Lue keskustelun säännöt.
Miehellä toinen nainen puolet avioliitosta, mutta ei eroa lapsen vuoksi
01.03.2023 |
Siispä. Miehellä ollut toinen nainen puolet avioliitosta, mutta syy miksei eroa, on kuulema teini-ikään tulleen pojan herkkä ikävaihe. Poika ei edes ole miehen nykyisen vaimon lapsi. Näillä molemmilla lapset aiemmista liitoista eli uusperhekulissi ja toinen nainen, joka on kuulemma miehelle elämän rakkaus.
Sanoin kyseiselle henkilölle, kaikella ystävyydellä (on hyvä ystäväni) ja rakkaudella, tuo on uskomattominta potaskaa jonka olen kuullut pitkään aikaan, ehkä koskaan.
Kommentit (261)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset ei vain eroa?? Enemmänhän tommosessa suhteessa vain saadaan tuhoa aikaan, kuin siinä, että kerrottais kaikille osapuolille, niin vaimolle kuin lapselle, että tää oli tässä! Kakkua ei voi vaan säästää ja syödä. Ikäviä ihmisiä tommoset mulkvistit 🤮
Vieras liha kun on niin kivaa näille hyypiöille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko suhde kestänyt siis 5 vuotta ja avioliitto 10 v? Poika on joku 14 v? Niinpä tarvitaan enää muutama vuosi, niin on täysi-ikäinen.
Eikö heillä ole muita yhteisiä lapsia? Eikö pojalla ole omaa äitiään?Miehen tulee siis jatkaa pettämistään vielä muutama vuosi ja samalla pitkittää nykyisen vaimonsa mahdollisuutta löytää itselleen kunnollinen puoliso ja kenties saada lisää lapsia ennenkuin kellon veto loppuu.
Vaimo, herää. Tässä ketjussa on jo niin paljon tunnistusta auttavia tekijöitä, että tiedostat ainakin olevasi petetty.
Tosin, jos kello ei enää tikitä ja mies tuo mukavan elintason, niin kannattaa jatkaa ja pumpata kaikki ulos, kenties itse kohentaa niin, että miehen kiinnostus tuohon toiseen loppuu tai toinen kyllästyy. Puolensa ja puolensa.
Tässä hyvä pointti jos ei välitä oman lapsensa eikä miehensä lapsen mielenterveydestä.
Kyllä jokaisen pitää antaa puolisolleen mahdollisuus avioliiton ulkopuoliseen seikkailuun. Ehdottomaan uskollisuuteen perustuvat parisuhteet ovat huono ja turvaton koti lapsille.
Voiko sairaampaa asennetta lapsien suhteen sulla olla? Mene hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Miten tyhmä nainen on kun jatkaa tuollaisen kanssa naimisissa?
Vaimo ei ilmeisesti tiedä totuutta. Se toinen nainen kyllä tietää "totuuden" ja enempi häntä ihmettelen. Tuskin vaimo viittä vuotta odottaisi sivusuhteen päättymistä. Mies on ketku, oman edun tavoittelija ja epäluotettava.
Siis en kyllä ymmärrä tuota väitettä että kyllä vaimon on pakko tietää. En minä ainakaan tiedä paneeko mieheni muita. Toivon että ei. Varma ei voi olla kuin itsestään eli itse en petä. Mieheni rakastaa minua ja seksielämä on ok ja hän on hyvä aviomies ja isä. Mutta jos kaikesta huolimatta haluaa vierasta niin tuskin saisin tietää...
Eikä palstalla ole miesvihaa :) Ihan vain asiasta ja omista puolisoista puhutaan aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikä palstalla ole miesvihaa :) Ihan vain asiasta ja omista puolisoista puhutaan aina.
Mene incel-ulisija muualle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo mies on narsisti tai psykopaatti, joka kykenee valehtemaan uskottavasti ja jonka käytös ei ole muuttunut sivusuhteen myötä, koska hänellä ei ole omaatuntoa, eikä oikeastaan normaaleita tunteita. Hän on myös luultavasti tarkoituksella järjestänyt elämänsä niin, että on hyvin erilliset elämät ja kaverisuhteet vaimon kanssa. Siksi vaimo ei tiedä koko pettämisestä mitään.
Useimmiten kahden toisilleen näennäisesti tuntemattoman ihmisen väliltäkin löytyy keskimäärin 1–3 yhteistä tuttavaa, kun hetken aikaa keskustellaan.
Salasuhteet paljastuvat usein myös kuiteista (väärä kauppa väärällä alueella väärään aikaan, omituiset ostokset), yhteisistä plussa- tai s-etukorteista, hassuista sattumista, epäloogisuuksista puheissa, auton trippimittareista, puhelimesta, somesta. Tai salarakas ottaa itse yhteyttä pettäjän puolisoon. Tai salarakkaan kaveri.
Aloituksessa kuulosti olevan miehellä ja vaimolla lukuisa määrä yhteisiä tuttavia, myös työkavereita, ja epäilyttävän läheiseksi muuttunut työpaikkojen sijainti salarakkaan kanssa.
Useimmiten salasuhde taitaa kuitenkin paljastua täysin yllättävän tapahtumasarjan tai tahon kautta, jota pettäjä ei osaa edes varoa.
Jep, miten autoon on eksynyt vaaleita koirankarvoja kun itsellä, kellään perheestä tai kavereilla ei ole vaaleaa koiraa. Kysyessä asiasta totuus paljastuu. Kyllä tuollaista kaksoiselämää on mahdottoman vaikeaa peitellä loputtomiin.
Onko teillä siis vain yksi yhteinen auto? Ja yhteinen pankkitilikin näköjään löytyy. Ei kaikilla ole sellaisia.
täh, miten tuo liittyy pankkitiliin?
On vaan monesti melko tyypillistä, että kun pariskunta lähtee yhdessä kauppaan, uimahalliin tai ulos syömään, niin mennään samalla autolla eikä ajella peräkkäin.
Nyt lähinnä jään ihmettelemään, että mitä yhteistä näillä pareilla sitten lopulta on kun asutaan erillään, koskaan ei nähdä toisen kuitteja, kirjeitä, puhelimen näyttöä, kotia, vaatekaappia.. tunneta ei ketään muita ihmisiä kumppanin elämässä, koskaan ei mennä mihinkään yhdessä niin, että oltaisi samassa autossa jne
Saattaahan se olla, että jos jo lähtökohtaisesti suhteessa kumppani on piiiiiitkän käsivarren matkan päässä, ei suhdetta ole alunperinkään tehty kestämään.
Mulla ole yhtään kaveriakaan kenen elämästä olisin noin heikosti perillä.
Katsotko aina yhteisen auton trippimittaria, kun lähdette yhdessä jonnekin ja kun palaatte sieltä? Seuraatko myös puolisosi oman auton trippimittaria?
Meillä ei nähdä toisen kuitteja, kirjeitä, puhelimen näyttöä, pankkitiliä, henkilökohtaisia papereita, kirjeiden sisältöä. Miksi ihmeessä pitäisi? Olemme sitoutuneita liittoomme, molemmat mukana sillä mielellä, että tämä on loppuelämämme parisuhde, mutta edelleen olemme kaksi erillistä yksilöä. Meillä on yhteinen pankkitili, josta maksemme yhteiset kulut, mutta minun oma rahaliikenteeni ei todellakaan kuulu puolisolleni eikä hänen pankkiasiansa minulle.
Puolisoni sukulaiset ja ystävät tunnen, ainakin suurimman osan. Tapaan hänen lähimpiä sukulaisiaan noin kerran vuodessa, koska puolisoni toivoo niin. Ystäviään hän tapaa lähes aina ilman minua. Samoin minä tapaan omia ystäviäni mieluummin töiden jälkeen tai lounastunnilla kaupungilla kuin kotonani tai heidän kotonaan.
eri
en katso trippimittaria kun ei oo syytä epäillä mitään. Jokuhan voi tosin vaikka seurata bensan kulutusta ja siksi katsoa, ihmisillä kun on niin erilaisia suhteita.
Mulla mies jättää kuitit ynnä muuta kauhtaa housujen ja takkien taskuihin, joista sitten niitä roskitan kun laitan pyykkiä. Ehkä jos sieltä kuitista osuisi silmään vaikka paremman ravintolan nimi niin avaisin oikein kuitin ja katsoisin, että ai, millos se on tuolla käynnyt, onpa sillä nykyisin hienot lounaat.
Auto on herralla aina kuin p*läjä, jos se yhtäkkiä olisikin kovin siisti, ihmettelisin. Minähän sen yleensä siivoan, joten aika varmasti ihmettelisin jos löytäisin sieltä siivotessa vaikka pinnin joka ei kuulu mulle.
Puhelimen näytön näen aika varmasti halutessani kun puhelin on yleensä tuossa sohvapöydällä kun katsotaan yhdessä telkkaa tai hän vieressä sitä nypelöi kun olemme sängyssä. Saattaisin panna merkille senkin jos puhelin olisi yhtäkkiä tiukasti povitaskussa.
Meillä puoliso pesee useimmiten pyykit, mutta on päivänselvää, että tyhjennän itse taskuni jo ennen kuin laitan pyykkini koriin. Jos en tyhjennä, niin kokemuksesta tiedän, että paperinenäliinat kivasti tarttuvat vaatteisiin. Molempien työpöydät ovat aika lailla kaaoksessa, mutta ei liioin ole koskaan tullut mieleeni mennä tutkimaan puolison työpöytää. En edes käy hänen työhuoneessaan muulloin kuin jos hän pyytää katsomaan koneeltaan jotain (minulla on paremmat digitaidot). Eikä hän käy minun työhuoneessani poissaollessani, olen siitä melkoisen varma.
Kumpikin siivoaa itse omat autonsa. Yhteisen auton siivoaa useammin puoliso. Veikkaan kuitenkin, että jos hänellä olisi sellaisia ihmisiä autossa, joista ei halua minun tietävän, niin eiköhän hän käyttäisi omaa autoaan.
Ja nyt on tyrmätty jokainen mahdollinen skenaario pienine yksityiskohtineen niin voin paljastaa mistä itse tiesin:
Tiesin, että mies on palannut exänsä sänkyyn siitä kun erään kerran hänen tapansa suudella ja koskea minun vartaloa oli erilainen. Olin oikeassa, ex ei tiennyt olevansa de facto lopullisesti ex ja oli ollut kovin surullinen ja tolaltaan miehen eroaikeista, joten asiat olivat johtaneet toiseen.
Täytyy tietysti harrastaa ensin sitä intiimiä kanssakäymistä, että on mahdollista huomata otteissa jotain erilaista. Seuraavaksi luultavasti joku tulee kertomaan, ettei voisi koskaan huomata sängyssä mitään koska ei harrasta seksiä kumppanin kanssa..
😁😁😁 nää tyrmääjät on niit jotka pelkää epätoivoisesti et niitä a) petetään ja b) niille kerrotaan tai c) niitä jotka pettää
Luulen, et näissä on enemmän taustalla joku haavoittava kokemus tai sellaisen seuraaminen vierestä. Takerrutaan ajatukseen itsenäisyydestä ja ehdottomasta luottamuksesta. Nämä ei ole koskaan mustasukkaisia. Jos toinen haluaa erota niin ilman muuta saa mennä. Intiimiyden pelko toki pitää riippumattomana, mutta uskallan väittää, että siinä jotain menettääkin.
Tällaiselle henkilölle olisi pahin nöyryytys näyttää se, että sattuu kun on tullut loukatuksi. Stereotypia päättämättömästä miehestä; loputtomiin joustavasta naiivista toisesta naisesta ja ennen kaikkea vaimosta, joka tietää, mutta kieltää itseltään tai katsoo läpi sormien koska on liikaa menetettävää, on vastenmielinen. Siksi halutaan tarrautua ajatukseen siitä, että on miehiä, joista ei kerta kaikkiaan mistään paljastu kaksoiselämä, vuosikymmeniin!
Ajatella jos rakkaus saisikin ihmisen käyttäytymään itseään haavoittavasti. Jos minä entisenä "toisena naisena", jonka mies oli ihan heti sopivana hetkenä eroamassa naisystävästään, tunnustaisinkin, että kyllä epäilin, kyyläsin, olin hullun mustasukkainen, mutta itseeni liittyvistä syistä jäin siihen loukkaavaan kuvioon, sainhan edes seksiä ja rakkautta. Ja kertoisin myös, että naisystävä ensin epäili, sitten otti selvää, sitten salasi tietävänsä ja lopulta tiesi avoimesti, ja silti olisi halunnut jatkaa. Niin kovasti, että veti lääkeöverit jotta mies tietää mitä tapahtuu jos ei suhde jatku.
Ja siitä miehestä, joka ei osannut päättää. Syitä on ymmärrettäviä ja vähemmän ymmärrettäviä, mutta yhtäkaikki, ne ovat tälle ihmiselle itselleen henkilökohtaisesti merkittäviä syitä. Se kannattaa aloittajankin muistaa ennen kuin vähättelee "kaverin" ajatuksia.
No kyllä noin viisi vuotta kestänyt meininki on rajua settiä. Itsemääräämisoikeus on myös sillä vaimolla eli oikeus tietää miehen pitkäkestoinen sivusuhde, jotta vaimo voi itse päättää, mitä hän tekee liiton suhteen ja itsensäkin. Voi päättää jatkaa, hakeutua terapiaan, etsiä itselleen uutta kumppania tai vaikka vetää ne överit. Pitää vaimonkin saada valita todellisen tilanteen mukaan. On todella loukkaavaa tuollainen pimittäminen: itsekeskeinen ja toisen "parhaaksi" tietäminen.
No sinun pitää sitten kertoa tälle vaimolle jos se tilanne sotii sinun arvoja vastaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea aloituksen lisäksi muuta, mutta mitä sitten jos eivät eroa? Ehkä vaimo ei ole mustasukkaista tyyppiä. Mitä sitten? Ehkä avioliitossa on paljon muitakin merkitseviä asioita? Ehkä ovat olleet jo pitkään enemmän kumppaneita kuin rakastavaisia?
Eihän se ole "kulissi" jos he eivät esitä olevansa kiihkeästi rakastuneita.
Sivusta, mutta ei ole mustasukkaista tyyppiä ei selitä hyväksymään ja ohittamaan salasuhdetta joka olisi kestänyt puolet vaikkapa yhdeksän vuoden (tai ihan sama monenko) vuoden avioliitosta? Jos puhutaan ihan oikeasta suhteesta jossa on tunteet mukana, koska kyllähän tuo sen mittainen suhde olisi että on jo oltava.
Ei mustasukkaista tyyppiä hyväksyy varmaan kännipanot jos sellaisia lipsahtaa.
Kukaan ulkopuolinen ei pysty tietämään, mitä siellä avioliitossa oikeasti tapahtuu. Voi olla avoin liitto. Voi olla että naista ei ole kiinnostanut seksi vuosikausiin (joillekin käy vaikka traumaattisen synnytyksen vuoksi näin) mutta ei ole haluttu erota, ja sitten annetaan toisen huidella. Mistä ihmeestä me se tiedetään. Todennäköisesti eivät tällaisia kuvioita kerro ympärille.
Kaikille ei seksi ole ykkösasia parisuhteessa. Esim minulle ei. Tykkään että on joku, kenen kanssa jakaa arjen. Enkä ole myöskään mustasukkainen. Toista ihmistä ei voi omistaa eikä toisen tekemisiä säädellä tai rajoittaa.
Jos saisin just nyt tietää, että miehellä on ollut monen vuoden sivusuhde, niin reaktioni olisi valehtelematta ihan ensinnä hämmästynyt. Kun en ole huomannut. Ehkä olisin sitten vihainenkin, mutta automaattisesti se ei tarkoittaisi eroa. Haluaisin tietää että miksi, ja miten hän ajatteli että jatketaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko ketjussa vaimoa arvostelleet kertoa yksityiskohtaisesti, mistä se vaimo voisi saada tietää miehen pettämisestä, jos mies kykenee salaamaan sen ja käyttäytymään täysin normaalisti kotona, jos hänellä on epäsäännöllinen työaika naapurikaupungissa, jos vaimolla on omat työt, eikä hän tunne ketään miehen työkaveria, jos heillä on täysin erilliset rahat ja harrastukset, jos ei ole ketään yhteisiä tuttuja eikä miehellä ole yhtään elossa olevaa sukulaistakaan ja jos he asuvat isossa kaupungissa, jossa kukaan ei tunne naapureita? Kuka siitä sivisuhteesta kertoo vaimolle silloin, jos mies tai toinen nainen ei kerro? Ihan uteliaisuudesta haluaisin tietää.
Jos miehesi on poikkeuksellisen taitava manipuloija niin et voi tietää mistään. Epäilet vaiston perusteella kyllä, mutta epäilyksesi saadaan vaiennettua.
Mutta kun useimmat ei ole sellaisia. Käytös muuttuu: huomaat joko jotain kylmyyttä ja etäisyyttä, ikään kuin toinen ei oikein kuuntelisi, tai sitten toinen on poikkeuksellisen hyväntuulinen ja makeileva. Seksi muuttuu joko pakkopullaksi tai sitten sellaiseksi intohimoiseksi ja jännittäväksi kuin joskus alussa. Nämä ääripäät tyypillisesti myös vaihtelee toistuvasti.
Puhelimen käyttö paljastaa useimmat. Ihan sama miten se puhelimen käsittely muuttuu, mutta se muuttuu aivan varmasti jotenkin. On iltoja jolloin huomaat, ettei tyypillisesti jatkuvasti somessa roikkuva mies ole ollut paikalla moneen tuntiin, etkä sinä tiedä siihen mitään selitystä.
Tulevaisuuden suunnitelmista keskusteleminen menee tyypillisesti vältteleväksi. Monessa arkipäivän keskustelussa on mukana outoa kuorrutusta, esim ei sano vain "olin salilla", vaan "olin salilla ja tein tänään pitemmän treenin kun jäi silloin ti tekemättä ja kävinpä siellä sitten saunassakin ja siellä oli joku äijä joka alkoi selittämään blaablaa..."
Uusia keskustelunaiheita ilmestyy, tyyliin miksi mies puhuu nykyisin jatkuvasti salitreenistä tai koirista.
Ulkoiset muutokset; pitää parran tai tukan siistimpänä, ehkä ilmestyy uusia vaatteita, ihastuminen laihduttaa monia.
Alat ehkä epäillä kun ensin esim jonkun työkaverin nimi toistuu puheissa useamman kerran. Sitten yhtäkkiä nimeä ei mainita enää koskaan.
Mies tuntuu takertuvan niihin asioihin sinun elämässä mitkä sulla on hyvin. Eli esim haluaa puhua yhtäkkiä siitä miten kiva ystäväporukka sulla on tai kuinka läheiset välit sisaruksiin. Saattaa kysyä muka vekkulisti oletko sinä ihastunut johonkin tai että oliko baari-illan jälkeen sulla vientiä. Ikään kuin etsisi evidenssiä siitä, ettet sinä niin kovin riippuvainen hänestä ole. Moni erehtyy luulemaan tuota mustasukkaisuudeksi, mutta oikeasti aiheesta jankkaaminenkin on vain sitä, että mies tahtoo vakuuttaa itselleen, ettei suhde ole sullekaan niin kovin tärkeä.
Tämä kirjoitus on kyllä hyvä, selkeästi jotain kokemusta asiasta.
Itselleni ero toisen naisen takia tuli aivan puskista, hirveä shokkitila se oli 25 yhteisen vuoden jälkeen. Mies vaan jätti kaiken taakseen.
Miehen ihastuminen oli alkanut jo vuotta aiemmin, en tiedä tarkalleen milloin suhde oli alkanut. Mies esitti niin hyvin kotona, että kaikki on meillä ok. Jälkikäteen tajusin, että viimeisen kahden kuukauden aikana oli selkeitä merkkejä ilmassa, mutta en vaan niitä tajunnut silloin ja jos vaisto yritti jotain ilmaista niin luotin kuitenkin siihen, että toinen kertoisi jos meillä olisi jotakin ongelmia.
Merkkejä joita jälkikäteen tajusin:
Puhelin, eli miehen puhelin oli aina näyttö alaspäin ja mahdollisesti äänettömällä ja ikinä puhelin ei lojunnut missään kaukana.
Työmatkat lisääntyivät.
Urheilu lisääntyi.
Ensimmäistä kertaa ikinä mieheni kieltäytyi seksistä, eli seksielämää oli, mutta harvenemaan päin ja se kieltäytyminen tapahtui (työväsymykseen vedoten).
Yhteisen viikon talviloman suunnittelu oli aivan tuskaa miehelle, mikään ei ollut hyvä.Nuo mainitsemani on tietenkin ihan klassisia, mutta kun mies vaan väitti, että kaikki on hyvin, pussaili, halaili jne niin läpi meni meikäläiseen.
Oi kyllä!
Minä tiesin jopa tasan tarkkaan milloin mies on vaihdellut viestejä erään ihmisen kanssa, kenen kanssa oli muka ollut kaikki yhteydenpito katki jo tovin, koska mies ei "kestänyt sitä manipulointia ja painostusta". Ei vaan itse edes huomannut, että hänen kirjoitusasunsa muuttui heti (tämä nainen ja me ollaan eri murrealueelta).
Jossain vaiheessa katsoi myös joskus minua jotenkin pitkään ja arvioivasti ja siitä tiesin, että jaha, sitä ollaan oltu "Jennan" kanssa tekemisissä ja minusta taas epäillään jotain
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhut kakkaa! Jokainen aviolitossa oleva tietää.Eroa voi hakea yksin.Ero hakuihin ei tarvita syytä! Toisen puolison lupaa sihen ei tarvita! Aikanaan saa asiasta kirjatun kirjeen.
Ei minunkaan ex-vaimoni tiennyt asiaa kun oltiin nuoria ja olisi halunnut erota. Minä jätin eron sitten viiden vuoden jälkeen kun asia tuli itselleni ajankohtaiseksi. Ex-vaimo tajusi vasta silloin että ei siihen toisen lupaa tarvita. Nurisi sitten siitäkin, heitin pihalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea aloituksen lisäksi muuta, mutta mitä sitten jos eivät eroa? Ehkä vaimo ei ole mustasukkaista tyyppiä. Mitä sitten? Ehkä avioliitossa on paljon muitakin merkitseviä asioita? Ehkä ovat olleet jo pitkään enemmän kumppaneita kuin rakastavaisia?
Eihän se ole "kulissi" jos he eivät esitä olevansa kiihkeästi rakastuneita.
Sivusta, mutta ei ole mustasukkaista tyyppiä ei selitä hyväksymään ja ohittamaan salasuhdetta joka olisi kestänyt puolet vaikkapa yhdeksän vuoden (tai ihan sama monenko) vuoden avioliitosta? Jos puhutaan ihan oikeasta suhteesta jossa on tunteet mukana, koska kyllähän tuo sen mittainen suhde olisi että on jo oltava.
Ei mustasukkaista tyyppiä hyväksyy varmaan kännipanot jos sellaisia lipsahtaa.
Kukaan ulkopuolinen ei pysty tietämään, mitä siellä avioliitossa oikeasti tapahtuu. Voi olla avoin liitto. Voi olla että naista ei ole kiinnostanut seksi vuosikausiin (joillekin käy vaikka traumaattisen synnytyksen vuoksi näin) mutta ei ole haluttu erota, ja sitten annetaan toisen huidella. Mistä ihmeestä me se tiedetään. Todennäköisesti eivät tällaisia kuvioita kerro ympärille.
Kaikille ei seksi ole ykkösasia parisuhteessa. Esim minulle ei. Tykkään että on joku, kenen kanssa jakaa arjen. Enkä ole myöskään mustasukkainen. Toista ihmistä ei voi omistaa eikä toisen tekemisiä säädellä tai rajoittaa.
Jos saisin just nyt tietää, että miehellä on ollut monen vuoden sivusuhde, niin reaktioni olisi valehtelematta ihan ensinnä hämmästynyt. Kun en ole huomannut. Ehkä olisin sitten vihainenkin, mutta automaattisesti se ei tarkoittaisi eroa. Haluaisin tietää että miksi, ja miten hän ajatteli että jatketaan.
Niin. Selittelijä ja sivuraiteilija tuli vaihteeksi paikalle.
Avoimessa suhteessa elää arvioiden mukaan noin 1 prosentti ihmisistä. Persoonallisuushäiriöiden esiintyvyys on noin 5-15 prosenttia. Joten jos vaikka lopettaisit tuon avoimen suhteen esiintuomisen tässä kun se on harvivaisempaa kuin narsisimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo mies on narsisti tai psykopaatti, joka kykenee valehtemaan uskottavasti ja jonka käytös ei ole muuttunut sivusuhteen myötä, koska hänellä ei ole omaatuntoa, eikä oikeastaan normaaleita tunteita. Hän on myös luultavasti tarkoituksella järjestänyt elämänsä niin, että on hyvin erilliset elämät ja kaverisuhteet vaimon kanssa. Siksi vaimo ei tiedä koko pettämisestä mitään.
Useimmiten kahden toisilleen näennäisesti tuntemattoman ihmisen väliltäkin löytyy keskimäärin 1–3 yhteistä tuttavaa, kun hetken aikaa keskustellaan.
Salasuhteet paljastuvat usein myös kuiteista (väärä kauppa väärällä alueella väärään aikaan, omituiset ostokset), yhteisistä plussa- tai s-etukorteista, hassuista sattumista, epäloogisuuksista puheissa, auton trippimittareista, puhelimesta, somesta. Tai salarakas ottaa itse yhteyttä pettäjän puolisoon. Tai salarakkaan kaveri.
Aloituksessa kuulosti olevan miehellä ja vaimolla lukuisa määrä yhteisiä tuttavia, myös työkavereita, ja epäilyttävän läheiseksi muuttunut työpaikkojen sijainti salarakkaan kanssa.
Useimmiten salasuhde taitaa kuitenkin paljastua täysin yllättävän tapahtumasarjan tai tahon kautta, jota pettäjä ei osaa edes varoa.
Jep, miten autoon on eksynyt vaaleita koirankarvoja kun itsellä, kellään perheestä tai kavereilla ei ole vaaleaa koiraa. Kysyessä asiasta totuus paljastuu. Kyllä tuollaista kaksoiselämää on mahdottoman vaikeaa peitellä loputtomiin.
Onko teillä siis vain yksi yhteinen auto? Ja yhteinen pankkitilikin näköjään löytyy. Ei kaikilla ole sellaisia.
täh, miten tuo liittyy pankkitiliin?
On vaan monesti melko tyypillistä, että kun pariskunta lähtee yhdessä kauppaan, uimahalliin tai ulos syömään, niin mennään samalla autolla eikä ajella peräkkäin.
Nyt lähinnä jään ihmettelemään, että mitä yhteistä näillä pareilla sitten lopulta on kun asutaan erillään, koskaan ei nähdä toisen kuitteja, kirjeitä, puhelimen näyttöä, kotia, vaatekaappia.. tunneta ei ketään muita ihmisiä kumppanin elämässä, koskaan ei mennä mihinkään yhdessä niin, että oltaisi samassa autossa jne
Saattaahan se olla, että jos jo lähtökohtaisesti suhteessa kumppani on piiiiiitkän käsivarren matkan päässä, ei suhdetta ole alunperinkään tehty kestämään.
Mulla ole yhtään kaveriakaan kenen elämästä olisin noin heikosti perillä.
Katsotko aina yhteisen auton trippimittaria, kun lähdette yhdessä jonnekin ja kun palaatte sieltä? Seuraatko myös puolisosi oman auton trippimittaria?
Meillä ei nähdä toisen kuitteja, kirjeitä, puhelimen näyttöä, pankkitiliä, henkilökohtaisia papereita, kirjeiden sisältöä. Miksi ihmeessä pitäisi? Olemme sitoutuneita liittoomme, molemmat mukana sillä mielellä, että tämä on loppuelämämme parisuhde, mutta edelleen olemme kaksi erillistä yksilöä. Meillä on yhteinen pankkitili, josta maksemme yhteiset kulut, mutta minun oma rahaliikenteeni ei todellakaan kuulu puolisolleni eikä hänen pankkiasiansa minulle.
Puolisoni sukulaiset ja ystävät tunnen, ainakin suurimman osan. Tapaan hänen lähimpiä sukulaisiaan noin kerran vuodessa, koska puolisoni toivoo niin. Ystäviään hän tapaa lähes aina ilman minua. Samoin minä tapaan omia ystäviäni mieluummin töiden jälkeen tai lounastunnilla kaupungilla kuin kotonani tai heidän kotonaan.
eri
en katso trippimittaria kun ei oo syytä epäillä mitään. Jokuhan voi tosin vaikka seurata bensan kulutusta ja siksi katsoa, ihmisillä kun on niin erilaisia suhteita.
Mulla mies jättää kuitit ynnä muuta kauhtaa housujen ja takkien taskuihin, joista sitten niitä roskitan kun laitan pyykkiä. Ehkä jos sieltä kuitista osuisi silmään vaikka paremman ravintolan nimi niin avaisin oikein kuitin ja katsoisin, että ai, millos se on tuolla käynnyt, onpa sillä nykyisin hienot lounaat.
Auto on herralla aina kuin p*läjä, jos se yhtäkkiä olisikin kovin siisti, ihmettelisin. Minähän sen yleensä siivoan, joten aika varmasti ihmettelisin jos löytäisin sieltä siivotessa vaikka pinnin joka ei kuulu mulle.
Puhelimen näytön näen aika varmasti halutessani kun puhelin on yleensä tuossa sohvapöydällä kun katsotaan yhdessä telkkaa tai hän vieressä sitä nypelöi kun olemme sängyssä. Saattaisin panna merkille senkin jos puhelin olisi yhtäkkiä tiukasti povitaskussa.
Meillä puoliso pesee useimmiten pyykit, mutta on päivänselvää, että tyhjennän itse taskuni jo ennen kuin laitan pyykkini koriin. Jos en tyhjennä, niin kokemuksesta tiedän, että paperinenäliinat kivasti tarttuvat vaatteisiin. Molempien työpöydät ovat aika lailla kaaoksessa, mutta ei liioin ole koskaan tullut mieleeni mennä tutkimaan puolison työpöytää. En edes käy hänen työhuoneessaan muulloin kuin jos hän pyytää katsomaan koneeltaan jotain (minulla on paremmat digitaidot). Eikä hän käy minun työhuoneessani poissaollessani, olen siitä melkoisen varma.
Kumpikin siivoaa itse omat autonsa. Yhteisen auton siivoaa useammin puoliso. Veikkaan kuitenkin, että jos hänellä olisi sellaisia ihmisiä autossa, joista ei halua minun tietävän, niin eiköhän hän käyttäisi omaa autoaan.
Ja nyt on tyrmätty jokainen mahdollinen skenaario pienine yksityiskohtineen niin voin paljastaa mistä itse tiesin:
Tiesin, että mies on palannut exänsä sänkyyn siitä kun erään kerran hänen tapansa suudella ja koskea minun vartaloa oli erilainen. Olin oikeassa, ex ei tiennyt olevansa de facto lopullisesti ex ja oli ollut kovin surullinen ja tolaltaan miehen eroaikeista, joten asiat olivat johtaneet toiseen.
Täytyy tietysti harrastaa ensin sitä intiimiä kanssakäymistä, että on mahdollista huomata otteissa jotain erilaista. Seuraavaksi luultavasti joku tulee kertomaan, ettei voisi koskaan huomata sängyssä mitään koska ei harrasta seksiä kumppanin kanssa..
😁😁😁 nää tyrmääjät on niit jotka pelkää epätoivoisesti et niitä a) petetään ja b) niille kerrotaan tai c) niitä jotka pettää
Luulen, et näissä on enemmän taustalla joku haavoittava kokemus tai sellaisen seuraaminen vierestä. Takerrutaan ajatukseen itsenäisyydestä ja ehdottomasta luottamuksesta. Nämä ei ole koskaan mustasukkaisia. Jos toinen haluaa erota niin ilman muuta saa mennä. Intiimiyden pelko toki pitää riippumattomana, mutta uskallan väittää, että siinä jotain menettääkin.
Tällaiselle henkilölle olisi pahin nöyryytys näyttää se, että sattuu kun on tullut loukatuksi. Stereotypia päättämättömästä miehestä; loputtomiin joustavasta naiivista toisesta naisesta ja ennen kaikkea vaimosta, joka tietää, mutta kieltää itseltään tai katsoo läpi sormien koska on liikaa menetettävää, on vastenmielinen. Siksi halutaan tarrautua ajatukseen siitä, että on miehiä, joista ei kerta kaikkiaan mistään paljastu kaksoiselämä, vuosikymmeniin!
Ajatella jos rakkaus saisikin ihmisen käyttäytymään itseään haavoittavasti. Jos minä entisenä "toisena naisena", jonka mies oli ihan heti sopivana hetkenä eroamassa naisystävästään, tunnustaisinkin, että kyllä epäilin, kyyläsin, olin hullun mustasukkainen, mutta itseeni liittyvistä syistä jäin siihen loukkaavaan kuvioon, sainhan edes seksiä ja rakkautta. Ja kertoisin myös, että naisystävä ensin epäili, sitten otti selvää, sitten salasi tietävänsä ja lopulta tiesi avoimesti, ja silti olisi halunnut jatkaa. Niin kovasti, että veti lääkeöverit jotta mies tietää mitä tapahtuu jos ei suhde jatku.
Ja siitä miehestä, joka ei osannut päättää. Syitä on ymmärrettäviä ja vähemmän ymmärrettäviä, mutta yhtäkaikki, ne ovat tälle ihmiselle itselleen henkilökohtaisesti merkittäviä syitä. Se kannattaa aloittajankin muistaa ennen kuin vähättelee "kaverin" ajatuksia.
Minut luultavasti luokiteltiin "tyrmääjäksi", koska kerroin, ettei meillä nähdä toisen posteja, puhelinta, pankkitilejä, kuitteja jne, ja autoonkin voi tulla vaaleita koirankarvoja ilman että kumpikaan ihmettelee. Kerroin myös, että olemme molemmat sitoutuneita parisuhteeseemme sillä mielellä, että tämä on loppuelämämme liitto.
Aivan varmasti olisin mustasukkainen, jos sille tulisi aihetta. Mutta en ala epäillä ihan muuten vaan. Ja niin pitkään kuin olen onnellinen liitossamme, en haluaisi ulkopuoliselta kuulla jotain, mikä sen rikkoisi. Kuten kirjoitettiin, niin ennen pitkäähän se sivusuhde luultavasti tulisi joka tapauksessa ilmi. Jos kerran olisin koko ajan ollut onnellinen ja tyytyväinen, niin en koe, että olisin "elänyt valheessa" sen ajan. Eihän niitä onnellisuuden tunteita mikään enää voisi ottaa pois. Jostain syystähän hän olisi halunnut pitää minut elämässään siinäkin tilanteessa. Meillä se syy ei voisi olla raha tai yhteiset lapset, kun yhteisiä lapsia ei ole ja raha-asiamme pidämme erillämme (pl. yhteinen taloustili yhteisiin kuluihin).
En myöskään pelkää yksinäisyyttä. Asuin yksin yli 20 vuotta ennen nykyistä avoliittoa, puolisoni viitisen vuotta. Pärjäisimme molemmat yksinkin. Mutta tällä hetkellä ja toistaiseksi valitsemme toisemme ja elämän yhdessä. Eikä siihen kuulu turhat epäilyt.
Katsos kun tarina muuttuu silloin, kun saakin tietää toisella olleen suhteen noin viisi vuotta. Aah mitä rakkautta ja hekumaa! Salaisuuksia. Miettisit minkä näköinen se toinen on, mitä tekivät ja missä. Valheet paljastuu. Ja ehkä halusi "pitää" sinut, ettei taloa tarvitse myydä. Tai koska olet kiva siivoamaan ja hankit hyvin. Olet edustava. Eihän tässä aloituksessa ole kyse turhista epäilyistä vaan juurikin siitä, että hirveetä salailua ja toisen loukkaamista. Kun ei tiedä totuutta. Voisiko semmoisen jälkeen mikään olla ennallaan. Ja miten pitkään menisi siitä selviytymiseen.
Nimenomaan, kokemuksesta voin kertoa, että se onni tuntuu totuuden paljastuessa harhalle. Aika vaikeaa olisi olla kyseenalaistamatta kaikkia niitä hetkiä kun itsellä on ollut hyvä olla ja jotka on jääneet mieleen kauniina muistoina -oliko ne toiselle vain ikävystyttävää pakkopullaa? Kuinka tyhmä ja hyväuskoinen olenkaan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo mies on narsisti tai psykopaatti, joka kykenee valehtemaan uskottavasti ja jonka käytös ei ole muuttunut sivusuhteen myötä, koska hänellä ei ole omaatuntoa, eikä oikeastaan normaaleita tunteita. Hän on myös luultavasti tarkoituksella järjestänyt elämänsä niin, että on hyvin erilliset elämät ja kaverisuhteet vaimon kanssa. Siksi vaimo ei tiedä koko pettämisestä mitään.
Useimmiten kahden toisilleen näennäisesti tuntemattoman ihmisen väliltäkin löytyy keskimäärin 1–3 yhteistä tuttavaa, kun hetken aikaa keskustellaan.
Salasuhteet paljastuvat usein myös kuiteista (väärä kauppa väärällä alueella väärään aikaan, omituiset ostokset), yhteisistä plussa- tai s-etukorteista, hassuista sattumista, epäloogisuuksista puheissa, auton trippimittareista, puhelimesta, somesta. Tai salarakas ottaa itse yhteyttä pettäjän puolisoon. Tai salarakkaan kaveri.
Aloituksessa kuulosti olevan miehellä ja vaimolla lukuisa määrä yhteisiä tuttavia, myös työkavereita, ja epäilyttävän läheiseksi muuttunut työpaikkojen sijainti salarakkaan kanssa.
Useimmiten salasuhde taitaa kuitenkin paljastua täysin yllättävän tapahtumasarjan tai tahon kautta, jota pettäjä ei osaa edes varoa.
Jep, miten autoon on eksynyt vaaleita koirankarvoja kun itsellä, kellään perheestä tai kavereilla ei ole vaaleaa koiraa. Kysyessä asiasta totuus paljastuu. Kyllä tuollaista kaksoiselämää on mahdottoman vaikeaa peitellä loputtomiin.
Onko teillä siis vain yksi yhteinen auto? Ja yhteinen pankkitilikin näköjään löytyy. Ei kaikilla ole sellaisia.
täh, miten tuo liittyy pankkitiliin?
On vaan monesti melko tyypillistä, että kun pariskunta lähtee yhdessä kauppaan, uimahalliin tai ulos syömään, niin mennään samalla autolla eikä ajella peräkkäin.
Nyt lähinnä jään ihmettelemään, että mitä yhteistä näillä pareilla sitten lopulta on kun asutaan erillään, koskaan ei nähdä toisen kuitteja, kirjeitä, puhelimen näyttöä, kotia, vaatekaappia.. tunneta ei ketään muita ihmisiä kumppanin elämässä, koskaan ei mennä mihinkään yhdessä niin, että oltaisi samassa autossa jne
Saattaahan se olla, että jos jo lähtökohtaisesti suhteessa kumppani on piiiiiitkän käsivarren matkan päässä, ei suhdetta ole alunperinkään tehty kestämään.
Mulla ole yhtään kaveriakaan kenen elämästä olisin noin heikosti perillä.
Katsotko aina yhteisen auton trippimittaria, kun lähdette yhdessä jonnekin ja kun palaatte sieltä? Seuraatko myös puolisosi oman auton trippimittaria?
Meillä ei nähdä toisen kuitteja, kirjeitä, puhelimen näyttöä, pankkitiliä, henkilökohtaisia papereita, kirjeiden sisältöä. Miksi ihmeessä pitäisi? Olemme sitoutuneita liittoomme, molemmat mukana sillä mielellä, että tämä on loppuelämämme parisuhde, mutta edelleen olemme kaksi erillistä yksilöä. Meillä on yhteinen pankkitili, josta maksemme yhteiset kulut, mutta minun oma rahaliikenteeni ei todellakaan kuulu puolisolleni eikä hänen pankkiasiansa minulle.
Puolisoni sukulaiset ja ystävät tunnen, ainakin suurimman osan. Tapaan hänen lähimpiä sukulaisiaan noin kerran vuodessa, koska puolisoni toivoo niin. Ystäviään hän tapaa lähes aina ilman minua. Samoin minä tapaan omia ystäviäni mieluummin töiden jälkeen tai lounastunnilla kaupungilla kuin kotonani tai heidän kotonaan.
eri
en katso trippimittaria kun ei oo syytä epäillä mitään. Jokuhan voi tosin vaikka seurata bensan kulutusta ja siksi katsoa, ihmisillä kun on niin erilaisia suhteita.
Mulla mies jättää kuitit ynnä muuta kauhtaa housujen ja takkien taskuihin, joista sitten niitä roskitan kun laitan pyykkiä. Ehkä jos sieltä kuitista osuisi silmään vaikka paremman ravintolan nimi niin avaisin oikein kuitin ja katsoisin, että ai, millos se on tuolla käynnyt, onpa sillä nykyisin hienot lounaat.
Auto on herralla aina kuin p*läjä, jos se yhtäkkiä olisikin kovin siisti, ihmettelisin. Minähän sen yleensä siivoan, joten aika varmasti ihmettelisin jos löytäisin sieltä siivotessa vaikka pinnin joka ei kuulu mulle.
Puhelimen näytön näen aika varmasti halutessani kun puhelin on yleensä tuossa sohvapöydällä kun katsotaan yhdessä telkkaa tai hän vieressä sitä nypelöi kun olemme sängyssä. Saattaisin panna merkille senkin jos puhelin olisi yhtäkkiä tiukasti povitaskussa.
Meillä puoliso pesee useimmiten pyykit, mutta on päivänselvää, että tyhjennän itse taskuni jo ennen kuin laitan pyykkini koriin. Jos en tyhjennä, niin kokemuksesta tiedän, että paperinenäliinat kivasti tarttuvat vaatteisiin. Molempien työpöydät ovat aika lailla kaaoksessa, mutta ei liioin ole koskaan tullut mieleeni mennä tutkimaan puolison työpöytää. En edes käy hänen työhuoneessaan muulloin kuin jos hän pyytää katsomaan koneeltaan jotain (minulla on paremmat digitaidot). Eikä hän käy minun työhuoneessani poissaollessani, olen siitä melkoisen varma.
Kumpikin siivoaa itse omat autonsa. Yhteisen auton siivoaa useammin puoliso. Veikkaan kuitenkin, että jos hänellä olisi sellaisia ihmisiä autossa, joista ei halua minun tietävän, niin eiköhän hän käyttäisi omaa autoaan.
Ja nyt on tyrmätty jokainen mahdollinen skenaario pienine yksityiskohtineen niin voin paljastaa mistä itse tiesin:
Tiesin, että mies on palannut exänsä sänkyyn siitä kun erään kerran hänen tapansa suudella ja koskea minun vartaloa oli erilainen. Olin oikeassa, ex ei tiennyt olevansa de facto lopullisesti ex ja oli ollut kovin surullinen ja tolaltaan miehen eroaikeista, joten asiat olivat johtaneet toiseen.
Täytyy tietysti harrastaa ensin sitä intiimiä kanssakäymistä, että on mahdollista huomata otteissa jotain erilaista. Seuraavaksi luultavasti joku tulee kertomaan, ettei voisi koskaan huomata sängyssä mitään koska ei harrasta seksiä kumppanin kanssa..
😁😁😁 nää tyrmääjät on niit jotka pelkää epätoivoisesti et niitä a) petetään ja b) niille kerrotaan tai c) niitä jotka pettää
Luulen, et näissä on enemmän taustalla joku haavoittava kokemus tai sellaisen seuraaminen vierestä. Takerrutaan ajatukseen itsenäisyydestä ja ehdottomasta luottamuksesta. Nämä ei ole koskaan mustasukkaisia. Jos toinen haluaa erota niin ilman muuta saa mennä. Intiimiyden pelko toki pitää riippumattomana, mutta uskallan väittää, että siinä jotain menettääkin.
Tällaiselle henkilölle olisi pahin nöyryytys näyttää se, että sattuu kun on tullut loukatuksi. Stereotypia päättämättömästä miehestä; loputtomiin joustavasta naiivista toisesta naisesta ja ennen kaikkea vaimosta, joka tietää, mutta kieltää itseltään tai katsoo läpi sormien koska on liikaa menetettävää, on vastenmielinen. Siksi halutaan tarrautua ajatukseen siitä, että on miehiä, joista ei kerta kaikkiaan mistään paljastu kaksoiselämä, vuosikymmeniin!
Ajatella jos rakkaus saisikin ihmisen käyttäytymään itseään haavoittavasti. Jos minä entisenä "toisena naisena", jonka mies oli ihan heti sopivana hetkenä eroamassa naisystävästään, tunnustaisinkin, että kyllä epäilin, kyyläsin, olin hullun mustasukkainen, mutta itseeni liittyvistä syistä jäin siihen loukkaavaan kuvioon, sainhan edes seksiä ja rakkautta. Ja kertoisin myös, että naisystävä ensin epäili, sitten otti selvää, sitten salasi tietävänsä ja lopulta tiesi avoimesti, ja silti olisi halunnut jatkaa. Niin kovasti, että veti lääkeöverit jotta mies tietää mitä tapahtuu jos ei suhde jatku.
Ja siitä miehestä, joka ei osannut päättää. Syitä on ymmärrettäviä ja vähemmän ymmärrettäviä, mutta yhtäkaikki, ne ovat tälle ihmiselle itselleen henkilökohtaisesti merkittäviä syitä. Se kannattaa aloittajankin muistaa ennen kuin vähättelee "kaverin" ajatuksia.
Minut luultavasti luokiteltiin "tyrmääjäksi", koska kerroin, ettei meillä nähdä toisen posteja, puhelinta, pankkitilejä, kuitteja jne, ja autoonkin voi tulla vaaleita koirankarvoja ilman että kumpikaan ihmettelee. Kerroin myös, että olemme molemmat sitoutuneita parisuhteeseemme sillä mielellä, että tämä on loppuelämämme liitto.
Aivan varmasti olisin mustasukkainen, jos sille tulisi aihetta. Mutta en ala epäillä ihan muuten vaan. Ja niin pitkään kuin olen onnellinen liitossamme, en haluaisi ulkopuoliselta kuulla jotain, mikä sen rikkoisi. Kuten kirjoitettiin, niin ennen pitkäähän se sivusuhde luultavasti tulisi joka tapauksessa ilmi. Jos kerran olisin koko ajan ollut onnellinen ja tyytyväinen, niin en koe, että olisin "elänyt valheessa" sen ajan. Eihän niitä onnellisuuden tunteita mikään enää voisi ottaa pois. Jostain syystähän hän olisi halunnut pitää minut elämässään siinäkin tilanteessa. Meillä se syy ei voisi olla raha tai yhteiset lapset, kun yhteisiä lapsia ei ole ja raha-asiamme pidämme erillämme (pl. yhteinen taloustili yhteisiin kuluihin).
En myöskään pelkää yksinäisyyttä. Asuin yksin yli 20 vuotta ennen nykyistä avoliittoa, puolisoni viitisen vuotta. Pärjäisimme molemmat yksinkin. Mutta tällä hetkellä ja toistaiseksi valitsemme toisemme ja elämän yhdessä. Eikä siihen kuulu turhat epäilyt.
Hieno ajatusmalli, mutta et selvästikään ole kokenut pettämistä.
Siinä toinen ihminen muuttuu täysin eri ihmiseksi. Kaikki mitä hän on siihen saakka sanonut alkaa tuntua valheelta. Sille ei vain voi mitään.
Tässä ei puhuttu kai onnellisen suhteen kyseenalaistamisesta, vaan siitä, miten se näkyy kun toinen pettää. Se ei ole onnellista aikaa. Se on aikaa jolloin meinaa tulla hulluksi, tietää että jokin on pielessä, mutta ei että mikä.
Olen kokenut. Siinä vaiheessa, kun olin eroamassa ex-aviopuolisostani, hän kertoi että hänellä on ollut toinen jo jonkin aikaa. Tilanne oli tietysti sikäli erilainen, että olimme nimenomaan eroamassa koska liitto ei ollut enää onnellinen, mutta toisaalta juuri siitä oli kysymys: kun liitto ei enää ollut onnellinen, ei ollut mitään järkeä jatkaa sitä vaan oli parempi erota. Jolloin sillä ei enää ollut käytännössä merkitystä, vaikka toinen oli pettänyt.
ei minuakaan enää harmittanut kun mies kertoi erotessa, että oli vuosia aiemmin pettänyt toistuvasti. Me oltiin kauan yhdessä ja tunteet oli jo kauan ennen eroa latistuneet ystävyyden tasolle. Sen sijaan alkuihastuksen huumassa tehty petos olikin sitten niin kipeä paikka, ettei suhde enää voinut jatkua. Juuri se, että itse et muita näekään, mutta toinen näki, se loukkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo mies on narsisti tai psykopaatti, joka kykenee valehtemaan uskottavasti ja jonka käytös ei ole muuttunut sivusuhteen myötä, koska hänellä ei ole omaatuntoa, eikä oikeastaan normaaleita tunteita. Hän on myös luultavasti tarkoituksella järjestänyt elämänsä niin, että on hyvin erilliset elämät ja kaverisuhteet vaimon kanssa. Siksi vaimo ei tiedä koko pettämisestä mitään.
Useimmiten kahden toisilleen näennäisesti tuntemattoman ihmisen väliltäkin löytyy keskimäärin 1–3 yhteistä tuttavaa, kun hetken aikaa keskustellaan.
Salasuhteet paljastuvat usein myös kuiteista (väärä kauppa väärällä alueella väärään aikaan, omituiset ostokset), yhteisistä plussa- tai s-etukorteista, hassuista sattumista, epäloogisuuksista puheissa, auton trippimittareista, puhelimesta, somesta. Tai salarakas ottaa itse yhteyttä pettäjän puolisoon. Tai salarakkaan kaveri.
Aloituksessa kuulosti olevan miehellä ja vaimolla lukuisa määrä yhteisiä tuttavia, myös työkavereita, ja epäilyttävän läheiseksi muuttunut työpaikkojen sijainti salarakkaan kanssa.
Useimmiten salasuhde taitaa kuitenkin paljastua täysin yllättävän tapahtumasarjan tai tahon kautta, jota pettäjä ei osaa edes varoa.
Jep, miten autoon on eksynyt vaaleita koirankarvoja kun itsellä, kellään perheestä tai kavereilla ei ole vaaleaa koiraa. Kysyessä asiasta totuus paljastuu. Kyllä tuollaista kaksoiselämää on mahdottoman vaikeaa peitellä loputtomiin.
Onko teillä siis vain yksi yhteinen auto? Ja yhteinen pankkitilikin näköjään löytyy. Ei kaikilla ole sellaisia.
täh, miten tuo liittyy pankkitiliin?
On vaan monesti melko tyypillistä, että kun pariskunta lähtee yhdessä kauppaan, uimahalliin tai ulos syömään, niin mennään samalla autolla eikä ajella peräkkäin.
Nyt lähinnä jään ihmettelemään, että mitä yhteistä näillä pareilla sitten lopulta on kun asutaan erillään, koskaan ei nähdä toisen kuitteja, kirjeitä, puhelimen näyttöä, kotia, vaatekaappia.. tunneta ei ketään muita ihmisiä kumppanin elämässä, koskaan ei mennä mihinkään yhdessä niin, että oltaisi samassa autossa jne
Saattaahan se olla, että jos jo lähtökohtaisesti suhteessa kumppani on piiiiiitkän käsivarren matkan päässä, ei suhdetta ole alunperinkään tehty kestämään.
Mulla ole yhtään kaveriakaan kenen elämästä olisin noin heikosti perillä.
Katsotko aina yhteisen auton trippimittaria, kun lähdette yhdessä jonnekin ja kun palaatte sieltä? Seuraatko myös puolisosi oman auton trippimittaria?
Meillä ei nähdä toisen kuitteja, kirjeitä, puhelimen näyttöä, pankkitiliä, henkilökohtaisia papereita, kirjeiden sisältöä. Miksi ihmeessä pitäisi? Olemme sitoutuneita liittoomme, molemmat mukana sillä mielellä, että tämä on loppuelämämme parisuhde, mutta edelleen olemme kaksi erillistä yksilöä. Meillä on yhteinen pankkitili, josta maksemme yhteiset kulut, mutta minun oma rahaliikenteeni ei todellakaan kuulu puolisolleni eikä hänen pankkiasiansa minulle.
Puolisoni sukulaiset ja ystävät tunnen, ainakin suurimman osan. Tapaan hänen lähimpiä sukulaisiaan noin kerran vuodessa, koska puolisoni toivoo niin. Ystäviään hän tapaa lähes aina ilman minua. Samoin minä tapaan omia ystäviäni mieluummin töiden jälkeen tai lounastunnilla kaupungilla kuin kotonani tai heidän kotonaan.
eri
en katso trippimittaria kun ei oo syytä epäillä mitään. Jokuhan voi tosin vaikka seurata bensan kulutusta ja siksi katsoa, ihmisillä kun on niin erilaisia suhteita.
Mulla mies jättää kuitit ynnä muuta kauhtaa housujen ja takkien taskuihin, joista sitten niitä roskitan kun laitan pyykkiä. Ehkä jos sieltä kuitista osuisi silmään vaikka paremman ravintolan nimi niin avaisin oikein kuitin ja katsoisin, että ai, millos se on tuolla käynnyt, onpa sillä nykyisin hienot lounaat.
Auto on herralla aina kuin p*läjä, jos se yhtäkkiä olisikin kovin siisti, ihmettelisin. Minähän sen yleensä siivoan, joten aika varmasti ihmettelisin jos löytäisin sieltä siivotessa vaikka pinnin joka ei kuulu mulle.
Puhelimen näytön näen aika varmasti halutessani kun puhelin on yleensä tuossa sohvapöydällä kun katsotaan yhdessä telkkaa tai hän vieressä sitä nypelöi kun olemme sängyssä. Saattaisin panna merkille senkin jos puhelin olisi yhtäkkiä tiukasti povitaskussa.
Meillä puoliso pesee useimmiten pyykit, mutta on päivänselvää, että tyhjennän itse taskuni jo ennen kuin laitan pyykkini koriin. Jos en tyhjennä, niin kokemuksesta tiedän, että paperinenäliinat kivasti tarttuvat vaatteisiin. Molempien työpöydät ovat aika lailla kaaoksessa, mutta ei liioin ole koskaan tullut mieleeni mennä tutkimaan puolison työpöytää. En edes käy hänen työhuoneessaan muulloin kuin jos hän pyytää katsomaan koneeltaan jotain (minulla on paremmat digitaidot). Eikä hän käy minun työhuoneessani poissaollessani, olen siitä melkoisen varma.
Kumpikin siivoaa itse omat autonsa. Yhteisen auton siivoaa useammin puoliso. Veikkaan kuitenkin, että jos hänellä olisi sellaisia ihmisiä autossa, joista ei halua minun tietävän, niin eiköhän hän käyttäisi omaa autoaan.
Ja nyt on tyrmätty jokainen mahdollinen skenaario pienine yksityiskohtineen niin voin paljastaa mistä itse tiesin:
Tiesin, että mies on palannut exänsä sänkyyn siitä kun erään kerran hänen tapansa suudella ja koskea minun vartaloa oli erilainen. Olin oikeassa, ex ei tiennyt olevansa de facto lopullisesti ex ja oli ollut kovin surullinen ja tolaltaan miehen eroaikeista, joten asiat olivat johtaneet toiseen.
Täytyy tietysti harrastaa ensin sitä intiimiä kanssakäymistä, että on mahdollista huomata otteissa jotain erilaista. Seuraavaksi luultavasti joku tulee kertomaan, ettei voisi koskaan huomata sängyssä mitään koska ei harrasta seksiä kumppanin kanssa..
😁😁😁 nää tyrmääjät on niit jotka pelkää epätoivoisesti et niitä a) petetään ja b) niille kerrotaan tai c) niitä jotka pettää
Luulen, et näissä on enemmän taustalla joku haavoittava kokemus tai sellaisen seuraaminen vierestä. Takerrutaan ajatukseen itsenäisyydestä ja ehdottomasta luottamuksesta. Nämä ei ole koskaan mustasukkaisia. Jos toinen haluaa erota niin ilman muuta saa mennä. Intiimiyden pelko toki pitää riippumattomana, mutta uskallan väittää, että siinä jotain menettääkin.
Tällaiselle henkilölle olisi pahin nöyryytys näyttää se, että sattuu kun on tullut loukatuksi. Stereotypia päättämättömästä miehestä; loputtomiin joustavasta naiivista toisesta naisesta ja ennen kaikkea vaimosta, joka tietää, mutta kieltää itseltään tai katsoo läpi sormien koska on liikaa menetettävää, on vastenmielinen. Siksi halutaan tarrautua ajatukseen siitä, että on miehiä, joista ei kerta kaikkiaan mistään paljastu kaksoiselämä, vuosikymmeniin!
Ajatella jos rakkaus saisikin ihmisen käyttäytymään itseään haavoittavasti. Jos minä entisenä "toisena naisena", jonka mies oli ihan heti sopivana hetkenä eroamassa naisystävästään, tunnustaisinkin, että kyllä epäilin, kyyläsin, olin hullun mustasukkainen, mutta itseeni liittyvistä syistä jäin siihen loukkaavaan kuvioon, sainhan edes seksiä ja rakkautta. Ja kertoisin myös, että naisystävä ensin epäili, sitten otti selvää, sitten salasi tietävänsä ja lopulta tiesi avoimesti, ja silti olisi halunnut jatkaa. Niin kovasti, että veti lääkeöverit jotta mies tietää mitä tapahtuu jos ei suhde jatku.
Ja siitä miehestä, joka ei osannut päättää. Syitä on ymmärrettäviä ja vähemmän ymmärrettäviä, mutta yhtäkaikki, ne ovat tälle ihmiselle itselleen henkilökohtaisesti merkittäviä syitä. Se kannattaa aloittajankin muistaa ennen kuin vähättelee "kaverin" ajatuksia.
Minut luultavasti luokiteltiin "tyrmääjäksi", koska kerroin, ettei meillä nähdä toisen posteja, puhelinta, pankkitilejä, kuitteja jne, ja autoonkin voi tulla vaaleita koirankarvoja ilman että kumpikaan ihmettelee. Kerroin myös, että olemme molemmat sitoutuneita parisuhteeseemme sillä mielellä, että tämä on loppuelämämme liitto.
Aivan varmasti olisin mustasukkainen, jos sille tulisi aihetta. Mutta en ala epäillä ihan muuten vaan. Ja niin pitkään kuin olen onnellinen liitossamme, en haluaisi ulkopuoliselta kuulla jotain, mikä sen rikkoisi. Kuten kirjoitettiin, niin ennen pitkäähän se sivusuhde luultavasti tulisi joka tapauksessa ilmi. Jos kerran olisin koko ajan ollut onnellinen ja tyytyväinen, niin en koe, että olisin "elänyt valheessa" sen ajan. Eihän niitä onnellisuuden tunteita mikään enää voisi ottaa pois. Jostain syystähän hän olisi halunnut pitää minut elämässään siinäkin tilanteessa. Meillä se syy ei voisi olla raha tai yhteiset lapset, kun yhteisiä lapsia ei ole ja raha-asiamme pidämme erillämme (pl. yhteinen taloustili yhteisiin kuluihin).
En myöskään pelkää yksinäisyyttä. Asuin yksin yli 20 vuotta ennen nykyistä avoliittoa, puolisoni viitisen vuotta. Pärjäisimme molemmat yksinkin. Mutta tällä hetkellä ja toistaiseksi valitsemme toisemme ja elämän yhdessä. Eikä siihen kuulu turhat epäilyt.
Katsos kun tarina muuttuu silloin, kun saakin tietää toisella olleen suhteen noin viisi vuotta. Aah mitä rakkautta ja hekumaa! Salaisuuksia. Miettisit minkä näköinen se toinen on, mitä tekivät ja missä. Valheet paljastuu. Ja ehkä halusi "pitää" sinut, ettei taloa tarvitse myydä. Tai koska olet kiva siivoamaan ja hankit hyvin. Olet edustava. Eihän tässä aloituksessa ole kyse turhista epäilyistä vaan juurikin siitä, että hirveetä salailua ja toisen loukkaamista. Kun ei tiedä totuutta. Voisiko semmoisen jälkeen mikään olla ennallaan. Ja miten pitkään menisi siitä selviytymiseen.
Nimenomaan, kokemuksesta voin kertoa, että se onni tuntuu totuuden paljastuessa harhalle. Aika vaikeaa olisi olla kyseenalaistamatta kaikkia niitä hetkiä kun itsellä on ollut hyvä olla ja jotka on jääneet mieleen kauniina muistoina -oliko ne toiselle vain ikävystyttävää pakkopullaa? Kuinka tyhmä ja hyväuskoinen olenkaan..
Et ole. Harhaa oli se pettäjän maalailema vääristelmä. Sinä et tehnyt väärin ja terve ihminen luottaa ja kus*päät pettää sen luottamuksen. Onhan se järkyttävä kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä palstalla ole miesvihaa :) Ihan vain asiasta ja omista puolisoista puhutaan aina.
Mene incel-ulisija muualle.
Harmittaako miesvihaajaa kun sulle näyttää peiliä? Etkö pidä siitä mitä näet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikä palstalla ole miesvihaa :) Ihan vain asiasta ja omista puolisoista puhutaan aina.
Mene incel-ulisija muualle.
Harmittaako miesvihaajaa kun sulle näyttää peiliä? Etkö pidä siitä mitä näet?
Mikä sua oikein vaivaa?
Jotkut naiset ihan perustellusti kritisoivat pettämistä ja sellaista tekeviä miehiä omien havaintojensa perusteella täällä. Onko sinun jotenkin vaikea sulattaa sitä?
Itse olen sitä mieltä että varsinkin tunnevammaiset tossukkapettäjät ovat surkeimpia alimman kastin ilmentymiä.
-eri
Toinen nainen on ihan hyvä ratkaisu jos kotona ei ole seksiä. Mies ei vonkaa ja nainen saa olla rauhassa, sekä mies saa seksiä.
Vierailija kirjoitti:
Toinen nainen on ihan hyvä ratkaisu jos kotona ei ole seksiä. Mies ei vonkaa ja nainen saa olla rauhassa, sekä mies saa seksiä.
Yhteisestä sopimuksesta varmasti ok noin.
Oksettavinpia ovat miehet joiden mielestä vieraissa käynti parisuhteessa on itsestäänselvä oikeus josta ei tarvitse keskustella missään vaiheessa millään tavalla. Misogynian ilmentymää tämä vaikka esittäisivät ulospäin feminismin kannattajina.
Eikös se kansanedustaja Mäkynenkin käynyt taannoin vieraissa vaikka vaimo ja pieni lapsi kotona? No vaaleissa tuokin tulee punnittavaksi koska nuo asiat ovat arvovalintoja joista ehdokkaan on syytä kertoa kansalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen nainen on ihan hyvä ratkaisu jos kotona ei ole seksiä. Mies ei vonkaa ja nainen saa olla rauhassa, sekä mies saa seksiä.
Yhteisestä sopimuksesta varmasti ok noin.
Oksettavinpia ovat miehet joiden mielestä vieraissa käynti parisuhteessa on itsestäänselvä oikeus josta ei tarvitse keskustella missään vaiheessa millään tavalla. Misogynian ilmentymää tämä vaikka esittäisivät ulospäin feminismin kannattajina.
Eikös se kansanedustaja Mäkynenkin käynyt taannoin vieraissa vaikka vaimo ja pieni lapsi kotona? No vaaleissa tuokin tulee punnittavaksi koska nuo asiat ovat arvovalintoja joista ehdokkaan on syytä kertoa kansalle.
Yhtä oksettavaa kuin kieltää toiselta seksin harrastaminen.
Miten tyhmä nainen on kun jatkaa tuollaisen kanssa naimisissa?