Kamala synnytys tuhosi lapsihaaveet ja vammautuminen pakotti äidin luopumaan opettajan työstä

Vierailija kirjoitti:

Miksi moni valittaa että on saanut traumoja synnytyksestä mutta eivät tee asialle mitään?

Onko uhriutuminen se ykkösasia vai miksi he eivät hae apua?

Koska apua ei saa, vaikka pyytäisi. Neuvolassa vauva on se tärkeä, äiti vain huoltaja. Monella on pelko kertoa ongelmista, niistä voi tulla lasu tai huonoa kohtelua neuvolan taholta, vähättelyä, irvailua. Äitiyden yllä on ihmeellinen gloria, sen pitäisi olla ihanaa vaaleanpunaista aikaa ja kynnys kertoa ongelmista on joillekin todella suuri. Ja vaikka saisi lähetteen eteenpäin, ammattilaisille on todella pitkät jonot ja taas on potilas yksin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipas propagandaa tuo aeimmin linkattu Terveyskylän teksti. Siinä unohdettiin kokonaan se, että iso osa luetelluista vahingoista sopii myös alatiesynnytyksiin.

Ei se mitään propagandaa ollut. Samat riskit niin, mutta keisarinleikkauksessa suuremmat/todennäköisemmät.

Ainoastaan siksi, että suuri osa sektioista tehdään kun alatiesynnytyksessä on jo liki piru irti. Eihän se sektio niitä yritetyn alatiesynnytyksen jo syntyneitä komplikaatioita enää peruttua saa.

Höpöhöpö. Sektio voi estää lasten hankinnan. Kohtu ei välttämättä kestä kuin yhden sektion. Amerikan tilastot kertovat suunniteltujen sektioiden komplikaatioista. Toinen sektio altistaa isoon riskiin esim. kohdun poistoon.

Kaksi sektiota tarkoittaa jo kahta tervettä lasta, joten monelle siinä on jo riittävä lapsimäärä.

Otatko riskin ettet saa kuin yhden lapsen koska valitsit sektion?

Yksi terve lapsi on paljon parempi vaihtoehto kuin yksi hapenpuutteesta aivovamman saanut lapsi.

No minulla sektio ei olisi ollut este uudelle raskaudelle.

Vierailija kirjoitti:

Googlettakaapa sen  yritys.

Saa ilmaista mainosta yritykselleen. Hohhoijaa näitä tyrkkyjä.

Vierailija kirjoitti:

Oman esikoisen kohdalla vauvan sydänäänet heikkenivät, mutta epiduraalin ansioista ne saatiin kuntoon. Muillekin leikkauspotilaille laitetaan epiduraali leikkauksen jälkeisen kivun hoitoon, heillekö siinä ei ole mitään vaaraa? Miksi vain synnyttäjien kivunlievitys on niin hirveän vaarallista, että synnytys pitäisi hoitaa ilman mitään?

Koska kipulääkkeet ovat riski vauvalle. Tehokkaat kipulääkkeet eivät sovi koska vauva voi kuolla niihin. Liiallinen lääkitys voi estää esimerkiksi ponnistuksen koska lihakset eivät toimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyi kamala mitä kommentteja osa täällä on. Täysin empatiakyvytöntä porukkaa. En ymmärrä miten asiaa voidaan vähätellä, kun lapsettomanakin tuo kuulostaa kauhukertomukselta, saatika synnyttäneet naiset, luulisi heidän tietävän kuinka haavoittuvaisessa asemassa olet kun olet muiden armoilla. Mikäli teille kommentoijille tapahtuu jotain traumaattista, saa nähdä muuttuuko ääni kellossa. Ei kai sitten kannata hakea apua vaan vedota tähän pullamössöön ja huomionhakuiseen sukupolveen?

Synnyttäessä ei ole muiden armoilla. Moni ei saa kiinni mikä tossa oli niin traumaattista, ihan normaali synnytys.

Olet pihalla kuin lumiukko.

Tuo on kaukana normaalista synnytyksestä.

T. 2 normaalia synnytystä kokenut

Ihan normaali synnytys se oli.

Jos tuo on kertomus normaalista synnytyksestä, silloin prosessissa on todella paljon korjattavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi moni valittaa että on saanut traumoja synnytyksestä mutta eivät tee asialle mitään?

Onko uhriutuminen se ykkösasia vai miksi he eivät hae apua?

Koska apua ei saa, vaikka pyytäisi. Neuvolassa vauva on se tärkeä, äiti vain huoltaja. Monella on pelko kertoa ongelmista, niistä voi tulla lasu tai huonoa kohtelua neuvolan taholta, vähättelyä, irvailua. Äitiyden yllä on ihmeellinen gloria, sen pitäisi olla ihanaa vaaleanpunaista aikaa ja kynnys kertoa ongelmista on joillekin todella suuri. Ja vaikka saisi lähetteen eteenpäin, ammattilaisille on todella pitkät jonot ja taas on potilas yksin

Höpöhöpö. Neuvolasta saa apua kun pyytää. Miksi keksit valheita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi moni valittaa että on saanut traumoja synnytyksestä mutta eivät tee asialle mitään?

Onko uhriutuminen se ykkösasia vai miksi he eivät hae apua?

Siitähän se huuto vasta syntyy, jos nainen lähtee etsimään keskusteluapua synnytyksestä johtuviin traumoihin. Tässäkin ketjussa on pilkattu synnytystraumasta kärsiviä naisia.

Eli ei saa neuvoa että hakevat apua vaan heidän pitäisi antaa uhriutua lisää palstalla?

Mistä Suomessa nyt on tullut niin paljon psykologeja, että niille saa aikoja? Siis Kelan tukemana, ei yksityisesti itse maksaen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi moni valittaa että on saanut traumoja synnytyksestä mutta eivät tee asialle mitään?

Onko uhriutuminen se ykkösasia vai miksi he eivät hae apua?

Koska apua ei saa, vaikka pyytäisi. Neuvolassa vauva on se tärkeä, äiti vain huoltaja. Monella on pelko kertoa ongelmista, niistä voi tulla lasu tai huonoa kohtelua neuvolan taholta, vähättelyä, irvailua. Äitiyden yllä on ihmeellinen gloria, sen pitäisi olla ihanaa vaaleanpunaista aikaa ja kynnys kertoa ongelmista on joillekin todella suuri. Ja vaikka saisi lähetteen eteenpäin, ammattilaisille on todella pitkät jonot ja taas on potilas yksin

Höpöhöpö. Neuvolasta saa apua kun pyytää. Miksi keksit valheita?

Ei saa.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyi kamala mitä kommentteja osa täällä on. Täysin empatiakyvytöntä porukkaa. En ymmärrä miten asiaa voidaan vähätellä, kun lapsettomanakin tuo kuulostaa kauhukertomukselta, saatika synnyttäneet naiset, luulisi heidän tietävän kuinka haavoittuvaisessa asemassa olet kun olet muiden armoilla. Mikäli teille kommentoijille tapahtuu jotain traumaattista, saa nähdä muuttuuko ääni kellossa. Ei kai sitten kannata hakea apua vaan vedota tähän pullamössöön ja huomionhakuiseen sukupolveen?

Synnyttäessä ei ole muiden armoilla. Moni ei saa kiinni mikä tossa oli niin traumaattista, ihan normaali synnytys.

Olet pihalla kuin lumiukko.

Tuo on kaukana normaalista synnytyksestä.

T. 2 normaalia synnytystä kokenut

Ihan normaali synnytys se oli.

Jos tuo on kertomus normaalista synnytyksestä, silloin prosessissa on todella paljon korjattavaa.

Tuo kertomus on Koronan ajan synnyttämisestä, äidistä jonka synnytys ei mennyt niin kuin hän halusi kun isä joutui hakemaan ruokaa bensa-asemalta.

Anteeksi nyt vaan, mutta minusta hän valittaa monesta asiasta ihan turhaan ja suurennellun dramaattisesti. Jos jää suruun ja traumaan vellomaan niin se värittää muistotkin pahaksi, eikä pysty olemaan tässä päivässä kiitollinen, eikä onnellinen. Hänen kuuluisi saada kunnollista terapiaa. Asioiden puiminen koko kansan kesken ei ole hänelle itsellekkään hyväksi. Lehdet käyttävät selkeästi hyväkseen traumaattisia ihmisiä, kun heillä on arviointikyky heikentynyt.

Pepille tuli paha mieli.

Vierailija kirjoitti:

Multa leikattiin käsi, leikkaushaavaa hoidettiin huolella ja kävin useassa jälkitarkastuksessa. Haava noin 7 cm pitkä. Sektiohaava (reilusti isompi leikkaus) ei kiinnostanut ketään. Ei jälkitarkastuksia tai muutakaan hoitoa, ketään ei kiinnostanut vointini.

Ensimmäisen kerran katsoi terkka kun poisti tikit ja toisen kerran lääkäri jälkitarkastuksessa. Tässä toisessa vatsaleikkauksessa ei mitään jälkitarkastusta ole . Ei myöskään polvioperoinneissa haavoja ole jälkiseurattu.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi nyt vaan, mutta minusta hän valittaa monesta asiasta ihan turhaan ja suurennellun dramaattisesti. Jos jää suruun ja traumaan vellomaan niin se värittää muistotkin pahaksi, eikä pysty olemaan tässä päivässä kiitollinen, eikä onnellinen. Hänen kuuluisi saada kunnollista terapiaa. Asioiden puiminen koko kansan kesken ei ole hänelle itsellekkään hyväksi. Lehdet käyttävät selkeästi hyväkseen traumaattisia ihmisiä, kun heillä on arviointikyky heikentynyt.

Tuolla jutulla etsitään Pepeille seuraajia. Mainosjuttu..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Multa leikattiin käsi, leikkaushaavaa hoidettiin huolella ja kävin useassa jälkitarkastuksessa. Haava noin 7 cm pitkä. Sektiohaava (reilusti isompi leikkaus) ei kiinnostanut ketään. Ei jälkitarkastuksia tai muutakaan hoitoa, ketään ei kiinnostanut vointini.

Höpsis. Kaikille tehdään jälkitarkastus. Se on ehto äitiysrahan saamiselle.

Tiedätkö millainen jälkitarkastus on nykyään ns prhaimmillaan? Minulta (sektio) lääkäri kysyi pri kysymystä, kesto noin 5 minuuttia. Takin otin pois päältä, mitään fyysistä kontaktia ei ollut. Mitään ei tarkistettu, saman olis voinut hoitaa puhelimessa. Onko kaikki ok? No hyvä näkemiin. Jotain yritin kysellä mutta lääkäriä ei kiinnostanut. Sanoi vaan että toipuminen kestää morjenttes.

Uutisen olisi pitänyt olla. Nainen joutui/halusi jättää työnsä MT- ongelmien takia.

Vierailija kirjoitti:

Ei näin nykynaisena kiinnosta pätkääkään, että ennen sitä pullautettiin muksu saunaillan päätteeksi ja siitä sitten suoraan iltalypsylle. Kertoo vaan sadistisesta isännästä, joka nyrkillä kaitsi perhettään. Ja 40-80 -lukujen synnyttäjät olivat taas sodan jälkeisen ajan uhreja, ei saanut valittaa mistään eikä varsinkaan itkeä tai romahtaa, kaikki piti hampaat irvessä ottaa vastaan. Ja tälläkin palstalla näkyy vielä näiden jälkeläisiä, jotka eivät ole itse ymmärtäneet vaatia itselleen inhimillistä kohtelua milloinkaan ja joita nyt harmittaa, kun nykynuoret ja nuoret aikuiset ovat tilanteen tasalla ja tietävät, että asioiden ei todellakaan ole pakko olla näin. Yhteiskunnan pitää kehittyä ja se, mitä Pepin kaltaiset naiset nyt pyytävät, on vielä joskus päivänselviä asioita ja meidän jälkipolvemme tulee kauhistelemaan, miten on ikinä voitu jättää synnyttävä nainen ja tuore äiti noin pahaan ahdinkoon.

Tuo historian katsaus ei pidä paikkaansa. Äitini sai lapsia 40 - 60- luvuilla. Synnytti kaikki lapset sairaalassa. Vielä 60- luvulla makasi synnytyksen jälkeen toimettomana sairaalassa toista viikkoa. Sen ajan oppien mukaan imetys ei ollut pop, joten maidontulo lopetettiin pillereillä sairaalassa ja vauvat pulloruokittiin. Kotona (maalaistalossa) oli kotiin tullessa äiti ja/ tai sisko hoitamassa töitä ja muita lapsia seuraavina viikkoina.

Vanhempina aikoina nainen ei saanut tulla edes tuvasta ulos, ennen kuin oli kirkotettu.

Tuosta olen täysin samaa mieltä, että kehittyä pitää synnytystenkin hoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Uutisen olisi pitänyt olla. Nainen joutui/halusi jättää työnsä MT- ongelmien takia.

Sinulla ei ole kaikki ruuvit itselläsi kohdallaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipas propagandaa tuo aeimmin linkattu Terveyskylän teksti. Siinä unohdettiin kokonaan se, että iso osa luetelluista vahingoista sopii myös alatiesynnytyksiin.

Ei se mitään propagandaa ollut. Samat riskit niin, mutta keisarinleikkauksessa suuremmat/todennäköisemmät.

Ainoastaan siksi, että suuri osa sektioista tehdään kun alatiesynnytyksessä on jo liki piru irti. Eihän se sektio niitä yritetyn alatiesynnytyksen jo syntyneitä komplikaatioita enää peruttua saa.

Höpöhöpö https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/synnytystapa-vaikuttaa-a…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olipas propagandaa tuo aeimmin linkattu Terveyskylän teksti. Siinä unohdettiin kokonaan se, että iso osa luetelluista vahingoista sopii myös alatiesynnytyksiin.

Ei se mitään propagandaa ollut. Samat riskit niin, mutta keisarinleikkauksessa suuremmat/todennäköisemmät.

Ainoastaan siksi, että suuri osa sektioista tehdään kun alatiesynnytyksessä on jo liki piru irti. Eihän se sektio niitä yritetyn alatiesynnytyksen jo syntyneitä komplikaatioita enää peruttua saa.

Höpöhöpö. Sektio voi estää lasten hankinnan. Kohtu ei välttämättä kestä kuin yhden sektion. Amerikan tilastot kertovat suunniteltujen sektioiden komplikaatioista. Toinen sektio altistaa isoon riskiin esim. kohdun poistoon.

Kaksi sektiota tarkoittaa jo kahta tervettä lasta, joten monelle siinä on jo riittävä lapsimäärä.

Otatko riskin ettet saa kuin yhden lapsen koska valitsit sektion?

Mieluummin yksi terve lapsi kuin alatiesynnytyksessä vammautunut tai kuollut. Olet varmaan samaa mieltä.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyi kamala mitä kommentteja osa täällä on. Täysin empatiakyvytöntä porukkaa. En ymmärrä miten asiaa voidaan vähätellä, kun lapsettomanakin tuo kuulostaa kauhukertomukselta, saatika synnyttäneet naiset, luulisi heidän tietävän kuinka haavoittuvaisessa asemassa olet kun olet muiden armoilla. Mikäli teille kommentoijille tapahtuu jotain traumaattista, saa nähdä muuttuuko ääni kellossa. Ei kai sitten kannata hakea apua vaan vedota tähän pullamössöön ja huomionhakuiseen sukupolveen?

Synnyttäessä ei ole muiden armoilla. Moni ei saa kiinni mikä tossa oli niin traumaattista, ihan normaali synnytys.

Olet pihalla kuin lumiukko.

Tuo on kaukana normaalista synnytyksestä.

T. 2 normaalia synnytystä kokenut

Ihan normaali synnytys se oli.

Jos tuo on kertomus normaalista synnytyksestä, silloin prosessissa on todella paljon korjattavaa.

Tuo kertomus on Koronan ajan synnyttämisestä, äidistä jonka synnytys ei mennyt niin kuin hän halusi kun isä joutui hakemaan ruokaa bensa-asemalta.

Ei edes joutunut vaan olisi saanut vaikka koronarajoitusten mukaan ei olisi saanut. Aina omat eväät on synnytyksessä ollut mukana.