Lue keskustelun säännöt.
HS pääkirjoitus: "Etätyö voi heikentää työhyvinvointia"
13.03.2023 |
En uskonut kun joku väitti vanhassa keskustelussa yks päivä, että Hesarilla agendana puolustaa lähityötä. Nyt uskon. Tämän päivän pääkirjoituksessa ("Työpaikkojen on mietittävä vetovoimaansa") lukee näin:
- Vaikka moni pitää etätyötä kuin saavutettuna etuna, se voi heikentää työhyvinvointia. Monilla työpaikoilla on tapahtunut sosiaalista köyhtymistä: kun osa haluaa jatkaa etätöissä, työpaikalle palaaville ei ole tarjolla aiemmassa määrin yhteenkuuluvuutta ja kohtaamisia, jotka ruokkisivat työn imua, iloa ja uuden kehittämistä.
Kommentit (110)
En ole supersosiaalinen ekstroverttihölöttäjä, mutta joudun silti olemaan päivän mittaan puhelimessa ja palavereissa. Kun esimieheni pakottaa minut toimistolle avokonttoriin, joudun hoitamaan hölinät siinä muiden kuullen. Sori. Mieluummin olisin kotona hölisemässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Avokonttori ei kyllä yli 20 vuoden kokemuksella koskaan ruokkinut työn imua ja iloa. Täysin päinvastoin.
Olihan siellä niitä höpöttäjiä, joiden tarinointi alkoi aamulla ja päättyi illalla ja varmasti se heille työniloa loi. Toisille sitten ei. Eikä yritykselle tulosta.
Olen kyllä iloinen, että löytyy niin monia samanhenkisiä jotka ajattelevat näin! Tosin, asianhan voisi muuttaa - höpöttelypaikka on erikseen, ja se ei ole kaverin korvan juuressa työpisteellä. Eli pelisäännötkin ovat - edelleen - hukassa.
On nimittäin vaarana, että nämä yritykset myös innostuvat näistä Hesarin tai vaikka jonkun jenkkifirman käytäntöjen kaltaisista ulostuloista ja keksivät ties mitä pakkoja seuraavaksi.
Vierailija kirjoitti:
En ole supersosiaalinen ekstroverttihölöttäjä, mutta joudun silti olemaan päivän mittaan puhelimessa ja palavereissa. Kun esimieheni pakottaa minut toimistolle avokonttoriin, joudun hoitamaan hölinät siinä muiden kuullen. Sori. Mieluummin olisin kotona hölisemässä.
Ymmärrän täysin! Yksi avokonttosuunnittelun (eli sen puute) kukkasista eli ongelma on laittaa eriprofiiliset työntekijät samaan. Niinsanottu hölöttäjä ja itsenäisesti puurtaja vierekkäin.
Ei ole todellista. No se nyt on pienin vaatimus, että kamerat on päällä kun pidetään palaveria, herran jestas! [/quote]
Miksi? Emme ole kolmen vuoden etätöiden aikana käyttäneet kameraa kuin silloin kun esittelemme itsemme jollekin uudelle henkilölle. En näe mitään tarvetta käyttää kameraa muuten.[/quote]
Ja voi pitää sitä kaljatölkkiä tai viinilasia ihan pöydällä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Teettekö te kaikki täysin itsenäistä työtä, jossa ainoa kontakti kollegoihin on kuulumisten vaihto? Eikö nykyään nimenomaan tiimityö, jossa ollaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ideoidaan, annetaan palautetta ja kehitetään ideoita yhdessä, ole nykyään yleistä?
Omiin työtehtäviini kuuluu paljon myös itsenäistä työtä, mutta pääpaino on kuitenkin yhdessä tekemisessä. Työpaikallani on aina voinut tehdä etätöitä, mutta kokoukset on pidetty paikan päällä. Korona-aikana siirryimme etäkokouksiin, ja ne ovat olleet minusta kyllä yhtä tyhjän kanssa. Infotilaisuuden tyyppiseen tapaamiseen, jossa lähinnä pomo puhuu, ne sopivat, mutta kaikki vapaamuotoisempi ideointi ja päätöksenteko takkuaa.
Tää on vauva.fi ja tässä ketjussa kirjoittaa vain 110% itsenäistä työtä tekevät superosaajat. Tai sitten laiskat ja itsekkäät ¨mä en tykkää¨-tyypit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teams palaveri ei korvaa mitenkään livepalaveria, joka muuta väittää, valehtelee. Ymmärrän, jos on joku pikainen asia - se on hyvä hoitaa Teamsilla kun voi näytön jakaa kaverille ja korona-aikaan se oli tietysti pakko.
Väitän muuta, jos kyse on työnteosta eikä seuranpidosta. Teams-palaverin etu etänä on se, että on oma rauhallinen työhuone, hyvä ergonomia, headset ja kaksi isoa näyttöä. Lähipalaverissa ei näe hyvin, ei kuule hyvin, ergonomia on olematonta ja työskentely pelkän läppärin näytön varassa on onnetonta. Iso etu on, että esitettävät asiat näkee omalla näytöllä, jolloin muistiinpanojen tekeminen onnistuu näppärästi. Lähipalaverien ongelma on sekin, että kokoushuoneita on huonosti saatavilla. Jos on pitempiä kokouksia, niin kokoushuonetta voi joutua vaihtamaan useaan kertaan kokouksen aikana.
Vierailija kirjoitti:
Teettekö te kaikki täysin itsenäistä työtä, jossa ainoa kontakti kollegoihin on kuulumisten vaihto? Eikö nykyään nimenomaan tiimityö, jossa ollaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ideoidaan, annetaan palautetta ja kehitetään ideoita yhdessä, ole nykyään yleistä?
Omiin työtehtäviini kuuluu paljon myös itsenäistä työtä, mutta pääpaino on kuitenkin yhdessä tekemisessä. Työpaikallani on aina voinut tehdä etätöitä, mutta kokoukset on pidetty paikan päällä. Korona-aikana siirryimme etäkokouksiin, ja ne ovat olleet minusta kyllä yhtä tyhjän kanssa. Infotilaisuuden tyyppiseen tapaamiseen, jossa lähinnä pomo puhuu, ne sopivat, mutta kaikki vapaamuotoisempi ideointi ja päätöksenteko takkuaa.
Teen tiimityötä, mutta tiimin kaikki 8 jäsentä ovat eri maissa, joten lähikokous ei ole vaihtoehto. Suuri osa työstä on tiimiin kuulumattomien kanssa, mutta hekin sijaitsevat ympäri maailmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osalla ihmisistä etätyö heikentää työhyvinvointia, toisilla taas parantaa. Ja molemmissa tapauksissa osasyynä on sosiaalisuuden väheneminen. Joillakin liian vähäinen sosiaalinen elämä heikentää hyvinvointia. Toisilla taas liika sosiaalinen elämä heikentää hyvinvointia.
Itse kuulun jälkimmäisiin. Toki tykkään siitä, että työhän kuuluu vähäinen määrä sosiaalisia kontakteja, mutta niin, että se kontakti liittyy nimenomaan siihen työhön. Työpaikan kahvihuoneen juorukerhot ovat ahdistavia.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole todellista. No se nyt on pienin vaatimus, että kamerat on päällä kun pidetään palaveria, herran jestas!
Miksi? Emme ole kolmen vuoden etätöiden aikana käyttäneet kameraa kuin silloin kun esittelemme itsemme jollekin uudelle henkilölle. En näe mitään tarvetta käyttää kameraa muuten.
Ja voi pitää sitä kaljatölkkiä tai viinilasia ihan pöydällä vaan.
Jos sulla on tapana kaljoitella töissä, niin ymmärrät varmaan että toisilla ei. Kamerat on vaivaannuttavia ja vie huomiota itse asialta, eiköhän henkilön äänestäkin tai muusta huomaisi jos kiskoisi kaljaa työajalla? Ja jos se on jo noin "tapana", niin tapahtuu varmaan sitten työpaikallakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hesari ajaa raksaliikkeiden ja sijoitusfirmojen agendaa. Uusien toimistorötisköiden rakentamiselle ei ole perusteluja jos jengi jää etätöihin.
Näin on. Hesari ja Helsingin Yliopisto toimii myös yhteen. Esimerkkinä homeiset toimistotilat. HY tuottaa tarkoituksella tutkimuksia, joiden mukaan homeista sairastuminen on mielenterveysongelma ja homeet eivät varsinaisesti ole terveyshaitta. Tämä palvelee myös gryndereitä, jotka rakentavat tahallaan sellaisia rakennuksia, jotka kestää ehkä sen takuuajan 10 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teettekö te kaikki täysin itsenäistä työtä, jossa ainoa kontakti kollegoihin on kuulumisten vaihto? Eikö nykyään nimenomaan tiimityö, jossa ollaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ideoidaan, annetaan palautetta ja kehitetään ideoita yhdessä, ole nykyään yleistä?
Omiin työtehtäviini kuuluu paljon myös itsenäistä työtä, mutta pääpaino on kuitenkin yhdessä tekemisessä. Työpaikallani on aina voinut tehdä etätöitä, mutta kokoukset on pidetty paikan päällä. Korona-aikana siirryimme etäkokouksiin, ja ne ovat olleet minusta kyllä yhtä tyhjän kanssa. Infotilaisuuden tyyppiseen tapaamiseen, jossa lähinnä pomo puhuu, ne sopivat, mutta kaikki vapaamuotoisempi ideointi ja päätöksenteko takkuaa.
Tää on vauva.fi ja tässä ketjussa kirjoittaa vain 110% itsenäistä työtä tekevät superosaajat. Tai sitten laiskat ja itsekkäät ¨mä en tykkää¨-tyypit.
En mä tee täysin itsenäistä työtä, kyllä joskus asiakkaat tai työkaverit soittaa tai minä soitan. Mutta aika itsenäistä silti, ihan perus toimistoduunia. Mutta joo, laiskat ja itsekkäät ihmisethän on juuri niitä, jotka haluaa välillä taukoa ja työrauhaa työpaikan juoruajista ja keskeyttäjistä;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmeen yhteenkuuluvuutta ja kohtaamisia työpäiviin tarvitaan? Eikö se riitä että työt sujuu ja tulee tehtyä?
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen yhteenkuuluvuutta ja kohtaamisia työpäiviin tarvitaan? Eikö se riitä että työt sujuu ja tulee tehtyä?
On ihmisiä, jotka ovat yksinäisiä. Ihmisiä, jotka eivät tunne kuuluvansa mihinkään porukkaan. Paitsi korkeintaan työyhteisöön. Mä ymmärrän, että sellaiset ihmiset tykkäävät lähitöistä. Heillä on kaipaamansa ihmissuhteet työpaikalla, vapaa-ajallaan ovat aina yksin. Vastentahtoisesti yksin. Eivät hekään tarvitsisi yhteenkuuluvuutta ja kohtaamista työpäiviin, jos heillä olisi vapaa-ajallaan yhteenkuuluvuutta ja kohtaamisia läheisiinsä ja/tai ystäviinsä. Silloin riittäisikin, että töissä tehdään töitä, koska vapaa-ajalla voi hoitaa ihmissuhteitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole todellista. No se nyt on pienin vaatimus, että kamerat on päällä kun pidetään palaveria, herran jestas!
Miksi? Emme ole kolmen vuoden etätöiden aikana käyttäneet kameraa kuin silloin kun esittelemme itsemme jollekin uudelle henkilölle. En näe mitään tarvetta käyttää kameraa muuten.
Ja voi pitää sitä kaljatölkkiä tai viinilasia ihan pöydällä vaan.
Jos esimiehen valvova silmä on ainoa asia joka estää sinua ryyppäämästä, niin suosittelen hakemaan apua.
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kuin etätyön vaihtoehtona on avokonttori (tai "monitoimitila") en aio näyttää naamaani toimistolla kuin pakollisissa tilaisuuksissa. Jos olisi oma huone, kävisin joka päivä.
Meidät määrätään toimistolle vähintään 3pv vk. Jatkossa siis jos oon sairas niin oon sitten sairas ja joustan itsekin vähemmän. Sitä en vielä tiedä miten teen kun oon lakimies ja päivittäin käydään teamsissä asiakirjoja läpi niin se ei sitten toimistolla onnistu kun nää mun kollegat istuu ympäri kaupunkia. No, hitaammin sitten jatkossa. Ja jos kun soittelen puhelimella päivittäin niin vastaanko, näyttöä ei näe samalla eli sanonko että voivoi, en voi mitään. Eipä paöjoa työ enää motivoi tän idiotismin takia. Ennen ajelin ympäri kaupunkia kokouksissa, siihen en enää rupea.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen yhteenkuuluvuutta ja kohtaamisia työpäiviin tarvitaan? Eikö se riitä että työt sujuu ja tulee tehtyä?
On ihmisiä, jotka ovat yksinäisiä. Ihmisiä, jotka eivät tunne kuuluvansa mihinkään porukkaan. Paitsi korkeintaan työyhteisöön. Mä ymmärrän, että sellaiset ihmiset tykkäävät lähitöistä. Heillä on kaipaamansa ihmissuhteet työpaikalla, vapaa-ajallaan ovat aina yksin. Vastentahtoisesti yksin. Eivät hekään tarvitsisi yhteenkuuluvuutta ja kohtaamista työpäiviin, jos heillä olisi vapaa-ajallaan yhteenkuuluvuutta ja kohtaamisia läheisiinsä ja/tai ystäviinsä. Silloin riittäisikin, että töissä tehdään töitä, koska vapaa-ajalla voi hoitaa ihmissuhteitaan.
No onpa nyt alentuvaa. En ole yksinäinen, kuulun moneenkin porukkaan, en ole vapaa-aikaani vastentahtoisesti yksin. Silti tarvitsen ja haluan "yhteenkuuluvuutta ja kohtaamisia" töihin. Ensinnäkin ne nimenomaan edistävät töiden hoitamista (ainakin meidän työssämme, jossain muualla ehkä ei). Toisekseen valitsen työpaikkani sen mukaan mistä tykkään, ja yksin työn tekeminen ilman kivoja kohtaamisia ei vaan anna minulle mitään. Ihmisten pakottaminen toimistolle ei kuitenkaan ole järkevää, vaan on parempikin että siellä käyvät vain ne jotka nauttivat toistensa näkemisestä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen yhteenkuuluvuutta ja kohtaamisia työpäiviin tarvitaan? Eikö se riitä että työt sujuu ja tulee tehtyä?
Mitään kohtaamisia kun ei edes ehdi, koska tunnit lasketaan niin tarkasti.
Vierailija kirjoitti:
Etätyöläiset ovat loppupeleissä samoja itsekkäitä kitisijöitä kuin eläkeläiset; saaduista eduista ei haluta leikata eikä luovuttaisi millään, vaikka heidän etuoikeutensa eriarvoistavat ja syrjivät muuta työväestöä. Aivan sama jos muut nääntyvät kunhan itse saa lojua lettu leviänä kotona.
Aamuruuhka on erittäin kallis yhteiskunnalle, koko liikenneinfra joudutaan mitoittamaan sen mukaan, tiet, joukkoliikenteen vuorovälit j.n.e. Jos aamuruuhkapiikki saataisiin alas, niin kaikki voittaisivat. Eikä näyttöpäätetyö aina niin helppoa kivaa ole, etteivät etätyöläiset myös uupuisivat, jos se ilahduttaa sinua.
Vierailija kirjoitti:
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeen yhteenkuuluvuutta ja kohtaamisia työpäiviin tarvitaan? Eikö se riitä että työt sujuu ja tulee tehtyä?
On ihmisiä, jotka ovat yksinäisiä. Ihmisiä, jotka eivät tunne kuuluvansa mihinkään porukkaan. Paitsi korkeintaan työyhteisöön. Mä ymmärrän, että sellaiset ihmiset tykkäävät lähitöistä. Heillä on kaipaamansa ihmissuhteet työpaikalla, vapaa-ajallaan ovat aina yksin. Vastentahtoisesti yksin. Eivät hekään tarvitsisi yhteenkuuluvuutta ja kohtaamista työpäiviin, jos heillä olisi vapaa-ajallaan yhteenkuuluvuutta ja kohtaamisia läheisiinsä ja/tai ystäviinsä. Silloin riittäisikin, että töissä tehdään töitä, koska vapaa-ajalla voi hoitaa ihmissuhteitaan.
No onpa nyt alentuvaa. En ole yksinäinen, kuulun moneenkin porukkaan, en ole vapaa-aikaani vastentahtoisesti yksin. Silti tarvitsen ja haluan "yhteenkuuluvuutta ja kohtaamisia" töihin. Ensinnäkin ne nimenomaan edistävät töiden hoitamista (ainakin meidän työssämme, jossain muualla ehkä ei). Toisekseen valitsen työpaikkani sen mukaan mistä tykkään, ja yksin työn tekeminen ilman kivoja kohtaamisia ei vaan anna minulle mitään. Ihmisten pakottaminen toimistolle ei kuitenkaan ole järkevää, vaan on parempikin että siellä käyvät vain ne jotka nauttivat toistensa näkemisestä.
Tietenkin on myös sun kaltaisiasi ihmisiä. Kuten on mun edellisessä kommentissanikin kuvailemiani ihmisiä. Ja myös työtehtävät on erilaisia. Joitain töitä ei edes voi tehdä etänä. Ollaan ihan samaa mieltä siitä, että ihmisten pakottaminen toimistolle työssä, jossa toimistolla oleminen ei ole työn kannalta tarpeellista, ei ole järkevää. Ei sen järkevämpää kuin pakkonaittaminenkaan.
Kummallisia juttuja näin yli 10 vuotta 100% etätyötä it-alalla tehneelle. Meillä tiimit on hyvin kansainvälisiä, joten minkäänlainen lähityö ei olisi käytännöllistä. Lennätettäisiinkö ne porukat Intiasta, Puolasta, Espanjasta, Suomesta, jonnekin yhteen paikkaan istumaan, että saadaan tuntea jotain mystistä tiimihenkeä ja yhteenkuuluvuutta? Ei tietenkään, ei siinä olisi järkeä. Ja mitä taas hyödyttäisi istua itsekseen oman paikkakunnan konttorilla, jos ne joiden kanssa tekee tiiminä työtä ei ole siellä?
Ensinnäkin olen sitä mieltä, että mitään sellaista ihmeempää tiimihenkeä tai yhteenkuuluvuutta ei tarvita. Tarvitaan asenne, että työtä tehdään ja täytyy tietää mikä on kunkin rooli ja osaaminen. Sen jälkeen kyllä ilman lähempiä tutustumisiakin saadaan työasiat hoidettua. Etätyövälineet on nykyään hyviä, kokouksia on helppo pitää, ideointiin on erilaisia boardeja joihin maantieteellisesti hajautuneet henkilöt voi tehdä juttuja muiden nähtäväksi kuten fläppitaululla aikanaan tehtiin jne. Meillä on aina toiminut hyvin etänä niin ihan raaka tekeminen kuin suunnittelu- ja ideointivaihekin.
Ne yksilön sosiaaliset suhteet taas, eiköhän niitä kaipaavat voi niitä etsiä työpaikan ulkopuolelta. Itse olen sinkku ja erakko, eikä mulla käytännössä ole sosiaalisia suhteita, En myös niitä halua, en töistä enkä muualta. Mutta jos nyt. joskus sekoaisin ja alkaisi tuntua yksinäiseltä, niin osaisin kyllä etsiä seuraa. Nykyäänhän on ystävien etsintään sovelluksiakin, ja sitten on harrastuksia, vapaaehtoishommia jne.
Itselleni etätyö on mahdollistanut asumisen syrjäisessä paikassa jossa haluan asua, sen sijaan että pitäisi olla jossain Helsingissä jota inhoan. Meille on kesäkuussa tulossa myös mahdollisuus tehdä etätöitä ulkomailta, jolloin olen ajatellut että saatanpa talviksi lähteä johonkin lämpimämpään tekemään. Taloni täällä voisin laittaa vaikka vuokralle, airbnb, nettimökki tai vastaava.