Lue keskustelun säännöt.
Eroperheen juhlat ja hankala ex
07.03.2023 |
Puolisoni lapsella on kesällä juhlat. Puolison ex on aina inhonnut minua ja kuulin, että mietti onko minut pakko kutsua ja toivoisi, etten tulisi. Olin jo tahollani ratkaissut asian varaamalla ko. ajankohtaan matkan ystäväni kanssa. Nyt kun selvisi, etten olekaan pahoittamassa mieltäni kutsumattomuudesta, en olisi joka tapauksessa tulossa ja puoliso voi aivan vapaasti mennä juhliin ilman minua, alkoi kiukuttelu siitä, etten pidä lasta tärkeänä. Joidenkin ihmisten kanssa ei vaan voi voittaa :D
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka ap sinulle kertoi, mitä ex puoliso mietti?
Mieheni kertoi, ettei ex haluaisi kutsua minua, kun pohti, että mitä siihen vastaisi. Meillä on ollut tapana jutella ensin yhdessä ennen exille vastaamista.
Tästä uudesta kiukun aiheesta kuulin yhteiseltä kaverilta.
Yhteinen "kaveri" ei nyt oikein ymmärrä asemaansa. Sinä kerrot kaverille vihaavasi miehen exää ja exä kertoo kaverille vihaavansa miehen nyxää ja kaveri kertoo viestin eteenpäin ja toki kertoo myös muillekin, onhan tuo mehukas kissatappelu.
Ei ole mitään tappelua.
-ap
Ai kutsumatta?
Onhan. Jos ei olisi, olisit mennyt juhliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka ap sinulle kertoi, mitä ex puoliso mietti?
Mieheni kertoi, ettei ex haluaisi kutsua minua, kun pohti, että mitä siihen vastaisi. Meillä on ollut tapana jutella ensin yhdessä ennen exille vastaamista.
Tästä uudesta kiukun aiheesta kuulin yhteiseltä kaverilta.
Mutta lapsen mielipidettä ette selvittäneet. Hienoa tosiaan.
Ymmärrätkö yhtään kuinka ikävään asemaan lapsi joutuisi? Ollako vastauksessaan lojaali äidille vai isälle? Luulemme, että jos hän saa vastata vapaasti, haluaisi mut juhliin. Mutta ei, en pakota lasta olemaan epälojaali äidilleen. Hän saa juhliinsa isän, äidin ja sisarukset. Isovanhemmatkin. Se lienee tärkeintä.
Ei ehkä olisi pitänyt tehdä koko aloitusta. Nauroin vaan ääneen, kun juuri äsken kuulin tästä uudemmasta kiukusta. Ajattelin lähinnä, että on hassua, että koko idea tuntui olevaan vaan se, että pahoittaisin mieleni. Tilanne on lähinnä absurdi ja tekisi mieli kaivaa popparit esiin. Mun ja lapseni puolella ei ole tällaista draamaa tai viihdettä. On juhlittu lapseni juhlat yhdessä niin minä perheineni kuin exäni perheineen. Jopa exän vaimon sukua tuli mukaan. Kivaa oli.
-ap
Kuulopuheita kuitenkin kaikki. Oikeasti et edes tiedä, mitä on sanottu. Lähinnä vaikutat olevan vain tyytyväinen, ettei sinun tarvitse sinne juhliin lähteä ja sait näpäytettyä sitä exää takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietittekö te, joiden mielestä lapsen mielipide pitäisi kysyä, mihin asemaan joutuu lapsi, jonka pitää päättää olevansa joko äitinsä tai isän uuden puolison puolella? Lasta ei pidä ikinä laittaa valitsemaan tällaista asiaa. Isä ja isän uusi puoliso voivat aivan hyvin sanoa, että keskenään päättivät olevan parempi näin ja isän uusi puoliso juhlii lapsen kanssa tavalla x eri aikaan, koska haluaa lapsen kanssa kuitenkin juhlia. Lapsen äiti voi sitten puhua mitä puhuu, totuus näkyy lapselle konkreettisesti isän perheessä.
Niin, lapsen ei pitäisi koskaan joutua tuollaiseen asemaan vaan sen pitäisi olla itsestään selvyys, että aikuiset pystyy olemaan sen verran aikuisia, että pystyvät olemaan pari tuntia samassa tilassa.
Tässä selkeästi ei lapsen äiti siihen pysty, koska ei ole alun perin halunnut ap:ta kutsua. Silloin minimoidaan vahingot, eikä vääntäydytä väkisin lapsen edun nimissä samaan paikkaan kiristelemään hampaita ja esittämään, että kaikki on ok. Aikuinen voi olla monella tapaa tällaisessa tilanteessa ja lapsen etu ei kaikissa tilanteissa ole yksi tietty tapa toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka ap sinulle kertoi, mitä ex puoliso mietti?
Mieheni kertoi, ettei ex haluaisi kutsua minua, kun pohti, että mitä siihen vastaisi. Meillä on ollut tapana jutella ensin yhdessä ennen exille vastaamista.
Tästä uudesta kiukun aiheesta kuulin yhteiseltä kaverilta.
Mutta lapsen mielipidettä ette selvittäneet. Hienoa tosiaan.
Ymmärrätkö yhtään kuinka ikävään asemaan lapsi joutuisi? Ollako vastauksessaan lojaali äidille vai isälle? Luulemme, että jos hän saa vastata vapaasti, haluaisi mut juhliin. Mutta ei, en pakota lasta olemaan epälojaali äidilleen. Hän saa juhliinsa isän, äidin ja sisarukset. Isovanhemmatkin. Se lienee tärkeintä.
Ei ehkä olisi pitänyt tehdä koko aloitusta. Nauroin vaan ääneen, kun juuri äsken kuulin tästä uudemmasta kiukusta. Ajattelin lähinnä, että on hassua, että koko idea tuntui olevaan vaan se, että pahoittaisin mieleni. Tilanne on lähinnä absurdi ja tekisi mieli kaivaa popparit esiin. Mun ja lapseni puolella ei ole tällaista draamaa tai viihdettä. On juhlittu lapseni juhlat yhdessä niin minä perheineni kuin exäni perheineen. Jopa exän vaimon sukua tuli mukaan. Kivaa oli.
-ap
Nimenomaan, lapsi ottaisi kaikki vieraat avosylin vastaan, se on tässä se lapsen äiti, joka ei haluaisi. Ja lapsi ei halua loukata äitiään, etenkin jos äiti on sitä sorttia että kostaa lapselle.
Jos peruutetaan itsemme rippikouluikäiseksi ja mietitään, niin onhan se kivempi että voi juhlia useamman kerran :) ensin kakkukahvit setien, tätien ja muiden vieraiden kanssa ja sitten kolmestaan vielä isän ja äitipuolen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä kertaa äiti oli oikeassa. Millainen aikuinen laittaa oman matkan lapselle tärkeän juhlan edelle? Se on ihan vi tun sama millainen joku aikuinen on mutta nyt ajetaan sen jo maassa makaavan lapsen yli uudelleen jaa uudelleen.
Kuvitteletko oikeasti, että lapselle on jotain väliä onko joku aikuinen sen juhlissa vai ei? Lapsen äidille se tuntuu olevan tärkeää, kun siitä pitää spekuloida.
Isäni vaimo ei tullut häihini ja se ei ollut isäni yksin joka joutui vastaamaan kysymyksiin missä Heidi on.
Olitko lapsi mennessäsi naimisiin?
Kyllä, olin isäni ja äiti lapsi joka olinedelleen vielä aikuisenakin heidän välisten riitojen välikappale.
Minä puhuin rippikouluikäisestä lapsesta. Sen ikäisille ei aikuiset ole tärkeitä (ellei sitten isä ja äiti) mutta tottakai aikuisten kesken on eri asia.
Miten sinulle pitäisi asia esittää että ymmärtäisit asian pointin? On lapsi kolmen tai kolmenkymmenen hänen ei pitäisi tuollaisen ns valtapelin välikappaleeksi joutua.
Kyllä minä sinun pointtisi ymmärrän, että jos lapsi on valtapelin välikappale niin on sitä koko elämänsä, ehkä. Minun pointtini oli se, että tässä on turha korostaa (murrosikäisen) lapsen tärkeyttä ja etua, kun se lapsi itse viis veisaa onko täti paikalla vai ei. Tässä on kyse lapsen äidistä ja hänen tunteistaan, joita hän yrittää oikeuttaa vetoamalla lapsen etuun. Etuun, jota lapsi tuskin tunnistaa.
Murrosikäinen on jo itsenäisyyden ja aikuiseen kynnyksellä oleva itsenäisesti ajatteleva ihminen, eikä mikään vaippaikäinen.
Vierailija kirjoitti:
Onko ap sillä exällä uusi mies?
Ei ole tietääkseni, mutta en minä exän mieskuvioita ole ajan tasalla. Ainakin kaksi on ollut, joista lapsi maininnut ja joista ex on miehelleni kertonut, mutta ilmeisesti ei tällä hetkellä ole. Nuo kaksi ovat ainakin poistuneet tai poistettu kuvioista.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uusperhekuvioihin liittyy yhteiset rippi-, yo-, valmistujais-, hää-, ristiäis-,syntymäpäiväjuhlat. Ottakaa huomioon systeemiä perustettaessa. On vain sinniteltävä, niin makaa kuin petaa.
Minua pahoinpidellyt ihminen ei todellakaan ole ikinä tervetullut meille. Koulun juhlat, kirkot ym. on tietenkin kaikille avoimia, mutta kotiini hän ei tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä kertaa äiti oli oikeassa. Millainen aikuinen laittaa oman matkan lapselle tärkeän juhlan edelle? Se on ihan vi tun sama millainen joku aikuinen on mutta nyt ajetaan sen jo maassa makaavan lapsen yli uudelleen jaa uudelleen.
Kuvitteletko oikeasti, että lapselle on jotain väliä onko joku aikuinen sen juhlissa vai ei? Lapsen äidille se tuntuu olevan tärkeää, kun siitä pitää spekuloida.
Isäni vaimo ei tullut häihini ja se ei ollut isäni yksin joka joutui vastaamaan kysymyksiin missä Heidi on.
Olitko lapsi mennessäsi naimisiin?
Kyllä, olin isäni ja äiti lapsi joka olinedelleen vielä aikuisenakin heidän välisten riitojen välikappale.
Minä puhuin rippikouluikäisestä lapsesta. Sen ikäisille ei aikuiset ole tärkeitä (ellei sitten isä ja äiti) mutta tottakai aikuisten kesken on eri asia.
Miten sinulle pitäisi asia esittää että ymmärtäisit asian pointin? On lapsi kolmen tai kolmenkymmenen hänen ei pitäisi tuollaisen ns valtapelin välikappaleeksi joutua.
Kyllä minä sinun pointtisi ymmärrän, että jos lapsi on valtapelin välikappale niin on sitä koko elämänsä, ehkä. Minun pointtini oli se, että tässä on turha korostaa (murrosikäisen) lapsen tärkeyttä ja etua, kun se lapsi itse viis veisaa onko täti paikalla vai ei. Tässä on kyse lapsen äidistä ja hänen tunteistaan, joita hän yrittää oikeuttaa vetoamalla lapsen etuun. Etuun, jota lapsi tuskin tunnistaa.
Murrosikäinen on jo itsenäisyyden ja aikuiseen kynnyksellä oleva itsenäisesti ajatteleva ihminen, eikä mikään vaippaikäinen.
On toki, mutta sille on muut asiat tärkeämpiä kuin se, ketä sen äiti kutsuu sen rippikoulukahveille. Omani oli kaverinsa kanssa omassa huoneessaan lähes koko rippijuhlien ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietittekö te, joiden mielestä lapsen mielipide pitäisi kysyä, mihin asemaan joutuu lapsi, jonka pitää päättää olevansa joko äitinsä tai isän uuden puolison puolella? Lasta ei pidä ikinä laittaa valitsemaan tällaista asiaa. Isä ja isän uusi puoliso voivat aivan hyvin sanoa, että keskenään päättivät olevan parempi näin ja isän uusi puoliso juhlii lapsen kanssa tavalla x eri aikaan, koska haluaa lapsen kanssa kuitenkin juhlia. Lapsen äiti voi sitten puhua mitä puhuu, totuus näkyy lapselle konkreettisesti isän perheessä.
Niin, lapsen ei pitäisi koskaan joutua tuollaiseen asemaan vaan sen pitäisi olla itsestään selvyys, että aikuiset pystyy olemaan sen verran aikuisia, että pystyvät olemaan pari tuntia samassa tilassa.
Tässä selkeästi ei lapsen äiti siihen pysty, koska ei ole alun perin halunnut ap:ta kutsua. Silloin minimoidaan vahingot, eikä vääntäydytä väkisin lapsen edun nimissä samaan paikkaan kiristelemään hampaita ja esittämään, että kaikki on ok. Aikuinen voi olla monella tapaa tällaisessa tilanteessa ja lapsen etu ei kaikissa tilanteissa ole yksi tietty tapa toimia.
Kukaan ei oikeasti tiedä, kun välissä liihottaa"ystävä" ja mies, kertoo arvioitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä kertaa äiti oli oikeassa. Millainen aikuinen laittaa oman matkan lapselle tärkeän juhlan edelle? Se on ihan vi tun sama millainen joku aikuinen on mutta nyt ajetaan sen jo maassa makaavan lapsen yli uudelleen jaa uudelleen.
Kuvitteletko oikeasti, että lapselle on jotain väliä onko joku aikuinen sen juhlissa vai ei? Lapsen äidille se tuntuu olevan tärkeää, kun siitä pitää spekuloida.
Isäni vaimo ei tullut häihini ja se ei ollut isäni yksin joka joutui vastaamaan kysymyksiin missä Heidi on.
Olitko lapsi mennessäsi naimisiin?
Kyllä, olin isäni ja äiti lapsi joka olinedelleen vielä aikuisenakin heidän välisten riitojen välikappale.
Minä puhuin rippikouluikäisestä lapsesta. Sen ikäisille ei aikuiset ole tärkeitä (ellei sitten isä ja äiti) mutta tottakai aikuisten kesken on eri asia.
Miten sinulle pitäisi asia esittää että ymmärtäisit asian pointin? On lapsi kolmen tai kolmenkymmenen hänen ei pitäisi tuollaisen ns valtapelin välikappaleeksi joutua.
Kyllä minä sinun pointtisi ymmärrän, että jos lapsi on valtapelin välikappale niin on sitä koko elämänsä, ehkä. Minun pointtini oli se, että tässä on turha korostaa (murrosikäisen) lapsen tärkeyttä ja etua, kun se lapsi itse viis veisaa onko täti paikalla vai ei. Tässä on kyse lapsen äidistä ja hänen tunteistaan, joita hän yrittää oikeuttaa vetoamalla lapsen etuun. Etuun, jota lapsi tuskin tunnistaa.
Murrosikäinen on jo itsenäisyyden ja aikuiseen kynnyksellä oleva itsenäisesti ajatteleva ihminen, eikä mikään vaippaikäinen.
On toki, mutta sille on muut asiat tärkeämpiä kuin se, ketä sen äiti kutsuu sen rippikoulukahveille. Omani oli kaverinsa kanssa omassa huoneessaan lähes koko rippijuhlien ajan.
Nuoria on erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka ap sinulle kertoi, mitä ex puoliso mietti?
Mieheni kertoi, ettei ex haluaisi kutsua minua, kun pohti, että mitä siihen vastaisi. Meillä on ollut tapana jutella ensin yhdessä ennen exille vastaamista.
Tästä uudesta kiukun aiheesta kuulin yhteiseltä kaverilta.
Mutta lapsen mielipidettä ette selvittäneet. Hienoa tosiaan.
Ymmärrätkö yhtään kuinka ikävään asemaan lapsi joutuisi? Ollako vastauksessaan lojaali äidille vai isälle? Luulemme, että jos hän saa vastata vapaasti, haluaisi mut juhliin. Mutta ei, en pakota lasta olemaan epälojaali äidilleen. Hän saa juhliinsa isän, äidin ja sisarukset. Isovanhemmatkin. Se lienee tärkeintä.
Ei ehkä olisi pitänyt tehdä koko aloitusta. Nauroin vaan ääneen, kun juuri äsken kuulin tästä uudemmasta kiukusta. Ajattelin lähinnä, että on hassua, että koko idea tuntui olevaan vaan se, että pahoittaisin mieleni. Tilanne on lähinnä absurdi ja tekisi mieli kaivaa popparit esiin. Mun ja lapseni puolella ei ole tällaista draamaa tai viihdettä. On juhlittu lapseni juhlat yhdessä niin minä perheineni kuin exäni perheineen. Jopa exän vaimon sukua tuli mukaan. Kivaa oli.
-ap
Kuulopuheita kuitenkin kaikki. Oikeasti et edes tiedä, mitä on sanottu. Lähinnä vaikutat olevan vain tyytyväinen, ettei sinun tarvitse sinne juhliin lähteä ja sait näpäytettyä sitä exää takaisin.
Näpäytettyä? Ootko mieheni exä? Otat näpäytyksenä sen, etten ala tappelemaan vaan väistän suosiolla enkä edes pahoita siitä mieltäni?
Siinä olet oikeassa, että kuulopuhetta. Toisaalta olisihan sitä muutakin voinut kuulua. Siinäkin olet oikeassa, että olen ihan tyytyväinen, ettei tarvitse mennä juhliin. Lapsen takia olisin toisessa tilanteessa mennyt, mutta itse juhlat ei harmita. Pitkä istuminen kirkossa ja pönötys miehen exän suvun kanssa ei kuulosta kivoimmalta mahdolliselta tavalta viettää kesäpäivää.
-ap
Itse valitsin olla menemättä mieheni lasten rippi ja yo juhliin, jotka olivat heidän kotonaan, jossa miehenikin aikoinaan asui. Perusteena oli että ehkä syntyisi kyräilyä/ kiinnostusta/ huomiota liikaa isän uuteen vaimoon äidin sukulaisten puolelta. Juhlien keskiössä pitää olla nuori. Lusäksi ajattelin, että mies saa rauhassa seurustella ex vaimon suvun kanssa, joita nyt ei juuri tapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsella muutaman tunnin juhla ja ap varaa tarkoituksella matkan juuri samaan ajankohtaan? Kenellä ne herneet on otsaontelossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka ap sinulle kertoi, mitä ex puoliso mietti?
Mieheni kertoi, ettei ex haluaisi kutsua minua, kun pohti, että mitä siihen vastaisi. Meillä on ollut tapana jutella ensin yhdessä ennen exille vastaamista.
Tästä uudesta kiukun aiheesta kuulin yhteiseltä kaverilta.
Mutta lapsen mielipidettä ette selvittäneet. Hienoa tosiaan.
Ymmärrätkö yhtään kuinka ikävään asemaan lapsi joutuisi? Ollako vastauksessaan lojaali äidille vai isälle? Luulemme, että jos hän saa vastata vapaasti, haluaisi mut juhliin. Mutta ei, en pakota lasta olemaan epälojaali äidilleen. Hän saa juhliinsa isän, äidin ja sisarukset. Isovanhemmatkin. Se lienee tärkeintä.
Ei ehkä olisi pitänyt tehdä koko aloitusta. Nauroin vaan ääneen, kun juuri äsken kuulin tästä uudemmasta kiukusta. Ajattelin lähinnä, että on hassua, että koko idea tuntui olevaan vaan se, että pahoittaisin mieleni. Tilanne on lähinnä absurdi ja tekisi mieli kaivaa popparit esiin. Mun ja lapseni puolella ei ole tällaista draamaa tai viihdettä. On juhlittu lapseni juhlat yhdessä niin minä perheineni kuin exäni perheineen. Jopa exän vaimon sukua tuli mukaan. Kivaa oli.
-ap
Kuulopuheita kuitenkin kaikki. Oikeasti et edes tiedä, mitä on sanottu. Lähinnä vaikutat olevan vain tyytyväinen, ettei sinun tarvitse sinne juhliin lähteä ja sait näpäytettyä sitä exää takaisin.
Näpäytettyä? Ootko mieheni exä? Otat näpäytyksenä sen, etten ala tappelemaan vaan väistän suosiolla enkä edes pahoita siitä mieltäni?
Siinä olet oikeassa, että kuulopuhetta. Toisaalta olisihan sitä muutakin voinut kuulua. Siinäkin olet oikeassa, että olen ihan tyytyväinen, ettei tarvitse mennä juhliin. Lapsen takia olisin toisessa tilanteessa mennyt, mutta itse juhlat ei harmita. Pitkä istuminen kirkossa ja pönötys miehen exän suvun kanssa ei kuulosta kivoimmalta mahdolliselta tavalta viettää kesäpäivää.
-ap
Onko miehen sukua kutsuttu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä kertaa äiti oli oikeassa. Millainen aikuinen laittaa oman matkan lapselle tärkeän juhlan edelle? Se on ihan vi tun sama millainen joku aikuinen on mutta nyt ajetaan sen jo maassa makaavan lapsen yli uudelleen jaa uudelleen.
Kuvitteletko oikeasti, että lapselle on jotain väliä onko joku aikuinen sen juhlissa vai ei? Lapsen äidille se tuntuu olevan tärkeää, kun siitä pitää spekuloida.
Isäni vaimo ei tullut häihini ja se ei ollut isäni yksin joka joutui vastaamaan kysymyksiin missä Heidi on.
Olitko lapsi mennessäsi naimisiin?
Kyllä, olin isäni ja äiti lapsi joka olinedelleen vielä aikuisenakin heidän välisten riitojen välikappale.
Minä puhuin rippikouluikäisestä lapsesta. Sen ikäisille ei aikuiset ole tärkeitä (ellei sitten isä ja äiti) mutta tottakai aikuisten kesken on eri asia.
Miten sinulle pitäisi asia esittää että ymmärtäisit asian pointin? On lapsi kolmen tai kolmenkymmenen hänen ei pitäisi tuollaisen ns valtapelin välikappaleeksi joutua.
Kyllä minä sinun pointtisi ymmärrän, että jos lapsi on valtapelin välikappale niin on sitä koko elämänsä, ehkä. Minun pointtini oli se, että tässä on turha korostaa (murrosikäisen) lapsen tärkeyttä ja etua, kun se lapsi itse viis veisaa onko täti paikalla vai ei. Tässä on kyse lapsen äidistä ja hänen tunteistaan, joita hän yrittää oikeuttaa vetoamalla lapsen etuun. Etuun, jota lapsi tuskin tunnistaa.
Murrosikäinen on jo itsenäisyyden ja aikuiseen kynnyksellä oleva itsenäisesti ajatteleva ihminen, eikä mikään vaippaikäinen.
On toki, mutta sille on muut asiat tärkeämpiä kuin se, ketä sen äiti kutsuu sen rippikoulukahveille. Omani oli kaverinsa kanssa omassa huoneessaan lähes koko rippijuhlien ajan.
Nuoria on erilaisia.
Nimenomaan! Ja sinua ei ilmeisesti kukaan ole sen valtataistelun tiimellyksessä huomannut viedä ylimääräisille kahdenkeskisille juhlille tai muuten osoittanut ylimääräistä huomiota, kun jaksat jankata tästä. Ikävää, että sulla on ollut ikävää. AP nyt kuitenkin näyttää tietävän, miten huomioida miehensä lasta, vaikkei rippijuhliin päästetäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsilla on kahdet juhlat eli äidin suvulle ja isän suvulle, kaverit tulevat äidin järjestämiin juhliin. Lapsista tämä on hyvä systeemi, koska näin äiti ei joudu passaamaan exänsä sukua ja isä voi nyxän kanssa järjestää juuri sellaiset juhlat kuin haluaa. KOnfirmaatio ja lakitus ovat julkisia tilaisuuksia, niihin voi aina tulla, mutta varsinaiset juhlat on vain kutsutuille.
Esikoisen rippijuhlassa exä yritti perheineen tulla meille juhliin, vaikka rippilapsi oli ennakkoon moneen kertaan selittänyt, että ei käy, järjestä oma juhla, tulen sinne kyllä. Seuraavalla kerralla ymmärsi, että olin ihan tosissani, en ole pitopalvelu ja juhlittava saa itse päättää, keitä kutsutaan.
ihan hirveää.
aikuiset ihmiset.. lapsi saa edes omia juhliaan viettää kaikkien läheisten kanssa.
Mites sitten lakkiaiset, joihin ei perinteisesti edes lähetetä kutsuja vaan paikalle tulee ketkä asiakseen katsoo? Naapurit ja vanhat työkaverit, sisaruksen kaverin vanhemmat, rippikoulun isonen, paikallinen poliittinen broileri..kaikki tervetulleita, paitsi ei isä eikä isän suku!!
Oikein malliesimerkki lapsille kuinka aikuiset hoitaa suhteitaan..
Tiedäkkös, riitaan riittää että ex-pariskunnasta toinen on kusipää. Eli sinusta olisi nimenomaan lapsen kannalta parempi, että olisi vain yhdet juhlat joissa tosi kireä tunnelma, kusipää-ex sukulaisineen ei olisi laittanut rikkaa ristiin juhlien eteen, edessäpäin hymyilisivät tekohymyä mutta selän takana arvostelisivat supisemalla sisustuksen, tarjottavat, muitten vaatetukset, kilot, hiustenleikkut,...? Ja levittäisivät perättömiä juoruja siitä ei-kusipää-ex:stä. Toinen vaihtoehto on että on kahdet juhlat, joissa rento tunnelma ja lapsikin voi rentoutua ja nauttia juhlistaan. Minusta tuo jälkimmäinen tapa nimenomaan huomioi lapsen. Ja opettaa lapsellekkin, miten ei alistuta mihin vaan, miten pidetään puolensa mutta ei silti ilkeillä muille.
Ja sekös tätä kusipää-ex:ää sukulaisineen suututtaakin, eivät päässeetkään valmiiseen pöytään repostelemaan ja ilkeilemään! (Ja kommentti: kusipäiselläkin exällä voi olla ihan kivojakin sukulaisia, mutta yhteisissä juhlissa estradin valtaavat ne myös kusipäät sukulaiset).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä kertaa äiti oli oikeassa. Millainen aikuinen laittaa oman matkan lapselle tärkeän juhlan edelle? Se on ihan vi tun sama millainen joku aikuinen on mutta nyt ajetaan sen jo maassa makaavan lapsen yli uudelleen jaa uudelleen.
Kuvitteletko oikeasti, että lapselle on jotain väliä onko joku aikuinen sen juhlissa vai ei? Lapsen äidille se tuntuu olevan tärkeää, kun siitä pitää spekuloida.
Isäni vaimo ei tullut häihini ja se ei ollut isäni yksin joka joutui vastaamaan kysymyksiin missä Heidi on.
Onko Heidi pikkusiskosi?
En minäkään menisi nyksän eksän järjestämiin juhliin joihin minua ei ole haluttu kutsua.
Kyllä minä sinun pointtisi ymmärrän, että jos lapsi on valtapelin välikappale niin on sitä koko elämänsä, ehkä. Minun pointtini oli se, että tässä on turha korostaa (murrosikäisen) lapsen tärkeyttä ja etua, kun se lapsi itse viis veisaa onko täti paikalla vai ei. Tässä on kyse lapsen äidistä ja hänen tunteistaan, joita hän yrittää oikeuttaa vetoamalla lapsen etuun. Etuun, jota lapsi tuskin tunnistaa.