Lue keskustelun säännöt.
Neljäsosa nykykoululaisista ei enää opi kunnolla edes lukemaan mutta siitä huolimatta tavoitteena on, että 60% nuorista kävisi tulevaisuudessa korkeakoulun
20.03.2023 |
Jatkossa ilmeisesti korkeakouluun pääsee kunhan vain osaa lukea
Kommentit (84)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mun kannattaa nyt alanvaihtoa miettivänä 32-vuotiaana varrota vielä jokunen vuosi ja sitten vasta hakea yliopistoon, koska pian sieltä pääsee tosi helpolla läpi.
Nimenomaan. 32 vuotiaana et just ja just ole liian nuori. Varmaan osaat ihan oikeasti lukea, ymmärtää lukemaasi, jne. Kohta kun menet yliopistoon, niin sinähän urheilutermeillä ns. juokset ympyrää opiskelija tovereidesi ympärillä, koska 90% niistä on ihan kujalla olevia tyhjäpäitä, mistä seuraa se, että koko homma tulee olemaan niin löysää, että voit vaan "sit back and relax" ja sinulla on akateeminen loppututkinto.
Se on nyt jo sitä. Minäkin mietin alanvaihtoa, ja palasin 42-vuotiaana yliopistoon. Edellisen tutkinnon opiskelin v. 2001-2007. Tosi paljon on muuttunut tässä välissä. Hyvin kuvaava esimerkki ihan viime viikolta, kun sain esseeni vertaisarvioinnissa KAHDELTA kanssaopiskelijalta miinusta siitä, että lähdeluettelossani ei ollut linkkejä, niin oli hankala päästä katsomaan niitä lähteitä. Joo ei ollut linkkejä, koska ne lähteet olivat KIRJOJA ja TIETEELLISIÄ ARTIKKELEITA, joihin ei ole mitään suoria linkkejä. Kirja nyt on kirja, ja artikkeleihin pääsee käsiksi yliopiston kirjaston tietokantojen kautta, mutta eivät ne ole ilmaiseksi jaossa netissä. Nämä itse näyttävät käyttävän lähteinä Wikipediaa ja maikkarin uutisjuttuja.
Itse tein saman 2018 ja tuo ei ollut ollenkaan tilanne, ainakaan maakuntayliopiston humanistisessa. Kyllä käyttivät nuoretkin ainoastaan tieteellisiä lähteitä niin kuin kuuluukin ja olivat oikein fiksuja muutenkin. Tulevaisuudesta en toki tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma minkä olen havainnut omien lasten koulunkäyntiä seuratessa on, että Opetushallitus opetussuunnitelmineen ja kustantajat oppikirjoineen lähtevät siitä oletuksesta, että esikoululaiset osaavat lukea kouluun tullessaan. Mutta totuus on, ettei monikaan osaa.
Esikoulua käydään sillä mentaliteetilla, että lapsi tulee toimeen toisten lasten kanssa, saa kavereita ja vähän tunnistaa joitain kirjaimia. Tämä on hienoa, mutta ei vastaa entisajan ekaa luokkaa vaatimuksiltaan. Esikouluista puuttuvat oppikirjat ja opettajista on pula. Harva eskarilainen siis osaa lukea. Koulu odottaa taas, että esikoulusta tulee lapsia, jotka osaavat lukea, ja opetusmateriaalit on suunniteltu jo lukeville lapsille. Tämä on huolestuttavaa, koska moni saattaa tipahtaa kyydistä heti kättelyssä, eikä lapsi saa onnistumisen kokemuksia, kun vaatimukset ja taitotaso eivät kohtaa. Ekaluokan oppikirjoissa on siis pitkiä tekstejä, joissa käytetään heti suuria ja pieniä kirjaimia. Osa tipahtaa väkisin, eikä se ole lasten, vaan aikuisten vika.
Vierailija kirjoitti:
Ongelma minkä olen havainnut omien lasten koulunkäyntiä seuratessa on, että Opetushallitus opetussuunnitelmineen ja kustantajat oppikirjoineen lähtevät siitä oletuksesta, että esikoululaiset osaavat lukea kouluun tullessaan. Mutta totuus on, ettei monikaan osaa.
Esikoulua käydään sillä mentaliteetilla, että lapsi tulee toimeen toisten lasten kanssa, saa kavereita ja vähän tunnistaa joitain kirjaimia. Tämä on hienoa, mutta ei vastaa entisajan ekaa luokkaa vaatimuksiltaan. Esikouluista puuttuvat oppikirjat ja opettajista on pula. Harva eskarilainen siis osaa lukea. Koulu odottaa taas, että esikoulusta tulee lapsia, jotka osaavat lukea, ja opetusmateriaalit on suunniteltu jo lukeville lapsille. Tämä on huolestuttavaa, koska moni saattaa tipahtaa kyydistä heti kättelyssä, eikä lapsi saa onnistumisen kokemuksia, kun vaatimukset ja taitotaso eivät kohtaa. Ekaluokan oppikirjoissa on siis pitkiä tekstejä, joissa käytetään heti suuria ja pieniä kirjaimia. Osa tipahtaa väkisin, eikä se ole lasten, vaan aikuisten vika.
Ekaluokan kirjoissa on lisälukemisena pitkiä tekstejä niille, jotka jo osaavat lukea. Varsinainen opetussisältö on aluksi kirjaimia ja tavuja. Matematiikan tehtävät ovat ymmärrettävissä ilman lukutaitoa, ja ympäristöopissa ym. lähnnä piirrellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetuiksi lasketaan myös AMK:n käyneet, esim. sairaanhoitajat, AMK-insinöörit ja tradenomit. Kaikki korkeakoulutetutkaan eivät ole maistereita tai tohtoreita.
En haluaisi joutua sellaisen sh:n kynsiin, jonka äo on 90.
No aika monenkin on. 90 on vielä normaali. Sen sijaan voit joutua sellaisenkin käsiin jolla se on 70 tai alle, jos tarveharkinta poistetaan ja Kokoomus helpottaa hoitoalan pulaa tuomalla erinäisistä kehitysmaista tekijöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän korkeakoulujen läpäisyvaatimukset asenneta suunnilleen siihen että osaat upata someköntsää ja käskeä tekoälyn kirjoittamaan tekstit. Se mitä työelämässä tehdään näillä maistereilla ja dippainsseillä on sitten työnantajien ongelma.
Korkeakoulujen pääsykokeistahan ollaankin viime vuosina jo paljolti luovuttu, koska lukeminen niihin yo-kirjoitusten lisäksi on käymässä nykynuorille mahdottomaksi.
Höpöhöpö, pääset edelleen sisään vain todistusvalinnalla tai kokeella. Itse hain hiljattain ensimmäistä kertaa enkä päässyt, vaikka koe meni ihan hyvin, paljon oli parempia hakijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
60 suomalaisia oppilaita, ei kukaan oleta sen kasvavan s2 ryhmän mihinkään KORKEAKOULUUN menevän :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetuiksi lasketaan myös AMK:n käyneet, esim. sairaanhoitajat, AMK-insinöörit ja tradenomit. Kaikki korkeakoulutetutkaan eivät ole maistereita tai tohtoreita.
En haluaisi joutua sellaisen sh:n kynsiin, jonka äo on 90.
No aika monenkin on. 90 on vielä normaali. Sen sijaan voit joutua sellaisenkin käsiin jolla se on 70 tai alle, jos tarveharkinta poistetaan ja Kokoomus helpottaa hoitoalan pulaa tuomalla erinäisistä kehitysmaista tekijöitä.
70 tai olle on melkein kehitysvammainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetuiksi lasketaan myös AMK:n käyneet, esim. sairaanhoitajat, AMK-insinöörit ja tradenomit. Kaikki korkeakoulutetutkaan eivät ole maistereita tai tohtoreita.
En haluaisi joutua sellaisen sh:n kynsiin, jonka äo on 90.
No aika monenkin on. 90 on vielä normaali. Sen sijaan voit joutua sellaisenkin käsiin jolla se on 70 tai alle, jos tarveharkinta poistetaan ja Kokoomus helpottaa hoitoalan pulaa tuomalla erinäisistä kehitysmaista tekijöitä.
70 tai olle on melkein kehitysvammainen.
Ihan perus näille MENA miehille kylläkin... Ei ymmärä sanoja kuten "ei".
Vierailija kirjoitti:
Tämä on asia, jonka mittasuhteita ei ymmärretä alkuunkaan.
Eipä asia näy kovin suurella painoarvolla keskusteluissa edes näin vaalien alla muuten kuin koulutusleikkausten osalta, ja niissäkin keskitytään toiseen ja korkea-asteeseen. Vahinko on jo tapahtunut peruskoulussa, ja koronan etäopetusjakson jälkeen meillä on käsissämme muutama ikäluokka, joista ei tule koskaan tätä yhteiskuntaa kannattelevia aikuisia.
Mistä tulee tulevaisuudessa meidän lääkärit, ydinvoimainsinöörit, juristit, opettajat? Kuka hoitaa yhteiskunnan vastuulliset tehtävät, kuka huolehtii kansainvälisestä kilapulyvystämme? Nykykoululaisista valtaosa ei kykene lukemaan kokonaista kirjaa, ei edes A4-sivua, puhumattamaan että ymmärtäisi abstraktia, asiapitoista sisältöä tai osaisi sellaista tuottaa?
Yliopistoon, teknilliseen korkeakouluun tms. ei pääse, eikä siellä pärjää, jos nuoret aikuiset ovat kielelliseltä (ja sitä myöten kognitiiviselta) tasoltaan viidesluokkalaisen tasolla. Tai jos aletaan päästää, niin valmistuneita ei paljoa ole.
Ja tämä on aikuisten vika. Jos kotona ei lueta kirjoja, vaan näprätään kännykkää, jos koulussa ei pakoteta lukemaan kirjoja ja kirjoittamaan pitkiä ainekirjoituksia, jos mitään ei saa vaatia ja kaikessa mennään täysin lasten talutusnuorassa sieltä missä rima on matalin, niin suunta on jatkuvasti huonompaan. Ei lapsi ymmärrä eikä halua pinnistellä, jos helpommallakin pääsee. On vaadittava, on pakotettava ja on poistettava normaalilta koululuokalta ne, jotka estävät muita opiskelemasta. Ei heitteille jättäen, vaan oman tuentarpeen mukaisiin ryhmiin.
No, onneksi maailmassa on vielä maita, joissa ei olla samassa jamassa. Meille tulee intialaisia ydinvoimainsinöörejä hoitamaan meidän voimalat ja kiinalaisia lääkäreitä hoitamaan meidän sairaat. Hyvässä lykyssä tekevät sen ainakin alkuun halvalla, kunnes huomaavat että täällä ollaan ihan sillassa koko kansakunnan tulevaisuuden kanssa. Heillä on ammattitaito, mutta ei kunnollista Suomen kielen taitoa. Mutta hei, eihän se haittaa! Eiole kohta potilaillakaan.
Eihän meillä ole töitä nykyisille osaajillekaan. Suomessa on varmaan maailman koulutetuin kortisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä väliä? Ralli-enkulla pian koko Suomi kommunikoi, koska tämä niin tärkeä maan kansainvälistäminen. Ja hei! Tehdään siis AMK-tusinainsinööri-tutkinnoista vain rallienkulla läpi maleksittavia niin ei mitään hätää. Siellä yritysten palavereissa kun ei Hesan tai Kemin murteella kansainväliset ostajat ole ennenkään kommunikoineet hei ylkkärit vaan jotka käsiä heiluttelee korulauseita laukoen mutta eivät tekniikasta mitään tajua.
Sieltä ylipistoista tulee sitten proosan ja lyriikan osaajat. Ei kukaan heitä enää tarvitse kun tägätään, tiktokataan ja swägätään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetuiksi lasketaan myös AMK:n käyneet, esim. sairaanhoitajat, AMK-insinöörit ja tradenomit. Kaikki korkeakoulutetutkaan eivät ole maistereita tai tohtoreita.
En haluaisi joutua sellaisen sh:n kynsiin, jonka äo on 90.
No aika monenkin on. 90 on vielä normaali. Sen sijaan voit joutua sellaisenkin käsiin jolla se on 70 tai alle, jos tarveharkinta poistetaan ja Kokoomus helpottaa hoitoalan pulaa tuomalla erinäisistä kehitysmaista tekijöitä.
70 tai olle on melkein kehitysvammainen.
70 tai alle ON kehitysvammainen, ja 90 on jo heikkolahjainen eikä selviä esim lääkelaskuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetuiksi lasketaan myös AMK:n käyneet, esim. sairaanhoitajat, AMK-insinöörit ja tradenomit. Kaikki korkeakoulutetutkaan eivät ole maistereita tai tohtoreita.
En haluaisi joutua sellaisen sh:n kynsiin, jonka äo on 90.
No aika monenkin on. 90 on vielä normaali. Sen sijaan voit joutua sellaisenkin käsiin jolla se on 70 tai alle, jos tarveharkinta poistetaan ja Kokoomus helpottaa hoitoalan pulaa tuomalla erinäisistä kehitysmaista tekijöitä.
70 tai olle on melkein kehitysvammainen.
70 tai alle ON kehitysvammainen, ja 90 on jo heikkolahjainen eikä selviä esim lääkelaskuista.
Älykkyysosamäärä 80-90 on noin kymmenellä prosentilla väestöstä, ja he selviävät yleensä peruskoulusta. 91 taas lasketaan jo keskivertojen joukkoon. ÄO 91-110 on puolella väestöstä, ja luonnollisesti puolet heistä on satasen alapuolella.
Nämä ovat siis keskimääräisyyksiä. On ihmisen muista ominaisuuksista ja motivaatiosta kiinni, miten koulu sujuu. Mutta ÄO 90 ei ole missään nimessä este lääkelaskuista selviytymiselle, kyseessähän on peruskoulutasoinen matematiikka.
-eri.
Vierailija kirjoitti:
Voin olla väärässä, kun katson tätä asiaa tunnollisen "kympin tytön" äidin näkökulmasta. Mutta mielestäni se mitä nykykoulusta puuttuu, on KUNNIANHIMOISUUS. Tai jokin sellainen tavoittellisuus, tai asenne, että prkl tehän pystytte mihin vaan ja teistä voi tulla mitä vaan, kun teette töitä! Että ottakaa nyt tämä koulu tosissanne, ja vanhemmat myös!
Mutta ei, oppikirjoissa jäädään viikko viikolta enemmän jälkeen, niin että kevään kirjoista jää joka vuosi puolet tai kolmasosa käsittelemättä. Johonkin kaveritaitotunteihin ja lucia-esityksiin tuhlataan puoli syksyä, mutta yhtään kunnollista ainetta ei ole pakko kirjoittaa. Ope vaan laittaa viestiä wilmaan, jossa nätisti kyselee, että kertotauluja voisi kerrata kotonakin, kun ei vielä nämä viidesluokkalaisetkaan kaikki niitä oikein osaa.
Miksi ei vaan voida mennä kirjoissa eteenpäin niin kuin ne on tarkoitettu, eli kappale / tunti. Ja jos ei saada tunnilla tehtyä, niin loput läksyksi. Ja sitten wilmaan kunnolla viestiä vanhemmille, että nyt prkl vahtikaa että ne läksyt tulevat tehdyksi.
On turhauttavaa laittaa lapsi kouluun leikkaamaan ja liimaamaan ja värittämään vuodesta toiseen. Yliopistoilla on junioriohjelmat, joissa fiksua tekemistä luokille, on tiedekilpailuita, lukuhaasteita, vaikka mitä. Mangun niitä opelta joka vuosi, ja lupaa katsoa jos ehtisivät. Mutta ei, ei vaan onnistu. Noille ei ole kuulemma kertaakaan puhuttu mitään jatko-opinnoista. Ehkä niillä laiskemmillakin lapsilla tulisi toisenlainen asenne, kun tajuaisivat, että kivan aikuisuuden ja hyvän työpaikan eteen pitäisi jossain vaiheessa thedäkin jotain. Vaan ei on alituttu siihen. että koko peruskoulu on yhtä ja samaa apukoulua, jossa mitään ei voida lapsilta vaatia.
Voi kuule, nykyään toisen asteen opintopaikka ja tutkinto ovat opiskelijan oikeuksia. Että ei niille lapsille tule kulttuurishokkia toisella asteellakaan. Yhdelle lähipiirissä olevalle ammattiin valmistuvalle on opettaja painottanut, että kaikki opinnot pyritään järjestämään niin ettei kenellekään tule liian rankkaa. Ja jos jostain syystä olisi sittenkin jollekin liian rankkaa, niin toki aina voidaan eriyttää, mukauttaa ja jatkaa opintoaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetuiksi lasketaan myös AMK:n käyneet, esim. sairaanhoitajat, AMK-insinöörit ja tradenomit. Kaikki korkeakoulutetutkaan eivät ole maistereita tai tohtoreita.
En haluaisi joutua sellaisen sh:n kynsiin, jonka äo on 90.
No aika monenkin on. 90 on vielä normaali. Sen sijaan voit joutua sellaisenkin käsiin jolla se on 70 tai alle, jos tarveharkinta poistetaan ja Kokoomus helpottaa hoitoalan pulaa tuomalla erinäisistä kehitysmaista tekijöitä.
70 tai olle on melkein kehitysvammainen.
70 tai alle ON kehitysvammainen, ja 90 on jo heikkolahjainen eikä selviä esim lääkelaskuista.
Älykkyysosamäärä 80-90 on noin kymmenellä prosentilla väestöstä, ja he selviävät yleensä peruskoulusta. 91 taas lasketaan jo keskivertojen joukkoon. ÄO 91-110 on puolella väestöstä, ja luonnollisesti puolet heistä on satasen alapuolella.
Nämä ovat siis keskimääräisyyksiä. On ihmisen muista ominaisuuksista ja motivaatiosta kiinni, miten koulu sujuu. Mutta ÄO 90 ei ole missään nimessä este lääkelaskuista selviytymiselle, kyseessähän on peruskoulutasoinen matematiikka.
-eri.
En pitäisi sitä, että on just ja just tason "selviää yleensä peruskoulusta" yläpuolella merkkinä siitä, että on soveltuva töihin joissa vaaditaan korkeakoulutus. Tällaisiako halutaan hoitamaan esim sairaiden lääkitystä ja suunnittelemaan ja rakentamaan siltoja? Kyllä myös amk-tason pitäisi olla sen verran vaativaa, että siihen tarvitaan vähintäänkin edes se keskiverto 100 pisteen äo.
Taannoin oppilas sai tehtäväkseen sijoitella cd:t aakkosjärjestykseen tet -harjoittelissa. Ei osannut.
Ei se mitään, eihän ap:kaan osaa lukea :) Uutinen sanoo, että viidesosa pojista on heikkoja lukijoita. Koska varmasti osa tytöistäkin on, niin heitetään että heikkoja lukijoita on n. 12-15 %, ei suinkaan 25 %.
Voisiko joku ope kertoa, että miksi niiltä oppilalta ja vanhemmilta ei voi vaatia edes läksyjen tekemistä? Miksi suostut päästämään oppilaat siitä missä matalin aita? Etkö ymmärrä, että se on lapsille karhunpalvelus?
Vierailija kirjoitti:
Aasian maat menevät nopeasti länsimaista ohi monella tavalla. Siellä kun vielä vaaditaan, että lapset käyttäytyvät kunnolla koulussa ja oppivat lukemaan sekä laskemaan.
Tai no, ovat ehkä menneetkin jo ohi.
Onko Aasiassa miten paljon adhd- ja nepsy-diagnooseja yms.?
Vierailija kirjoitti:
Voisiko joku ope kertoa, että miksi niiltä oppilalta ja vanhemmilta ei voi vaatia edes läksyjen tekemistä? Miksi suostut päästämään oppilaat siitä missä matalin aita? Etkö ymmärrä, että se on lapsille karhunpalvelus?
En ole ope, mutta luulen, että moni opettaja pääsee itse helpommalla sillä tavalla. Nykyään opettajat joutuvat sietämään luokassa häirikkölapsia ja usein myös heidän vanhempiaan.
Voi vi...
Kai sinä annoit jotain palautetta noille vertaisarvioijille?