Miten jotkut aikuiset ihmiset ei osaa jutustella mitään?

Vierailija kirjoitti:

Olen ryhtynyt juttusille tuntemattomien kanssa, ja juuri tajusin että suurin osa juttukavereista oli ulkomaalaisia. Olen heittänyt small talkia aussien, brittien, jenkkien, kanadalaisten, virolaisten, saksalaisten, intialaisten, iranilaisten ja ties kenen kanssa. Suomalaisista vain ikääntyneet kykenevät usein juttelemaan kenen vaan kanssa. Nuoremmat jäätyvät, hiljenevät ja pälyilevät ympärilleen etsien pakoreittiä. Jotain tässä kulttuurissa on vikana. Ai niin ja ruotsalaisista on vähän sama kokemus kuin suomalaisista. Vaikuttavat enimmäkseen todella vaivaantuneilta ja aroilta ihmisiltä.

Minusta oma kulttuurimme on hyvä juuri tällaisena. Ei olla olevinaan mitään blaablaa jenkkejä ynnä muita, vaan rehellisesti suoria jäyhiä suomalaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei pskanjauhanta ole mikään taito. Itse en piittaa teennäisestä small talkista vaikka tosiaankin osaisin. Kai sitä jo pikkulapsikin osaa jauhaa joutavia-eri asia haluaako.

Uskallan väittää, että huomattava osa maailman menestyneimmistä ihmisistä ovat mestareita kaikenlaisessa liirumlaarum-jutustelussa. Se on se taito, millä ne verkostot luodaan. En sano, että se on oikein, mutta näin se vaan menee.

Väärin meni. Älykkäimmät, luovimmat ja menestyneimmät ihmiset maailmassa ovat aina olleet introverttejä, jotka eivät välitä paskanjauhannasta, tai siitä mitä muut ajattelevat. Heillä ei ole ollut halua tai tarvetta miellyttää toisia, jotta saisivat hyväksyntää. 

Ihmisen elossapysymisen edellytys on ollut muiden ihmisten tuki. Erakot ovat kuolleet hyvin äkkiä. Yhteisöllisyys on oikeasti elintärkeää.

Noin on voinut olla joskus. Kuten tänä päivänä apinalaumassa. Silloin myös piti hyväksyä hierarkia, sitä että ylempiarvoinen vetää sinua välillä turpaan, rais.....kaa..ohimennen. Ihmisten keskuudessa menestyneimpiä olivat kylläkin vahvimmat. Nykypäivänä menestyy paremmin, kun ei ole riippuvainen muista, vaikka osaakin verkostoitua. Itsenäisyys on valttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanottakoon nyt vielä, että olen itsekin introvertti enkä mikään "kälättäjä". Minusta on vaan epäkohteliasta heittää se mjoo-rätti toisen naamalle..

Ap

Joillekin se kyseleminen ja keskustelun vääntäminen taas on epäkohteliasta toisen omaan rauhaan ja hiljaisuuteen tunkeutumista. Ikään kuin itselleen itsekkäästi vaatimista. Että täytä nyt minun tarpeeni keskustella ja täyttää hiljaisuus. Asioilla on usein kaksi tai useampi puoli. Tässäkään asiassa ei ole yhtä oikeampaa ylitse muiden. Kannattaa vaan opetella kestämään ja seisoa omilla jaloillaan. Kaikki epäkohteliaisuudet eivät edes ole miksikään epäkohteliaisuuksiksi ja henkilökohtaisiksi loukkauksiksi tarkoitettu. Tuollaistakin ihmiset oikein tieten tahtoen lukevat toisista ja monesti ihan perusteetta. Ihmettelen neurotyypillisten vimmaa lisätä kaikkeen kommunikointiin tulkittavia rivien välejä, niin vastaanottajana kuin tuottajana. -se autisti

Ei ole kyse tarpeesta keskustella tai täyttää hiljaisuutta, vaan olla kontaktissa toisen kanssa. Selkeästi koko homman pointti menee näiltä jöröjukilta ohi..

Kyllä pointti on mennyt sinulta ohi. Tangoon tarvitaan kaksi. Olla kontaktissa toisen kanssa perustuu molempien tahtoon, ei toisen osapuolen tarpeisiin. 

Evoluution myötä suomalaisilta poistunee äänihuulet turhina

-m

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On ihan ok olla hiljaa jos ei mitään varsinaista puhuttavaa ole. Tuo väkisin säästä puheenaiheen keksiminen on vaan vaivaannuttavaa molemmille.

No miten sitä puhumista edes voi tulla, jos ei ikinä aloita mistään?

Miten ihmiset eivät tajua, että small talk on taito, jota voi harjoittaa ja jossa voi kehittyä ja jolla voi luoda positiivista ilmapiiriä ympärilleen.

Sillä voi myös myöhemmin päästä nk kiinnostaviinkin aiheisiin.

Miksi ei voi aloittaa niillä kiinnostavilla aiheilla?

No olisiko vaikka siksi, että jokin aihe on kiinnostava jollekulle muttei toiselle ja joku aihe taas toisin päin. Koko small talkin tarkoitus on juuri sondeerata näitä yhteisiä aiheita.

Vierailija kirjoitti:

Evoluution myötä suomalaisilta poistunee äänihuulet turhina

-m

Kyllä suomalaiset puhuu kun on asiaa. Se riittää. Uutisia tulee liiaksi mediasta ja säätiedot monta kertaa päivässä. 

Jokapäivä säästä lätistä moneen kertaan, joo ei se kyllä innosta.

Vierailija kirjoitti:

Evoluution myötä suomalaisilta poistunee äänihuulet turhina

-m

Suoraan sanottuna minua ihmetyttää, että suomen kieli on näinkin rikas ja ilmaisuvoimainen, kun näkee, miten minimalistisella käytöllä se aika usein on 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanottakoon nyt vielä, että olen itsekin introvertti enkä mikään "kälättäjä". Minusta on vaan epäkohteliasta heittää se mjoo-rätti toisen naamalle..

Ap

Joillekin se kyseleminen ja keskustelun vääntäminen taas on epäkohteliasta toisen omaan rauhaan ja hiljaisuuteen tunkeutumista. Ikään kuin itselleen itsekkäästi vaatimista. Että täytä nyt minun tarpeeni keskustella ja täyttää hiljaisuus. Asioilla on usein kaksi tai useampi puoli. Tässäkään asiassa ei ole yhtä oikeampaa ylitse muiden. Kannattaa vaan opetella kestämään ja seisoa omilla jaloillaan. Kaikki epäkohteliaisuudet eivät edes ole miksikään epäkohteliaisuuksiksi ja henkilökohtaisiksi loukkauksiksi tarkoitettu. Tuollaistakin ihmiset oikein tieten tahtoen lukevat toisista ja monesti ihan perusteetta. Ihmettelen neurotyypillisten vimmaa lisätä kaikkeen kommunikointiin tulkittavia rivien välejä, niin vastaanottajana kuin tuottajana. -se autisti

Ei ole kyse tarpeesta keskustella tai täyttää hiljaisuutta, vaan olla kontaktissa toisen kanssa. Selkeästi koko homman pointti menee näiltä jöröjukilta ohi..

En ole tuo autisti, mutta miksi on pakko olla kontaktissa, jos toinen ei halua? Jollain on tarve olla kontaktissa. Toisella on tarve olla ei-kontaktissa.

Koska se on kohteliasta ja hyvää käytöstä esim. työelämässä. Kysytkö oikeasti tosissasi?

Kohteliaisuus ja hyvä käytös ei siis edellytä rauhan antamista toiselle, jos SINÄ et sitä halua?

Ovatko mielestäsi hiljaisen ja vetäytyvän tarpeet tärkeämpiä, kuin sosiaalisuutta ja keskustelua kaipaavan tarpeet? Eikö kumpaankin suuntaan pysty joustamaan jo ihan kohteliaisuuden ja hyvien käytöstapojen perusteella? eri

Hyvä ketju siinä mielessä, että jo ensimmäisellä sivulla oli mainittu monia seikkoja miksi en itsekään oikein puhu mitään. Minäkin jännitän sosiaalisia tilanteita. Samoin olen ollut paljon yksin ja näin keskustelutaidot sekä ainakin rohkeus puhua kaikesta on vähentynyt. Itsekään en myöskään oikein tykkää puhua mistään turhasta. Toisaalta niiden harvojen läheisten kanssa (esim omat vanhemnat) tulee puhuttu vähän mitä sattuu. Emme omaa samoja kiinnostuksen kohteita paljonkaan vaan tulee puhuttua yleisiä juttuja. Se on välillä raskastakin, kun ei ole ketään kenelle voisi puhua itseään kiinnostavista jutuista. Se latistaa paljon jotain iloista hetkeä tai toisaalta aiheuttaa surua, kun ei voi esim vaikeista jutuista puhua muiden kanssa. Joskus harvoin olen saanut puhua ihmisen kanssa joka jakaa samat ajatukset tai jonkun saman kokemuksen. Se hetki aina pysäyttävä, kun huomaa toisen ymmärtävän. Itse toisaalta arvostaisin mitä vaan "myönteistä" puhetta. Yksinäisyyden myötä jokainen hetki jos joku tavallaan haluaisi puhua olisi jo kiva asia.

Itsellä on vaan hyvin vaikeaa tutustua muihin. En enää luota ihmisiin. Silti kaipaan välillä seuraa paljonkin. En ole mikään "erakkoluonteinen" kuitenkaan. Elämä on vaan mennyt esim kiusaamisen takia niin, että yksinäisyydessä olo on ollut jo helpompi valinta. Toisaalta en koskaan ajatellut, että olen näin yksin ja melkein ilman ketään. Ei yhtään ystävää. Se ei ole vapaa-ehtoista kuitenkaan. Kaikki vaan johti siihen ja vaikeaa enää tutustua. Jos nuoruus olisi mennyt toisin niin ehkä eri tilanne. En toisaalta varmaan koskaan olisi se rohkein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät halua jutella aiheista, jotka ovat uutisista, iltapäivälehtien lööpeistä tai säästä. 

No voihan se toinen muuttaa sitä keskustelun suuntaa aiheeseen, josta itsekin on kiinnostunut.

"Tänään olikin kirpakka pakkanen"

"Juu, kyllä nipisti oikein kunnolla korvia, mutta vielä kylmempää oli kun matkustimme halki Islannin jäätikön viime vuonna. Kuumissa lähteissä oli tosin ihana lämmitellä kylmän päivän päätteeksi. Oletko sä matkustellut viimeaikoina kivoissa paikoissa?" 

Ja kas vain simsalabim aihe on vaihtunut matkusteluun.

Emme me kaikki ole käyneet Islannissa!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ei pskanjauhanta ole mikään taito. Itse en piittaa teennäisestä small talkista vaikka tosiaankin osaisin. Kai sitä jo pikkulapsikin osaa jauhaa joutavia-eri asia haluaako.

Uskallan väittää, että huomattava osa maailman menestyneimmistä ihmisistä ovat mestareita kaikenlaisessa liirumlaarum-jutustelussa. Se on se taito, millä ne verkostot luodaan. En sano, että se on oikein, mutta näin se vaan menee.

Väärin meni. Älykkäimmät, luovimmat ja menestyneimmät ihmiset maailmassa ovat aina olleet introverttejä, jotka eivät välitä paskanjauhannasta, tai siitä mitä muut ajattelevat. Heillä ei ole ollut halua tai tarvetta miellyttää toisia, jotta saisivat hyväksyntää. 

Ihmisen elossapysymisen edellytys on ollut muiden ihmisten tuki. Erakot ovat kuolleet hyvin äkkiä. Yhteisöllisyys on oikeasti elintärkeää.

Noin on voinut olla joskus. Kuten tänä päivänä apinalaumassa. Silloin myös piti hyväksyä hierarkia, sitä että ylempiarvoinen vetää sinua välillä turpaan, rais.....kaa..ohimennen. Ihmisten keskuudessa menestyneimpiä olivat kylläkin vahvimmat. Nykypäivänä menestyy paremmin, kun ei ole riippuvainen muista, vaikka osaakin verkostoitua. Itsenäisyys on valttia.

Valitettavasti maailmassa ei yksikään ihminen pärjää ilman muita. Tämän palstan käyttäminenkin edellyttää monen ihmisen "apua". Aika kapeakatseinen ajattelutapa..

Mitä sinä ap saat tästä? Onko sinusta hauskaa haukkua ja moittia ihmisiä, jotka ovat erilaisia kanssasi? Etkö ymmärrä muunlaisia ihmisiä? Vai oletko trolli? Vai kuvitteletko tosiaan voivasi muuttaa täysin erilaisten ihmistyyppien tunteita, nautinnonlähteitä, tapoja, elämännäkemyksiä, elämäntyylejä, kulttuuria perintöjä jne. oman mielesi mukaisiksi ihan näin vain moittimalla? Ainoa, mitä itse kukin voi tässä tehdä, on ymmärtää. Ymmärtää moninaisuutta ja erilaisuutta, ja jättää vaatimukset. Ihmiset tulevat parhaiten ehkä kaltaistensa kanssa toimeen, mutta ymmärrys erilaisuutta kohtaan on arvostettavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ryhtynyt juttusille tuntemattomien kanssa, ja juuri tajusin että suurin osa juttukavereista oli ulkomaalaisia. Olen heittänyt small talkia aussien, brittien, jenkkien, kanadalaisten, virolaisten, saksalaisten, intialaisten, iranilaisten ja ties kenen kanssa. Suomalaisista vain ikääntyneet kykenevät usein juttelemaan kenen vaan kanssa. Nuoremmat jäätyvät, hiljenevät ja pälyilevät ympärilleen etsien pakoreittiä. Jotain tässä kulttuurissa on vikana. Ai niin ja ruotsalaisista on vähän sama kokemus kuin suomalaisista. Vaikuttavat enimmäkseen todella vaivaantuneilta ja aroilta ihmisiltä.

Minusta oma kulttuurimme on hyvä juuri tällaisena. Ei olla olevinaan mitään blaablaa jenkkejä ynnä muita, vaan rehellisesti suoria jäyhiä suomalaisia.

Se ei ole pelkkää jäyhyyttä. Osa on suoranaisesti tylyjä ja keppihevostelevat perisuomalaisella luonteella. Ja monet ovat yksinäisiä. Tekisi ihan hyvää edes väläyttää hymyä ihmisille ja vaihtaa pari mukavaa sanaa silloin tällöin. Ei tarvitse olla mitään etukäteen opeteltuja fraaseja ja latteuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanottakoon nyt vielä, että olen itsekin introvertti enkä mikään "kälättäjä". Minusta on vaan epäkohteliasta heittää se mjoo-rätti toisen naamalle..

Ap

Joillekin se kyseleminen ja keskustelun vääntäminen taas on epäkohteliasta toisen omaan rauhaan ja hiljaisuuteen tunkeutumista. Ikään kuin itselleen itsekkäästi vaatimista. Että täytä nyt minun tarpeeni keskustella ja täyttää hiljaisuus. Asioilla on usein kaksi tai useampi puoli. Tässäkään asiassa ei ole yhtä oikeampaa ylitse muiden. Kannattaa vaan opetella kestämään ja seisoa omilla jaloillaan. Kaikki epäkohteliaisuudet eivät edes ole miksikään epäkohteliaisuuksiksi ja henkilökohtaisiksi loukkauksiksi tarkoitettu. Tuollaistakin ihmiset oikein tieten tahtoen lukevat toisista ja monesti ihan perusteetta. Ihmettelen neurotyypillisten vimmaa lisätä kaikkeen kommunikointiin tulkittavia rivien välejä, niin vastaanottajana kuin tuottajana. -se autisti

Ei ole kyse tarpeesta keskustella tai täyttää hiljaisuutta, vaan olla kontaktissa toisen kanssa. Selkeästi koko homman pointti menee näiltä jöröjukilta ohi..

En ole tuo autisti, mutta miksi on pakko olla kontaktissa, jos toinen ei halua? Jollain on tarve olla kontaktissa. Toisella on tarve olla ei-kontaktissa.

Koska se on kohteliasta ja hyvää käytöstä esim. työelämässä. Kysytkö oikeasti tosissasi?

Kohteliaisuus ja hyvä käytös ei siis edellytä rauhan antamista toiselle, jos SINÄ et sitä halua?

Ovatko mielestäsi hiljaisen ja vetäytyvän tarpeet tärkeämpiä, kuin sosiaalisuutta ja keskustelua kaipaavan tarpeet? Eikö kumpaankin suuntaan pysty joustamaan jo ihan kohteliaisuuden ja hyvien käytöstapojen perusteella? eri

Sosiaalinen voi etsiä toisen sosiaalisen. Ei ole kummallekaan kivaa yrittää väkisin. Siitä tulee epäsosiaalisen puolelta juuri tuota mjjooo, joo, niin, -keskustelua hymyirvistelyineen, tuskanhikineen ja päänsärkyineen. Ja sosiaalisen puolelta juuri ruikutusta, kun ei saa vastausta ja aitoa iloa. Mitä himskatin järkeä taistella tuulimyllyjä vastaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Evoluution myötä suomalaisilta poistunee äänihuulet turhina

-m

Suoraan sanottuna minua ihmetyttää, että suomen kieli on näinkin rikas ja ilmaisuvoimainen, kun näkee, miten minimalistisella käytöllä se aika usein on 😂

Suomessa on ollut erittäin väkeviä runonlaulajia, jotka ovat luoneet ja kehittäneet kieltämme. Lönnrot teki korvaamattoman työn kokoamalla tuon perinnön yhdeksi nipuksi.

1920-30-luvulla syntyneiden polvi arvosti koulutusta, sivistystä ja kirjallisuutta. Kyllä äidiltäni olen kuullut, miten ukot ja mummot turisivat pitkään ja tervehtivät toisiaan. Vanhan ajan maaseudulla oli aika usein hyvät tavat ja vähäosaisia pyrittiin auttamaan.

Vasta 1960-70-luvulla syntyneiden polvi menetti vähitellen hyvät tavat, ja nykyään älypuhelimet ovat mitä suurimmassa määrin haittaamassa sivistystä ja keskustelukulttuurin kehitystä. Suomen kielen kehitys on tapahtunut aikaisemmin, nyt siihen lähinnä mielikuvituksettomat konsultit sekoittavat englantia.

Mitähän tuohon apn mainitsemaan pakkasen purevuuteen olis pitäny vastata?

-Joo, eilen oli pari astetta kylmempi. Ja kuulemma tuttavallani Pirkanmaalla on nyt 10 astetta lauhempaa. Muistan nuoruudessani, kun oli pakkasta ja hiihdettiin kouluun, sormia paleli kovasti. Mitenhän viime vuonna? Olikos sillon tälläsiä pakkasia, sen muistan et lunta oli. Jädä jädä jäpä läpä.. Ja ap katsoo kelloa ja nyökyttää, et pitäs tästä jo lähteä mut toisella vaan suu käy. Miks se turisee noin kovasti tohon mun kommenttiin. Eikö se osaa joskus olla hiljaa? Joo, nyt täytyy kyllä mennä..

Minä en jaksa enää tätä keskustelua. Olen liian älykäs tällaiseen. Pitäkää hyvänänne loppuriitely.

Aina ei vain ole se oikea hetki olla juttutuulella. Joskus pää vain on niin junissa ja sitä puhetta ei vain kertakaikkiaan synny, vaikka haluaisi. Esimerkiksi aamulla työpaikalle saapuessa.

Vierailija kirjoitti:

Minä en jaksa enää tätä keskustelua. Olen liian älykäs tällaiseen. Pitäkää hyvänänne loppuriitely.

Kiitos tästä tarpeellisesta tiedosta! Joku anonyymi kommentoija poistuu, voi hyvänen aika.