Lue keskustelun säännöt.
Kamala synnytys tuhosi lapsihaaveet ja vammautuminen pakotti äidin luopumaan opettajan työstä
19.02.2023 |
Lisää lapsia ei tule synnytystrsumojen vuoksi
Kommentit (1945)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei näin nykynaisena kiinnosta pätkääkään, että ennen sitä pullautettiin muksu saunaillan päätteeksi ja siitä sitten suoraan iltalypsylle. Kertoo vaan sadistisesta isännästä, joka nyrkillä kaitsi perhettään. Ja 40-80 -lukujen synnyttäjät olivat taas sodan jälkeisen ajan uhreja, ei saanut valittaa mistään eikä varsinkaan itkeä tai romahtaa, kaikki piti hampaat irvessä ottaa vastaan. Ja tälläkin palstalla näkyy vielä näiden jälkeläisiä, jotka eivät ole itse ymmärtäneet vaatia itselleen inhimillistä kohtelua milloinkaan ja joita nyt harmittaa, kun nykynuoret ja nuoret aikuiset ovat tilanteen tasalla ja tietävät, että asioiden ei todellakaan ole pakko olla näin. Yhteiskunnan pitää kehittyä ja se, mitä Pepin kaltaiset naiset nyt pyytävät, on vielä joskus päivänselviä asioita ja meidän jälkipolvemme tulee kauhistelemaan, miten on ikinä voitu jättää synnyttävä nainen ja tuore äiti noin pahaan ahdinkoon.
Joskus vain ei ole kivaa, eikä kaikki mene niin kuin itse haluaisi. Saahan siitä valittaa niin paljon kuin haluaa, mutta ei se poista sitä, ettei elämästään saa pelkästään kivaa ja helppoa. Ihan sama millä vuosikymmenellä elät tai synnytät.
Jos jonkun asian voisi pienellä panostuksella saada toimimaan paremmin, turvallisemmin ja jopa halveksimallasi kivemmin, miksi sitä ei kannattaisi sitten tehdä? Miksi leikkata nurmikkoa keittiösaksilla, jos leikkurikin talosta löytyisi? Miksi poistaa hammas putkitongilla kotona, jos se käy kivemmin hammaslääkärissä? Tajuatko?
Kerrotko vielä miten saat synnytyksen toimimaan paremmin? Ja kivemmaksi? Oletko itse synnyttänyt?
Joskus se ei vaan toimi vaikka kuinka haluaisit, aika moni asia siinä ei mene niinkuin sinä haluat. Ja kivaa? Helvetillinen kipu ja uupumus nyt vaan ei ole kivaa. Ennen vanhaan ajateltiin että se lapsi sitten olisi se kiva juttu siinä, mutta sekään ei taida nykyään enää kelvata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uutisen olisi pitänyt olla. Nainen joutui/halusi jättää työnsä MT- ongelmien takia.
Sinulla ei ole kaikki ruuvit itselläsi kohdallaan
Ei sullakaan, mutta se on ihan ok. Annetaan kaikkien kukkien kukkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipas propagandaa tuo aeimmin linkattu Terveyskylän teksti. Siinä unohdettiin kokonaan se, että iso osa luetelluista vahingoista sopii myös alatiesynnytyksiin.
Ei se mitään propagandaa ollut. Samat riskit niin, mutta keisarinleikkauksessa suuremmat/todennäköisemmät.
Ainoastaan siksi, että suuri osa sektioista tehdään kun alatiesynnytyksessä on jo liki piru irti. Eihän se sektio niitä yritetyn alatiesynnytyksen jo syntyneitä komplikaatioita enää peruttua saa.
Höpöhöpö. Sektio voi estää lasten hankinnan. Kohtu ei välttämättä kestä kuin yhden sektion. Amerikan tilastot kertovat suunniteltujen sektioiden komplikaatioista. Toinen sektio altistaa isoon riskiin esim. kohdun poistoon.
Kaksi sektiota tarkoittaa jo kahta tervettä lasta, joten monelle siinä on jo riittävä lapsimäärä.
Otatko riskin ettet saa kuin yhden lapsen koska valitsit sektion?
Mieluummin yksi terve lapsi kuin alatiesynnytyksessä vammautunut tai kuollut. Olet varmaan samaa mieltä.
Eri
Alatiesynnytys on kaikkein turvallisin tapa synnyttää. Tuo sinun möyhötyksesi on ihan sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa muu ole kamalaa kuin se hermokipu, joka jäi pysyväksi. Oleellinen asia ei pääse tarpeeksi jutussa esille.
Oikeasti ketään muita kuin synnyttäjiä ei kohdella sairaaloissa yhtä hyvin. (No, kyllä minuakin muutama asia synnytyksissä ärsytti, mutta tajusin synnyttäjänä olevani etuoikeutettu muihin sairaalan potilaisiin nähden.)
Monta kertaa sairaalassa olleena, leikattuna tai muusta syystä, on kyllä synnärillä ollut meno karuinta. Sektiossa maha auki ja itse vaan vaihtamaan lakanat jne, toisen kerran maha auki muusta syystä ja kaikki passattiin eikä yksin saanut lähteä huoneesta . Miksi sektio ei ole samanlaista kuin se että leikataan toisesta syystä . Oikeasti ihmettelen . Liikkeelle on lähdettävä toipumisen takia ja tulppariski molemmissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Semmosta propagandaa tällä kertaa. Ettekai te taas usko ihan kaikkea?
Suurin osa synnytyksista sujuu ihan hyvin ja sekä äiti, että lapsi selviää hengissä ja yhtenä kappaleena. Lukekaa vaikka tilastoja.Eipä se paljon lämmitä, jos satutkin itse olemaan se poikkeus tilastossa.
Ei tietenkään, mutta en missään nimessä haluaisi osallistua synnytyksen demonisointiin tai siihen että nuoret vaativat suunniteltua sektiota kokemukseni perusteella.
No joo, mutta alatiesynnytyksen glorifiointi on myös pöljää, kun suunniteltu sektio on turvallinen vaihtoehto. Kiinnostaisi oikeastaan tietää esimerkiksi, että kuinka moni vauva on vammautunut suunnitellun sektion yhteydessä verrattuna alatiesynnytykseen.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hatasektiolla-synnyttanyt-suomalais…
https://www.terveyskyla.fi/naistalo/raskaus-ja-synnytys/synnytys/synnyt…
Ei tuolla ollut mitään tilastoa siitä, kuinka moni vauva on vammautunut suunnitellun sektion yhteydessä verrattuna alatiesynnytykseen. Kiinnostavaa kuitenkin oli, että hapen puutteen aiheuttamista pysyvistä ongelmista ja cp-vammasta mainittiin vain alatiesynnytyksen kohdalla.
Tilastot vammautuneista löydät googlaamalla, jo se riittää normaaliälyiselle, että sektiossa riski on selvästi korkeampi kuin alatiessä.
Miten ihmeessä se voisi olla noin? Lapsihan saadaan sektiossa ulos hyvinkin nopeasti. Suunniteltu sektio ei ole naiselle sen vaarallisempi kuin joku muu vatsan alueen leikkaus.
Mistä ihmeen tilastoista tuo tyyppi jankkaa? Eiköhän se ole jo erittäin epätodennäköistä, että lapsi vammautuisi suunnitellussa sektiossa. -eri
Epätodennäköisempää alatiesynnytyksessä. 🤷
Hapen puutteen aiheuttamista pysyvistä ongelmista ja cp-vammasta mainittiin vain alatiesynnytyksen haittojen kohdalla.
Sektion haittojen kohdalla ei mainittu mitään noin vakavista ongelmista.
😅 Ai nyt sit vain hapenpuute on kriittinen. Just, senkus synnytät sektiolla, mutta älä väitä sitä turvallisemmaksi kuin alatiesynnytys.
Mikä siis on samanlainen kriittinen suunniteltuun sektioon liittyvä riski, joka voi vammauttaa lapsen, vastaavasti kuin hapenpuute alatiesynnytyksen aikana voi tehdä?
Kirurgin terä oli viiltänyt kasvoihin
Keisarileikkauksella syntyy vuosittain noin 16 prosenttia suomalaislapsista. Vaikka keisarileikkaus on yleensä turvallinen sekä äidille että vauvalle, liittyy siihen enemmän riskejä kuin alatiesynnytykseen. Terveyskirjasto kertoo, että yleisimmät keisarileikkauksen haitat äidille ovat tulehdukset ja verenvuoto. Lisäksi leikkauksella syntyneellä lapsella voi olla enemmän hengitysvaikeuksia ja alttiutta allergiaan ja astmaan.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hatasektiolla-synnyttanyt-suomalais…
Omasta mielestäni nuo ei ole yhtä vakavia kuin vaikkapa se cp-vamma lapsella. Saat toki olla erimieltä.
Yritettiin synnyttää alakautta liian pitkään ..aivan liian pitkään. Lapsen tulevaisuus ja kyky tulevana veronmaksajana menetetty. Ei ole edes yhteiskunnan etu. Siinä ei paljon allergiat tai edes hengitysvaikeudet, mitkä saadaan siinä hoidettua sairaalaolosuhteissa hoidettua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa muu ole kamalaa kuin se hermokipu, joka jäi pysyväksi. Oleellinen asia ei pääse tarpeeksi jutussa esille.
Oikeasti ketään muita kuin synnyttäjiä ei kohdella sairaaloissa yhtä hyvin. (No, kyllä minuakin muutama asia synnytyksissä ärsytti, mutta tajusin synnyttäjänä olevani etuoikeutettu muihin sairaalan potilaisiin nähden.)
Monta kertaa sairaalassa olleena, leikattuna tai muusta syystä, on kyllä synnärillä ollut meno karuinta. Sektiossa maha auki ja itse vaan vaihtamaan lakanat jne, toisen kerran maha auki muusta syystä ja kaikki passattiin eikä yksin saanut lähteä huoneesta . Miksi sektio ei ole samanlaista kuin se että leikataan toisesta syystä . Oikeasti ihmettelen . Liikkeelle on lähdettävä toipumisen takia ja tulppariski molemmissa.
Siksi että sun pitää pystyä se vauva hoitamaan etkä sä voi jäädä makaamaan laakereillesi.
Vierailija kirjoitti:
Minä jouduin pelkopolin asiakkaaksi ollessani neljättä kertaa raskaana. Kivunlievitystä en ole saanut ilokaasua lukuunottamatta allergioiden takia. Kolmas ja vaikein synnytys osui synnärin ruuhkaan. Kätilöä ei paljoa näkynyt. Loppuvaiheessa joutui mies pusertamaan vatsan päältä lasta ulos, kun en enää jaksanut ponnistaa eikä ollut avuksi hoitajaa.
En tuntenut mitään tarvetta ponnistaa, tein niin kätilön käskystä. Nelikiloinen lapsi syntyi lopulta naama edellä, luojan kiitos ilman vaurioita. Minulla oli viikkoja omat kasvot mustelmilla ja silmät verenpurkauksista violetit. Seuraavana päivänä lykättiin kotiin vauvan kanssa, vaikka verenhukan takia hädin tuskin pysyin pystyssä ja kärsin järkyttävästä päänsärystä. Olinhan uudelleensynnyttäjä ja oli ruuhkaa.
Jos olisi ollut ensimmäinen lapsi, en olisi ikinä suostunut enää tekemään toista.
Tälläinen satu tällä kertaa. Et keksinyt parempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei näin nykynaisena kiinnosta pätkääkään, että ennen sitä pullautettiin muksu saunaillan päätteeksi ja siitä sitten suoraan iltalypsylle. Kertoo vaan sadistisesta isännästä, joka nyrkillä kaitsi perhettään. Ja 40-80 -lukujen synnyttäjät olivat taas sodan jälkeisen ajan uhreja, ei saanut valittaa mistään eikä varsinkaan itkeä tai romahtaa, kaikki piti hampaat irvessä ottaa vastaan. Ja tälläkin palstalla näkyy vielä näiden jälkeläisiä, jotka eivät ole itse ymmärtäneet vaatia itselleen inhimillistä kohtelua milloinkaan ja joita nyt harmittaa, kun nykynuoret ja nuoret aikuiset ovat tilanteen tasalla ja tietävät, että asioiden ei todellakaan ole pakko olla näin. Yhteiskunnan pitää kehittyä ja se, mitä Pepin kaltaiset naiset nyt pyytävät, on vielä joskus päivänselviä asioita ja meidän jälkipolvemme tulee kauhistelemaan, miten on ikinä voitu jättää synnyttävä nainen ja tuore äiti noin pahaan ahdinkoon.
Tuo historian katsaus ei pidä paikkaansa. Äitini sai lapsia 40 - 60- luvuilla. Synnytti kaikki lapset sairaalassa. Vielä 60- luvulla makasi synnytyksen jälkeen toimettomana sairaalassa toista viikkoa. Sen ajan oppien mukaan imetys ei ollut pop, joten maidontulo lopetettiin pillereillä sairaalassa ja vauvat pulloruokittiin. Kotona (maalaistalossa) oli kotiin tullessa äiti ja/ tai sisko hoitamassa töitä ja muita lapsia seuraavina viikkoina.
Vanhempina aikoina nainen ei saanut tulla edes tuvasta ulos, ennen kuin oli kirkotettu.
Tuosta olen täysin samaa mieltä, että kehittyä pitää synnytystenkin hoidossa.
Kiitos tästä katsauksesta! Ennen oli sitten kuitenkin ainakin synnytysasiat paremmin kuin nykyään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuon pelkään tapahtuvan itsellenikin ja siksi olen siirtänyt lasten tekoa. Tällä hetkellä nainen Suomessa on synnytyskone, kaikki asiaan liittyvät ongelmat vähätellään pois eikä apua saa! En suostu olemaan objekti suuressa koneistossa.
Ennen synnytettiin saunassa. Lapsenpäästäjä oli paikalla, jos ehti.
Synnyttäminen ei ole sairaus, vaan luonnollinen tapa jatkaa sukua.Just nämä kommentit saavat mut lopettamaan vauvakuumeilun alta aikayksikön. Meillä on huippusairaalat ja monta vuotta opiskelleet ammattilaiset käytössä ja lukematon määrä apuvälineitä, mutta miksi siltikin nainen joutuu pelkäämään henkensä edestä? Pelon ymmärtää, jos oikeasti oltaisiin saunassa yksin synnyttämässä. Mutta pelkoa on siltikin vaikka puitteet ovat nimellisesti kunnossa, käytännössä ne eivät todellakaan ole. Tämän maan lapsiluku vähenee tasan niin kauan, kun naisten kokemuksia vähätellään sanomalla, että etpä joutunut saunassa synnyttämään, olette molemmat sentään hengissä (onko synnytys vasta sitten epäonnistunut, kun jompikumpi heittää henkensä?!), lapsi on sentään terve. Nämä tämmöiset heti paikalla romukoppaan ja alkakaa ottaa vakavasti äitien huolet ja tarpeet!
Miksi? Mikä siitä äidistä tekee niin erityisen että hänen tarpeensa pitää ottaa huomioon paremmin kuin muiden? Synnytys ei ole millään tavalla lääketieteellinen operaatio, jota täytyy koko ajan vierestä pitäen erikseen toimittaa.
Miksi jalkaleikkauksessa nukutetaan, tuodaan kipulääkettä ja ruoka sängyn viereen. Eikö voisi ilmankin hoitaa.
Minut vain puudutettiin, ei nukutettu. Salista lähtiessä sanottiin sitten, että sitten vain heti jalkaa liikkeelle, kun puudutus lakkaa ja osastolla välittömästi jalkeille verenpaineseurannan loputtua. Ruoka tuotiin eteen, koska jouduin käyttämään kyynärsauvoja enkä olisi voinut kantaa itse tarjotinta.
Minusta on vain hyvä, että potilas patistetaan jalkeille heti, estää veritulppia ja tekee muutenkin hyvää.
Minulla ei synnytyksessä edes puudutettu.
Synnytyskipu ilman kivunlievitystä on toiseksi kovin kipu. Pahin on tietyt palovammat.
Ja tuo on tutkimuksella tutkittu.
Itsellä elimistö kouristeli synnytyksessä, kun ei ollut kivun lievitystä.
Eräs epäonninen nainen jonka tulehtunut hammas ei puutunutkaan kun tehtiin juurihoitoa. Kirjoitti ottavansa mieluummin uusiksi synnytyksen ilman kivunlievitystä kuin juurihoidon ilman kivunlievitystä. Samanlaisia tarinoita on kertonut moni muukin nainen joka on synnyttänyt ja jolle on sattunut juurihoito tulehtuneeseen hampaaseen joka ei puudu.
Hampaat kannattaa hoidattaa ajoissa niin ei tule juurihoitoja.
Hupaisa kommentti! Olen aina hoitanut hampaani suorastaan fanaattisen hyvin, käynyt hammaslääkärillä ja suuhygienistillä säännöllisesti. Valitettavasti ongelmana on hampaiden pureminen öisin, joten olen esim. purrut muovipaikat rikki ja kerran eräs tällainen halkeama hampaasta jäi lääkäriltäkin huomaamatta ja vajaan kahden kuukauden kuluttua hammastarkastuksesta olinkin sitten juurihoidossa .
Puremisen takia ole myös kasvattanut itselleni ylisuuret poskilihakset ja saanut kommentteja lihomisesta ja kasvojen pyöreydestä, mutta se onkin jo toinen tarina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin sanoin itsekin ensimmäisen synnytyksen jälkeen, 7vuoden päästä tulin toisiin ajatuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa muu ole kamalaa kuin se hermokipu, joka jäi pysyväksi. Oleellinen asia ei pääse tarpeeksi jutussa esille.
Oikeasti ketään muita kuin synnyttäjiä ei kohdella sairaaloissa yhtä hyvin. (No, kyllä minuakin muutama asia synnytyksissä ärsytti, mutta tajusin synnyttäjänä olevani etuoikeutettu muihin sairaalan potilaisiin nähden.)
Monta kertaa sairaalassa olleena, leikattuna tai muusta syystä, on kyllä synnärillä ollut meno karuinta. Sektiossa maha auki ja itse vaan vaihtamaan lakanat jne, toisen kerran maha auki muusta syystä ja kaikki passattiin eikä yksin saanut lähteä huoneesta . Miksi sektio ei ole samanlaista kuin se että leikataan toisesta syystä . Oikeasti ihmettelen . Liikkeelle on lähdettävä toipumisen takia ja tulppariski molemmissa.
Siksi että sun pitää pystyä se vauva hoitamaan etkä sä voi jäädä makaamaan laakereillesi.
Siksi pitää saada vauvalat takaisin, että sektiosta saa toipua edes pari päivää. Ei ne muutkaan leikatut rupea touhuamaan heti leikkaussalista tultuaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, mullekin on aivan sama vaikka muutama vuosikymmen sitten synnytettiin saunassa ja heti perään lypsettiin lehmiä. Se oli silloin ja muita vaihtoehtoja ei ollut. Ihan taatusti silloinkin ne äidit olisivat ottaneet nykypäivän kivunlievitykset, sairaalaolosuhteet ja lomittajan paikalle jos niitä olisi ollut. Silloin synnytys oli sujunut hyvin kun molemmat jäi henkiin.
Itse synnytin 2013 ainoan lapseni ja vaadin synnytystavaksi sektion enkä missään vaiheessa edes harkinnut alatiesynnytystä. Ja hyvä niin että pidin pääni, lapsi oli paljon isompi mitä arvioitiin ja en edes halua ajatella mitä vaurioita alatiesynnytys olisi saattanut aiheuttaa lapselle ja minulle. Osastolla sitten kohtelu oli niin ala-arvoista etten ole edes harkinnut toista lasta.
Olen aina sanonut rehellisesti että vaadin sektion ja siitä olen myös paljon arvostelua saanut koska edelleen alatiesynnytystä pidetään ainoana oikeana synnytyksenä ja mitä enemmän synnytyksessä kärsinyt niin sitä kirkkaammin se kruunukin kiiltänyt.
Terveen lapsen sain ja olin valmis kantamaan sektion kaikki riskit ja mahdolliset haitat, joita ei kuitenkaan kaikesta pelottelusta huolimatta edes tullut.
Ihan turha nykyisin enää vedota siihen että ennenkin synnytetty saunassa ja henkiin jääty kun 2023 meistä harva kuitenkaan kykenee elämään entisaikojen olosuhteissa.
Vai moniko nyt on valmis hiihtämään koulu- ja työmatkansa, käyttämään ulkohuussia kesät talvet, polttamaan päreitä hirsien välissä, pesemään pyykit avannossa, elämään talvet niukalla yksipuolisella ravinnolla, jne?
Minä en ainakaan, missään asiassa. Ihan hiton mielelläni olen kermaperse joka haluaa elämän olevan mahdollisimman iisiä ja mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa muu ole kamalaa kuin se hermokipu, joka jäi pysyväksi. Oleellinen asia ei pääse tarpeeksi jutussa esille.
Oikeasti ketään muita kuin synnyttäjiä ei kohdella sairaaloissa yhtä hyvin. (No, kyllä minuakin muutama asia synnytyksissä ärsytti, mutta tajusin synnyttäjänä olevani etuoikeutettu muihin sairaalan potilaisiin nähden.)
Monta kertaa sairaalassa olleena, leikattuna tai muusta syystä, on kyllä synnärillä ollut meno karuinta. Sektiossa maha auki ja itse vaan vaihtamaan lakanat jne, toisen kerran maha auki muusta syystä ja kaikki passattiin eikä yksin saanut lähteä huoneesta . Miksi sektio ei ole samanlaista kuin se että leikataan toisesta syystä . Oikeasti ihmettelen . Liikkeelle on lähdettävä toipumisen takia ja tulppariski molemmissa.
Siksi että sun pitää pystyä se vauva hoitamaan etkä sä voi jäädä makaamaan laakereillesi.
Miksi se vastasyntynyt pitää nyt 2023 pystyä sen leikatun äidin hoitamaan täysin itsenäisesti, kun niin ei tarvinut tehdä esimerksi 1995 tai 1969? Onko osastojen töissä olevista terveistä kätilöistä ja lastenhoitajista tullut avuttomampua vai mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jep, mullekin on aivan sama vaikka muutama vuosikymmen sitten synnytettiin saunassa ja heti perään lypsettiin lehmiä. Se oli silloin ja muita vaihtoehtoja ei ollut. Ihan taatusti silloinkin ne äidit olisivat ottaneet nykypäivän kivunlievitykset, sairaalaolosuhteet ja lomittajan paikalle jos niitä olisi ollut. Silloin synnytys oli sujunut hyvin kun molemmat jäi henkiin.
Itse synnytin 2013 ainoan lapseni ja vaadin synnytystavaksi sektion enkä missään vaiheessa edes harkinnut alatiesynnytystä. Ja hyvä niin että pidin pääni, lapsi oli paljon isompi mitä arvioitiin ja en edes halua ajatella mitä vaurioita alatiesynnytys olisi saattanut aiheuttaa lapselle ja minulle. Osastolla sitten kohtelu oli niin ala-arvoista etten ole edes harkinnut toista lasta.Olen aina sanonut rehellisesti että vaadin sektion ja siitä olen myös paljon arvostelua saanut koska edelleen alatiesynnytystä pidetään ainoana oikeana synnytyksenä ja mitä enemmän synnytyksessä kärsinyt niin sitä kirkkaammin se kruunukin kiiltänyt.
Terveen lapsen sain ja olin valmis kantamaan sektion kaikki riskit ja mahdolliset haitat, joita ei kuitenkaan kaikesta pelottelusta huolimatta edes tullut.Ihan turha nykyisin enää vedota siihen että ennenkin synnytetty saunassa ja henkiin jääty kun 2023 meistä harva kuitenkaan kykenee elämään entisaikojen olosuhteissa.
Vai moniko nyt on valmis hiihtämään koulu- ja työmatkansa, käyttämään ulkohuussia kesät talvet, polttamaan päreitä hirsien välissä, pesemään pyykit avannossa, elämään talvet niukalla yksipuolisella ravinnolla, jne?
Minä en ainakaan, missään asiassa. Ihan hiton mielelläni olen kermaperse joka haluaa elämän olevan mahdollisimman iisiä ja mukavaa.
Huh mikä vuodatus, ootkohan sittenkään niin sinut sen sektioon kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa muu ole kamalaa kuin se hermokipu, joka jäi pysyväksi. Oleellinen asia ei pääse tarpeeksi jutussa esille.
Oikeasti ketään muita kuin synnyttäjiä ei kohdella sairaaloissa yhtä hyvin. (No, kyllä minuakin muutama asia synnytyksissä ärsytti, mutta tajusin synnyttäjänä olevani etuoikeutettu muihin sairaalan potilaisiin nähden.)
Monta kertaa sairaalassa olleena, leikattuna tai muusta syystä, on kyllä synnärillä ollut meno karuinta. Sektiossa maha auki ja itse vaan vaihtamaan lakanat jne, toisen kerran maha auki muusta syystä ja kaikki passattiin eikä yksin saanut lähteä huoneesta . Miksi sektio ei ole samanlaista kuin se että leikataan toisesta syystä . Oikeasti ihmettelen . Liikkeelle on lähdettävä toipumisen takia ja tulppariski molemmissa.
Siksi että sun pitää pystyä se vauva hoitamaan etkä sä voi jäädä makaamaan laakereillesi.
Miksi se vastasyntynyt pitää nyt 2023 pystyä sen leikatun äidin hoitamaan täysin itsenäisesti, kun niin ei tarvinut tehdä esimerksi 1995 tai 1969? Onko osastojen töissä olevista terveistä kätilöistä ja lastenhoitajista tullut avuttomampua vai mitä?
Ennen ne vastasyntyneet makasivat yhdessä huoneessa hereillä ilman mitään virikkeitä tai äidin läheisyyttä kun äiti lepäsi. Onneksi nyt ajatellaan vauvan mielenterveyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt taas lietsoko hysteriaa. Ei synnyttäminen sentään niiiiin kauheaa ole. Suurin osa palautuu ihan ennalleen ja jotkut jopa entistäkin ehommaksi, uskomatonta kyllä. Mm. seksi tuntuu paremmalle ja kuukautiskivut on muisto vain.
Tuon kaiken voi pilata ottamalla liikaa oksitosiinia, niin että kohtu hyperstimuloitu, menee pysyvään kramppiin, ja repeytyy.
Kuvailemasi on totta, mutta sen voi herkästi pilata vaatimalla/suostumalla kaikenlaisia mömmöjä.
Kerroppa meille miten synnyttäjä " ottaa liikaa oksitosiinia"? Oksitosiini on ensinnäkin ihan luonnollinen hormooni, mitä erittyy mm. halatessa, imettäessä jne. Toki sillä ( synteettisellä oksitosiinilla) saatetaan käynnistää supistuksia, mutta eihän synnyttäjä ikinä itse sitä annosta päätä.
Luonnollisesti sitä ei erity kuin tietty määrä. Se vahvistaa supistuksia ja jos saa liikaa voi esimerkiksi revetä kohtu. Mä sain annostuksen yli kun oli jo leikkaussaliin lähtö tulossa, vauva saatiin salissa syntymään, mutta kivuliaat supistukset jatkui voimakkaasti vielä päiviä ja lääkkeeksi vaan buranaa ja siitäkin hoitsut pihtaili, että onkohan mennyt edes 6tuntia edellisestä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää nyt taas lietsoko hysteriaa. Ei synnyttäminen sentään niiiiin kauheaa ole. Suurin osa palautuu ihan ennalleen ja jotkut jopa entistäkin ehommaksi, uskomatonta kyllä. Mm. seksi tuntuu paremmalle ja kuukautiskivut on muisto vain.
Tuon kaiken voi pilata ottamalla liikaa oksitosiinia, niin että kohtu hyperstimuloitu, menee pysyvään kramppiin, ja repeytyy.
Kuvailemasi on totta, mutta sen voi herkästi pilata vaatimalla/suostumalla kaikenlaisia mömmöjä.
Kerroppa meille miten synnyttäjä " ottaa liikaa oksitosiinia"? Oksitosiini on ensinnäkin ihan luonnollinen hormooni, mitä erittyy mm. halatessa, imettäessä jne. Toki sillä ( synteettisellä oksitosiinilla) saatetaan käynnistää supistuksia, mutta eihän synnyttäjä ikinä itse sitä annosta päätä.
Luonnollisesti sitä ei erity kuin tietty määrä. Se vahvistaa supistuksia ja jos saa liikaa voi esimerkiksi revetä kohtu. Mä sain annostuksen yli kun oli jo leikkaussaliin lähtö tulossa, vauva saatiin salissa syntymään, mutta kivuliaat supistukset jatkui voimakkaasti vielä päiviä ja lääkkeeksi vaan buranaa ja siitäkin hoitsut pihtaili, että onkohan mennyt edes 6tuntia edellisestä...
Jälkisupistukset ovat ihan normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuon pelkään tapahtuvan itsellenikin ja siksi olen siirtänyt lasten tekoa. Tällä hetkellä nainen Suomessa on synnytyskone, kaikki asiaan liittyvät ongelmat vähätellään pois eikä apua saa! En suostu olemaan objekti suuressa koneistossa.
Ennen synnytettiin saunassa. Lapsenpäästäjä oli paikalla, jos ehti.
Synnyttäminen ei ole sairaus, vaan luonnollinen tapa jatkaa sukua.Just nämä kommentit saavat mut lopettamaan vauvakuumeilun alta aikayksikön. Meillä on huippusairaalat ja monta vuotta opiskelleet ammattilaiset käytössä ja lukematon määrä apuvälineitä, mutta miksi siltikin nainen joutuu pelkäämään henkensä edestä? Pelon ymmärtää, jos oikeasti oltaisiin saunassa yksin synnyttämässä. Mutta pelkoa on siltikin vaikka puitteet ovat nimellisesti kunnossa, käytännössä ne eivät todellakaan ole. Tämän maan lapsiluku vähenee tasan niin kauan, kun naisten kokemuksia vähätellään sanomalla, että etpä joutunut saunassa synnyttämään, olette molemmat sentään hengissä (onko synnytys vasta sitten epäonnistunut, kun jompikumpi heittää henkensä?!), lapsi on sentään terve. Nämä tämmöiset heti paikalla romukoppaan ja alkakaa ottaa vakavasti äitien huolet ja tarpeet!
Miksi? Mikä siitä äidistä tekee niin erityisen että hänen tarpeensa pitää ottaa huomioon paremmin kuin muiden? Synnytys ei ole millään tavalla lääketieteellinen operaatio, jota täytyy koko ajan vierestä pitäen erikseen toimittaa.
Miksi jalkaleikkauksessa nukutetaan, tuodaan kipulääkettä ja ruoka sängyn viereen. Eikö voisi ilmankin hoitaa.
Minut vain puudutettiin, ei nukutettu. Salista lähtiessä sanottiin sitten, että sitten vain heti jalkaa liikkeelle, kun puudutus lakkaa ja osastolla välittömästi jalkeille verenpaineseurannan loputtua. Ruoka tuotiin eteen, koska jouduin käyttämään kyynärsauvoja enkä olisi voinut kantaa itse tarjotinta.
Minusta on vain hyvä, että potilas patistetaan jalkeille heti, estää veritulppia ja tekee muutenkin hyvää.
Minulla ei synnytyksessä edes puudutettu.
Synnytyskipu ilman kivunlievitystä on toiseksi kovin kipu. Pahin on tietyt palovammat.
Ja tuo on tutkimuksella tutkittu.
Itsellä elimistö kouristeli synnytyksessä, kun ei ollut kivun lievitystä.
Eräs epäonninen nainen jonka tulehtunut hammas ei puutunutkaan kun tehtiin juurihoitoa. Kirjoitti ottavansa mieluummin uusiksi synnytyksen ilman kivunlievitystä kuin juurihoidon ilman kivunlievitystä. Samanlaisia tarinoita on kertonut moni muukin nainen joka on synnyttänyt ja jolle on sattunut juurihoito tulehtuneeseen hampaaseen joka ei puudu.
Hampaat kannattaa hoidattaa ajoissa niin ei tule juurihoitoja.
Hupaisa kommentti! Olen aina hoitanut hampaani suorastaan fanaattisen hyvin, käynyt hammaslääkärillä ja suuhygienistillä säännöllisesti. Valitettavasti ongelmana on hampaiden pureminen öisin, joten olen esim. purrut muovipaikat rikki ja kerran eräs tällainen halkeama hampaasta jäi lääkäriltäkin huomaamatta ja vajaan kahden kuukauden kuluttua hammastarkastuksesta olinkin sitten juurihoidossa .
Puremisen takia ole myös kasvattanut itselleni ylisuuret poskilihakset ja saanut kommentteja lihomisesta ja kasvojen pyöreydestä, mutta se onkin jo toinen tarina.
Minulla on sama vika. Sain avun botoxista puremalihaksiin. Vaikka hoitoja voi ottaa vain muutaman kerran, niin hoitotulos voi olla pysyvä, kun lihakset lamaantuu ja surkastuu jokaisen kerran jälkeen.
Minua työttömänä haukutaan. Miksi minun täytyisi olla ystävällinen, jos menen palkkatuella esim. tarhaan?
Te ihmiset itse valitsette sen miten läheisiänne kohdellaan.
Ei siellä nyt isiä ruokita normiaikanakaan!