HS: Arjen vapaamatkustajat vievät parisuhteet eroon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa

Voi myös päätellä, että mies ei älyä ryhtyä hoitamaan asiaa ennen kuin konkreettisesti erotaan.

Kyllä hän on ryhtynyt, mutta se ei ole kelvannut.

Missä kohtaa?

Tuo on se niin yleinen marina, kun ei naisille "kelpaa". Oma mieheni tässä taannoin puhisi kiukusta keittiössä valmisruokaa mikrossa lämmittäessään, että kun se ei mulle kelpaa. Se kelpaa mulle vallan hyvin, kunhan tekee sen itse eikä odota että minä muistutan, että lapset pitää ruokkia, että ruoka pitää hankkia ja että se tosiaan tarvitsee joko valmistaa tai lämmittää. Kelpaa aivan tasan hänen ratkaisunsa, kunhan ruokkii lapset. Mutta silti kuulemma "ei kelpaa". Että olisikohan siellä korvien välissä myös jotain asenneongelmaa noin niin kuin näillä miehillä, joiden naisille mikään ei kelpaa`?

.

Ootko koskaan kokeillut pysyykö ne lapset hengissä jos et ole koko aikaa muistuttamassa? Vaaditko että koko perhe toimii kuin japaninainen juna sun laatimien aikataulujen mukaan?

Onko sinulla itselläsi lapsia? Minkä ikäisiä?

6, 10 ja 12-vuotiaat. Ja olen totaali-yh, lasten äiti menehtyi jokunen vuosi sitten. Koska pärjään oikein hyvin, en edes halua ketään nalkuttamaan selän taa. Meillä on siistiä, lapsilla oikeanlaiset ja puhtaat vaatteet ja ne on ajoissa siellä missä pitää milloinkin olla. Huolehtivat itse vaatteensa pyykkikoriin ja pesun jälkeen viikkaan ne omiin kasoihin ja vien lasten huoneisiin, itse huolehtivat siitä onko ne kaapissa vai lattioilla. Jopa pienin osaa ottaa iltapalaa itse jos mulla on vaikkapa siivous kesken, kaikki osallistuu kämpän hoitamiseen. Eikä kenenkään tartte stressata

Vierailija kirjoitti:

Tunnen meleko monta yksin asuvaa miestä, jotka kyllä hoitavat kotiaan ja asiansa. Sama homma parisuhteisissa. En purematta niele tätä miesvihaa.

Niin no, siitä ei vain saa jutun juurta, jos yksinasuva sinkku hoitaa talouttaan mainiosti tai molemmat parisuhteessa alusta alkaen hoitavat oman osuutensa. Ei, se pitää olla joku itkuvirsi tai parhaimmillaankin sellainen menestystarina, jossa tilanne parani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkasin tekemästä oma-alotteisesti mitään kun mikään ei muijalle kelvannut. Tyhjensin tiskikoneen niin se järjesti astiat uudestaan kaappiin. Imuroin niin se imuroi nurkat uudestaan. Ostettiin pojan kanssa kauppareissulla takki niin muija osti toisen kun ei kelvannut meidän ostama. Laitoin kengät telineeseen niin vaihtoi niiden järjestystä. Pistin pyykit kuivumaan niin laittoi uudestaan. Ajattelin että turha tehdä tuplana, tehköön akka kun kerran hänen tapa on ainoa oikea

Jos astiat laittaa kaappiin sekaisin, ei sieltä löydä mitään. Imuroida voi huolellisesti eikä sieltä täältä sutaisten. Pyykkejä ei tarvitse silittää ja ne kuivuvat nopeammin, kun vaatteet oikoo huolellisesti kuivumaan laittaessa. Ihan sama kuin ruokaa laittaessa polttaisi kaiken aina pohjaan tai keittäisi perunat vain puolikypsiksi.

Sitten se huusholli vasta kuormittaakin, kun koko ajan saa olla etsimässä jotain - kun niitä tavaroita ei laiteta paikoilleen.

Mun mies kyllä imuroi huolellisesti, mutta ei ikinä oma-aloitteisesti, eikä koskaan niin, että laittaisi tavarat ja huonekalut paikoilleen. Edes sen imurin. Ollaan muutettu tähän kesällä 2004, eikä hän edelleenkään muista, miten huonekalut täällä on.

Miksi et anna miehen jättää niitä tavaroita siihen mihin ne jää? Jos se imuri on hyvä miehen mielestä siinä keskellä lattiaa niin anna olla. Niin mä teen ja meillä suhde kukoistaa. Ei mua haittaa jos täällä on tupakan askeja pitkin tyhjillään tai imuri lattialla tai miehen käytetyt bokserit lattialla tai milloin missäkin. Mies tietää tämän ja siksi hänellä ei ole pokkaa missään vaiheessa sanoa, että täällä on likaista tai törkyistä tai tavarat on väärissä paikoissa. Jos miehen mielestä ne hänen tupakka-askinsa on nättejä koristuksia pöydällä ja käytetyt bokserit hyvät siinä sängyn vieressä niin olkoon. Mä olen elänyt sellaisissa läävissä välillä, että aika kova määrä törkyä saa olla, että älähdän. Mies asuu mun kanssa samassa taloudessa, ei niin, että minä asun kotonani ja mies on mukana.

No hyi hitto. Koti on mun turvasatama ja rauhan tyyssija. Ei mikään sikolätti. Haluan nauttia kotona olosta. Miksi suostut asumaan läävässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat aina tehneet enemmän töitä kuin miehet. Afrikan heimonaisetkin keräävät 70% ravinnosta lapsista samalla huolehtien, yhtäaikaa kun miehet huvittelevat metsästysretkillä. Tämä on luonnollista ja selvästikin naiset ovat miehiä sitkeämpiä, miksi tähän siis pitäisi saada muutos?

M

Jos ei muutosta tapahdu, miesten on turha odottaa parisuhdetta ja perhettä. Naiset ei enää tuohon diiliin suostu.

Miehet hakee naisen Aasiasta , näkeehän sen jo nyt.

Voi kotiorjaparkoja. Mutta tämäkin on tietysti vaihtoehto. Ihan vapaasti voi pariutua aasialaisen naisen kanssa, kunhan hän siihen täysissä järjen ja sielun voimissa on itse halukas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ehdi koska vaimo on niin näppärä niiden suhteen. Tehkööt itse kun kaikki pitää aina tehdä heti, koskaan ei ole aikaa levätä ja tehdä niitä sitten joskus,vaikka seuraavana päivänä.

Loppuu se pinin saanti yksi päivä.

Pimpillä kiristäminen onkin kypsän ja tasapainoisen ihmisen merkki. Jynssätköön kaakelinsaumoja hampaat irvessä.

Ei se ole mitään kiristämistä, jos ei näe enää omaa puolisoaan haluttavana.

Jos kotitöiden tekeminen on miehille valinnaista, niin vähintään yhtä valinnaista on seksin harrastaminen naisille. Kannattanee pyrkiä siihen, että kumpikin omasta halustaan osallistuu yhdessä kumpaankin.

Seksi on sulle siis vastikkeellista. Ok, monelle naiselle ei. Seksiä halutaan ihan vaikka pyykit olisi pesemättä.

Joo, niin halutaan. Mutta ei välttämättä siltä aikuislapselta, joka polkee jalkaa ja kiukuttelee, että hän ei ainakaan tee mitään.

Sun mieskö tekee noin? Tuskinpa. Ongelma on se että sä heti sanot ettei se tee tarpeeksi.

Juuri näin. En ole tavannut yhtäkään miestä, joka kiukuttelisi tai ei tekisi mitään. Naisia olen tavannut kiukuttelemassa useammankin kerran ja tyypillisimmin siitä ettei mies muka tee mitään. En mäkään tekisi, jos kiukkuista puolisoa pitäisi koko ajan kuunnella. Mä olisin lähtenyt lätkimään jo ennen lapsia, jos mieheni valittaisi joka asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkasin tekemästä oma-alotteisesti mitään kun mikään ei muijalle kelvannut. Tyhjensin tiskikoneen niin se järjesti astiat uudestaan kaappiin. Imuroin niin se imuroi nurkat uudestaan. Ostettiin pojan kanssa kauppareissulla takki niin muija osti toisen kun ei kelvannut meidän ostama. Laitoin kengät telineeseen niin vaihtoi niiden järjestystä. Pistin pyykit kuivumaan niin laittoi uudestaan. Ajattelin että turha tehdä tuplana, tehköön akka kun kerran hänen tapa on ainoa oikea

Jos astiat laittaa kaappiin sekaisin, ei sieltä löydä mitään. Imuroida voi huolellisesti eikä sieltä täältä sutaisten. Pyykkejä ei tarvitse silittää ja ne kuivuvat nopeammin, kun vaatteet oikoo huolellisesti kuivumaan laittaessa. Ihan sama kuin ruokaa laittaessa polttaisi kaiken aina pohjaan tai keittäisi perunat vain puolikypsiksi.

Sitten se huusholli vasta kuormittaakin, kun koko ajan saa olla etsimässä jotain - kun niitä tavaroita ei laiteta paikoilleen.

Mun mies kyllä imuroi huolellisesti, mutta ei ikinä oma-aloitteisesti, eikä koskaan niin, että laittaisi tavarat ja huonekalut paikoilleen. Edes sen imurin. Ollaan muutettu tähän kesällä 2004, eikä hän edelleenkään muista, miten huonekalut täällä on.

Miksi et anna miehen jättää niitä tavaroita siihen mihin ne jää? Jos se imuri on hyvä miehen mielestä siinä keskellä lattiaa niin anna olla. Niin mä teen ja meillä suhde kukoistaa. Ei mua haittaa jos täällä on tupakan askeja pitkin tyhjillään tai imuri lattialla tai miehen käytetyt bokserit lattialla tai milloin missäkin. Mies tietää tämän ja siksi hänellä ei ole pokkaa missään vaiheessa sanoa, että täällä on likaista tai törkyistä tai tavarat on väärissä paikoissa. Jos miehen mielestä ne hänen tupakka-askinsa on nättejä koristuksia pöydällä ja käytetyt bokserit hyvät siinä sängyn vieressä niin olkoon. Mä olen elänyt sellaisissa läävissä välillä, että aika kova määrä törkyä saa olla, että älähdän. Mies asuu mun kanssa samassa taloudessa, ei niin, että minä asun kotonani ja mies on mukana.

Sulle kelpaa noi standardit ja miehellesi myös. Mulle ei kelpaisi. Talo on se, missä mulla on omaisuus kiinni. Aattelin pitää siitä hyvää huolta, sisältä ja ulkoa.

Vierailija kirjoitti:

Lakkasin tekemästä oma-alotteisesti mitään kun mikään ei muijalle kelvannut. Tyhjensin tiskikoneen niin se järjesti astiat uudestaan kaappiin. Imuroin niin se imuroi nurkat uudestaan. Ostettiin pojan kanssa kauppareissulla takki niin muija osti toisen kun ei kelvannut meidän ostama. Laitoin kengät telineeseen niin vaihtoi niiden järjestystä. Pistin pyykit kuivumaan niin laittoi uudestaan. Ajattelin että turha tehdä tuplana, tehköön akka kun kerran hänen tapa on ainoa oikea

Teillä ei ole oikea parisuhde. Vaimo uskoo olevansa besserwisser, ja että ainoa oikea tapa tehdä asioita on kuten hän tekee.  Eikö hän osaa keskustella asioista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiasta toiseen: miksi naiset yrittää eron jälkeenkin puuttua miehen kotitöihin? Hittoako se enää teille kuuluu miten mies oman huushollinsa hoitaa? Jos lapset tulee isänsä luota puhtaina, ehjinä ja ruokittuna niin antakaa miehen ja lasten elää omalla tavallaan siellä ja sinun tavallasi äitiviikoilla

En ole kuullut yhdenkään äidin puuttuvan miehen tekemisiin, jos lapsista on huolehdittu.

Sen sijaan tiedän vaikka kuinka monta isää joka hävittää ja hukkaa lasten tavaroita ja joka kuvittelee että se äiti edelleen esimerkiksi muistaa miehen sukulaisten merkkipäivät, huolehtii niihin liittyvistä lasten juhlavaatteista jne.

Minua ei edes kiinnosta ihmisten merkkipäivät. Enkä tunne yhtäkään mistä jota kiinnostaisi. 

Hyvä. Kenenkään on turha kiinnostua siis sinunkaan merkkipäivistäsi.

Olin naimisissa miehen kanssa, jonka lähiomaisiltä tuli lahjoja jouluna ja lapsille syntymäpäiväksi. Lahjat olivat tarpeellisia käyttötavaroita tyyliin lasten pusero tai sukat, keittiön pöytäliina tms. Mieheni oli tyypillinen mies ja jätti lahjojen hankkimisen sukulaisille minun kontolleni. Kerran mieheni  sukulaisnainen pistäytyi meillä miehen ollessa töissä. Ennen poislähtöä nainen kysäisi muikeasti olemmeko me muistaneet hänen äitiään, kun äiti täytti juuri 80 vuotta. Vastasin, että mieheni ei ole kertonut asiasta minulle. Tuntui ikävältä. Asuimme maassa, jossa oli hankalat välimatkat ja siitä syystä joitakin sukulaisia nähtiin harvoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa

Voi myös päätellä, että mies ei älyä ryhtyä hoitamaan asiaa ennen kuin konkreettisesti erotaan.

Kyllä hän on ryhtynyt, mutta se ei ole kelvannut.

Missä kohtaa?

Tuo on se niin yleinen marina, kun ei naisille "kelpaa". Oma mieheni tässä taannoin puhisi kiukusta keittiössä valmisruokaa mikrossa lämmittäessään, että kun se ei mulle kelpaa. Se kelpaa mulle vallan hyvin, kunhan tekee sen itse eikä odota että minä muistutan, että lapset pitää ruokkia, että ruoka pitää hankkia ja että se tosiaan tarvitsee joko valmistaa tai lämmittää. Kelpaa aivan tasan hänen ratkaisunsa, kunhan ruokkii lapset. Mutta silti kuulemma "ei kelpaa". Että olisikohan siellä korvien välissä myös jotain asenneongelmaa noin niin kuin näillä miehillä, joiden naisille mikään ei kelpaa`?

Ihan kuule oma kokemus puhuu. Jännä että nykyiselle kelpaa oikein hyvin, joten ei voi olla kiinni siitä että mitään en tekisi oikein.

Ja oliko nykyisellä lapsia, vai onko hän näitä ihania jeesnaisia, jotka mystisesti yhdessä yössä muuttuvat ihan vääränlaisiksi lapsen saatuaan, ja alkavat harmistua jos vauva syö villakoiria? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumminkin tosi monet tuntemani miehet kykenee eron jälkeen hoitamaan ja vaatettamaan sekä itsensä että lapsensa, ruokkimaan, kuskaamaan harrastuksiin, hoitamaan kouluasiat hammaslääkärit päiväkodit vanhempainvartit sun muut. Eihän tästä voi päätellä kuin että naiset on se suurin ongelma. Joko tehdään puolesta tai sitten mikään ei kelpaa

Voi myös päätellä, että mies ei älyä ryhtyä hoitamaan asiaa ennen kuin konkreettisesti erotaan.

Kyllä hän on ryhtynyt, mutta se ei ole kelvannut.

Missä kohtaa?

Tuo on se niin yleinen marina, kun ei naisille "kelpaa". Oma mieheni tässä taannoin puhisi kiukusta keittiössä valmisruokaa mikrossa lämmittäessään, että kun se ei mulle kelpaa. Se kelpaa mulle vallan hyvin, kunhan tekee sen itse eikä odota että minä muistutan, että lapset pitää ruokkia, että ruoka pitää hankkia ja että se tosiaan tarvitsee joko valmistaa tai lämmittää. Kelpaa aivan tasan hänen ratkaisunsa, kunhan ruokkii lapset. Mutta silti kuulemma "ei kelpaa". Että olisikohan siellä korvien välissä myös jotain asenneongelmaa noin niin kuin näillä miehillä, joiden naisille mikään ei kelpaa`?

.

Ootko koskaan kokeillut pysyykö ne lapset hengissä jos et ole koko aikaa muistuttamassa? Vaaditko että koko perhe toimii kuin japaninainen juna sun laatimien aikataulujen mukaan?

Nykyään vanhemmuuteen ei riitä se etät lapset on hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eksäni ei viitsinyt tehdä mitään tai teki niin huonosti, että oli pakko nalkuttaa tai tehdä itse uudelleen. Esimerkiksi pyykin mies ripusti niin, että otti kasan koneesta ja heitti telineelle. Siinä ne pyykit ummehtuivat ja haisivat monta päivää, miehen mielestä asia oli hoidettu aivan hyvin. Lakanoiden kanssa hänelläkin oli pahoja ongelmia ja suuttui, jos yritin vaihtaa edes kuukausittain, kun niiden pesuun menee rahaa ja se on aivan turhaa. Samoin hän vihastui, kun tarvitsin kallista laktoositonta maitoa ja meillä riideltiin kuukausikaupalla siitä, miksen voi opetella juomaan kahvia mustana ettei mulle tarttis enää kahvimaitoja ostaa. Itse hän oli kunnon vauvasuu ja omaan kahviinsa lorotti puolet maitoa ja puolet kahvia.

Näin just että hommat tehdään niin huonosti että nainen tekee ne lopulta itse. Hyvä esimerkki tuo pyykin ripustus. Jos pyykit myttää telineelle, en kehtaa pukea lapsille ryppyisiä vaatteita päälle ja on pakko silittää. Itsehän suoristan vaatteet telineelle niin että ne voi pukea suoraan päälle ja silitän vain juhlavaatteet. Mutta hei, isän pitää saada tehdä asiat omalla rennolla tavallaan. Tosi kätevää miehille että se on myös tapa jolla saadaan naiset tekemään itse. Johan kokkausvuorokin on helppoa siirtää vaimolle, kun mies tarjoaa ruoaksi pelkkää paskaa ilman mitään vihanneksia. Keitettyä makkaraa sinapilla ja lihapiirakkaa ketsupilla päivästä toiseen.

Tai sitten ne pyykit ravistetaan ja ripustetaan suoraksi mutta nainen valittaa koska sukat on eri kohdassa kuin mihin hän ne laittaa. Vaikka oisikin lajiteltu niin että samanlaiset on vierekkäin. Kun on ihan helvetin väliä sillä onko Pirkkokeijon sukkahousut omien pikkareiden vieressä vai onko siinä välissä Pirjopurjon yöpaita

Ja jos teet ihan oikeaa ruokaa niin ollaan vttuilemassa että kurkkuviipaleet on väärän paksuisia

Mun lapset on 20 ja 18, eikä mies ole koko lasten elinikänä oppinut erottamaan, kummat on kumman vaatteita.

Heillä on edelleen 10 sentin pituusero ja pienempinä kokoeroa oli niin, etät kun nuorempi käytti kokoa 98, isompi oli 122. Silti mies ei erottanut näiden vaatteista toisistaan.

SIKSI minä ripustin ne vaatteet niin, että näiden vaatteet oli erillään, ettei stten tarvitse vetää raivareita lapsia pukiessa.

Minä kyllä erotan ne edelleen.

Sama minulla. Pyykkejä ripustaessa on helppo laittaa ne lajeittain ja käyttäjien mukaan, joten kuivien pyykkien korjaaminen käy hetkessä. Se on paljon työläämpää, kun siellä täällä on itse kunkin vaatteita eikä kaikkien sikinsokin sekaisin. Tuo on varmaan miehille vaikea asia ymmärtää.

Kun pyykit tulevat märkinä sikinsokin koneesta, niiden lajittelu käyttäjittäin ei ole työlästä.

Kun samat pyykit tulevat kuivina sikinsokin narulta, niiden lajittelu on sietämättämän työlästä.

Juu, nyt täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että asian logiikkaa on vaikea ymmärtää.

Meillä on päältä täytettävä pyykkikone, sieltä ei tule mitään sikinsokin vaan vaatteet noukitaan sieltä yksitellen. Ei ollut ongelma silloinkaan, kun oli sivusta täytettävä kone. Ehkä sinä et vaan osaa.

Logiikka puuttuu edelleen.

Vaatteiden noukkiminen koneesta yksitellen narulle henkilöittäin ei ole työlästä.

Vaatteiden noukkiminen narulta yksitellen henkilöittäin on työlästä.

Etkö nyt vain voi myöntää, että kyse on vain ja ainoastaan henkilökohtaisesta mieltymyksestäsi, millä ei ole mitään käytännön merkitystä lopputuloksen kannalta?

Olen eri.

Mutta ehkä logiikka on siinä, että jos mies on se joka laittaa pyykit narulle ja nainen on se, joka viikkaa kuivat ja lajittelee ne kaappeihin, niin silloin mies joka ei laita pyykkejä narulle järjestykseen työntää kuin pienen, mutta aikaavievän osan töistä naiselle. Eli jos mies laittaisi pyykit tiettyyn järjestykseen, menisi naiselta vähemmän aikaa pyykkien lajitteluun omiin pinoihin ja sitten kaappeihin.

Ahaa, no olisitte heti sanoneet että esimerkissä nainen on niin laiska, että haluaa minimoida oman osuutensa pyykkäys+ripustus+lajittelu+kaappeihin hommassa.

Sama lajitteluvaihe siinä silti on, on se sitten ripustaessa tai kuivia lajitellessa.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkasin tekemästä oma-alotteisesti mitään kun mikään ei muijalle kelvannut. Tyhjensin tiskikoneen niin se järjesti astiat uudestaan kaappiin. Imuroin niin se imuroi nurkat uudestaan. Ostettiin pojan kanssa kauppareissulla takki niin muija osti toisen kun ei kelvannut meidän ostama. Laitoin kengät telineeseen niin vaihtoi niiden järjestystä. Pistin pyykit kuivumaan niin laittoi uudestaan. Ajattelin että turha tehdä tuplana, tehköön akka kun kerran hänen tapa on ainoa oikea

Teillä ei ole oikea parisuhde. Vaimo uskoo olevansa besserwisser, ja että ainoa oikea tapa tehdä asioita on kuten hän tekee.  Eikö hän osaa keskustella asioista?

Sinustako sellainen kuitenkin on oikea parisuhde, jossa puoliso on akka ja muija? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tätä asiaa tutkitaan tässä keskustelussa väärin päin.

Naiset ovat yleensä perheessä vastuussa arjen pyörittämisestä. Äiti etsii lapselle vaatteet, kuljettaa harrastuksiin, tekee ruokaa, muistaa kavereiden synttärit ja mitä kaikkea.

Minusta kyse ei ole siitä miten kukakin siivoaa, vaan siitä, että isät eivät välttämättä tajua miten vaikeaa arjen pyörittäminen sotkuisessa kodissa on. Jos harrastus alkaa seitsemältä ja sitä ennen pitäisi syödä, niin on paljon helpompaa tehdä ruokaa siistissä keittiössä kuin siivota ja sitten tehdä ruokaa.

Siksi minusta monien isien pitäisi ottaa enemmän vastuuta arjesta, ei välttämättä vain siivoamisesta.

Ja todellinen vastuu on myös ennakointia, ei vain suorittamista. Olimme molemmat exän kanssa työelämässä, niin muistan elävästi sen aamun, kun lasten isä oli viemässä lapsia hoitoon työmatkallaan ja oli ensimmäinen pakkasaamu ja tullut lunta yöllä syksyllä. Lasten isä oli eteisessä ihan hoomoilasena, että mitä hän nyt pukee lapsille, kun eteisessä olleet välikausivaatteet on liian kylmät. Hän ei ollut yhtäkään ajatusta uhrannut sille, että kun talvi tulee, niin onko lapsilla talvivaatteet. Tottakai minä olin sellaiset ostanut ja kaivoin ne kaapista, mutta kyllä ärsytti, että hän ei etukäteen ollut edes kysynyt, että olenko hoitanut asian, vaan ei ollut miettinyt yhtään. Että mua kiukutti.

Jos olisin isä, joka olisi viemässä pakkasaamuna pienessä lumihyhmässä lapsia hoitoon; juuri sen jälkeen, kun olisin kuunnellut nalkuttavaa naista eteisessä: kääntäisin murheelliset kasvoni talviseen tuuleen, katsoisin harmaata taivasta puiden paljaiden oksien läpi ja miettisin: olisiko tätä elämää voinut elää jotenkin paremmin? Mitä jos olisin lähtenyt tämän kaiken sijasta vaikka Kaakkois-Aasian aurinkoon? Olisin ehkä tehnyt itselleni mieleistä työtä, vapaana ja onnellisena. Treenaisin salilla, hoitaisin ulkonäköäni ja harrastaisin seksiä kauniiden naisten kanssa. Tämän minä kuitenkin yhteiskunnan ja naisen paineessa valitsin: harmaa talvi, nalkuttava eukko, kitisevät lapset ja pallo jalassa. Miksi olet minut hylännyt, maailma?

Siinä mitään nalkuttamista ollut. Siinä oli hyvinkin jäätävä tunnelma, täysin sanattomasti ja eleettömästi talvivaatteiden haku kaapista ja tuominen eteiseen. Ei siitä enää pitkä aika mennyt siihen, kun avioeropaperit lähti liikkeelle. Turha sitä on tuollaista vätystä yrittää muuttaa. Menisi energiaa vain siihenkin työn, lasten ja huushollin hoidon lisäksi.

Ylemmän kommentin johdosta: "harrastaisin seksiä kauniiden naisten kanssa". Siis vahvasti meikattujen ja hyvin laihojen, ehkä aliravittujen naisten kanssa? Tai jopa alaikäisten tyttöjen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat aina tehneet enemmän töitä kuin miehet. Afrikan heimonaisetkin keräävät 70% ravinnosta lapsista samalla huolehtien, yhtäaikaa kun miehet huvittelevat metsästysretkillä. Tämä on luonnollista ja selvästikin naiset ovat miehiä sitkeämpiä, miksi tähän siis pitäisi saada muutos?

M

Jos ei muutosta tapahdu, miesten on turha odottaa parisuhdetta ja perhettä. Naiset ei enää tuohon diiliin suostu.

Miehet hakee naisen Aasiasta , näkeehän sen jo nyt.

Voi kotiorjaparkoja. Mutta tämäkin on tietysti vaihtoehto. Ihan vapaasti voi pariutua aasialaisen naisen kanssa, kunhan hän siihen täysissä järjen ja sielun voimissa on itse halukas.

Ja lompsa kestää lähettää rahaa piian perheelle Aasiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkasin tekemästä oma-alotteisesti mitään kun mikään ei muijalle kelvannut. Tyhjensin tiskikoneen niin se järjesti astiat uudestaan kaappiin. Imuroin niin se imuroi nurkat uudestaan. Ostettiin pojan kanssa kauppareissulla takki niin muija osti toisen kun ei kelvannut meidän ostama. Laitoin kengät telineeseen niin vaihtoi niiden järjestystä. Pistin pyykit kuivumaan niin laittoi uudestaan. Ajattelin että turha tehdä tuplana, tehköön akka kun kerran hänen tapa on ainoa oikea

Jos astiat laittaa kaappiin sekaisin, ei sieltä löydä mitään. Imuroida voi huolellisesti eikä sieltä täältä sutaisten. Pyykkejä ei tarvitse silittää ja ne kuivuvat nopeammin, kun vaatteet oikoo huolellisesti kuivumaan laittaessa. Ihan sama kuin ruokaa laittaessa polttaisi kaiken aina pohjaan tai keittäisi perunat vain puolikypsiksi.

Sitten se huusholli vasta kuormittaakin, kun koko ajan saa olla etsimässä jotain - kun niitä tavaroita ei laiteta paikoilleen.

Mun mies kyllä imuroi huolellisesti, mutta ei ikinä oma-aloitteisesti, eikä koskaan niin, että laittaisi tavarat ja huonekalut paikoilleen. Edes sen imurin. Ollaan muutettu tähän kesällä 2004, eikä hän edelleenkään muista, miten huonekalut täällä on.

Miksi et anna miehen jättää niitä tavaroita siihen mihin ne jää? Jos se imuri on hyvä miehen mielestä siinä keskellä lattiaa niin anna olla. Niin mä teen ja meillä suhde kukoistaa. Ei mua haittaa jos täällä on tupakan askeja pitkin tyhjillään tai imuri lattialla tai miehen käytetyt bokserit lattialla tai milloin missäkin. Mies tietää tämän ja siksi hänellä ei ole pokkaa missään vaiheessa sanoa, että täällä on likaista tai törkyistä tai tavarat on väärissä paikoissa. Jos miehen mielestä ne hänen tupakka-askinsa on nättejä koristuksia pöydällä ja käytetyt bokserit hyvät siinä sängyn vieressä niin olkoon. Mä olen elänyt sellaisissa läävissä välillä, että aika kova määrä törkyä saa olla, että älähdän. Mies asuu mun kanssa samassa taloudessa, ei niin, että minä asun kotonani ja mies on mukana.

Lapsiperheessä ei voi elää jos toiselta vanhemmalta tavarat, likapyykit ja moskat tippuu niille sijoilleen.

Joku muukin voi tarvita niitä työkaluja/tavaroita yms ja on ihan hemmetin turhauttavaa etsiä esimerkiksi talikkoa ja miettiä, missä mies on sitä viimeksi käyttänyt. Missä on viimeksi mitanntu jotain, mistä on mahtanut kulkea ja minne reitille on tippunut kuopuksen luistimet/kumpparit, millä autolla millä ulkotakilla oli liikkeellä kun lainasi esikoisen avaimia hukattuaan omansa sitä ennen jne.

Tavaroilla on oltavat paikat ja tavaroiden on oltava niissä paikoissa, muuten elämästä tulee sietämätöntä 24/7 etsintää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itellä vaimo ei todellakaan tee paljoa kotitöitä, minä saan kannatella kotia pystyssä. Hän sotkee, ei hoida hommiaan ajallaan, joihinkin hommiin ei osallistu lainkaan. Siitä huolimatta hän on se joka niistä kotitöistä pitää meteliä ja jolla on aina jotain huomautettavaa. Siitä huolimatta hän on neuvomassa ja kritisoimassa jälkeä.

Kun sanon hänelle aiheen tiimoilta, esimerkiksi että roskat vois edes laittaa roskiin, hän suuttuu. Eikä hän muuten tee metatyötäkään, kaikki kaatuu minulle.

En ole ihan varma miksi siedän enää.

Meilläkin on hiukan tuollaista. 

Esimerkiksi eilen vaimo oli koko iltapäivän iltaan asti kaverinsa kanssa kaupungilla. Itse hoidin kotityöt, hain nuoremman lapsen päiväkodista ja ohjeistin koululaisen tulemaan kotiin kaverilta. Laitoin ruokaa, myös tälle päivälle. Siivosin. Hoidin lemmikit. Viikkasin pyykit (myös vaimon, suoraan kaappiin, taas). Hoidin tiskit. Vein roskat. Lajittelin jätteet. Valvoin koululaisen kotitehtävien tekemisen. Kävin kaupassa.

Sitten kun rouva porhalsi kaupungilta kotiin, alkoi heti huomauttelu, miksi en ollut tehnyt / miksi tein väärin sen, tämän, tuon jne.

Eikä tämä ollut ensimmäinen kerta, eikä ainut päivä, eikä tarkoita sitä, ettenkö tekisi kotitöitä silloinkin, kun olemme molemmat kotona.

Pitäisi pistää akka ulkoruokintaan.

Lisäys. 

Vaimo sotkee myös pahasti, vaikka mielestään hän siivoaa. Hänen käsitys siivoamisesta on, että esimerkiksi sikin sokin olevat tavarat kerätään nopeasti muovikasseihin, ja ne siirretään paikkaan X.

Pois silmistä, pois mielestä. 

Mutta mitä sitten tapahtuu, kun esimerkiksi sauna ja pesuhuone tulee täyteen kaikenlaisia muovipusseja?

Olin kerran yhden yön yli työmatkalla (ei tapahdu usein). Kotiin tullessani hämmästyin, kun huomasin, että täällä on yllättävän siistiä. Vaimo kertoi polleana siivonneensa koko huushollin. Olin iloinen ja kiitollinen, halailin ja suukottelin häntä. Mutta myöhemmin menin käymään sinä iltana suihkussa, kun huomasin saunan oven alta jotakin mustaa. Joo, vaimon "siivous". Eli jätesäkkeihin oli kerätty lattialla olleet lelut, lasten vaatteet, sekalaiset tavarat, ja jopa keittiöstä pesemättömät astiat. Olipa hehkeää illalla yrittää käydä säkkien sisältöä saunassa läpi, laittaa vaatteita pesukoneeseen, likaisia astioita astianpesukoneeseen, leluja laatikoihin, sekalaisia tavaroita paikoilleen...

Voi jessus! Saat kyllä kaiken sympatian minulta.

Meillä kaikki kotityöt teen minä. Paitsi miehen työhuoneen siivous, kun siellä ei saa koskea mihinkään. Herra siivoaa itse. Ts. ottaa kasan papereita, viikkaa ne toiseen läjään ja tadaa siistiä! Lattialla kolme kiloa johtoja sotkussa, tietsikan ja kopiokoneen päällä parin sentin kerros pölyä, hyllyt harmaana jne. Pöly kirvelee silmissä ja kurkussa, jos tuohon läävään on pakko

mennä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisilla on kyllä kummallinen käsitys, että jos mies ei kotona sopeudu naisen toimintatapaan, niin toimintatapa on silloin aina väärä. Eli stressaaminen kodin siisteydestä, joulusta, pääsiäisestä ja muusta on aina se stressitaso, mikä naisella on. Ja sitten naisen on neuroottisesti imuroitava ja siivottava joka päivä, joka stressaa naista itseään. Nainen syyttää tästä miestä, ja lopulta eroaa. Tämän jälkeen nainen etsii uuden kumppanin lähes heti, joka on kaikella todennäköisyydellä vielä hieman huonompi, kuin edellinen mies oli.

95 prosenttia kodin metatöistä tulee kodin ulkopuolelta, aikataulut, laatutaso jne.

Ei se nainen niitä päästään keksi.

Paljon tulee ulkopuolelta, se on totta. Muistan kuitenkin, kun kerran eräässä vastaavassa keskustelussa eräs nainen aivan tosissaan väitti, ettei ole hänen keksintöään, että pitää imuroida joka päivä. Heillä oli pieniä lapsia ja koira, joten sotkua varmasti tulee. Mutta siltikin nainen piti itseään olosuhteiden uhrina, ei millään käsittänyt, että ei ole mitään viranomaista tai muuta auktoriteettia, joka käskee imuroimaan joka päivä. Että kyllä se oikeasti on hänen keksintöään, hänen keksimänsä vastaus tarpeeseen/olosuhteisiin. Joku toinen olisi saattanut keksiä sietää hiekkaa lattialla.

Jos kotona on ryömivä tai konttaava vauva, imuroida pitää usein, sillä lapsihan pistää kaiken suuhunsa mitä lattialta löytää.

Sitä lasta pitäisi vahtia kun se on siellä maassa.

Vika on ihmisessä jos joka päivä pitää imuroida. Sehän on ihan mielisairasta touhua. 

Ei tarvitse vahtia, kun pitää huolen, että lattialla ei ole mitään suuhun pantavaa. Ei kukaan pysty koko ajan vahtimaan lattialla olevaa vauvaa, kun kotona on koko ajan jotain tehtävää. Tai se taapero, joka myös tarvitsee huomiota.

Miksi hankit niitä lapsia niin paljon että et voi keskittyä hoitamaan heitä?

Ai niinkuin se robotti-imuria paimentava vaimo tuossa videossa? 

Ihan käytännön elämässä ovikello soi ja äiti menee avaamaan, jolloin lapsi on lattialla ilman silmälläpitoa. Löytääkö hän vahingossa pudonneen nuppineulan tai jonnekin kierineen vitamiinipillerin? Äiti käy vessassa tai äiti ottaa pakastimesta jotakin sulamaan tai  puhelin soi ja pari minuuttia kuluu niin, ettei huomio ole koko ajan ryömimisikäisessä lapsessa. Mutta ehkä isät ovat sitä  mieltä, että ei haittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eksäni ei viitsinyt tehdä mitään tai teki niin huonosti, että oli pakko nalkuttaa tai tehdä itse uudelleen. Esimerkiksi pyykin mies ripusti niin, että otti kasan koneesta ja heitti telineelle. Siinä ne pyykit ummehtuivat ja haisivat monta päivää, miehen mielestä asia oli hoidettu aivan hyvin. Lakanoiden kanssa hänelläkin oli pahoja ongelmia ja suuttui, jos yritin vaihtaa edes kuukausittain, kun niiden pesuun menee rahaa ja se on aivan turhaa. Samoin hän vihastui, kun tarvitsin kallista laktoositonta maitoa ja meillä riideltiin kuukausikaupalla siitä, miksen voi opetella juomaan kahvia mustana ettei mulle tarttis enää kahvimaitoja ostaa. Itse hän oli kunnon vauvasuu ja omaan kahviinsa lorotti puolet maitoa ja puolet kahvia.

Näin just että hommat tehdään niin huonosti että nainen tekee ne lopulta itse. Hyvä esimerkki tuo pyykin ripustus. Jos pyykit myttää telineelle, en kehtaa pukea lapsille ryppyisiä vaatteita päälle ja on pakko silittää. Itsehän suoristan vaatteet telineelle niin että ne voi pukea suoraan päälle ja silitän vain juhlavaatteet. Mutta hei, isän pitää saada tehdä asiat omalla rennolla tavallaan. Tosi kätevää miehille että se on myös tapa jolla saadaan naiset tekemään itse. Johan kokkausvuorokin on helppoa siirtää vaimolle, kun mies tarjoaa ruoaksi pelkkää paskaa ilman mitään vihanneksia. Keitettyä makkaraa sinapilla ja lihapiirakkaa ketsupilla päivästä toiseen.

Tai sitten ne pyykit ravistetaan ja ripustetaan suoraksi mutta nainen valittaa koska sukat on eri kohdassa kuin mihin hän ne laittaa. Vaikka oisikin lajiteltu niin että samanlaiset on vierekkäin. Kun on ihan helvetin väliä sillä onko Pirkkokeijon sukkahousut omien pikkareiden vieressä vai onko siinä välissä Pirjopurjon yöpaita

Ja jos teet ihan oikeaa ruokaa niin ollaan vttuilemassa että kurkkuviipaleet on väärän paksuisia

Mun lapset on 20 ja 18, eikä mies ole koko lasten elinikänä oppinut erottamaan, kummat on kumman vaatteita.

Heillä on edelleen 10 sentin pituusero ja pienempinä kokoeroa oli niin, etät kun nuorempi käytti kokoa 98, isompi oli 122. Silti mies ei erottanut näiden vaatteista toisistaan.

SIKSI minä ripustin ne vaatteet niin, että näiden vaatteet oli erillään, ettei stten tarvitse vetää raivareita lapsia pukiessa.

Minä kyllä erotan ne edelleen.

Sama minulla. Pyykkejä ripustaessa on helppo laittaa ne lajeittain ja käyttäjien mukaan, joten kuivien pyykkien korjaaminen käy hetkessä. Se on paljon työläämpää, kun siellä täällä on itse kunkin vaatteita eikä kaikkien sikinsokin sekaisin. Tuo on varmaan miehille vaikea asia ymmärtää.

Kun pyykit tulevat märkinä sikinsokin koneesta, niiden lajittelu käyttäjittäin ei ole työlästä.

Kun samat pyykit tulevat kuivina sikinsokin narulta, niiden lajittelu on sietämättämän työlästä.

Juu, nyt täytyy kyllä rehellisesti sanoa, että asian logiikkaa on vaikea ymmärtää.

Meillä on päältä täytettävä pyykkikone, sieltä ei tule mitään sikinsokin vaan vaatteet noukitaan sieltä yksitellen. Ei ollut ongelma silloinkaan, kun oli sivusta täytettävä kone. Ehkä sinä et vaan osaa.

Logiikka puuttuu edelleen.

Vaatteiden noukkiminen koneesta yksitellen narulle henkilöittäin ei ole työlästä.

Vaatteiden noukkiminen narulta yksitellen henkilöittäin on työlästä.

Etkö nyt vain voi myöntää, että kyse on vain ja ainoastaan henkilökohtaisesta mieltymyksestäsi, millä ei ole mitään käytännön merkitystä lopputuloksen kannalta?

Olen eri.

Mutta ehkä logiikka on siinä, että jos mies on se joka laittaa pyykit narulle ja nainen on se, joka viikkaa kuivat ja lajittelee ne kaappeihin, niin silloin mies joka ei laita pyykkejä narulle järjestykseen työntää kuin pienen, mutta aikaavievän osan töistä naiselle. Eli jos mies laittaisi pyykit tiettyyn järjestykseen, menisi naiselta vähemmän aikaa pyykkien lajitteluun omiin pinoihin ja sitten kaappeihin.

Ahaa, no olisitte heti sanoneet että esimerkissä nainen on niin laiska, että haluaa minimoida oman osuutensa pyykkäys+ripustus+lajittelu+kaappeihin hommassa.

Sama lajitteluvaihe siinä silti on, on se sitten ripustaessa tai kuivia lajitellessa.

 

Laiska? Minä olen laiska, tai siis inhoaisin olla japanilainen juna. Sen takia opiskelin mieluisamman mutta köyhemmän ammatin, hankin vain yhden lapsen, ja mieheen miellyin, kun hän ruokki minua. 

Nuo tehonaiset tässä ketjussa eivät ole laiskoja, usko ammattilaista. He ovat tehokkaita. Tehokasta riepoo silmittömästi turhat työvaiheet, nimenomaan siksi, että hän on tehokas. Ihan yhtä hassua olisi vinkua siitä, että joku Mäkäräinen hioo tekniikkaansa ja karsii turhat liikkeet siitä. Luulisi miehen tämän ymmärtävän. 

Minäkin käsitän, että kun se vaate joka tapauksessa on syytä oikoa kuivumaan laittaessa, järjestäminen on luontevampaa yhdistää siihen. Samalla myös pölyn määrä jäänee vähäisemmäksi, kun vaatteita ei leivota kuivina vaan tuoreeltaan. 

Minunkin mies muuten on näitä, joka ei tunnista vaatteita. Jännä juttu, koska hänellä on oikein tarkka silmä yksityiskohdille työssään. 

Minä taas kuulun koulukuntaan, jonka mielestä kaapille on turha edes mennä, ennen kuin pyykkitelineeltä on puettu päälle riittävän monta kertaa. Mutta meillä ei olekaan pikkulapsia tai lemmikkejä, enkä ole silmänpalvoja. Logistiikkaa opiskellut tuttava oli samalla kannalla, hänen miehensä taas oli himoviikkaaja... 

Jostain syystä vain ihmiset yleensä eivät halua parisuhteeseen peilikuvansa kanssa, vaan pitää olla jotain vastakkaista. Hyvähän se tavallaan on, ihmisistä tulee sietämättömiä jos koskaan ei tarvitse mukautua keneenkään yhtään. Sitten on edessä surkea vanhuus. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakkasin tekemästä oma-alotteisesti mitään kun mikään ei muijalle kelvannut. Tyhjensin tiskikoneen niin se järjesti astiat uudestaan kaappiin. Imuroin niin se imuroi nurkat uudestaan. Ostettiin pojan kanssa kauppareissulla takki niin muija osti toisen kun ei kelvannut meidän ostama. Laitoin kengät telineeseen niin vaihtoi niiden järjestystä. Pistin pyykit kuivumaan niin laittoi uudestaan. Ajattelin että turha tehdä tuplana, tehköön akka kun kerran hänen tapa on ainoa oikea

Jos astiat laittaa kaappiin sekaisin, ei sieltä löydä mitään. Imuroida voi huolellisesti eikä sieltä täältä sutaisten. Pyykkejä ei tarvitse silittää ja ne kuivuvat nopeammin, kun vaatteet oikoo huolellisesti kuivumaan laittaessa. Ihan sama kuin ruokaa laittaessa polttaisi kaiken aina pohjaan tai keittäisi perunat vain puolikypsiksi.

Sitten se huusholli vasta kuormittaakin, kun koko ajan saa olla etsimässä jotain - kun niitä tavaroita ei laiteta paikoilleen.

Mun mies kyllä imuroi huolellisesti, mutta ei ikinä oma-aloitteisesti, eikä koskaan niin, että laittaisi tavarat ja huonekalut paikoilleen. Edes sen imurin. Ollaan muutettu tähän kesällä 2004, eikä hän edelleenkään muista, miten huonekalut täällä on.

No sitten onkin jo korkea aika vähän vaihdella niiden paikkoja. Tuossa ajassa meillä ei ole vaihtunut vaan huonekalujen paikka, vaan ihan jo huoneet ja mihin niitä käytetään. Ei kannata jämähtää, eikä varsinkaan riidellä jostain huonekalujen paikasta. Reippaasti vaan kokeilemaan uusia paikkoja ja huoneille eri käyttötarkoituksia.

Pidän rouvan erittäin tyytyväisenä makuuhuoneessa. Eipä kuulu nalkutusta vaikka joskus jää likaiset sukat lattialle tai lautanen tiskaamatta.