Neljäsosa nykykoululaisista ei enää opi kunnolla edes lukemaan mutta siitä huolimatta tavoitteena on, että 60% nuorista kävisi tulevaisuudessa korkeakoulun

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli mun kannattaa nyt alanvaihtoa miettivänä 32-vuotiaana varrota vielä jokunen vuosi ja sitten vasta hakea yliopistoon, koska pian sieltä pääsee tosi helpolla läpi.

Nimenomaan. 32 vuotiaana et just ja just ole liian nuori. Varmaan osaat ihan oikeasti lukea, ymmärtää lukemaasi, jne. Kohta kun menet yliopistoon, niin sinähän urheilutermeillä ns. juokset ympyrää opiskelija tovereidesi ympärillä, koska 90% niistä on ihan kujalla olevia tyhjäpäitä, mistä seuraa se, että koko homma tulee olemaan niin löysää, että voit vaan "sit back and relax" ja sinulla on akateeminen loppututkinto.

Se on nyt jo sitä. Minäkin mietin alanvaihtoa, ja palasin 42-vuotiaana yliopistoon. Edellisen tutkinnon opiskelin v. 2001-2007. Tosi paljon on muuttunut tässä välissä. Hyvin kuvaava esimerkki ihan viime viikolta, kun sain esseeni vertaisarvioinnissa KAHDELTA kanssaopiskelijalta miinusta siitä, että lähdeluettelossani ei ollut linkkejä, niin oli hankala päästä katsomaan niitä lähteitä. Joo ei ollut linkkejä, koska ne lähteet olivat KIRJOJA ja TIETEELLISIÄ ARTIKKELEITA, joihin ei ole mitään suoria linkkejä. Kirja nyt on kirja, ja artikkeleihin pääsee käsiksi yliopiston kirjaston tietokantojen kautta, mutta eivät ne ole ilmaiseksi jaossa netissä. Nämä itse näyttävät käyttävän lähteinä Wikipediaa ja maikkarin uutisjuttuja.

Yleensä lienee kohteliasta ja hyvä tapa käyttää mahdollisimman saavutettavia lähteitä hankalasti saavutettavien sijaan.

Jos esimerkiksi sama aineisto löytyy jonkin laitoksen nettisivuilta excel-taulukkona kahdeksalla kielellä ja kansainväliselle yhteistyöryhmälle sanskriitiksi lähetetyistä fakseista otetun filmikamerakuvan tupakansavun värjäämältä negatiivilta, lienee hyvien tapojen mukaista viitata excel-taulukkoon, kuin johonkin fadirabadilaisen varaston perältä löytyvään teetahraiseen mappiin.

Tietty joissain tapauksissa, kuten varmaan esim. historiantutkimuksesssa, on hankalasti saatavilla olevia lähteitä pakko käyttää, mutta yleensä periaate varmaankin olisi suosia saatavuutta.

Minkähän koulun se sinä olet käynyt jos et tiedä sitä perusasiaa että AINA viitataan siihen joka asian on alunperin esittänyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku ope kertoa, että miksi niiltä oppilalta ja vanhemmilta ei voi vaatia edes läksyjen tekemistä? Miksi suostut päästämään oppilaat siitä missä matalin aita? Etkö ymmärrä, että se on lapsille karhunpalvelus?

Hymyilin tälle kommentille ja sille, miten ulapalla moni onkaan. Itse vaadin oppilaita kyllä tekemään läksynsä. Yli puolet saapuvat tunnille kuitenkin niin, ettei niitä ole tehty. Kirjaan tämän Wilmaan joka ikinen kerta. Vanhempia ei ilmeisesti asia kiinnosta, koska sama jatkuu ja toistuu aina vain. Olen myös jättänyt oppilaita koulun jälkeen tekemään läksyjä, mutta sitä huoltajien ulinakonserttia en enää jaksa käydä uudestaan läpi. Reaktio oli suurimmalla osalla tasoa kidnappasit minun lapseni.

Jotainhan tämä varmaan kertoo nykyvanhemmistakin. Ehkä jopa enemmän kuin koulusta ja opettajista.

Kiitos vastauksesta! Kysyn uudestaan:

Voisitko joku sellaisen lapsen vanhempi, jolla on läksyt tekemättä tai seiskaa huonompia numeroita todistuksessa, kertoa, että miksi annat lapsen hoitaa koulun niin huonosti? Mikset tarkista että läksyt on tehty? Mikset pyydä opettajaa viestimään, mitä läksyjä tulee? Mikset vaadi lasta lukemaan teoria-aineiden kappaleita nauhalle, niin että kokeisiin voi sitten kerrata helposti kuuntelemalla muiden puuhien ohessa? Mikset kysele lapselta kokeisiin niin kauan, että vastaukset alkavat mennä oikein? Mikset etsi yleltä tai suoratoistopalveluista dokumentteja esimerkiksi liittyen niihin asioihin, mitä parhaillaan käsitellään vaikka historiassa tai maantiedossa?

Niin me hyvien oppilaiden vanhemmatkin tehdään, silloin kun on tarve. Kun noin on tehnyt alusta asti, niin harvemmin on, kun lapsi on oppinut itsekin huolehtimaan koulunkäynnistään.

Voin vastata omien vanhempieni puolesta: heidän mielestään koulutus ei ole tärkeää eikä ihmisen tarvitse mennä töihinkään myöhemmin. He jäivät työttömiksi samalta tehtaalta kun olin 4 eikä kumpikaan ole sen jälkeen päivääkään tehnyt töitä. Itseäni kiinnosti oppiminen ja halusin opettajaksi, mutta mitään apua ja tukea en saanut koulunkäyntiin koskaan. Koska siinä ei ollut järkeä ja koulunkäynti on vanhempien ja lasten kiusaamista heidän mielestään. No, minä päädyin yliopistoon, jossa tälläkin hetkellä olen, mutta esimerkiksi kaksi veljistäni asuu edelleen kotona pelkän peruskoulun käyneinä ja toinen on alkoholisoitunut vanhempieni tapaan.

En tosin usko että vanhemmillani olisi myöskään riittänyt kapasiteetti koulunkäynnin tukemiseen. Isäni keskeytti kansakoulun aikoinaan ja äiti taas lukion ensimmäisenä vuonna. Äidillä pahoja mt-ongelmia ja koki oikeasti henkilökohtaiseksi hyökkäyksesi kaikki yhteydenotot koululta. Itki vanhempainillat ja osoitti mieltään kaikki kevätjuhlat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku ope kertoa, että miksi niiltä oppilalta ja vanhemmilta ei voi vaatia edes läksyjen tekemistä? Miksi suostut päästämään oppilaat siitä missä matalin aita? Etkö ymmärrä, että se on lapsille karhunpalvelus?

Hymyilin tälle kommentille ja sille, miten ulapalla moni onkaan. Itse vaadin oppilaita kyllä tekemään läksynsä. Yli puolet saapuvat tunnille kuitenkin niin, ettei niitä ole tehty. Kirjaan tämän Wilmaan joka ikinen kerta. Vanhempia ei ilmeisesti asia kiinnosta, koska sama jatkuu ja toistuu aina vain. Olen myös jättänyt oppilaita koulun jälkeen tekemään läksyjä, mutta sitä huoltajien ulinakonserttia en enää jaksa käydä uudestaan läpi. Reaktio oli suurimmalla osalla tasoa kidnappasit minun lapseni.

Jotainhan tämä varmaan kertoo nykyvanhemmistakin. Ehkä jopa enemmän kuin koulusta ja opettajista.

Kiitos vastauksesta! Kysyn uudestaan:

Voisitko joku sellaisen lapsen vanhempi, jolla on läksyt tekemättä tai seiskaa huonompia numeroita todistuksessa, kertoa, että miksi annat lapsen hoitaa koulun niin huonosti? Mikset tarkista että läksyt on tehty? Mikset pyydä opettajaa viestimään, mitä läksyjä tulee? Mikset vaadi lasta lukemaan teoria-aineiden kappaleita nauhalle, niin että kokeisiin voi sitten kerrata helposti kuuntelemalla muiden puuhien ohessa? Mikset kysele lapselta kokeisiin niin kauan, että vastaukset alkavat mennä oikein? Mikset etsi yleltä tai suoratoistopalveluista dokumentteja esimerkiksi liittyen niihin asioihin, mitä parhaillaan käsitellään vaikka historiassa tai maantiedossa?

Niin me hyvien oppilaiden vanhemmatkin tehdään, silloin kun on tarve. Kun noin on tehnyt alusta asti, niin harvemmin on, kun lapsi on oppinut itsekin huolehtimaan koulunkäynnistään.

Voin vastata omien vanhempieni puolesta: heidän mielestään koulutus ei ole tärkeää eikä ihmisen tarvitse mennä töihinkään myöhemmin. He jäivät työttömiksi samalta tehtaalta kun olin 4 eikä kumpikaan ole sen jälkeen päivääkään tehnyt töitä. Itseäni kiinnosti oppiminen ja halusin opettajaksi, mutta mitään apua ja tukea en saanut koulunkäyntiin koskaan. Koska siinä ei ollut järkeä ja koulunkäynti on vanhempien ja lasten kiusaamista heidän mielestään. No, minä päädyin yliopistoon, jossa tälläkin hetkellä olen, mutta esimerkiksi kaksi veljistäni asuu edelleen kotona pelkän peruskoulun käyneinä ja toinen on alkoholisoitunut vanhempieni tapaan.

En tosin usko että vanhemmillani olisi myöskään riittänyt kapasiteetti koulunkäynnin tukemiseen. Isäni keskeytti kansakoulun aikoinaan ja äiti taas lukion ensimmäisenä vuonna. Äidillä pahoja mt-ongelmia ja koki oikeasti henkilökohtaiseksi hyökkäyksesi kaikki yhteydenotot koululta. Itki vanhempainillat ja osoitti mieltään kaikki kevätjuhlat.

Vastaan myös vanhempieni puolesta. Isäni kuoli ennen kouluikääni ja äitini teki yksinhuoltajana kolmea vuoroa sairaalassa eli yksinkertaisesti ei ollut oikein aikaa, eikä resursseja panostaa minun ja siskoni koulunkäyntiin. Kunhan läpi pääsi niin se oli ainoa vaatimus.

Vierailija kirjoitti:

SK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli mun kannattaa nyt alanvaihtoa miettivänä 32-vuotiaana varrota vielä jokunen vuosi ja sitten vasta hakea yliopistoon, koska pian sieltä pääsee tosi helpolla läpi.

Nimenomaan. 32 vuotiaana et just ja just ole liian nuori. Varmaan osaat ihan oikeasti lukea, ymmärtää lukemaasi, jne. Kohta kun menet yliopistoon, niin sinähän urheilutermeillä ns. juokset ympyrää opiskelija tovereidesi ympärillä, koska 90% niistä on ihan kujalla olevia tyhjäpäitä, mistä seuraa se, että koko homma tulee olemaan niin löysää, että voit vaan "sit back and relax" ja sinulla on akateeminen loppututkinto.

Se on nyt jo sitä. Minäkin mietin alanvaihtoa, ja palasin 42-vuotiaana yliopistoon. Edellisen tutkinnon opiskelin v. 2001-2007. Tosi paljon on muuttunut tässä välissä. Hyvin kuvaava esimerkki ihan viime viikolta, kun sain esseeni vertaisarvioinnissa KAHDELTA kanssaopiskelijalta miinusta siitä, että lähdeluettelossani ei ollut linkkejä, niin oli hankala päästä katsomaan niitä lähteitä. Joo ei ollut linkkejä, koska ne lähteet olivat KIRJOJA ja TIETEELLISIÄ ARTIKKELEITA, joihin ei ole mitään suoria linkkejä. Kirja nyt on kirja, ja artikkeleihin pääsee käsiksi yliopiston kirjaston tietokantojen kautta, mutta eivät ne ole ilmaiseksi jaossa netissä. Nämä itse näyttävät käyttävän lähteinä Wikipediaa ja maikkarin uutisjuttuja.

Yleensä lienee kohteliasta ja hyvä tapa käyttää mahdollisimman saavutettavia lähteitä hankalasti saavutettavien sijaan.

Jos esimerkiksi sama aineisto löytyy jonkin laitoksen nettisivuilta excel-taulukkona kahdeksalla kielellä ja kansainväliselle yhteistyöryhmälle sanskriitiksi lähetetyistä fakseista otetun filmikamerakuvan tupakansavun värjäämältä negatiivilta, lienee hyvien tapojen mukaista viitata excel-taulukkoon, kuin johonkin fadirabadilaisen varaston perältä löytyvään teetahraiseen mappiin.

Tietty joissain tapauksissa, kuten varmaan esim. historiantutkimuksesssa, on hankalasti saatavilla olevia lähteitä pakko käyttää, mutta yleensä periaate varmaankin olisi suosia saatavuutta.

Päinvastoin. Nimenomaan pitää pyrkiä viittaamaan lähteinä alkuperäisiin tutkimusartikkeleihin, ei niistä väkerrettyihin uutisiin tai nettisivuihin.

Se on myös saavutettavuuskysymys, että viitataan alkuperäisiin artikkeleihin. Nettisivut voivat muuttua tai hävitä milloin tahansa, mutta jos viitteenä on asiallisesti merkitty tieteellinen artikkeli, on se löydettävissä jostain tietokannasta varmaankin ikuisesti.