Onko normaalia, että 1,5-vuotias rikkoo kyläpaikassa kaiken?

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhemmat ei huolehdi jälkikasvusta niin voit hyvin komentaa ja siirtää lapsen pois tilanteesta. Ja sitten pyydät vanhempia huolehtimaan ettei lapsi riko mitään.

Meillä on 4 lasta ja 3 lastenlasta sekä lauma ystävien lapsia eikä ikinä ole siirretty tai piiloteltu mitään lasten ulottuvilta. Eikä yhtään tavaraa ole koskaan rikottu kuluneiden 41v aikana.

"Pahinta" taisi olla kuopuksen 1,5v:nä kukkamaljakkoon pudottama pullanpala mikä pilaantui 2 päivässä ja haisi kammottavalta😂

Meillä ei käynyt aivan yhtä hyvin, neljä lasta ja kuusi lastenlasta. Vaihdoin esiin Turun hopean pallonmuotoisen avattavan kynttilänjalan. Toinen pojista sanoi: 'Oi pallo.' ja saman tien se lensi. Kannessa on kuhmu muistona siitä. Samaisen pojan poika nappasi pyöreän keramiikkahiiren ja heitti sen sanoen: 'Mummi, ota kiinni.' Hiiren korva halkesi. Enemmän harmia tuli aktiivisuudesta. Poistin isosta kaapista maalin. Olin navetassa, kun tytär tuli kertomaan maalanneensa sen kaappiraukan, missä ei ollut yhtään maalia. Maalina oli ollut valkoinen ulkomaali. Nyt se huvittaa, silloin ei niinkään.

Äitini sanoin minulle esikoisen oppiessa liikkumaan, että lapsi oppii kyllä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. 

Vierailija kirjoitti:

Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.

Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.

Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti

Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.

Ap

Hämmentävintä näissä jutuissa on se että tilanteen mielestään fiksuna osapuolena ap ei ole saanut suutaan auki. Kuljetaan vain kilttinä perässä, ei komenneta lasta vaan kohteliaana ähkien otetaan tavarat pois eikä sanota mitään. Jos meillä vieraana oleva lapsi toimisi noin, kieltäisin varsin selkeästi ja fyysisesti siirtäisin lapsen välittömästi vanhempiensa luokse. Joko tämän jälkeen vanhemmat ottaisivat homman haltuun ihan muutamissa sekunneissa tai käskisin ottamaan. Miksi ihmeessä pitää nöyränä kestää tuollaista ja sitten ällistellä jälkeenpäin. Jokainen määrää omassa kodissaan.

Joo, älä lisäänny AP.

Monesko provo aiheesta lapsi kylässä ja riehuu/rikkoo/vanhemmat ei tee mitään/eläimiä rääkätään?

Mun sisaren 1,5v lapsi on samanlainen kaiken käsiinsä ottaja, koska heillä on se systeemi että lapsi saa tutkia ja katsoa aivan kaikkea. Minun luonani ja minun aikanani hän toimii eri tavalla, koska olen hoitanut häntä paljon ja hän tietää että hänen ei tule koskea tavaroihin jotka eivät ole hänen. Lapsi katseella tarkistaa minulta onko jokin juttu ok jos hän ei ole varma. Yksi sana kertoo onko. Niin ne ois viisaita jos joku vain viitsii opettaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsista on aina vaivaa - mutta myös paljon iloa.

Kelle on, kelle ei. Aloittajan kirjoituksen perusteella en haluaisi hankkia lapsia. Korvia riipivä kiljuminen vielä päälle, niin pysyn onnellisesti velana koko elämäni.

Minkä takia sinua kiinnostaa olla tässä ketjussa, jos olet jo vela-päätöksesi tehnyt?

Tuollaiset lapsivihamieliset kommentit ovat puistattavia.

No joskus munkin kotiin tuodaan mukana lapsi, joka riehuu koko ajan. Siksi avasin ketjun. Suhtaudun vihamielisesti muuten kehen tahansa ihmiseen, joka riehuu päättömästi, kiljuu korviasärkevästi ja hajottaa kotini. Vaikka kyseessä olisi sinun ainutlaatuinen kullannuppusi.

Ihmettelen, miten kukaan tuo lapsia luoksesi, jos tietää asenteesi.  Ja on aivan eri asia se, että 1,5 vuotias ei vielä tiedä mihin saa koskea ja mihin ei; kun taas isompi, jolta voi jo odottaa jonkinlaista käytöstä ainakin kylässä. Esim alakoululaisen sohvalla ja sängyllä pomppimisen voi kieltää sanallisesti, hän sen jo ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.

Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.

Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti

Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.

Ap

Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsista on aina vaivaa - mutta myös paljon iloa.

Kelle on, kelle ei. Aloittajan kirjoituksen perusteella en haluaisi hankkia lapsia. Korvia riipivä kiljuminen vielä päälle, niin pysyn onnellisesti velana koko elämäni.

Minkä takia sinua kiinnostaa olla tässä ketjussa, jos olet jo vela-päätöksesi tehnyt?

Tuollaiset lapsivihamieliset kommentit ovat puistattavia.

No joskus munkin kotiin tuodaan mukana lapsi, joka riehuu koko ajan. Siksi avasin ketjun. Suhtaudun vihamielisesti muuten kehen tahansa ihmiseen, joka riehuu päättömästi, kiljuu korviasärkevästi ja hajottaa kotini. Vaikka kyseessä olisi sinun ainutlaatuinen kullannuppusi.

Ihmettelen, miten kukaan tuo lapsia luoksesi, jos tietää asenteesi.  Ja on aivan eri asia se, että 1,5 vuotias ei vielä tiedä mihin saa koskea ja mihin ei; kun taas isompi, jolta voi jo odottaa jonkinlaista käytöstä ainakin kylässä. Esim alakoululaisen sohvalla ja sängyllä pomppimisen voi kieltää sanallisesti, hän sen jo ymmärtää.

Alakoululaisen ei todellakaan kuulu pomppia vieraspaikan sohvalla tai sängyllä ja vielä niin, että asunnon omistaja joutuu sen kieltämään sanallisesti. Jos näin käy, voivat vanhemmat miettiä, ovatko onnistuneet kasvatuksessa vaiko eivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsista on aina vaivaa - mutta myös paljon iloa.

Kelle on, kelle ei. Aloittajan kirjoituksen perusteella en haluaisi hankkia lapsia. Korvia riipivä kiljuminen vielä päälle, niin pysyn onnellisesti velana koko elämäni.

Minkä takia sinua kiinnostaa olla tässä ketjussa, jos olet jo vela-päätöksesi tehnyt?

Tuollaiset lapsivihamieliset kommentit ovat puistattavia.

No joskus munkin kotiin tuodaan mukana lapsi, joka riehuu koko ajan. Siksi avasin ketjun. Suhtaudun vihamielisesti muuten kehen tahansa ihmiseen, joka riehuu päättömästi, kiljuu korviasärkevästi ja hajottaa kotini. Vaikka kyseessä olisi sinun ainutlaatuinen kullannuppusi.

Ihmettelen, miten kukaan tuo lapsia luoksesi, jos tietää asenteesi.  Ja on aivan eri asia se, että 1,5 vuotias ei vielä tiedä mihin saa koskea ja mihin ei; kun taas isompi, jolta voi jo odottaa jonkinlaista käytöstä ainakin kylässä. Esim alakoululaisen sohvalla ja sängyllä pomppimisen voi kieltää sanallisesti, hän sen jo ymmärtää.

Kyllä se kielto on helpompaa opettaa alle vuoden vanhalle. Kun lapsi seisoo tukea vasten pöydän reunassa, opettaa, että pöydällä oleviin tavaroihin ei saa koskea, katsoa vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän 1v 3 kk tottelee kun sanoo ei..katsoo sanojaan ja lopettaa sen, mitä meinas tehä!

Missä on noin fiksu lapsi? Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.

Puolen vuoden kuluttua tilanne on todennäköisesti erilainen, kun uhmaikä tukee mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsista on aina vaivaa - mutta myös paljon iloa.

Kelle on, kelle ei. Aloittajan kirjoituksen perusteella en haluaisi hankkia lapsia. Korvia riipivä kiljuminen vielä päälle, niin pysyn onnellisesti velana koko elämäni.

Minkä takia sinua kiinnostaa olla tässä ketjussa, jos olet jo vela-päätöksesi tehnyt?

Tuollaiset lapsivihamieliset kommentit ovat puistattavia.

No joskus munkin kotiin tuodaan mukana lapsi, joka riehuu koko ajan. Siksi avasin ketjun. Suhtaudun vihamielisesti muuten kehen tahansa ihmisleen, joka riehuu päättömästi, kiljuu korviasärkevästi ja hajottaa kotini. Vaikka kyseessä olisi sinun ainutlaatuinen kullannuppusi.

Ymmärrän, että vanhemmille lepohetki on tarpeen, mutta miten voi vaatia, että kyläilemisen kohteiden pitäisi hankkia lukot kaikkiin alahyllyihin ja kaappeihin ja lukita komerot ja muut huoneet ja nostaa televisio kaapin päälle. Ja pitäisi vielä vierastarjottavien hoitamisen lisäksi  vahtia kokoa ajan riehuvaa lasta. Ikävä kyllä, usein huokaisee helpotuksesta kun lähtevät pois.

Kouluikäisten lapsivieraiden kanssa on jo ihan mukavaa.

Tämä aloitus on ollut täällä ennenkin.

Tuollaiset pikkulapsikyläilyt ovat aivan sairaan uuvuttavia. En todellakaan halua ketään täystuhoa kotiini. On aika kalliita laitteita ja esineitä meillä. Vahdi siinä sitten!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 1-2 vuotiaiden ryhmässä töissä., siellä ne taapertaa eri suuntiin ja vetää kaiken mahdollisen kaapeista, laatikoista ja seinältä. Siinä saa olla nopeajalkainen, että ehtii kaikkialle.

Oon aina ihan puhki perjantaisin

Miksei ole kaapit salvassa ja portteja/aitoja kulkuesteinä?

Koska ollaan väistötilassa, kun näitä 1 vuotiaita tulee hoitoon nykyään ovista ja ikkunoista.

Eivät ne välineet kyllä kovin montaa euroa maksa kaupassa. Ostaisin vaikka omalla rahalla jos ei muu auta niin välttyisi stressaamasta.

Eli kyläilyn kohteen pitää maksaa itse jostain välineistä vain siksi, etteivät vanhemmat jaksa kasvattaa lastaan?

Vierailija kirjoitti:

Tämä aloitus on ollut täällä ennenkin.

Aivan varmasti. Tuntuu olevan valitettavan yleistä tällainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.

Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.

Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti

Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.

Ap

Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?

Miksi kukaan antaa rikkoa toisen kodissa tavaroita?

- ohis

Vierailija kirjoitti:

Hämmentävintä näissä jutuissa on se että tilanteen mielestään fiksuna osapuolena ap ei ole saanut suutaan auki. Kuljetaan vain kilttinä perässä, ei komenneta lasta vaan kohteliaana ähkien otetaan tavarat pois eikä sanota mitään. Jos meillä vieraana oleva lapsi toimisi noin, kieltäisin varsin selkeästi ja fyysisesti siirtäisin lapsen välittömästi vanhempiensa luokse. Joko tämän jälkeen vanhemmat ottaisivat homman haltuun ihan muutamissa sekunneissa tai käskisin ottamaan. Miksi ihmeessä pitää nöyränä kestää tuollaista ja sitten ällistellä jälkeenpäin. Jokainen määrää omassa kodissaan.

Näin minäkin nyt jälkiviisaana toimisin. Olisi pitänyt olla tiukempi, mutta tilanne tuli yllättäen ja kuten sanoin, minulla ei ole juuri kokemusta pikkulapsista.

Lisäksi kyseessä oli miehen sukulainen, joka käy harvoin. En halunnut antaa myöskään itsestäni tiukkapipon vaikutelmaa, vaikka minulla omassa kodissani olisikin siihen oikeus.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.

Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.

Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti

Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.

Ap

Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?

Miksi kukaan antaa rikkoa toisen kodissa tavaroita?

- ohis

Ei kai tämä lapsi mitään rikkonut, kun ap vahti lasta. Mutta miksi tällainen tilanne syntyi? Miksei ap sanonut lapsen äidille, että vahdi nyt lastasi. Ja miksi tämä äiti tuli kylään, kun varmasti tiesi ap:n asenteen. Vai oliko tämä vieras täysin tuntematon kadulta?

Vierailija kirjoitti:

Tämä aloitus on ollut täällä ennenkin.

No ei ainakaan minun kirjoittamana. Eiköhän aika monella ole tällaisia kokemuksia lapsivieraista. Ei liene ihmeellistä jos useampikin avautuu aiheesta.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan normaali 1,5 lapsi. Hän tutkii innokkaana ympäristöään. Tuossa iässä hänelle jo kovaa vauhtia opetetaan sääntöjä, esim televisioon ei kosketa. Pikkuhiljaa hän oppii, mihin ei saa koskea. Rikkimenevät tavarat nostetaan korkeammalle. Se ap:lle tiedoksi seuraavaa vierailua ajatellen.

Alakaapit voi myös lukita, ettei synny tuhoja. Kotihan yritetään tehdä lapselle turvalliseksi, mutta tietysti kylässäkin voi emäntä/isäntä miettiä kotinsa turvallisuutta pikkuvieraan kannalta.

Ei kai ap tuollaisen kokemuksen seurauksena mieti lasten hankkimisen jättämistä? Aika pinnallinen syy minusta. Suurempi pohtimisen paikka on se sitoutuminen lapseen, joka kestää ja kestää, vielä seuraavaan sukupolveen. terv isoäiti

Kahden aikuisen ihmisen kodissa on aika paljon tavaraa piiloon lapselta nostettavaksi. Mielestäni ei ole meidän tehtävä tehdä kodistamme turvallista pikkuvieraalle, vaan lapsen huoltajan on vahdittava, ettei lapsi aiheuta vahinkoa toisten omaisuudelle eikä itselleen.

Ap

Ihmettelen sitä, miksi yleensä kutsutte pikkulapsiperhettä kylään? Tai miten kukaan suostuu tulemaan teille, kun tietää asenteenne?

Miksi kukaan antaa rikkoa toisen kodissa tavaroita?

- ohis

Ei kai tämä lapsi mitään rikkonut, kun ap vahti lasta. Mutta miksi tällainen tilanne syntyi? Miksei ap sanonut lapsen äidille, että vahdi nyt lastasi. Ja miksi tämä äiti tuli kylään, kun varmasti tiesi ap:n asenteen. Vai oliko tämä vieras täysin tuntematon kadulta?

Ei ole helppoa sanoa vieraalle, että vahdi lastasi. Ei edes hyvälle kaverille puhumattakaan jostain vähemmän läheisestä sukulaisesta.

Ja minkä ihmeen ap:n asenteen? Asenteeni siitä, että en tykkää kotini tavaroita rikottavan?

Ap