HS pääkirjoitus: "Etätyö voi heikentää työhyvinvointia"
En uskonut kun joku väitti vanhassa keskustelussa yks päivä, että Hesarilla agendana puolustaa lähityötä. Nyt uskon. Tämän päivän pääkirjoituksessa ("Työpaikkojen on mietittävä vetovoimaansa") lukee näin:
- Vaikka moni pitää etätyötä kuin saavutettuna etuna, se voi heikentää työhyvinvointia. Monilla työpaikoilla on tapahtunut sosiaalista köyhtymistä: kun osa haluaa jatkaa etätöissä, työpaikalle palaaville ei ole tarjolla aiemmassa määrin yhteenkuuluvuutta ja kohtaamisia, jotka ruokkisivat työn imua, iloa ja uuden kehittämistä.
Kommentit (110)
Etätyö voi parantaa kotihyvinvointia.
Menee tunteja päivästä hukkaan työmatkojen jne takia. En uhraisi minkään "yhteisöllisyyden" takia.
En pysty tekemään mitään enemmän keskittymistä vaativaa avokonttorilla.
Kaikki ei kaipaa mitään hiton yhteisöllisyyttä! Vaan haluaa hoitaa työnsä. Ja piste.
Ärsyttää, että kaikki halutaan tunkea yhteen muottiin.
Minua rasittaa toimistopäivät. Kuormittaa työn keskeytyminen, pakolliset kahvitauot ym. Mitään iloa en lähityöstä saa, etätyöstä kyllä.
Hesarilla ilmeisesti edellytetään lähityötä ja samaa surkeutta pitää tietysti saada kaikille. Naurettava ja ennen kaikkea surkea lehti.
Vierailija kirjoitti:
Tänään taas Hesarissa toimittajan aivopierukolumni toimistokohtaamisten autuudesta.
Taasko? Miksi kukaan ei tee tutkimusta siitä kuinka haitallista se on matkustaa ja käyttää aikaa joka päivä ruuhkabussissa töihin ja takaisin ja sillä välillä yrittää keskittyä jossain hälyisessä avokonttorissa verrattuna siihen, että työskentelee rauhallisessa työtilassa etänä? Toki ymmärrän, että välillä halutaan nähdä ihan livenäkin ja olen tottakai valmis joustamaan ja tulemaan fyysisesti esim. kokouksiin, mutta jos työnantaja ei jousta yhtään, niin se ei ole kovin reilua, eikä työntekijän hyvinvoinnin ja työtuloksen kannalta kannalta kovin fiksua.
Kyllä juuri näin!
Tämä tuli huomattua korona-aikana etätyösuositusten ja pakkojen aikana. Pienillä tauoilla lähes 1.5 v kotona Helsingissä. Meinasin tulla hulluksi kun muutenkin asun yksin ja kaikki päivät meni 4 seinän sisällä.
Kotona ei ole kunnon ergonomisia työtiloja vaan istuin kokoajan kovalla penkillä tyyny persauksen alla, selkä ihan jumissa, jalat turvonneena kun veri ei kierrä jne. Korvat alkoi vinkua ku lantio, selkä ja niskat ym on ihan jumissa. Illalla ehkä jakso just just käydä 1/2 h kävelemässä hiljalleen muutaman kerran viikossa.
Lihoin tuona aikana varmaan 10 kg kun kokoajan tuli naposteltua jotain vitutukseen ja kun ei liikkunu ollenkaan. 10 h työpäiviä vittumaisen sairaspersoonaisen pomon (n) kyykytettävänä sai myös aikaan lohtusyömistä ja sitä että kun työt oli vihdoin tehty niin rojahdin vaan sohvalle.
Ainoa hyvä asia oli ettei tarvinnut olla kasvotusten sen umpihullun ert akan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä juuri näin!
Tämä tuli huomattua korona-aikana etätyösuositusten ja pakkojen aikana. Pienillä tauoilla lähes 1.5 v kotona Helsingissä. Meinasin tulla hulluksi kun muutenkin asun yksin ja kaikki päivät meni 4 seinän sisällä.
Kotona ei ole kunnon ergonomisia työtiloja vaan istuin kokoajan kovalla penkillä tyyny persauksen alla, selkä ihan jumissa, jalat turvonneena kun veri ei kierrä jne. Korvat alkoi vinkua ku lantio, selkä ja niskat ym on ihan jumissa. Illalla ehkä jakso just just käydä 1/2 h kävelemässä hiljalleen muutaman kerran viikossa.
Lihoin tuona aikana varmaan 10 kg kun kokoajan tuli naposteltua jotain vitutukseen ja kun ei liikkunu ollenkaan. 10 h työpäiviä vittumaisen sairaspersoonaisen pomon (n) kyykytettävänä sai myös aikaan lohtusyömistä ja sitä että kun työt oli vihdoin tehty niin rojahdin vaan sohvalle.
Ainoa hyvä asia oli ettei tarvinnut olla kasvotusten sen umpihullun ert akan kanssa.
Meillä ketään ei kielletty tulemasta konttoriin koko pandemian aikana, kuitenkin siellä oli vain n. 2% työntekijöistä.
THL:n "Miten Suomi voi" -tutkimus kertoo, että parhaiten voivat korkeakoulutetut, jatkuvasti etätyötä tekevät.
https://www.vauva.fi/keskustelu/5293268/thln-miten-suomi-voi-tutkimus-e…
Tänään taas Hesarissa toimittajan aivopierukolumni toimistokohtaamisten autuudesta.