Mies ei myönnä, että alkoholi on ongelma

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap hätäilee mistä löytää uuden, paremman miehen. Ei sellaista tarvitse löytyä. Kysymys kuuluukin, onko ap valmis tyytymään nykyiseen miesystäväänsä joka haisee oluelta ja jolla ei ehkä enää seiso (potenssiongelmat ovat jokaiselle alkoholistille ennen pitkää väistämättömiä), mieheen johon ei voi luottaa ja joka priorisoi omaa 3-6 oluttölkkiään enemmän kuin yhteistä aikaa. Jos et sen parempaa miestä saa, olet yksin. Ei maailmasi siihen kaadu, päinvastoin saat vapaan elämän. Mies puolestaan saa vapauden juoda ilman sinua. Adios!

Se seksihän on jo nyt ihan onnetonta. Yhdessäolo on kurjaa. Mies pettää lupaukset, edes joulu ei onnistu. En tiedä, mitä ihmettä tuossa odotellaan tapahtuvaksi ja miten tuolla luuserimiehellä olisi jotain rahkeita täyttää ne odotukset. Tuo mies haluaa vain olla ja lillua alkoholissa, ei sitä kiinnosta edes oma lapsi, joten miksi se vaivaisi itseään ap:n vuoksi. 

Mistä tiedät, että on onnetonta?

Ap kertoi. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap hätäilee mistä löytää uuden, paremman miehen. Ei sellaista tarvitse löytyä. Kysymys kuuluukin, onko ap valmis tyytymään nykyiseen miesystäväänsä joka haisee oluelta ja jolla ei ehkä enää seiso (potenssiongelmat ovat jokaiselle alkoholistille ennen pitkää väistämättömiä), mieheen johon ei voi luottaa ja joka priorisoi omaa 3-6 oluttölkkiään enemmän kuin yhteistä aikaa. Jos et sen parempaa miestä saa, olet yksin. Ei maailmasi siihen kaadu, päinvastoin saat vapaan elämän. Mies puolestaan saa vapauden juoda ilman sinua. Adios!

Se seksihän on jo nyt ihan onnetonta. Yhdessäolo on kurjaa. Mies pettää lupaukset, edes joulu ei onnistu. En tiedä, mitä ihmettä tuossa odotellaan tapahtuvaksi ja miten tuolla luuserimiehellä olisi jotain rahkeita täyttää ne odotukset. Tuo mies haluaa vain olla ja lillua alkoholissa, ei sitä kiinnosta edes oma lapsi, joten miksi se vaivaisi itseään ap:n vuoksi. 

Mistä tiedät, että on onnetonta?

AP kuvaili sitä tuolla aiemmin ketjussa. Mies vaan itsekkäästi panee, ei saa nautintoa tai hellyyttä tai tunnekohtaamista ap. Ei edes lämmittelyä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kuule Keski-Euroopan viinimaissa et löytäisi miestä joka juo vähemmän .

Aivan, ja siellä kuollaankin mm. maksa -ja haimasairauksiin maailmassa eniten. Tilastotietoa löytyy mm. WHO:n sivustoilta.

Valehtelija

https://www.worldlifeexpectancy.com/cause-of-death/liver-disease/by-cou…

https://apps.who.int/gho/data/view.main.53420

Euroopan luvut on verrattain matalia. Sitä paitsi yleisin rasvamaksa on jo pitkään ollut suomessakin ei-alkoholiperäinen

Taidatpa itse olla VALEHTELIJA:

Punaisena hehkuu EUROOPPA JA SUOMI🤣

https://www.worldlifeexpectancy.com/cause-of-death/alcohol/by-country/

Ei saatana, että sä oot tyhmä! Niin, venäjä, itäeurooppa jne. jossa juomatavat on humalahakuiset on tilastojen kärjessä. Alhaisimmat kuolinluvut on mm italiassa ja espanjassa, jossa juomatavat on nimenomaan kohtuulliset.

Jotenkin vaikea kuvitella, että Italia ja Espanja eroaisivat mitenkään merkittävästi käyttäytymisessään muun Keski-Euroopan linjasta. Veikkaisin, että ero on ennemminkin tilastointitavassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap hätäilee mistä löytää uuden, paremman miehen. Ei sellaista tarvitse löytyä. Kysymys kuuluukin, onko ap valmis tyytymään nykyiseen miesystäväänsä joka haisee oluelta ja jolla ei ehkä enää seiso (potenssiongelmat ovat jokaiselle alkoholistille ennen pitkää väistämättömiä), mieheen johon ei voi luottaa ja joka priorisoi omaa 3-6 oluttölkkiään enemmän kuin yhteistä aikaa. Jos et sen parempaa miestä saa, olet yksin. Ei maailmasi siihen kaadu, päinvastoin saat vapaan elämän. Mies puolestaan saa vapauden juoda ilman sinua. Adios!

Kyllä, kun tämä suhde päättyy niin aion olla yksin. Ei väliä, jos menee useampi vuosi yksin. Kyllähän mun itseni voimaannuttamiseen menee jo vähintään vuosi. Ja totta, eipä ole sitten akka mäkättämässä juomisesta, saa juoda niin paljon kun tahtoo. Olis helpompaa jos vaikka vihaisin häntä, mutta seljeästi on voimakkaita tunteita vielä. En tiedä miten ne saisin järkeiltyä. Kai tää suru vaan pitää elää läpi. Ap

Joo. Sinä rakastat miestä. Ja oisko suru sitä, että joudut myöntämään, että mies ei rakasta sinua tarpeeksi halutakseen olla arvoisesi. Hän ei halua hoitaa itseään, jotta te voisitte olla yhdessä. Se on sinun kipusi ja sinun surusi ja sinun täytyy myöntää tappio ja uida sen meren läpi.

Mies sitten puolestaan voi aidosti tervehtyä vain itsekkäistä syistä. Ei siksi, että hän haluaa olla sinun puolisosi vaan siksi, että hän kokee itse itsensä tervehtymisen arvoiseksi ja motivoituu siihen. Samoin sinun pitää nyt motivoitua hoitamaan itse itsesi. 

Hänessä on myös sellainen piirre, että kun juo ja huomaa että mulla menee tunteisiin niin kysyy "tykkätsä musta vielä, edes vähän/rakastatsä mua - js sit perään" mitä se rakkaus edes on"..

Sanon vaam, että joo joo vaikka se ei ole enää totuus. Enemmän kun katson häntä tunnen sääliä. Ei sekäön nyt järkevää ole? Huomaan, että olen itsekin aika sekaisin tästä kaikesta. Nyt pitää vaan kaivaa ne munat ja saada päätös tälle asialle! Ap

Löytyiskö ne munat siitä, että paljonko mies oikeasti antaa sinulle? Mieti, mitä kaikkea sinä teet miehen eteen. Tekeekö mies vastaavaa sinulle? Onko hän sinun tukenasi? Tunnetko sinä itsesi rakastetuksi?

Vierailija kirjoitti:

Jos kolme joisi päivässä, niin en näkisi asiassa suurta ongelmaa. Silloinhan oltaisiin vielä sen suuren riskin alapuolella (miesten taulukon mukaan). Ne kolme voi juoda vaikka silloin, kun toinen on mennyt nukkumaan, tai palannut omille kämpilleen. Mukavampaakin se olisi juojalle, koska toinen ei silloin kyttää sitä juomista ja pilaa fiilistä siten. Kuusi joka päivä olisi tietysti liikaa, ja alkaisi vaikuttaa helposti myös terveyteen.

Mukavampaa sille juojalle, jos hän älyäisi pysyä kokonaan yksin. Nythän aloituksen miestä häiritsee sekä naisystävä että oma teinitytär.

Vierailija kirjoitti:

Jos kolme joisi päivässä, niin en näkisi asiassa suurta ongelmaa. Silloinhan oltaisiin vielä sen suuren riskin alapuolella (miesten taulukon mukaan). Ne kolme voi juoda vaikka silloin, kun toinen on mennyt nukkumaan, tai palannut omille kämpilleen. Mukavampaakin se olisi juojalle, koska toinen ei silloin kyttää sitä juomista ja pilaa fiilistä siten. Kuusi joka päivä olisi tietysti liikaa, ja alkaisi vaikuttaa helposti myös terveyteen.

Jos ei pysty yhtään päivää olemaan juomatta kolmea kaljaansa, niin en mä tiedä, kuinka kivaa se yhteinen aika olisi, kun toinen lähinnä odottaa sitä hetkeä, että pääsee päiväannoksensa kimppuun, kun toinen lähtee. En vaan kykene näkemään sellaista todellisuutta, jossa juodaan joka ikinen päivä kolme kaljaa, jotka ovat täysin yhdentekeviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap hätäilee mistä löytää uuden, paremman miehen. Ei sellaista tarvitse löytyä. Kysymys kuuluukin, onko ap valmis tyytymään nykyiseen miesystäväänsä joka haisee oluelta ja jolla ei ehkä enää seiso (potenssiongelmat ovat jokaiselle alkoholistille ennen pitkää väistämättömiä), mieheen johon ei voi luottaa ja joka priorisoi omaa 3-6 oluttölkkiään enemmän kuin yhteistä aikaa. Jos et sen parempaa miestä saa, olet yksin. Ei maailmasi siihen kaadu, päinvastoin saat vapaan elämän. Mies puolestaan saa vapauden juoda ilman sinua. Adios!

Kyllä, kun tämä suhde päättyy niin aion olla yksin. Ei väliä, jos menee useampi vuosi yksin. Kyllähän mun itseni voimaannuttamiseen menee jo vähintään vuosi. Ja totta, eipä ole sitten akka mäkättämässä juomisesta, saa juoda niin paljon kun tahtoo. Olis helpompaa jos vaikka vihaisin häntä, mutta seljeästi on voimakkaita tunteita vielä. En tiedä miten ne saisin järkeiltyä. Kai tää suru vaan pitää elää läpi. Ap

Joo. Sinä rakastat miestä. Ja oisko suru sitä, että joudut myöntämään, että mies ei rakasta sinua tarpeeksi halutakseen olla arvoisesi. Hän ei halua hoitaa itseään, jotta te voisitte olla yhdessä. Se on sinun kipusi ja sinun surusi ja sinun täytyy myöntää tappio ja uida sen meren läpi.

Mies sitten puolestaan voi aidosti tervehtyä vain itsekkäistä syistä. Ei siksi, että hän haluaa olla sinun puolisosi vaan siksi, että hän kokee itse itsensä tervehtymisen arvoiseksi ja motivoituu siihen. Samoin sinun pitää nyt motivoitua hoitamaan itse itsesi. 

Hänessä on myös sellainen piirre, että kun juo ja huomaa että mulla menee tunteisiin niin kysyy "tykkätsä musta vielä, edes vähän/rakastatsä mua - js sit perään" mitä se rakkaus edes on"..

Sanon vaam, että joo joo vaikka se ei ole enää totuus. Enemmän kun katson häntä tunnen sääliä. Ei sekäön nyt järkevää ole? Huomaan, että olen itsekin aika sekaisin tästä kaikesta. Nyt pitää vaan kaivaa ne munat ja saada päätös tälle asialle! Ap

Yököttävää juopon itsesäälistä jorinaa sekä yritystä saada toinen pysymään siinä "panttivankina". Jotta toinen ei lähde heti lätkimään, vilautellaan tulevaisuudentoivoa ja rakkautta ja omaa reppanuutta sopivina annoksina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onpas taas dramaattista. Epäterveellinen tapahan tuo on muttei oleellisesti eroa vaikka siitä että joku mussuttaa karkkia tai sipsiä joka ilta.

Kyllä se oleellisesti eroaa karkin mussutuksesta. Karkki ei ole aivoja liuottava myrkky.

3-6 annosta/päivä ei liuota kenenkään aivoja senkin hölmö. Epäterveellisellä ruokavaliolla on todettu olevan käytännössä kaikki samat haittavaikutukset mitä alkoholin liikakulutuksella, mukaanlukien se aivotoiminnan heikkeneminen.

Alkoholin riskirajat

Alkoholin riskirajat määritellään päivittäisten tai viikoittaisten alkoholiannosten mukaan. Runsaasti alkoholia käyttävillä on suurempi vaara saada alkoholin aiheuttamia haittavaikutuksia. Alkoholin kulutusmäärien lisäksi yksilölliset tekijät voivat kasvattaa riskiä alkoholin haittoihin.

Alkoholin riskirajat alkoholiannoksien mukaan

Alkoholin käytön korkean riskin rajaksi on arvioitu miehillä 6–7 annosta päivässä tai 23–24 annosta viikossa. Naisilla vastaava määrä on 5–6 annosta päivässä tai 12–16 annosta viikossa. Nämä luvut katsotaan jo hälytysrajaksi, jolloin alkoholinkäyttöön on viimeistään syytä puuttua.

Kohtalaisen riskin tasoksi määritellään miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa.

- (alko.fi) 

Eli, kyllä tästä saa olla huolissaan. Ehkä joidenkin vastaajien kannattaisi katsoa omaa kulutustaan?  Eikä se ole aina pelkästään absoluuttisesta kulutuksesta kiinni, nämä muut kommentit että 'mikään muu ei tuota iloa' on jo sinällään merkki jostain ongelmasta - mikä elämä se on, jossa mikään ei ole mitään, ilman alkoholia? Ei pidä elokuvista ei ruuasta ei seksistä ei pilkillä käynnistä, ilmeisesti: Jonkinlainen henkinen riippuvuus siinä on pakko olla, tai masennus taustalla. 

 

Alkoholistit ovat yleensä haluttomia vähentämään tai lopettamaan juomista ja suhtautuvat vihamielisesti, jos heille sanotaan siitä. Jos mies ei voi edes koeajaksi lopettaa juomista, olisi paras vain lähteä - jos olet jo harkinnut sitä, varmaan se tuntuu jo oikealta sinustakin. Joskus se että läheiset eivät enää tue sitä juoppoutta, saa ihmiset heräämään - minulla mm. on yksi kaveri, jonka isälle joskus 40 v. sitten annettiin vihoviimeinen mahdollisuus; korkki kiinni tai vaimo ja lapset lähtee, ja hän on sen jälkeen ollut raitis. Ei aina toimi, mutta kannattaa yrittää edes. 

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on alkanut tissutella.

Miten näkyy?

Esim. joka kauppareissulla pitää hakea Alkosta parit valkoviinit ja punaviinit. Sitten viikonlopun ruokalistaa suunnitellaan sen mukaan.

Esim tomaattinen katkarapupasta > valkoviinipullo auki.

Naudan lehtipihvit > punaviinipullo auki.

Blinit > kuohuviinipullo auki.

Ja mitäs pahaa tossa on?

Kyllä mulle kelpaisi tollanen mies. 😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap hätäilee mistä löytää uuden, paremman miehen. Ei sellaista tarvitse löytyä. Kysymys kuuluukin, onko ap valmis tyytymään nykyiseen miesystäväänsä joka haisee oluelta ja jolla ei ehkä enää seiso (potenssiongelmat ovat jokaiselle alkoholistille ennen pitkää väistämättömiä), mieheen johon ei voi luottaa ja joka priorisoi omaa 3-6 oluttölkkiään enemmän kuin yhteistä aikaa. Jos et sen parempaa miestä saa, olet yksin. Ei maailmasi siihen kaadu, päinvastoin saat vapaan elämän. Mies puolestaan saa vapauden juoda ilman sinua. Adios!

Hmm. Etkös sanonu olevasi töihin menossa?

Kummasti löytyy aikaa kommentoida tähän ketjuun kuitenkin

Kyllä, kun tämä suhde päättyy niin aion olla yksin. Ei väliä, jos menee useampi vuosi yksin. Kyllähän mun itseni voimaannuttamiseen menee jo vähintään vuosi. Ja totta, eipä ole sitten akka mäkättämässä juomisesta, saa juoda niin paljon kun tahtoo. Olis helpompaa jos vaikka vihaisin häntä, mutta seljeästi on voimakkaita tunteita vielä. En tiedä miten ne saisin järkeiltyä. Kai tää suru vaan pitää elää läpi. Ap

Joo. Sinä rakastat miestä. Ja oisko suru sitä, että joudut myöntämään, että mies ei rakasta sinua tarpeeksi halutakseen olla arvoisesi. Hän ei halua hoitaa itseään, jotta te voisitte olla yhdessä. Se on sinun kipusi ja sinun surusi ja sinun täytyy myöntää tappio ja uida sen meren läpi.

Mies sitten puolestaan voi aidosti tervehtyä vain itsekkäistä syistä. Ei siksi, että hän haluaa olla sinun puolisosi vaan siksi, että hän kokee itse itsensä tervehtymisen arvoiseksi ja motivoituu siihen. Samoin sinun pitää nyt motivoitua hoitamaan itse itsesi. 

Hänessä on myös sellainen piirre, että kun juo ja huomaa että mulla menee tunteisiin niin kysyy "tykkätsä musta vielä, edes vähän/rakastatsä mua - js sit perään" mitä se rakkaus edes on"..

Sanon vaam, että joo joo vaikka se ei ole enää totuus. Enemmän kun katson häntä tunnen sääliä. Ei sekäön nyt järkevää ole? Huomaan, että olen itsekin aika sekaisin tästä kaikesta. Nyt pitää vaan kaivaa ne munat ja saada päätös tälle asialle! Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännästi kaikilla puolustelijoilla tuo olutmäärä pyöristyy alaspäin sinne kolmeen. Mitäpä, jos alettaisiin kun puhua kuudesta kaljasta joka ilta?

On ihan totta, että tasan 3 kaljaa (siis 0,33 l annosta keskaria) illassa vie vasta viikoitaisen riskikäytön alarajan tienoolle. Sen sijaan se 6 kaljaa onkin sit jo päivittäisen käytön riskiraja. Ja jos ne kaljat onkin vaikka puolilitraisia, niin se kolmekin kaljaa on itse asiassa 5 annosta.

Mutta se on kyllä ihan totta, että jokainen päättää puolestaan, eikä kukaan voi lopettaa toisen haitallista juomista. Jokainen päättää sit puolestaan, millaisten ihmisten seurassa haluaa viettää iltaa.

Nyt kannattaa muistaa, että noi riskirajat ovat täysin hatusta heitettyjä. Ei ole olemassa mitään tutkimusta joka sanoisi mikä on hyvän ja haitallisen alkoholinkäytön raja.

Ihmisen elimistö ei tarvitse alkoholia. Se, että kikkailee noiden riskirajojen kanssa kertoo lähinnä siitä, että käytöstä on tulossa ongelma.

No on ja ei. On tietenkin selvää, että se ei se yksittäinen olut, joka nostaa kulutuksen riskirajan päälle on sen ratkaisevampi kuin edellinen ja seuraava, mutta kyllä ne rajat perustuvat siihen, että tuota niitä enemmän juovat alkavat sairastumaan useammin alkoholiin liittyviin sairauksiin. Tietenkin näissä on aina kyse todennäköisyyksistä ja turvallisen käytön rajaa ei ole olemassakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap hätäilee mistä löytää uuden, paremman miehen. Ei sellaista tarvitse löytyä. Kysymys kuuluukin, onko ap valmis tyytymään nykyiseen miesystäväänsä joka haisee oluelta ja jolla ei ehkä enää seiso (potenssiongelmat ovat jokaiselle alkoholistille ennen pitkää väistämättömiä), mieheen johon ei voi luottaa ja joka priorisoi omaa 3-6 oluttölkkiään enemmän kuin yhteistä aikaa. Jos et sen parempaa miestä saa, olet yksin. Ei maailmasi siihen kaadu, päinvastoin saat vapaan elämän. Mies puolestaan saa vapauden juoda ilman sinua. Adios!

Kyllä, kun tämä suhde päättyy niin aion olla yksin. Ei väliä, jos menee useampi vuosi yksin. Kyllähän mun itseni voimaannuttamiseen menee jo vähintään vuosi. Ja totta, eipä ole sitten akka mäkättämässä juomisesta, saa juoda niin paljon kun tahtoo. Olis helpompaa jos vaikka vihaisin häntä, mutta seljeästi on voimakkaita tunteita vielä. En tiedä miten ne saisin järkeiltyä. Kai tää suru vaan pitää elää läpi. Ap

Joo. Sinä rakastat miestä. Ja oisko suru sitä, että joudut myöntämään, että mies ei rakasta sinua tarpeeksi halutakseen olla arvoisesi. Hän ei halua hoitaa itseään, jotta te voisitte olla yhdessä. Se on sinun kipusi ja sinun surusi ja sinun täytyy myöntää tappio ja uida sen meren läpi.

Mies sitten puolestaan voi aidosti tervehtyä vain itsekkäistä syistä. Ei siksi, että hän haluaa olla sinun puolisosi vaan siksi, että hän kokee itse itsensä tervehtymisen arvoiseksi ja motivoituu siihen. Samoin sinun pitää nyt motivoitua hoitamaan itse itsesi. 

Hänessä on myös sellainen piirre, että kun juo ja huomaa että mulla menee tunteisiin niin kysyy "tykkätsä musta vielä, edes vähän/rakastatsä mua - js sit perään" mitä se rakkaus edes on"..

Sanon vaam, että joo joo vaikka se ei ole enää totuus. Enemmän kun katson häntä tunnen sääliä. Ei sekäön nyt järkevää ole? Huomaan, että olen itsekin aika sekaisin tästä kaikesta. Nyt pitää vaan kaivaa ne munat ja saada päätös tälle asialle! Ap

Hmm. Etkös sanonu olevasi töihin menossa?

Kummasti löytyy aikaa kommentoida tähän ketjuun kuitenkin

Monesta työstä voi kirjoitella hetkittäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap hätäilee mistä löytää uuden, paremman miehen. Ei sellaista tarvitse löytyä. Kysymys kuuluukin, onko ap valmis tyytymään nykyiseen miesystäväänsä joka haisee oluelta ja jolla ei ehkä enää seiso (potenssiongelmat ovat jokaiselle alkoholistille ennen pitkää väistämättömiä), mieheen johon ei voi luottaa ja joka priorisoi omaa 3-6 oluttölkkiään enemmän kuin yhteistä aikaa. Jos et sen parempaa miestä saa, olet yksin. Ei maailmasi siihen kaadu, päinvastoin saat vapaan elämän. Mies puolestaan saa vapauden juoda ilman sinua. Adios!

Kyllä, kun tämä suhde päättyy niin aion olla yksin. Ei väliä, jos menee useampi vuosi yksin. Kyllähän mun itseni voimaannuttamiseen menee jo vähintään vuosi. Ja totta, eipä ole sitten akka mäkättämässä juomisesta, saa juoda niin paljon kun tahtoo. Olis helpompaa jos vaikka vihaisin häntä, mutta seljeästi on voimakkaita tunteita vielä. En tiedä miten ne saisin järkeiltyä. Kai tää suru vaan pitää elää läpi. Ap

Joo. Sinä rakastat miestä. Ja oisko suru sitä, että joudut myöntämään, että mies ei rakasta sinua tarpeeksi halutakseen olla arvoisesi. Hän ei halua hoitaa itseään, jotta te voisitte olla yhdessä. Se on sinun kipusi ja sinun surusi ja sinun täytyy myöntää tappio ja uida sen meren läpi.

Mies sitten puolestaan voi aidosti tervehtyä vain itsekkäistä syistä. Ei siksi, että hän haluaa olla sinun puolisosi vaan siksi, että hän kokee itse itsensä tervehtymisen arvoiseksi ja motivoituu siihen. Samoin sinun pitää nyt motivoitua hoitamaan itse itsesi. 

Hänessä on myös sellainen piirre, että kun juo ja huomaa että mulla menee tunteisiin niin kysyy "tykkätsä musta vielä, edes vähän/rakastatsä mua - js sit perään" mitä se rakkaus edes on"..

Sanon vaam, että joo joo vaikka se ei ole enää totuus. Enemmän kun katson häntä tunnen sääliä. Ei sekäön nyt järkevää ole? Huomaan, että olen itsekin aika sekaisin tästä kaikesta. Nyt pitää vaan kaivaa ne munat ja saada päätös tälle asialle! Ap

Hmm. Etkös sanonu olevasi töihin menossa?

Kummasti löytyy aikaa kommentoida tähän ketjuun kuitenkin

Kyllä. Bussissa, junassa ehtii hyvin ja töissä todella rauhallista. Ap

Minusta toinen voi vaatia, jos hänkin elää terveellisesti. Mutta jos mässyttää itse sokeria ja rasvaa, niin kolme olutta on siihen verrattuna ihan jees. Peiliin katominenkin on välillä ihan hyvä, ennen kuin alkaa vaatia toiselta. Tai sitten rehti ero.

Vierailija kirjoitti:

Minusta toinen voi vaatia, jos hänkin elää terveellisesti. Mutta jos mässyttää itse sokeria ja rasvaa, niin kolme olutta on siihen verrattuna ihan jees. Peiliin katominenkin on välillä ihan hyvä, ennen kuin alkaa vaatia toiselta. Tai sitten rehti ero.

Parisuhteet ovat vapaaehtoisia. Ihan saa laittaa rajan siihen, että toinen ei juo, vaikka itse söisi säkin sokeria tai että toinen ei syö sokeria, vaikka itse joisi lavallisia. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelin vaan lausetta "tuhlaisin elämäni toipuvan alkoholistin kanssa". Miksi se olisi tuhlaamista toipuvan kanssa? Ehkä et rakasta häntä siltikään, vaikkei hän joisi... Joku joka rakastaa puolisoaan ilmaisisi asian tyyöiin "eläisin täyttä elämää raittiin kumppanin kanssa". Kannattaa kyllä varmasti erota. Toinen aina tuhnussa, eihän se ole elämää... Jos teidän välillä ei vaan ole tarpeeksisitä jotakin? Ehkä hän siksi juokin, että jättäisit. Hän ei näe mahdollisuutta, että itse jättäisi sinut, vaikka todellisuudessa jättää kokoajan paetessaan huuruihinsa.

Ei se toipuvankaan alkoholistin kanssa eläminen ilmeisesti ihan helppoa ole. Minä olen alkoholisti ja vaimoni on pysynyt rinnallani nämä vuodet. Nykyään raitistumisesta on jo niin monta vuotta, että retkahtamiseni pelko ei ole jatkuvasti vaimolla mielessä, mutta kun olemme nyt puhuneet asiasta, niin eivät ne ensimmäiset vuodet mitenkään helppoja tainneet olla. Joka kerta, kun vaikka lähdin lenkille, takaraivossa kyti epäilys, että hainko kuitenkin juomaa kaupasta ja tulisinko kännissä kotiin. Varsinkin sitten, jos näitä retkahduksia olisi sattunut, niin luottamussuhteen luominen uudelleen olisi ollut varmaan vaikeaa.  

Alkoholisti vs. läsät. Kumpikaan ei voi hyvin. Kummallakaan ei ole hyvää seksiä. Kumpikaan ei pysty moniin asioihin. Kummatkin rasittavat valtavasti terveydenhoitoja ja imevät normaalien veronmaksajien rahoja. Kummatkin ovat heikkoja. Kummaltakin puuttuu itsekunnioitus. Kumpikaan harvemmin myöntää, että on itse syypää ongelmaan. 

Tällä on ny joku alkoholistit vs. norsut matsi käynnissä. Mitä väliä?? Molemmat samassa alakastissa. Jos vaikka korjaisitte ongelmanne? Miksi olla alkkis, taikka läski. Valinnoista ja mielen lujuudesta se on kiinni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta toinen voi vaatia, jos hänkin elää terveellisesti. Mutta jos mässyttää itse sokeria ja rasvaa, niin kolme olutta on siihen verrattuna ihan jees. Peiliin katominenkin on välillä ihan hyvä, ennen kuin alkaa vaatia toiselta. Tai sitten rehti ero.

Parisuhteet ovat vapaaehtoisia. Ihan saa laittaa rajan siihen, että toinen ei juo, vaikka itse söisi säkin sokeria tai että toinen ei syö sokeria, vaikka itse joisi lavallisia. 

Siksi kirjoitinkin että rehti ero on toinen vaihtoehto. Paljon parempi kuin se että yksipuolisesti näkee ongelman vaan toisen elintavoissa, eikä mitään omissaan... ja syyllistää siitä toista.

Vierailija kirjoitti:

Alkoholisti vs. läsät. Kumpikaan ei voi hyvin. Kummallakaan ei ole hyvää seksiä. Kumpikaan ei pysty moniin asioihin. Kummatkin rasittavat valtavasti terveydenhoitoja ja imevät normaalien veronmaksajien rahoja. Kummatkin ovat heikkoja. Kummaltakin puuttuu itsekunnioitus. Kumpikaan harvemmin myöntää, että on itse syypää ongelmaan. 

Tällä on ny joku alkoholistit vs. norsut matsi käynnissä. Mitä väliä?? Molemmat samassa alakastissa. Jos vaikka korjaisitte ongelmanne? Miksi olla alkkis, taikka läski. Valinnoista ja mielen lujuudesta se on kiinni. 

Moni alkoholisti on ylipainoinen.