Kamala synnytys tuhosi lapsihaaveet ja vammautuminen pakotti äidin luopumaan opettajan työstä
Lisää lapsia ei tule synnytystrsumojen vuoksi
Kommentit (1945)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuon pelkään tapahtuvan itsellenikin ja siksi olen siirtänyt lasten tekoa. Tällä hetkellä nainen Suomessa on synnytyskone, kaikki asiaan liittyvät ongelmat vähätellään pois eikä apua saa! En suostu olemaan objekti suuressa koneistossa.
Ennen synnytettiin saunassa. Lapsenpäästäjä oli paikalla, jos ehti.
Synnyttäminen ei ole sairaus, vaan luonnollinen tapa jatkaa sukua.Just nämä kommentit saavat mut lopettamaan vauvakuumeilun alta aikayksikön. Meillä on huippusairaalat ja monta vuotta opiskelleet ammattilaiset käytössä ja lukematon määrä apuvälineitä, mutta miksi siltikin nainen joutuu pelkäämään henkensä edestä? Pelon ymmärtää, jos oikeasti oltaisiin saunassa yksin synnyttämässä. Mutta pelkoa on siltikin vaikka puitteet ovat nimellisesti kunnossa, käytännössä ne eivät todellakaan ole. Tämän maan lapsiluku vähenee tasan niin kauan, kun naisten kokemuksia vähätellään sanomalla, että etpä joutunut saunassa synnyttämään, olette molemmat sentään hengissä (onko synnytys vasta sitten epäonnistunut, kun jompikumpi heittää henkensä?!), lapsi on sentään terve. Nämä tämmöiset heti paikalla romukoppaan ja alkakaa ottaa vakavasti äitien huolet ja tarpeet!
Miksi? Mikä siitä äidistä tekee niin erityisen että hänen tarpeensa pitää ottaa huomioon paremmin kuin muiden? Synnytys ei ole millään tavalla lääketieteellinen operaatio, jota täytyy koko ajan vierestä pitäen erikseen toimittaa.
No vaikka siksi, että saataisiin edes muutama pariskunta lisää hankkimaan lapsia tähän kuihtuvaan maahan. Ja siksi, että näillä syntyvillä lapsilla olisi ei-traumatisoitunut äiti ja siten parempi mahdollisuus onnelliseen lapsuuteen, joka estää syrjäytymiseltä ja rikollisuudelta. Traumatisoitunut äiti voi joutua käyttämään sosiaali ja terveyspalveluja, jotka tulee yhteiskunnalle palkon kalliimmaksi, mitä se paremman synnytyskokemuksen tarjoaminen maksaisi. Ylipäätään ihmiset olisivat vapaina synnytystraumoista, nehän vaikuttaa äidin lisäksi myös lapsiin, puolisoihin, vanhempiin negatiivisella tavalla. Ota nyt ihmeessä se pää pois p**seestä!
😅 Voi luoja. Näitä traumatisoituneita on promillen luokkaa, heidänkö vuokseen pitäisi laittaa synnytykset uusiksi? Taitaa se pää olla siellä perseessä jollain ihan muulla.
Niin siinä kuule käy, että ylipaino hoitajalla on pelkkää laiskuutta. Lenkille vaan.
Miten jonkun hoitajan ylipaino liittyy nyt sit taas mihinkään? Jos olet tuo hoitaja, niin kyllä, lenkkeily tekee hyvää.
Ylipaino on laiskuutta eli voisi ne hoitajat itsekin liikkua, kun käskee juuri synnyttänyttä äitiä liikkumaan.
Eiköhän ne kuule liiku ihan riittävästi. Onko synnyttäneellä joku syy miksei hän voisi liikkua?
Verenhukka joka aiheuttaa pyörtymisvaaran muunmuuassa.
Tällaiselle henkilölle se tuodaan sänkyyn. Synnytys ei ole millään tavalla estämässä liikkumista 90% tapauksista.
Mä en ikinä halua lapsia, mutta mua surettaa ja kauhistuttaa naisena, että toiset naiset joutuvat kokemaan tällaista Suomessa. Näistä pitää puhua ja huonoon kohteluun pitää aina puuttua. Kohtelu naisia kohtaan on törkeää - mulle on itselleni jäänyt traumat monen gynekologin ja sh:n huonosta käytöksestä - ymmärsin vasta traumaterapiassa, että mua kohtaanhan on tehty väkivaltaa. Mun mies (joka ei ole suomalainen) todisti yhden tilanteen ja hän ei voinut uskoa, miten rumasti naista voidaan Suomessa terveydenhuollossa kohdella. Voi tuntua, ettei itsellä ole voimavaroja, mutta olisi tärkeää tuoda näitä tilanteita päivänvaloon. Kenenkään ei pitäisi saada traumaa sairaalan tai sen henkilökunnan toiminnan/käytöksen takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuon pelkään tapahtuvan itsellenikin ja siksi olen siirtänyt lasten tekoa. Tällä hetkellä nainen Suomessa on synnytyskone, kaikki asiaan liittyvät ongelmat vähätellään pois eikä apua saa! En suostu olemaan objekti suuressa koneistossa.
Ennen synnytettiin saunassa. Lapsenpäästäjä oli paikalla, jos ehti.
Synnyttäminen ei ole sairaus, vaan luonnollinen tapa jatkaa sukua.Just nämä kommentit saavat mut lopettamaan vauvakuumeilun alta aikayksikön. Meillä on huippusairaalat ja monta vuotta opiskelleet ammattilaiset käytössä ja lukematon määrä apuvälineitä, mutta miksi siltikin nainen joutuu pelkäämään henkensä edestä? Pelon ymmärtää, jos oikeasti oltaisiin saunassa yksin synnyttämässä. Mutta pelkoa on siltikin vaikka puitteet ovat nimellisesti kunnossa, käytännössä ne eivät todellakaan ole. Tämän maan lapsiluku vähenee tasan niin kauan, kun naisten kokemuksia vähätellään sanomalla, että etpä joutunut saunassa synnyttämään, olette molemmat sentään hengissä (onko synnytys vasta sitten epäonnistunut, kun jompikumpi heittää henkensä?!), lapsi on sentään terve. Nämä tämmöiset heti paikalla romukoppaan ja alkakaa ottaa vakavasti äitien huolet ja tarpeet!
Miksi? Mikä siitä äidistä tekee niin erityisen että hänen tarpeensa pitää ottaa huomioon paremmin kuin muiden? Synnytys ei ole millään tavalla lääketieteellinen operaatio, jota täytyy koko ajan vierestä pitäen erikseen toimittaa.
No vaikka siksi, että saataisiin edes muutama pariskunta lisää hankkimaan lapsia tähän kuihtuvaan maahan. Ja siksi, että näillä syntyvillä lapsilla olisi ei-traumatisoitunut äiti ja siten parempi mahdollisuus onnelliseen lapsuuteen, joka estää syrjäytymiseltä ja rikollisuudelta. Traumatisoitunut äiti voi joutua käyttämään sosiaali ja terveyspalveluja, jotka tulee yhteiskunnalle palkon kalliimmaksi, mitä se paremman synnytyskokemuksen tarjoaminen maksaisi. Ylipäätään ihmiset olisivat vapaina synnytystraumoista, nehän vaikuttaa äidin lisäksi myös lapsiin, puolisoihin, vanhempiin negatiivisella tavalla. Ota nyt ihmeessä se pää pois p**seestä!
😅 Voi luoja. Näitä traumatisoituneita on promillen luokkaa, heidänkö vuokseen pitäisi laittaa synnytykset uusiksi? Taitaa se pää olla siellä perseessä jollain ihan muulla.
Niin siinä kuule käy, että ylipaino hoitajalla on pelkkää laiskuutta. Lenkille vaan.
Miten jonkun hoitajan ylipaino liittyy nyt sit taas mihinkään? Jos olet tuo hoitaja, niin kyllä, lenkkeily tekee hyvää.
Ylipaino on laiskuutta eli voisi ne hoitajat itsekin liikkua, kun käskee juuri synnyttänyttä äitiä liikkumaan.
Eiköhän ne kuule liiku ihan riittävästi. Onko synnyttäneellä joku syy miksei hän voisi liikkua?
Verenhukka joka aiheuttaa pyörtymisvaaran muunmuuassa.
Koskee hyvin harvaa.
On varmaan kärkeä kastanu siltikin.
Oma esikoinen syntyi aikoinaan aamuyöllä. Onneksi mies oli mukana synnytyksessä, sillä samana yönä syntyi paljon lapsia ja kätilö ehti vain välillä piipahtaa huoneessa. Miehen ansiosta sikiön hapenpuute selvisi ja sain epiduraalin, joka korjasi tilanteen. Minulla on synnytyksestä vain hajanaisia muistikuvia, kun kipu vei lähes tajun. Korona-aikaankin synnyttäjlle olisi pitänyt taata tukihenkilön pääsy mukaan.
Kauhea tarina. Täällä kaikki ns. paremmintietävät, uskovaiset, miehet ja kyllä saunassa yksin synnytettiin -tyypit kehtaavat kommentoida jotakin ikävää. Hävettää puolestanne.
Ei kyllä mitään järkeä tähän maahan tuoda lapsia. Tällainen kokemus alkuun, sitten vähättelyä ja sitten vielä odotetaan, että näistä lapsista tulee romahtavan yhteiskunnan rahoittavia veronmaksajia.
Eletään aikaa jossa on muodikasta traumatisoitua kaikesta mahdollisesta mikä ei mene oman mielen mukaan. Voi olla parempikin että hermoheikot herkkähipiät eivät tee lapsia. Varautukaa toki siihen, että vanhoina ja vaivaisina apua tarvitessanne ei löydy yhtään hoitajaa jonka kanssa on yhteinen kieli, jolla saisitte hätänne ymmärrettäväksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ikinä halua lapsia, mutta mua surettaa ja kauhistuttaa naisena, että toiset naiset joutuvat kokemaan tällaista Suomessa. Näistä pitää puhua ja huonoon kohteluun pitää aina puuttua. Kohtelu naisia kohtaan on törkeää - mulle on itselleni jäänyt traumat monen gynekologin ja sh:n huonosta käytöksestä - ymmärsin vasta traumaterapiassa, että mua kohtaanhan on tehty väkivaltaa. Mun mies (joka ei ole suomalainen) todisti yhden tilanteen ja hän ei voinut uskoa, miten rumasti naista voidaan Suomessa terveydenhuollossa kohdella. Voi tuntua, ettei itsellä ole voimavaroja, mutta olisi tärkeää tuoda näitä tilanteita päivänvaloon. Kenenkään ei pitäisi saada traumaa sairaalan tai sen henkilökunnan toiminnan/käytöksen takia.
Osaksi tuo trauma on ihan itse aiheutettua. Jätetään synnytysvalmennus kesken ja oletetaan että sairaala on täyden palvelun talo jossa isä saa syödä sairaalaruokaa. Rouva yritti ponnistaa vaikka vaikka ei ollut synnytyksen aika. Melko tietämätön rouva
Itse en tiennyt, että kun ponnistustarve on niin kova, että sitä ei voi estää, ei vieläkään saa ponnistaa. Synnytysvalmennuksessa kerrottiin, että ponnistusvaihe alkaa, kun tulee tarve ponnistaa. Oli ihan hirveää koettaa pitää vauvaa sisällä, kun se oli väkisin tunkemassa kohdusta ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuon pelkään tapahtuvan itsellenikin ja siksi olen siirtänyt lasten tekoa. Tällä hetkellä nainen Suomessa on synnytyskone, kaikki asiaan liittyvät ongelmat vähätellään pois eikä apua saa! En suostu olemaan objekti suuressa koneistossa.
Ennen synnytettiin saunassa. Lapsenpäästäjä oli paikalla, jos ehti.
Synnyttäminen ei ole sairaus, vaan luonnollinen tapa jatkaa sukua.Just nämä kommentit saavat mut lopettamaan vauvakuumeilun alta aikayksikön. Meillä on huippusairaalat ja monta vuotta opiskelleet ammattilaiset käytössä ja lukematon määrä apuvälineitä, mutta miksi siltikin nainen joutuu pelkäämään henkensä edestä? Pelon ymmärtää, jos oikeasti oltaisiin saunassa yksin synnyttämässä. Mutta pelkoa on siltikin vaikka puitteet ovat nimellisesti kunnossa, käytännössä ne eivät todellakaan ole. Tämän maan lapsiluku vähenee tasan niin kauan, kun naisten kokemuksia vähätellään sanomalla, että etpä joutunut saunassa synnyttämään, olette molemmat sentään hengissä (onko synnytys vasta sitten epäonnistunut, kun jompikumpi heittää henkensä?!), lapsi on sentään terve. Nämä tämmöiset heti paikalla romukoppaan ja alkakaa ottaa vakavasti äitien huolet ja tarpeet!
Miksi? Mikä siitä äidistä tekee niin erityisen että hänen tarpeensa pitää ottaa huomioon paremmin kuin muiden? Synnytys ei ole millään tavalla lääketieteellinen operaatio, jota täytyy koko ajan vierestä pitäen erikseen toimittaa.
No vaikka siksi, että saataisiin edes muutama pariskunta lisää hankkimaan lapsia tähän kuihtuvaan maahan. Ja siksi, että näillä syntyvillä lapsilla olisi ei-traumatisoitunut äiti ja siten parempi mahdollisuus onnelliseen lapsuuteen, joka estää syrjäytymiseltä ja rikollisuudelta. Traumatisoitunut äiti voi joutua käyttämään sosiaali ja terveyspalveluja, jotka tulee yhteiskunnalle palkon kalliimmaksi, mitä se paremman synnytyskokemuksen tarjoaminen maksaisi. Ylipäätään ihmiset olisivat vapaina synnytystraumoista, nehän vaikuttaa äidin lisäksi myös lapsiin, puolisoihin, vanhempiin negatiivisella tavalla. Ota nyt ihmeessä se pää pois p**seestä!
😅 Voi luoja. Näitä traumatisoituneita on promillen luokkaa, heidänkö vuokseen pitäisi laittaa synnytykset uusiksi? Taitaa se pää olla siellä perseessä jollain ihan muulla.
Niin siinä kuule käy, että ylipaino hoitajalla on pelkkää laiskuutta. Lenkille vaan.
Miten jonkun hoitajan ylipaino liittyy nyt sit taas mihinkään? Jos olet tuo hoitaja, niin kyllä, lenkkeily tekee hyvää.
Ylipaino on laiskuutta eli voisi ne hoitajat itsekin liikkua, kun käskee juuri synnyttänyttä äitiä liikkumaan.
Eiköhän ne kuule liiku ihan riittävästi. Onko synnyttäneellä joku syy miksei hän voisi liikkua?
Verenhukka joka aiheuttaa pyörtymisvaaran muunmuuassa.
Koskee hyvin harvaa.
Ja sinä tiedät tuon mistä? Omasta kokemuksestako?
Joissain maissa synnyttänyt nainen on kuin kuningatar, jota pidetään kuin kukkaa kämmenellä. Suvun naiset auttavat vauvan kanssa, tuovat ruuan sänkyyn, hoitavat kotia LAPSIVUODEAJAN (kyllä, sellainen termi on myös suomeksi, mutta minne se on unohdettu??). Hemmotellaan ja annetaan levätä kuinka paljon itse haluaa, usein myös ajetaan takaisin sänkyyn lepäämään. Ja sitten on Suomi. Nilkkoja myöten veressä vaihdatetaan omat veriset lakanat, ruokaa saa vain jos itse hakee käytävän päästä, haukutaan rumasti jos maito ei heti nouse ja lapselle ei korviketta anneta sitten millään. Jos valittaa kivuista alapäässä, selässä, vatsan alueella, nauretaan että se kuuluu asiaan. Erkaumia ja repeämiä ei korjata jälkeenpäin ja virtsa saa karkailla loppuelämän. Mutta pääasia että LAPSI ON TERVE! *Oksennus*
Vierailija kirjoitti:
Minusta isoin vaiva tuossa on hermokipu. Sen kanssa on aivan kamala elää.
Hermokivut minutkin on tekemässä hulluksi! Synnytys oli myös aivan hirveä, mutta ei liity mitenkään hermovauriokipuihini. Yhden lapsen vanhemmiksi jäimme myös synnytystraumojen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti nyt nuoret naiset ymmärtävät olla hankkimasta lasta.
Se on kidutusta!
Ei ole. Olen synnyttänyt kaksi kertaa ja molemmat kokemukset ovat olleet voimaannuttavia enkä ole edes huomannut onko se kätilö ollut siellä miten paljon. Kun menee synnyttämään, keskittyy itseensä ja prosessiin, luottaa että kroppa ja vauva tietää ja se siitä. Kivunlievitys toki suunnitellaan etukäteen eikä mennä saliin arpomaan asiaa.
Minä olen synnyttänyt viisi kertaa, kertaakaan kivunluevitys ei ole toteutunut etukäteen suunnitellulla tavalla.
Aha, sekö tarkoittaa ettei sitä kannata miettiä etukäteen?
Mitä se etukäteen miettiminen ja suunnittelu siis auttaa jos se ei koskaan toteudu?
Vierailija kirjoitti:
Ihme valitusta. Oliko metsästäjä-keräilijöillä muutama tuhat vuotta sitten joku koko ajan pyyhkimässä pyllyä js pitämässä kädestä kun synnytettiin. Nykyään on muodikasta traumatisoitua joka asiasta.
Metsästäjä-keräilijöiden aikaan iso osa naisista ja lapsista kuoli siihen synnytykseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ikinä halua lapsia, mutta mua surettaa ja kauhistuttaa naisena, että toiset naiset joutuvat kokemaan tällaista Suomessa. Näistä pitää puhua ja huonoon kohteluun pitää aina puuttua. Kohtelu naisia kohtaan on törkeää - mulle on itselleni jäänyt traumat monen gynekologin ja sh:n huonosta käytöksestä - ymmärsin vasta traumaterapiassa, että mua kohtaanhan on tehty väkivaltaa. Mun mies (joka ei ole suomalainen) todisti yhden tilanteen ja hän ei voinut uskoa, miten rumasti naista voidaan Suomessa terveydenhuollossa kohdella. Voi tuntua, ettei itsellä ole voimavaroja, mutta olisi tärkeää tuoda näitä tilanteita päivänvaloon. Kenenkään ei pitäisi saada traumaa sairaalan tai sen henkilökunnan toiminnan/käytöksen takia.
Osaksi tuo trauma on ihan itse aiheutettua. Jätetään synnytysvalmennus kesken ja oletetaan että sairaala on täyden palvelun talo jossa isä saa syödä sairaalaruokaa. Rouva yritti ponnistaa vaikka vaikka ei ollut synnytyksen aika. Melko tietämätön rouva[/quot
Koronarajoitusten vuoksi synnytysvalmennukset oli keskeytetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ikinä halua lapsia, mutta mua surettaa ja kauhistuttaa naisena, että toiset naiset joutuvat kokemaan tällaista Suomessa. Näistä pitää puhua ja huonoon kohteluun pitää aina puuttua. Kohtelu naisia kohtaan on törkeää - mulle on itselleni jäänyt traumat monen gynekologin ja sh:n huonosta käytöksestä - ymmärsin vasta traumaterapiassa, että mua kohtaanhan on tehty väkivaltaa. Mun mies (joka ei ole suomalainen) todisti yhden tilanteen ja hän ei voinut uskoa, miten rumasti naista voidaan Suomessa terveydenhuollossa kohdella. Voi tuntua, ettei itsellä ole voimavaroja, mutta olisi tärkeää tuoda näitä tilanteita päivänvaloon. Kenenkään ei pitäisi saada traumaa sairaalan tai sen henkilökunnan toiminnan/käytöksen takia.
Osaksi tuo trauma on ihan itse aiheutettua. Jätetään synnytysvalmennus kesken ja oletetaan että sairaala on täyden palvelun talo jossa isä saa syödä sairaalaruokaa. Rouva yritti ponnistaa vaikka vaikka ei ollut synnytyksen aika. Melko tietämätön rouva
Mikä synnytysvalmennus??!?? Se on nykyään perhevalmennusta. Käydään läpi parisuhteen muuttumista ja muuta liirum laarumia. Synnnytystapahtumaa käsitellään ehkä lyhyesti yhdellä kerralla. Tai sitten ei. Aika tietämätön kommentoija.
Vierailija kirjoitti:
Joissain maissa synnyttänyt nainen on kuin kuningatar, jota pidetään kuin kukkaa kämmenellä. Suvun naiset auttavat vauvan kanssa, tuovat ruuan sänkyyn, hoitavat kotia LAPSIVUODEAJAN (kyllä, sellainen termi on myös suomeksi, mutta minne se on unohdettu??). Hemmotellaan ja annetaan levätä kuinka paljon itse haluaa, usein myös ajetaan takaisin sänkyyn lepäämään. Ja sitten on Suomi. Nilkkoja myöten veressä vaihdatetaan omat veriset lakanat, ruokaa saa vain jos itse hakee käytävän päästä, haukutaan rumasti jos maito ei heti nouse ja lapselle ei korviketta anneta sitten millään. Jos valittaa kivuista alapäässä, selässä, vatsan alueella, nauretaan että se kuuluu asiaan. Erkaumia ja repeämiä ei korjata jälkeenpäin ja virtsa saa karkailla loppuelämän. Mutta pääasia että LAPSI ON TERVE! *Oksennus*
Kyllä, aivan liikaa on ollut julkisuudessa näitä tarinoita, että voisi väittää kyseessä olevan vain poikkeukselliset tapahtumat.Koko hoitokulttuuri on selkeästi vinoutunut. Ihminen jätetään yksin yhdellä elämän pelottavimmista hetkistä, jolloin on useampi elämä pelissä. Ensimmäisellä kerralla ei yksinkertaisesti voi tietää, mikä on normaalia.
Itse haluan maahan, jossa voi hankkia ainakin rahalla parhaan mahdollisen hoidon ja neuvonnan, jossa kätilön saa tavata etukäteen ja jossa kohtelu on inhimillistä. Tällä pashalla suomi menettää sekä aikuisia että syntymättömiä lapsia.
Tuhosi lapsihaaveet? Aika mustavalkoisesti ajateltu. Toinen synnytys voi onnistua paremmin, koska nyt tietää mitä odottaa ja osaa vaatia hoitoa ja apua. Ja eikö keisarinleikkauskin ole vaihtoehto?
Elämässä pitää uskaltaa yrittää, vaikka pelottaa ja ensimmäisellä kerralla ei ihan onnistunut. En haluaisi vähätellä hänen kokemuksiaan, muttei kannata jäädä vellomaan vääryyteenkään ja luovuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä niissä verisissä petivaatteissa makasit? Olisiko sut pitänyt siinä pedillä pestä? Suihkuun neuvotaan heti kun jalat kantaa ja lakanat vaihdetaan pyynnöstä jos se perusvaihtoväli ei riitä. ?
naistenklinikalla potilas vaihtaa itse lakanansa. Jos satut makaamaan katetrilla ja tipalla sänkyyn kiinnitettynä verilammikossa, niitä lakanoita ei vaihda kukaan. Etkä myöskään muuten lähde suihkuun tai hakemaan itsellesi syötävää tai juotavaa.
kipulääkkeitä et saa ja kelloa on turha soittaa koska siihen soittoon ei kukaan vastaa.
Työttömiä haukutaan koko ajan ja synnytyksessä saa paskaa kohtelua, jos työkkäri laittaa palkkatuella tarhaan tai vanhusten hoitoon niin voinko olla myös ilkeä?
Mitähän sä valitat? Jos se äiti on kykenevä hakemaan ruokansa, miksi hän ei sitä hakisi? Jos on osastolla, ruoan saa sänkyyn. Mikä se sun pointti on?