Neljäsosa nykykoululaisista ei enää opi kunnolla edes lukemaan mutta siitä huolimatta tavoitteena on, että 60% nuorista kävisi tulevaisuudessa korkeakoulun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole korkeakoulutettu mutta sitä todella ihmettelen että miten joku ei osaa lukea?! Eihän se voi olla millään mahdollista. Jossain kehitysmaissa sen ymmärtää missä ei mahdollista käydä koulua.

Kannattaa huomioida, että kyse ei ole siitä etteikö osattaisi aakkosia ja lukea mekaanisesti. Kyse on pikemminkin syvälukutaidon puutteesta eli ei ole kykyä ymmärtää tekstiä, soveltaa sitä ja hahmoittaa laajempia tietokokonaisuuksia. Tämä näkyy vaikkapa siinä, että oppilaat eivät kykene enää lukemaan pitkiä tekstejä tai laatimaan esseevastauksia.

Ei lukeminen kiinnosta. Pelit ja videot ovat paljon koukuttavampia.

Vierailija kirjoitti:

Voihan sitä käydä vaikka apina korkeakoulun. Eri asia osaako mitään hyödyllistä kuten lukea.

Tästä esimerkkejä on Eduskunta ja puoluetoimistot täynnä.

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku ope kertoa, että miksi niiltä oppilalta ja vanhemmilta ei voi vaatia edes läksyjen tekemistä? Miksi suostut päästämään oppilaat siitä missä matalin aita? Etkö ymmärrä, että se on lapsille karhunpalvelus?

Hymyilin tälle kommentille ja sille, miten ulapalla moni onkaan. Itse vaadin oppilaita kyllä tekemään läksynsä. Yli puolet saapuvat tunnille kuitenkin niin, ettei niitä ole tehty. Kirjaan tämän Wilmaan joka ikinen kerta. Vanhempia ei ilmeisesti asia kiinnosta, koska sama jatkuu ja toistuu aina vain. Olen myös jättänyt oppilaita koulun jälkeen tekemään läksyjä, mutta sitä huoltajien ulinakonserttia en enää jaksa käydä uudestaan läpi. Reaktio oli suurimmalla osalla tasoa kidnappasit minun lapseni.

Jotainhan tämä varmaan kertoo nykyvanhemmistakin. Ehkä jopa enemmän kuin koulusta ja opettajista.

TU-LE-VAI-SUU-DES-SA TYÖ-OH-JEET ON KIR-JOI-TET-TA-VA TIK-KU-KIR-JAI-MIL-LA JA TA-VU-TET-TA-VA ET-TÄ NY-KY-NUO-RET-KIN YM-MÄR-TÄI-SI-VÄT NE !

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku ope kertoa, että miksi niiltä oppilalta ja vanhemmilta ei voi vaatia edes läksyjen tekemistä? Miksi suostut päästämään oppilaat siitä missä matalin aita? Etkö ymmärrä, että se on lapsille karhunpalvelus?

Pomolta tulee käsky päästää läpi ellei ole selkeästi liikaa poissaoloja. Oma työ vaakalaudalla. Ei siinä ihan tavallinen opettaja paljoa voi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku ope kertoa, että miksi niiltä oppilalta ja vanhemmilta ei voi vaatia edes läksyjen tekemistä? Miksi suostut päästämään oppilaat siitä missä matalin aita? Etkö ymmärrä, että se on lapsille karhunpalvelus?

Hymyilin tälle kommentille ja sille, miten ulapalla moni onkaan. Itse vaadin oppilaita kyllä tekemään läksynsä. Yli puolet saapuvat tunnille kuitenkin niin, ettei niitä ole tehty. Kirjaan tämän Wilmaan joka ikinen kerta. Vanhempia ei ilmeisesti asia kiinnosta, koska sama jatkuu ja toistuu aina vain. Olen myös jättänyt oppilaita koulun jälkeen tekemään läksyjä, mutta sitä huoltajien ulinakonserttia en enää jaksa käydä uudestaan läpi. Reaktio oli suurimmalla osalla tasoa kidnappasit minun lapseni.

Jotainhan tämä varmaan kertoo nykyvanhemmistakin. Ehkä jopa enemmän kuin koulusta ja opettajista.

Vitsit kun ei enää ole tarkkiksia. Nyt nekin jotka haluaisivat oppia ja haaveilevat yliopistosta ja haastavista tehtävistä ja vieraista kielistä, istuvat siellä odottamassa, kun näitä laiskimuksia vedetään hitaasti mukana tunnista ja lukukaudesta toiseen.

Työllistyminen on näissä korkeakoulutuksen lisäämishaaveissa kyllä se isoin ongelma. Siis ilman peruskoulun tason laskuakin. Nykyisilläkin koulutusmäärillä korkeakoulutettuja on niin paljon, että osa heistä päätyy tekemään sellaisia töitä, joissa ei välttämättä vaadita korkeakoulututkintoa. Tähän lasken siis paitsi oikeasti koulutusta vastaamatonta työtä tekevät, myös esim. ne tradenomit, joiden työpaikan kriteerinä on ollut merkonomin tai tradenomin tutkinto - silloinhan korkeakoulutus ei olisi ollut välttämätön, vaikka kyseessä onkin sinänsä oman alan työ. Edelleen siis tarvitaan melkoinen määrä ihmisiä näihin ei-korkeakoulutason töihin. Jos koulutusaste kasvaa, ilman että suorittavan työn tarve kovasti vähenee, niin entistä enemmän tulee näitä joilla koulutustaso ja työn vaativuus eivät kohtaa.

Koronan aikainen etäkoulu ei ole syyllinen. Oikea syyllinen löytyy jokaisen taskusta. Pelaaminen ja sometus muuttavat aivojen rakennetta ja tekevät oppimisesta hyvin vaikeaa. Ne osat aivoista kehittyvät, joita käytetään. Kun nuori roikkuu puhelimella 6h vuorokaudessa, voi päätellä aivojen kehityksestä jotain.

Opetushallitus on kieltänyt vaatimisen. Uudet viitosen kriteerit ovat niin alhaiset, että käytännössä kaikki saavuttavat ne.

Vierailija kirjoitti:

Kiinalaisten strategia toimi, ovat saaneet länsimaiset nuoret koukkuun tiktokiinsa.

Ja halpaan fentanyyliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku ope kertoa, että miksi niiltä oppilalta ja vanhemmilta ei voi vaatia edes läksyjen tekemistä? Miksi suostut päästämään oppilaat siitä missä matalin aita? Etkö ymmärrä, että se on lapsille karhunpalvelus?

Hymyilin tälle kommentille ja sille, miten ulapalla moni onkaan. Itse vaadin oppilaita kyllä tekemään läksynsä. Yli puolet saapuvat tunnille kuitenkin niin, ettei niitä ole tehty. Kirjaan tämän Wilmaan joka ikinen kerta. Vanhempia ei ilmeisesti asia kiinnosta, koska sama jatkuu ja toistuu aina vain. Olen myös jättänyt oppilaita koulun jälkeen tekemään läksyjä, mutta sitä huoltajien ulinakonserttia en enää jaksa käydä uudestaan läpi. Reaktio oli suurimmalla osalla tasoa kidnappasit minun lapseni.

Jotainhan tämä varmaan kertoo nykyvanhemmistakin. Ehkä jopa enemmän kuin koulusta ja opettajista.

Kiitos vastauksesta! Kysyn uudestaan:

Voisitko joku sellaisen lapsen vanhempi, jolla on läksyt tekemättä tai seiskaa huonompia numeroita todistuksessa, kertoa, että miksi annat lapsen hoitaa koulun niin huonosti? Mikset tarkista että läksyt on tehty? Mikset pyydä opettajaa viestimään, mitä läksyjä tulee? Mikset vaadi lasta lukemaan teoria-aineiden kappaleita nauhalle, niin että kokeisiin voi sitten kerrata helposti kuuntelemalla muiden puuhien ohessa? Mikset kysele lapselta kokeisiin niin kauan, että vastaukset alkavat mennä oikein? Mikset etsi yleltä tai suoratoistopalveluista dokumentteja esimerkiksi liittyen niihin asioihin, mitä parhaillaan käsitellään vaikka historiassa tai maantiedossa?

Niin me hyvien oppilaiden vanhemmatkin tehdään, silloin kun on tarve. Kun noin on tehnyt alusta asti, niin harvemmin on, kun lapsi on oppinut itsekin huolehtimaan koulunkäynnistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku ope kertoa, että miksi niiltä oppilalta ja vanhemmilta ei voi vaatia edes läksyjen tekemistä? Miksi suostut päästämään oppilaat siitä missä matalin aita? Etkö ymmärrä, että se on lapsille karhunpalvelus?

Hymyilin tälle kommentille ja sille, miten ulapalla moni onkaan. Itse vaadin oppilaita kyllä tekemään läksynsä. Yli puolet saapuvat tunnille kuitenkin niin, ettei niitä ole tehty. Kirjaan tämän Wilmaan joka ikinen kerta. Vanhempia ei ilmeisesti asia kiinnosta, koska sama jatkuu ja toistuu aina vain. Olen myös jättänyt oppilaita koulun jälkeen tekemään läksyjä, mutta sitä huoltajien ulinakonserttia en enää jaksa käydä uudestaan läpi. Reaktio oli suurimmalla osalla tasoa kidnappasit minun lapseni.

Jotainhan tämä varmaan kertoo nykyvanhemmistakin. Ehkä jopa enemmän kuin koulusta ja opettajista.

Kiitos vastauksesta! Kysyn uudestaan:

Voisitko joku sellaisen lapsen vanhempi, jolla on läksyt tekemättä tai seiskaa huonompia numeroita todistuksessa, kertoa, että miksi annat lapsen hoitaa koulun niin huonosti? Mikset tarkista että läksyt on tehty? Mikset pyydä opettajaa viestimään, mitä läksyjä tulee? Mikset vaadi lasta lukemaan teoria-aineiden kappaleita nauhalle, niin että kokeisiin voi sitten kerrata helposti kuuntelemalla muiden puuhien ohessa? Mikset kysele lapselta kokeisiin niin kauan, että vastaukset alkavat mennä oikein? Mikset etsi yleltä tai suoratoistopalveluista dokumentteja esimerkiksi liittyen niihin asioihin, mitä parhaillaan käsitellään vaikka historiassa tai maantiedossa?

Niin me hyvien oppilaiden vanhemmatkin tehdään, silloin kun on tarve. Kun noin on tehnyt alusta asti, niin harvemmin on, kun lapsi on oppinut itsekin huolehtimaan koulunkäynnistään.

Ei kai kouluissa jaeta seiskaa huonompia numeroita? Nelosia ja viitosia ei käytetä, kuutonen on sellainen jolla voi pelotella jos ei joku suostu tekemään koetta. Oikeastaan kaikille pitäisi antaa vähintään kasi, koska muuten tulee paha mieli. Arvosteluasteikko on nykyisin siis lähinnä seiskasta kymppiin ja yleisimmät numerot kasi ja ysi, puolelle luokkaa toki kiitettävä arvosana.

Muistetaan nyt kuitenkin se mitä lehdessä sanottiin, että viidennes nuorisosta on itsetuhoisia. Tunnepuoleen nuoriso kyllä nykyään osaa ja osa sanoo ihan suoraan tunnilla, että vaatimukset (esimerkiksi että pitäisi ottaa kirja esiin ja oikealta sivulta) pahentaa ahdistusta. Näitten kanssa yritetään sitten luovia. Ja jos nuoriso ei jaksa, niin sitten kevennetään lukujärjestystä. Käytännössä nuori saa sitten itse päättää, jättääkö aamun ekan vai vikan tunnin väliin ja sehän sitten tietysti katsotaan että mikä se inhottavampi tunti on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku ope kertoa, että miksi niiltä oppilalta ja vanhemmilta ei voi vaatia edes läksyjen tekemistä? Miksi suostut päästämään oppilaat siitä missä matalin aita? Etkö ymmärrä, että se on lapsille karhunpalvelus?

Hymyilin tälle kommentille ja sille, miten ulapalla moni onkaan. Itse vaadin oppilaita kyllä tekemään läksynsä. Yli puolet saapuvat tunnille kuitenkin niin, ettei niitä ole tehty. Kirjaan tämän Wilmaan joka ikinen kerta. Vanhempia ei ilmeisesti asia kiinnosta, koska sama jatkuu ja toistuu aina vain. Olen myös jättänyt oppilaita koulun jälkeen tekemään läksyjä, mutta sitä huoltajien ulinakonserttia en enää jaksa käydä uudestaan läpi. Reaktio oli suurimmalla osalla tasoa kidnappasit minun lapseni.

Jotainhan tämä varmaan kertoo nykyvanhemmistakin. Ehkä jopa enemmän kuin koulusta ja opettajista.

Kiitos vastauksesta! Kysyn uudestaan:

Voisitko joku sellaisen lapsen vanhempi, jolla on läksyt tekemättä tai seiskaa huonompia numeroita todistuksessa, kertoa, että miksi annat lapsen hoitaa koulun niin huonosti? Mikset tarkista että läksyt on tehty? Mikset pyydä opettajaa viestimään, mitä läksyjä tulee? Mikset vaadi lasta lukemaan teoria-aineiden kappaleita nauhalle, niin että kokeisiin voi sitten kerrata helposti kuuntelemalla muiden puuhien ohessa? Mikset kysele lapselta kokeisiin niin kauan, että vastaukset alkavat mennä oikein? Mikset etsi yleltä tai suoratoistopalveluista dokumentteja esimerkiksi liittyen niihin asioihin, mitä parhaillaan käsitellään vaikka historiassa tai maantiedossa?

Niin me hyvien oppilaiden vanhemmatkin tehdään, silloin kun on tarve. Kun noin on tehnyt alusta asti, niin harvemmin on, kun lapsi on oppinut itsekin huolehtimaan koulunkäynnistään.

Ei kai kouluissa jaeta seiskaa huonompia numeroita? Nelosia ja viitosia ei käytetä, kuutonen on sellainen jolla voi pelotella jos ei joku suostu tekemään koetta. Oikeastaan kaikille pitäisi antaa vähintään kasi, koska muuten tulee paha mieli. Arvosteluasteikko on nykyisin siis lähinnä seiskasta kymppiin ja yleisimmät numerot kasi ja ysi, puolelle luokkaa toki kiitettävä arvosana.

Kyllä niitä huonojakin numeroita annetaan. Toki nykyinen kymppi on suunnilleen sama kuin kasi kymmenen vuotta sitten, mutta se on jo toinen juttu.

Toki kouluarjesta voisin kertoa erään surkuhupaisan tosielämän esimerkin siitä, kuinka arviointi ei todellakaan ole aina tasapuolista. Yhden yläasteikäisen oppilaan huoltaja marssi luokseni niin, että hänellä oli psykologin lausunto siitä, että lapsen tulee saada jokaisesta aineesta vähintään arvosana 9. Tämä johtui lapsen sairaalloisesta tarpeesta olla aina hyvä koulussa. Muuttuu kuulemma itsetuhoiseksi, jos saa huonoja numeroita. Huoltajan vaatimuksella ja rehtorin suostumuksella oppilas sitten sluibaili koko yläasteen ysin papereilla, eikä todellakaan ollut mikään ysin oppilas. Silloin kyllä ärsytti oikeasti ysin oppilaiden puolesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli mun kannattaa nyt alanvaihtoa miettivänä 32-vuotiaana varrota vielä jokunen vuosi ja sitten vasta hakea yliopistoon, koska pian sieltä pääsee tosi helpolla läpi.

Nimenomaan. 32 vuotiaana et just ja just ole liian nuori. Varmaan osaat ihan oikeasti lukea, ymmärtää lukemaasi, jne. Kohta kun menet yliopistoon, niin sinähän urheilutermeillä ns. juokset ympyrää opiskelija tovereidesi ympärillä, koska 90% niistä on ihan kujalla olevia tyhjäpäitä, mistä seuraa se, että koko homma tulee olemaan niin löysää, että voit vaan "sit back and relax" ja sinulla on akateeminen loppututkinto.

Se on nyt jo sitä. Minäkin mietin alanvaihtoa, ja palasin 42-vuotiaana yliopistoon. Edellisen tutkinnon opiskelin v. 2001-2007. Tosi paljon on muuttunut tässä välissä. Hyvin kuvaava esimerkki ihan viime viikolta, kun sain esseeni vertaisarvioinnissa KAHDELTA kanssaopiskelijalta miinusta siitä, että lähdeluettelossani ei ollut linkkejä, niin oli hankala päästä katsomaan niitä lähteitä. Joo ei ollut linkkejä, koska ne lähteet olivat KIRJOJA ja TIETEELLISIÄ ARTIKKELEITA, joihin ei ole mitään suoria linkkejä. Kirja nyt on kirja, ja artikkeleihin pääsee käsiksi yliopiston kirjaston tietokantojen kautta, mutta eivät ne ole ilmaiseksi jaossa netissä. Nämä itse näyttävät käyttävän lähteinä Wikipediaa ja maikkarin uutisjuttuja.

Yleensä lienee kohteliasta ja hyvä tapa käyttää mahdollisimman saavutettavia lähteitä hankalasti saavutettavien sijaan.

Jos esimerkiksi sama aineisto löytyy jonkin laitoksen nettisivuilta excel-taulukkona kahdeksalla kielellä ja kansainväliselle yhteistyöryhmälle sanskriitiksi lähetetyistä fakseista otetun filmikamerakuvan tupakansavun värjäämältä negatiivilta, lienee hyvien tapojen mukaista viitata excel-taulukkoon, kuin johonkin fadirabadilaisen varaston perältä löytyvään teetahraiseen mappiin.

Tietty joissain tapauksissa, kuten varmaan esim. historiantutkimuksesssa, on hankalasti saatavilla olevia lähteitä pakko käyttää, mutta yleensä periaate varmaankin olisi suosia saatavuutta.

Vierailija kirjoitti:

60% ei edes tunnu paljolta, mutta jos se on merkittävästi nykyistä suurempi määrä ja materiaali on vielä nykyistä heikompaa, niin mietinpä vaan että mistä kaikille töitä? 

Samaa pohtii eräs työtön maisteri, joka ylikoulutettu todella moneen tehtävään. Ei riitä, että oikeasti haluaa itse näihin amk-tasoisiin hommiin, kun työnantaja ei halua maisteria. Hauska yhtälö. Ehkä työnantajia voisi haastatella aiheesta ennen kuin lisätään koulutusmääriä.

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli mun kannattaa nyt alanvaihtoa miettivänä 32-vuotiaana varrota vielä jokunen vuosi ja sitten vasta hakea yliopistoon, koska pian sieltä pääsee tosi helpolla läpi.

Nimenomaan. 32 vuotiaana et just ja just ole liian nuori. Varmaan osaat ihan oikeasti lukea, ymmärtää lukemaasi, jne. Kohta kun menet yliopistoon, niin sinähän urheilutermeillä ns. juokset ympyrää opiskelija tovereidesi ympärillä, koska 90% niistä on ihan kujalla olevia tyhjäpäitä, mistä seuraa se, että koko homma tulee olemaan niin löysää, että voit vaan "sit back and relax" ja sinulla on akateeminen loppututkinto.

Se on nyt jo sitä. Minäkin mietin alanvaihtoa, ja palasin 42-vuotiaana yliopistoon. Edellisen tutkinnon opiskelin v. 2001-2007. Tosi paljon on muuttunut tässä välissä. Hyvin kuvaava esimerkki ihan viime viikolta, kun sain esseeni vertaisarvioinnissa KAHDELTA kanssaopiskelijalta miinusta siitä, että lähdeluettelossani ei ollut linkkejä, niin oli hankala päästä katsomaan niitä lähteitä. Joo ei ollut linkkejä, koska ne lähteet olivat KIRJOJA ja TIETEELLISIÄ ARTIKKELEITA, joihin ei ole mitään suoria linkkejä. Kirja nyt on kirja, ja artikkeleihin pääsee käsiksi yliopiston kirjaston tietokantojen kautta, mutta eivät ne ole ilmaiseksi jaossa netissä. Nämä itse näyttävät käyttävän lähteinä Wikipediaa ja maikkarin uutisjuttuja.

Yleensä lienee kohteliasta ja hyvä tapa käyttää mahdollisimman saavutettavia lähteitä hankalasti saavutettavien sijaan.

Jos esimerkiksi sama aineisto löytyy jonkin laitoksen nettisivuilta excel-taulukkona kahdeksalla kielellä ja kansainväliselle yhteistyöryhmälle sanskriitiksi lähetetyistä fakseista otetun filmikamerakuvan tupakansavun värjäämältä negatiivilta, lienee hyvien tapojen mukaista viitata excel-taulukkoon, kuin johonkin fadirabadilaisen varaston perältä löytyvään teetahraiseen mappiin.

Tietty joissain tapauksissa, kuten varmaan esim. historiantutkimuksesssa, on hankalasti saatavilla olevia lähteitä pakko käyttää, mutta yleensä periaate varmaankin olisi suosia saatavuutta.

Päinvastoin. Nimenomaan pitää pyrkiä viittaamaan lähteinä alkuperäisiin tutkimusartikkeleihin, ei niistä väkerrettyihin uutisiin tai nettisivuihin.

Vierailija kirjoitti:

Kuitenkin siinä oikeistovisiossa, että suomalaiset kouluttautuvat esimiestasolle ja muualta tuodaan lapiotason porukka on häivähdys... puuvillapelloista? 

Tämä! Kokkareiden uusi uljas maailma. Vähänks me tienataan tällä.

Niin, mistäs ne tekijät suorittavaan työhön? Ei kaikista suomalaisista ole korkeakouluun. Jätetäänkö ne sit kotiin työttömiksi ja rahdataan Filippiineiltä ja Thaikuista väkeä? Mielenkiintoinen yhtälö

Kuka nyt töihin haluaa mennä kun kotona makoilusta maksetaan hyvin.

Rimaa alas vaan tarpeeksi niin kyllähän tuo onnistuu.

Tärkeintä on saada mahdollisimman paljon drooneja, samahan se nyt lopulta on vaikka niille annettais joku tarra ja diplomi, kunhan tekevät kaiken kyseenalaistamatta kuten kunnon urpo-kansalaiset tähänkin mennessä.