Puhun natiivitasoisesti kolmea kieltä:

Slurps, se joi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän että tuollainen on Suomessa vaikea asia käsittää, suomalaiset kun ovat Euroopan sisäsiittoisin kansa.

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Itseään vihaava suomalainen havaittu! Pienestä määrästään huolimatta suomalaiset kuuluvat maailman älykkäimpiin kansoihin. Sekös multikultin palvojaa ärsyttää.

Niin oudolta kuin tämä kuulostaakin, suomalaiset ovat yksi maailman vähiten sisäsiittoisista imaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelin siskon kanssa puhelimessa. Hän asuu USA:ssa. Kysyin How do you understand the concept of mother tongue or äidinkieli? She said, Yeah, I can see why Finns want to use it, but I dont have a use for it. In all official documents, I have nationality Finnish and first language English.

Tätä on hirveen vaikea selittää ihmisille, joilla on vain yksi kieli, kuten useimmat suomalaiset on.

Ap

Aiemmissa viesteissäsi sanoit suomenkielentaitosi olevan vähän "jäykempää" ja ettet osaa puhua small talkia suomeksi. Näillä omilla ilmaisuillasi mielestäni vesität sen, että käyttäisit suomen kieltä natiivitasoisesti.

Minä olen asunut Suomessa 18-vuotiaaksi asti ja myöhemmin aikuisiällä jo useamman vuosikymmenen, enkä vieläkään osaa keskustella suomeksi yhtä älykkäästi kuin englanniksi. Aina pitää odotella hiljaa puolet ajasta, muut keskustelijat eivät monesti tajua ollenkaan jos yrittää vähän huumoria lisätä keskusteluihin. Ainoat suomalaiset kaverinikin ovat kaikki asuneet vuosikausia ulkomailla ja heidän kanssaan pystyy puhumaankin sujuvasti, koska eivät ota kaikkea kirjaimellisesti.

Olen kokenut saman monesti Suomessa. Kun on asunut Suomessa ehkä 1/4 elämästään ja muuten Englannissa, Ruotsissa, Usa:ssa, Ranskassa, Sveitsissä ja Belgiassa, on ylipäätän vaikeaa löytää mitään keskusteltavaa suomalaisten kanssa. Siksi monet ulkosuomalaiset, joita tunnen oikeastaan vain mitä suomalaisiin tulee, pysyvät vähän omissa porukoissaan jos palaavat Suomeen.

Ap

Onko teilla vielä jotain mielipiteitä siitä, että monikielinen ihminen rakentaa eri kuelten varaan ikään kuin eri persoonat. Persona sana tulee kreikasta ja tarkoittaa teatteri naamiota. Eli kyseessä ei ole mikään ihmisen sisin olemus, essenssi tai luonto.

Ap

AP olisi voinut opetella yhden ohjelmointikielen lisäksi, niin olisi päivätöitä eikä olisi aikaa trollata netissä.

Vierailija kirjoitti:

Onko teilla vielä jotain mielipiteitä siitä, että monikielinen ihminen rakentaa eri kuelten varaan ikään kuin eri persoonat. Persona sana tulee kreikasta ja tarkoittaa teatteri naamiota. Eli kyseessä ei ole mikään ihmisen sisin olemus, essenssi tai luonto.

Ap

On. Kyse ei ole tietoisesta toiminnasta, vaan kieli ja ihmisen oma persoona ja taipumukset ohjaavat sitä.

Tämä tapahtuu, jos on hyvä kielissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teilla vielä jotain mielipiteitä siitä, että monikielinen ihminen rakentaa eri kuelten varaan ikään kuin eri persoonat. Persona sana tulee kreikasta ja tarkoittaa teatteri naamiota. Eli kyseessä ei ole mikään ihmisen sisin olemus, essenssi tai luonto.

Ap

On. Kyse ei ole tietoisesta toiminnasta, vaan kieli ja ihmisen oma persoona ja taipumukset ohjaavat sitä.

Tämä tapahtuu, jos on hyvä kielissä.

Niin ja persoona-sana tulee kylläkin latinasta (persona).

Vierailija kirjoitti:

AP olisi voinut opetella yhden ohjelmointikielen lisäksi, niin olisi päivätöitä eikä olisi aikaa trollata netissä.

Ehkäpä vielä opettelenkin. Olen aika nuori vielä ja voinolla että vaihdan uraa esim pelisuunnittelun puolelle. Minulla on BA Classical Studies, MA Creative Writing ja Msc Social Anthropology. Ja tykkään pelailla. Mutta nyt ensin kotona lasten kanssa : )

Ap

Estne hic aliquis, qui Latine loquatur?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teilla vielä jotain mielipiteitä siitä, että monikielinen ihminen rakentaa eri kuelten varaan ikään kuin eri persoonat. Persona sana tulee kreikasta ja tarkoittaa teatteri naamiota. Eli kyseessä ei ole mikään ihmisen sisin olemus, essenssi tai luonto.

Ap

On. Kyse ei ole tietoisesta toiminnasta, vaan kieli ja ihmisen oma persoona ja taipumukset ohjaavat sitä.

Tämä tapahtuu, jos on hyvä kielissä.

Niin ja persoona-sana tulee kylläkin latinasta (persona).

Alunperin kreikasta (prósoopon= suuta vasten, naamio)

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko teilla vielä jotain mielipiteitä siitä, että monikielinen ihminen rakentaa eri kuelten varaan ikään kuin eri persoonat. Persona sana tulee kreikasta ja tarkoittaa teatteri naamiota. Eli kyseessä ei ole mikään ihmisen sisin olemus, essenssi tai luonto.

Ap

On. Kyse ei ole tietoisesta toiminnasta, vaan kieli ja ihmisen oma persoona ja taipumukset ohjaavat sitä.

Tämä tapahtuu, jos on hyvä kielissä.

Niin ja persoona-sana tulee kylläkin latinasta (persona).

Alunperin kreikasta (prósoopon= suuta vasten, naamio)

Ap

Etymologisesti persona-sanatulee latinasta, sen varhaisin alkuperä on tuntematon, kuten sen yhteys kreikan prosopos-sanaan.

Googlesta löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Onko teilla vielä jotain mielipiteitä siitä, että monikielinen ihminen rakentaa eri kuelten varaan ikään kuin eri persoonat. Persona sana tulee kreikasta ja tarkoittaa teatteri naamiota. Eli kyseessä ei ole mikään ihmisen sisin olemus, essenssi tai luonto.

Ap

Se on varmaan melko väistämätöntä. Jos esim. englantia puhuisi suoraan suomesta kääntäen, kuulostaisi melko hidasjärkiseltä tosikolta. Toisaalta jos puhuu suomea suoraan englannista kääntäen, kuulostaa kevytmieliseltä haihattelijalta, joka ei ota mitään tosissaan.

Poliitikoissa nämä kulttuuriin ja kieleen liittyvät odotukset näkyvät todella selvästi. Suomalaiset jostain syystä arvostavat poliitikoita, jotka puhuvat todella hitaasti sanomatta oikein mitään. Se on mieluummin ansio kuin ongelma, että yleisö ei tajua puheesta mitään. Englanniksi taas puhetta pitää tulla sujuvasti, sen pitää olla myös älykästä ja jopa oivaltavaa, tai muuten yleisö menettää pian mielenkiinnon. Hidasta ja yliharkitsevaa puhetapaa pidetään tyhmänä. Silti sama ihminen voi puhua yhdellä kielellä oivaltavasti, pitkillä lauseilla kuulijat huomioiden ja toisella kielellä ylihitaasti, harkiten, monotonisesti ja kryptisesti.

Vierailija kirjoitti:

Onko teilla vielä jotain mielipiteitä siitä, että monikielinen ihminen rakentaa eri kuelten varaan ikään kuin eri persoonat. Persona sana tulee kreikasta ja tarkoittaa teatteri naamiota. Eli kyseessä ei ole mikään ihmisen sisin olemus, essenssi tai luonto.

Ap

Mä olen huomannut saman, olen asunut 30 vuotta muualla kuin Suomessa (Ranska, Italia, USA ja UK). Olen hauskempi ja sosiaalisempi englanniksi ja ranskaksi kuin suomeksi, siis sellainen life & soul of the party. Suomeksi taas puhun syvällisempiä ja enkä heitä läppää yhtä rennosti. Osansa varmaan silläkin että koko aikuisikä on tullut vietettyä ulkomailla joten palaan tavallaan siihen ujohkoon teiniminään kun olen Suomessa.  Italiaa en osaa kovin hyvin, suureksi harmikseni, joten italialaista alter egoa mulla ei ole. 

Ja jauhon syötyään

Mulla on kokemusta kolmikielisyydestä sukulaisten kautta. Kokemus on, että todella vaikeaa päästä samaan kielitaidon tasoon monella kielellä kuin natiiveilla on. Toki joku voi tuossa onnistua, mutta haasteellista on.

Voin hyvin kuvitella tuon, että persoona on jossain määrin erilainen eri kielillä. Itsekin huomaan, että kielen mukana omaksuu kulttuuria, joka vaikuttaa käytökseen.

Mutta voisin nostaa tähän keskusteluun toisen aiheen. Äänenkäyttö voi olla tosi erilainen eri kielissä, voin siis puhua korkeammalta tai matalammaltai tai muuten muodostaen ääntä tosi eri tavoin, eikä se kaikki ainakaan tunnu nousevan kielen äänteistä, jotka pakosta ohjaisivat äänen tietynlaiseksi. Itse en ole monikielinen, joten en saa suustani ulos sitä kaunista englantia, jota mielessäni kuulen, vaan jotain vähän sinne päin, mutta ääneni on aika erilainen kuin suomea puhuessa. Suomenruotsi taas on tutun tuntuista, siinä voi käyttää ääntä samoin kuin suomessa.