttamassa? Vaaditko että koko perhe toimii kuin japaninainen juna sun laatimien aikataulujen mukaan?

Onko sinulla itselläsi lapsia? Minkä ikäisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkasin tekemästä oma-alotteisesti mitään kun mikään ei muijalle kelvannut. Tyhjensin tiskikoneen niin se järjesti astiat uudestaan kaappiin. Imuroin niin se imuroi nurkat uudestaan. Ostettiin pojan kanssa kauppareissulla takki niin muija osti toisen kun ei kelvannut meidän ostama. Laitoin kengät telineeseen niin vaihtoi niiden järjestystä. Pistin pyykit kuivumaan niin laittoi uudestaan. Ajattelin että turha tehdä tuplana, tehköön akka kun kerran hänen tapa on ainoa oikea

Jos astiat laittaa kaappiin sekaisin, ei sieltä löydä mitään. Imuroida voi huolellisesti eikä sieltä täältä sutaisten. Pyykkejä ei tarvitse silittää ja ne kuivuvat nopeammin, kun vaatteet oikoo huolellisesti kuivumaan laittaessa. Ihan sama kuin ruokaa laittaessa polttaisi kaiken aina pohjaan tai keittäisi perunat vain puolikypsiksi.

Sitten se huusholli vasta kuormittaakin, kun koko ajan saa olla etsimässä jotain - kun niitä tavaroita ei laiteta paikoilleen.

Mun mies kyllä imuroi huolellisesti, mutta ei ikinä oma-aloitteisesti, eikä koskaan niin, että laittaisi tavarat ja huonekalut paikoilleen. Edes sen imurin. Ollaan muutettu tähän kesällä 2004, eikä hän edelleenkään muista, miten huonekalut täällä on.

Miksi et anna miehen jättää niitä tavaroita siihen mihin ne jää? Jos se imuri on hyvä miehen mielestä siinä keskellä lattiaa niin anna olla. Niin mä teen ja meillä suhde kukoistaa. Ei mua haittaa jos täällä on tupakan askeja pitkin tyhjillään tai imuri lattialla tai miehen käytetyt bokserit lattialla tai milloin missäkin. Mies tietää tämän ja siksi hänellä ei ole pokkaa missään vaiheessa sanoa, että täällä on likaista tai törkyistä tai tavarat on väärissä paikoissa. Jos miehen mielestä ne hänen tupakka-askinsa on nättejä koristuksia pöydällä ja käytetyt bokserit hyvät siinä sängyn vieressä niin olkoon. Mä olen elänyt sellaisissa läävissä välillä, että aika kova määrä törkyä saa olla, että älähdän. Mies asuu mun kanssa samassa taloudessa, ei niin, että minä asun kotonani ja mies on mukana.

Teillä ei olekaan pieniä lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkasin tekemästä oma-alotteisesti mitään kun mikään ei muijalle kelvannut. Tyhjensin tiskikoneen niin se järjesti astiat uudestaan kaappiin. Imuroin niin se imuroi nurkat uudestaan. Ostettiin pojan kanssa kauppareissulla takki niin muija osti toisen kun ei kelvannut meidän ostama. Laitoin kengät telineeseen niin vaihtoi niiden järjestystä. Pistin pyykit kuivumaan niin laittoi uudestaan. Ajattelin että turha tehdä tuplana, tehköön akka kun kerran hänen tapa on ainoa oikea

Jos astiat laittaa kaappiin sekaisin, ei sieltä löydä mitään. Imuroida voi huolellisesti eikä sieltä täältä sutaisten. Pyykkejä ei tarvitse silittää ja ne kuivuvat nopeammin, kun vaatteet oikoo huolellisesti kuivumaan laittaessa. Ihan sama kuin ruokaa laittaessa polttaisi kaiken aina pohjaan tai keittäisi perunat vain puolikypsiksi.

Joillekin on ihan sama vaikka vatupassilla laittas tavarat paikoilleen ja luuttaisi nurkat joka päivä. Joidenkin pitää vaan pakkomielteisesti korjata jäljet ja valittaa kaikesta tekemisestä. Nykyään asun yksin omassa asunnossani ja kaikki on vallan siistiä ja juuri semmosta kuin minä haluan

Täällä on jokaisessa naisoletettujen kommentissa hiukan ristiriitaa. Valitetaan ettei mies tee mitään ja jos tekeekin niin väärin menee. Mies ei voi pärjätä millään, teet niin tai näin niin pieleen menee

Kyllä miehetkin voivat korjata naisen tekemää. Minun piti kerran imuroida huone ennen harrastusryhmän kokousta. Omasta mielestäni tein sen ihan hyvin, mutta niinpä vain yksi paikalla ollut mies otti imurin kädestäni ja teki saman työn toiseen kertaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tätä asiaa tutkitaan tässä keskustelussa väärin päin.

Naiset ovat yleensä perheessä vastuussa arjen pyörittämisestä. Äiti etsii lapselle vaatteet, kuljettaa harrastuksiin, tekee ruokaa, muistaa kavereiden synttärit ja mitä kaikkea.

Minusta kyse ei ole siitä miten kukakin siivoaa, vaan siitä, että isät eivät välttämättä tajua miten vaikeaa arjen pyörittäminen sotkuisessa kodissa on. Jos harrastus alkaa seitsemältä ja sitä ennen pitäisi syödä, niin on paljon helpompaa tehdä ruokaa siistissä keittiössä kuin siivota ja sitten tehdä ruokaa.

Siksi minusta monien isien pitäisi ottaa enemmän vastuuta arjesta, ei välttämättä vain siivoamisesta.

Minusta miesten pitäisi käyttää ensisijaisesti kondomia ja mennä vasektomiaan. Sen jälkeen yrittää kehittää ulkonäköään kaikin mahdollisin keinoin ja pyrkiä pelkkään seksiin naisten kanssa. En tajua, miksi miehet haluavat tuohon naisen ennalta suunnittelemaan neuroottiseen elämään mukaan.

Anteeksi, mutta minusta ylireagoit hieman. Isät ovat hankkineet lapsen yhdessä äidin kanssa.

Kertoisitko minulle mitä neuroottista viestissäni oli? Mieti jos tulisit töistä ja sinun pitäisi tehdä lapsille ruokaa ja viedä heidät harrastuksiin. Ennen sitä sinun pitäisi kuitenkin siivota pannut joita vaimosi on käyttänyt päivällä, mutta ei ole jaksanut niitä siivota.

Lapset menevät ITSE sinne harrastuksiin. 

Juuri näin. Mekin menimme aivan pikkupojista alkaen(80-luvulla) itsenäisesti kaikkiin harrastuksiimme. Linja-autoilla pääsee ja polkupyörillä. Ja lapsetkin arvostavat vapautta mennä ja tulla, samalla vanhemmat saavat aikaa toisilleen ja kodinhoitoon.

"Kannattaa joskus miettiä onko omaksutut roolimallit ja niiden mukanaan tuoma käyttäytyminen, tullut "perintönä" lapsuudenkodista."

Nimenomaan. Tätä kannattaa myös miettiä siivouksen ja kotitöiden osalta. Onko oikeasti pakko siivota vai tulisiko se ääni päähän lapsuudenkodista. Kuka oikeasti määrittelee sen mitä kunnon ihminen sinulle itsellesi tarkoittaa.

Entä se mies? Tarkoittaako hänelle kunnon mies sitä, ettei nainen saa määrätä mistään koskaan? Oma teinipoika on koko ajan yrittänyt harata vastaan kaikissa kotitöissä, vaikka sekä isä että isäpuoli tekevät niitä sujuvasti. Eli malli ei edes tule lapsuudenkodista, vaan kaveripiiristä. Hänenkin perheensä ajaa sitten eroon kolmenkymmenen vuoden takaisten seitsemänvuotiaiden kavereiden mielipiteen noudattamisen tärkeys. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itellä vaimo ei todellakaan tee paljoa kotitöitä, minä saan kannatella kotia pystyssä. Hän sotkee, ei hoida hommiaan ajallaan, joihinkin hommiin ei osallistu lainkaan. Siitä huolimatta hän on se joka niistä kotitöistä pitää meteliä ja jolla on aina jotain huomautettavaa. Siitä huolimatta hän on neuvomassa ja kritisoimassa jälkeä.

Kun sanon hänelle aiheen tiimoilta, esimerkiksi että roskat vois edes laittaa roskiin, hän suuttuu. Eikä hän muuten tee metatyötäkään, kaikki kaatuu minulle.

En ole ihan varma miksi siedän enää.

Meilläkin on hiukan tuollaista. 

Esimerkiksi eilen vaimo oli koko iltapäivän iltaan asti kaverinsa kanssa kaupungilla. Itse hoidin kotityöt, hain nuoremman lapsen päiväkodista ja ohjeistin koululaisen tulemaan kotiin kaverilta. Laitoin ruokaa, myös tälle päivälle. Siivosin. Hoidin lemmikit. Viikkasin pyykit (myös vaimon, suoraan kaappiin, taas). Hoidin tiskit. Vein roskat. Lajittelin jätteet. Valvoin koululaisen kotitehtävien tekemisen. Kävin kaupassa.

Sitten kun rouva porhalsi kaupungilta kotiin, alkoi heti huomauttelu, miksi en ollut tehnyt / miksi tein väärin sen, tämän, tuon jne.

Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, eikä ainut päivä, eikä tarkoita sitä, ettenkö tekisi kotitöitä silloinkin, kun olemme molemmat kotona.

Pitäisi pistää akka ulkoruokintaan.

No laita ihmeessä. Sitä ennen suosittelen pitämään vaikka pari viikkoa kirjaa, mitä kumpikin tekee. Voi tulla yllätyksiä. Mutta kyllähän tämä vapaamatkustajuus toimii molempiin suuntiin. Jos työtaakka jakautuu epäreilusti, voi miettiä, olisiko työtä vähemmän ilman sitä kumppania. Oli se sitten mies tai nainen.