Neljäsosa nykykoululaisista ei enää opi kunnolla edes lukemaan mutta siitä huolimatta tavoitteena on, että 60% nuorista kävisi tulevaisuudessa korkeakoulun

Mihin duuniin kelpaa lukutaidoton äärioikeisto-incel?

Elinten luovuttajaksi?

Afrikkalaisilla koneinsinööreillä on paperit, vaikka eivät osaa edes lukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole korkeakoulutettu mutta sitä todella ihmettelen että miten joku ei osaa lukea?! Eihän se voi olla millään mahdollista. Jossain kehitysmaissa sen ymmärtää missä ei mahdollista käydä koulua.

Kannattaa huomioida, että kyse ei ole siitä etteikö osattaisi aakkosia ja lukea mekaanisesti. Kyse on pikemminkin syvälukutaidon puutteesta eli ei ole kykyä ymmärtää tekstiä, soveltaa sitä ja hahmoittaa laajempia tietokokonaisuuksia. Tämä näkyy vaikkapa siinä, että oppilaat eivät kykene enää lukemaan pitkiä tekstejä tai laatimaan esseevastauksia.

Näkyykö tämä mm. siinä, että ei löydetä tekstistä vastausta kysymykseen, jos se ei ole juuri oikeassa muodossa esitetty? Eli ei tavallaan osata tulkita eikä ymmärretä tekstiä. 

Nykyperuskoulun tilaa läheltä seuranneena en todellakaan ihmettele että osa ei opi kunnolla lukemaan eikä kirjoittamaan. Mutta pääasia että suomalaiset ovat jälleen kerran maailman onnellisin kansa. Niin ihqua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole korkeakoulutettu mutta sitä todella ihmettelen että miten joku ei osaa lukea?! Eihän se voi olla millään mahdollista. Jossain kehitysmaissa sen ymmärtää missä ei mahdollista käydä koulua.

Kannattaa huomioida, että kyse ei ole siitä etteikö osattaisi aakkosia ja lukea mekaanisesti. Kyse on pikemminkin syvälukutaidon puutteesta eli ei ole kykyä ymmärtää tekstiä, soveltaa sitä ja hahmoittaa laajempia tietokokonaisuuksia. Tämä näkyy vaikkapa siinä, että oppilaat eivät kykene enää lukemaan pitkiä tekstejä tai laatimaan esseevastauksia.

Muistan, kun oppilaan piti aivan itse hakea vastaus tekstistä. Ei löytynyt. No, vastaus on tässä kappaleessa. Ei löytynyt. Tuota, luepa tuo lause, jospa vastaus olisi siinä. Tä? Näin yläkoulussa 2000 -luvun alussa.

Niin, kirjojen lukeminenhan se on niin last century, vanhan aikaista ja muutenkin aina ollut vähän nössöä hommaa. Monien näiden nykynuorten vanhemmatkaan ei ole itse lukeneet mitään kirjoja, paitsi pakon edessä koulussa. Nyt tämän päivän lapsille ja nuorille on "isona juttuna" somen, jne käyttäminen älypuhelimien kautta. Jonkun muutaman sata sivuisenkin kirjan (joka ei ole paljon mitään) lukeminen on ihan vieraalta ja ylitsepääsemättömältä vaikuttava asia. No, nyt sitten lähitulevaisuudessa nähdään mihin tämä "kehitys" johtaa...

Olen tyytyväinen että olen itse syntynyt 70-luvun lopulla, täyspäisten, lukemista ja opiskelua arvostavien vanhempien kasvattama, ja sain koulut käytyä ennenkuin ne laitokset oli r_ssitty kautta linjan kaikella tällä nykyajan sh4iballa...

Vierailija kirjoitti:

Mihin duuniin kelpaa lukutaidoton äärioikeisto-incel?

Elinten luovuttajaksi?

Jos ei ole dokannut niitä piloille, eli riittävän nuorena kelpaa.

Korkeakoulutetuiksi lasketaan myös AMK:n käyneet, esim. sairaanhoitajat, AMK-insinöörit ja tradenomit. Kaikki korkeakoulutetutkaan eivät ole maistereita tai tohtoreita.

Tiettyjen perustaitojen pänttääminen on ikävää, mutta tarpeellista, jotta voi hallita monimutkaisempia asioita. Oppiminen on vaiheittainen prosessi. Tuntuu siltä tämä asia on nykyään sivuseikka, keneltäkään ei saa vaatia mitään.

Vierailija kirjoitti:

Korkeakoulutetuiksi lasketaan myös AMK:n käyneet, esim. sairaanhoitajat, AMK-insinöörit ja tradenomit. Kaikki korkeakoulutetutkaan eivät ole maistereita tai tohtoreita.

En haluaisi joutua sellaisen sh:n kynsiin, jonka äo on 90.

Minä havaitsin jo melkein 25 vuotta sitten ensimmäisen kerran, että vähä-älyisten ja huonokäytöksisten oppilaiden määrä ala-asteella alkoi kasvamaan. Nyt ollaankin jo tilanteessa, että merkittävä osa peruskouluikäisistä oppilaista, iästä riippumatta, ei osaa enää kunnolla edes perusasioita. On aika hurjaa katsella ja kuunnella ysiluokkalaisia jotka ovat jääneet älylliseltä kehitykseltään peruskoulun ensimmäisten luokkien tasolle.

Kaikkein pahin ikäluokka tuntuu kuitenkin aina olevan 10-12 -vuotiaat. Tuossa ikähaarukassa on niin raivostuttavan vajaata ja tottelematonta sakkia, että ei tiedä itkeäkö vai nauraa.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän korkeakoulujen läpäisyvaatimukset asenneta suunnilleen siihen että osaat upata someköntsää ja käskeä tekoälyn kirjoittamaan tekstit. Se mitä työelämässä tehdään näillä maistereilla ja dippainsseillä on sitten työnantajien ongelma.

Korkeakoulujen pääsykokeistahan ollaankin viime vuosina jo paljolti luovuttu, koska lukeminen niihin yo-kirjoitusten lisäksi on käymässä nykynuorille mahdottomaksi.

Vierailija kirjoitti:

En ole korkeakoulutettu mutta sitä todella ihmettelen että miten joku ei osaa lukea?! Eihän se voi olla millään mahdollista. Jossain kehitysmaissa sen ymmärtää missä ei mahdollista käydä koulua.

Osaavat lukea, mutta eivät ymmärrä lukemaansa sisältöä riittävän hyvin, koska sanavarasto on niin kapea. Koskee valittevasti ihan umpisuomalaisia teinejä.

https://yle.fi/a/3-8711651

Vierailija kirjoitti:

Tämä on asia, jonka mittasuhteita ei ymmärretä alkuunkaan.

Eipä asia näy kovin suurella painoarvolla keskusteluissa edes näin vaalien alla muuten kuin koulutusleikkausten osalta, ja niissäkin keskitytään toiseen ja korkea-asteeseen. Vahinko on jo tapahtunut peruskoulussa, ja koronan etäopetusjakson jälkeen meillä on käsissämme muutama ikäluokka, joista ei tule koskaan tätä yhteiskuntaa kannattelevia aikuisia.

Mistä tulee tulevaisuudessa meidän lääkärit, ydinvoimainsinöörit, juristit, opettajat? Kuka hoitaa yhteiskunnan vastuulliset tehtävät, kuka huolehtii kansainvälisestä kilapulyvystämme? Nykykoululaisista valtaosa ei kykene lukemaan kokonaista kirjaa, ei edes A4-sivua, puhumattamaan että ymmärtäisi abstraktia, asiapitoista sisältöä tai osaisi sellaista tuottaa? 

Yliopistoon, teknilliseen korkeakouluun tms. ei pääse, eikä siellä pärjää, jos nuoret aikuiset ovat kielelliseltä (ja sitä myöten kognitiiviselta) tasoltaan viidesluokkalaisen tasolla. Tai jos aletaan päästää, niin valmistuneita ei paljoa ole.

Ja tämä on aikuisten vika. Jos kotona ei lueta kirjoja, vaan näprätään kännykkää, jos koulussa ei pakoteta lukemaan kirjoja ja kirjoittamaan pitkiä ainekirjoituksia, jos mitään ei saa vaatia ja kaikessa mennään täysin lasten talutusnuorassa sieltä missä rima on matalin, niin suunta on jatkuvasti huonompaan. Ei lapsi ymmärrä eikä halua pinnistellä, jos helpommallakin pääsee. On vaadittava, on pakotettava ja on poistettava normaalilta koululuokalta ne, jotka estävät muita opiskelemasta. Ei heitteille jättäen, vaan oman tuentarpeen mukaisiin ryhmiin.

No, onneksi maailmassa on vielä maita, joissa ei olla samassa jamassa. Meille tulee intialaisia ydinvoimainsinöörejä hoitamaan meidän voimalat ja kiinalaisia lääkäreitä hoitamaan meidän sairaat. Hyvässä lykyssä tekevät sen ainakin alkuun halvalla, kunnes huomaavat että täällä ollaan ihan sillassa koko kansakunnan tulevaisuuden kanssa. Heillä on ammattitaito, mutta ei kunnollista Suomen kielen taitoa. Mutta hei, eihän se haittaa! Eiole kohta potilaillakaan.

Korona-aikainen etäopetus oli toki ongelmallista erityisesti niillä lapsille, joiden kotona ei ollut riittäviä tukiverkkoja koulunkäynnin tukemiseen. Kuitenkin väite, että niiden parin kuukauden takia "meillä on käsissämme muutama ikäluokka, joista ei tule koskaan tätä yhteiskuntaa kannattelevia aikuisia", on melko populistista liioittelua. 

Voin olla väärässä, kun katson tätä asiaa tunnollisen "kympin tytön" äidin näkökulmasta. Mutta mielestäni se mitä nykykoulusta puuttuu, on KUNNIANHIMOISUUS. Tai jokin sellainen tavoittellisuus, tai asenne, että prkl tehän pystytte mihin vaan ja teistä voi tulla mitä vaan, kun teette töitä! Että ottakaa nyt tämä koulu tosissanne, ja vanhemmat myös!

Mutta ei, oppikirjoissa jäädään viikko viikolta enemmän jälkeen, niin että kevään kirjoista jää joka vuosi puolet tai kolmasosa käsittelemättä. Johonkin kaveritaitotunteihin ja lucia-esityksiin tuhlataan puoli syksyä, mutta yhtään kunnollista ainetta ei ole pakko kirjoittaa. Ope vaan laittaa viestiä wilmaan, jossa nätisti kyselee, että kertotauluja voisi kerrata kotonakin, kun ei vielä nämä viidesluokkalaisetkaan kaikki niitä oikein osaa.

Miksi ei vaan voida mennä kirjoissa eteenpäin niin kuin ne on tarkoitettu, eli kappale / tunti. Ja jos ei saada tunnilla tehtyä, niin loput läksyksi. Ja sitten wilmaan kunnolla viestiä vanhemmille, että nyt prkl vahtikaa että ne läksyt tulevat tehdyksi.

On turhauttavaa laittaa lapsi kouluun leikkaamaan ja liimaamaan ja värittämään vuodesta toiseen. Yliopistoilla on junioriohjelmat, joissa fiksua tekemistä luokille, on tiedekilpailuita, lukuhaasteita, vaikka mitä. Mangun niitä opelta joka vuosi, ja lupaa katsoa jos ehtisivät. Mutta ei, ei vaan onnistu. Noille ei ole kuulemma kertaakaan puhuttu mitään jatko-opinnoista. Ehkä niillä laiskemmillakin lapsilla tulisi toisenlainen asenne, kun tajuaisivat, että kivan aikuisuuden ja hyvän työpaikan eteen pitäisi jossain vaiheessa thedäkin jotain. Vaan ei on alituttu siihen. että koko peruskoulu on yhtä ja samaa apukoulua, jossa mitään ei voida lapsilta vaatia.

Vierailija kirjoitti:

Eli mun kannattaa nyt alanvaihtoa miettivänä 32-vuotiaana varrota vielä jokunen vuosi ja sitten vasta hakea yliopistoon, koska pian sieltä pääsee tosi helpolla läpi.

Nimenomaan. 32 vuotiaana et just ja just ole liian nuori. Varmaan osaat ihan oikeasti lukea, ymmärtää lukemaasi, jne. Kohta kun menet yliopistoon, niin sinähän urheilutermeillä ns. juokset ympyrää opiskelija tovereidesi ympärillä, koska 90% niistä on ihan kujalla olevia tyhjäpäitä, mistä seuraa se, että koko homma tulee olemaan niin löysää, että voit vaan "sit back and relax" ja sinulla on akateeminen loppututkinto.

Kuitenkin siinä oikeistovisiossa, että suomalaiset kouluttautuvat esimiestasolle ja muualta tuodaan lapiotason porukka on häivähdys... puuvillapelloista? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli mun kannattaa nyt alanvaihtoa miettivänä 32-vuotiaana varrota vielä jokunen vuosi ja sitten vasta hakea yliopistoon, koska pian sieltä pääsee tosi helpolla läpi.

Nimenomaan. 32 vuotiaana et just ja just ole liian nuori. Varmaan osaat ihan oikeasti lukea, ymmärtää lukemaasi, jne. Kohta kun menet yliopistoon, niin sinähän urheilutermeillä ns. juokset ympyrää opiskelija tovereidesi ympärillä, koska 90% niistä on ihan kujalla olevia tyhjäpäitä, mistä seuraa se, että koko homma tulee olemaan niin löysää, että voit vaan "sit back and relax" ja sinulla on akateeminen loppututkinto.

Se on nyt jo sitä. Minäkin mietin alanvaihtoa, ja palasin 42-vuotiaana yliopistoon. Edellisen tutkinnon opiskelin v. 2001-2007. Tosi paljon on muuttunut tässä välissä. Hyvin kuvaava esimerkki ihan viime viikolta, kun sain esseeni vertaisarvioinnissa KAHDELTA kanssaopiskelijalta miinusta siitä, että lähdeluettelossani ei ollut linkkejä, niin oli hankala päästä katsomaan niitä lähteitä. Joo ei ollut linkkejä, koska ne lähteet olivat KIRJOJA ja TIETEELLISIÄ ARTIKKELEITA, joihin ei ole mitään suoria linkkejä. Kirja nyt on kirja, ja artikkeleihin pääsee käsiksi yliopiston kirjaston tietokantojen kautta, mutta eivät ne ole ilmaiseksi jaossa netissä. Nämä itse näyttävät käyttävän lähteinä Wikipediaa ja maikkarin uutisjuttuja.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän korkeakoulujen läpäisyvaatimukset asenneta suunnilleen siihen että osaat upata someköntsää ja käskeä tekoälyn kirjoittamaan tekstit. Se mitä työelämässä tehdään näillä maistereilla ja dippainsseillä on sitten työnantajien ongelma.

Veikkaan, että lähitulevaisuudessa ne suomalaiset, joilla on vielä edellytyksiä todellista korkeakoulutasoista osaamista vaativaan työuraan, lähtevät opiskelemaan ulkomaille. Ironista on, että todennäköisesti Viro, johon vielä taannoin suuntasi sankoin joukoin esim. Suomen lääkiksistä karsiutuneita nuoria, on kehittymässä maaksi, johon Suomesta hakeudutaan tasokkaamman koulutuksen perässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole korkeakoulutettu mutta sitä todella ihmettelen että miten joku ei osaa lukea?! Eihän se voi olla millään mahdollista. Jossain kehitysmaissa sen ymmärtää missä ei mahdollista käydä koulua.

Kannattaa huomioida, että kyse ei ole siitä etteikö osattaisi aakkosia ja lukea mekaanisesti. Kyse on pikemminkin syvälukutaidon puutteesta eli ei ole kykyä ymmärtää tekstiä, soveltaa sitä ja hahmoittaa laajempia tietokokonaisuuksia. Tämä näkyy vaikkapa siinä, että oppilaat eivät kykene enää lukemaan pitkiä tekstejä tai laatimaan esseevastauksia.

Niin juuri. Tämä on aivan oleellinen taito yliopisto opinnoissa. Ne, jotka pystyvät sisäistämään, tuottamaan ja prosessoimaan tietoa, ovat varmaankin tulevaisuuden eliittiä.